TT 2017:128 – Irtisanomissuojasopimus

Ryhmäpäällikkönä toimineen työntekijän työsuhde oli päätetty taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työt työntekijän liiketoimintayksikössä olivat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Työnantaja oli valinnut toisen kahdesta työkokemukseltaan saman tasoisesta ja irtisanomisuhan alla olleesta työpaikkaa hakeneesta työntekijästä ryhmäpäällikön tehtävään. Tapauksessa vallinneissa olosuhteissa työnantaja oli voinut valita irtisanottavat työntekijät noudattaen asiallisia ja painavia irtisanomisperusteita. Työnantaja ei ollut myöskään rikkonut uudelleensijoittamisvelvoitettaan. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Tieto Finland Oy

ASIA

Irtisanomissuoja

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.11.2016

Pääkäsittely 19.9.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen (1.11.2013 – 31.10.2016) osana noudatettavaan irtisanomissuojasopimukseen on sisältynyt muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumista. Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.

13 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työ̈sopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A:n (s. 1963) työsuhde alkoi 2.1.1998. Hän siirtyi Tieto Finland Oy:n (yhtiö, työnantaja) palvelukseen liikkeen luovutuksella 1.4.2012. A työskenteli Product Development Services -liiketoimintayksikön (PDS) Platform-ryhmässä Senior Specialist -nimikkeellä 1.4.2012 – 30.4.2012 ja 1.5.2012 alkaen First Line Manager -nimikkeellä. A:n vastuulla olivat platform-asiat. A:n lisäksi PDS:ssä työskenteli seitsemän manageria ja kaksi esimiestä eli yhteensä 10 henkilöä.

Yhtiössä käytiin loka-marraskuussa 2013 yhteistoimintaneuvottelut työvoiman vähentämiseksi. Neuvottelut koskivat PDS:n tehtäviä, henkilöstöä ja toimipisteitä. Toimenpiteiden arvioitiin kohdistuvan enintään 90 henkilöön ja niiden tavoitteena oli asiakaslaskutusta tuottamattomien tehtävien vähentäminen sekä suoraa asiakaslaskutusta tuottavien tehtävien vähentäminen kysyntää vastaavaksi. Neuvotteluiden lopputuloksena PDS:n organisaatiorakennetta uudistettiin siten, että toimintoihin lisättiin tehtäviä, joita niissä ei aiemmin ollut. Vanhan organisaation mukaiset tehtävät lakkautettiin. Yhteensä 23:n henkilön työsopimukset irtisanottiin.

Yhtiö ilmoitti A:lle 17.12.2013, ettei häntä valittu managerin tehtävään ja kehotti häntä hakemaan muita töitä. A irtisanottiin 31.1.2014 ja hänen työsopimuksensa päättyi 31.7.2014. A:n kuukausipalkka työsuhteen päättymishetkellä oli 4.637,24 euroa.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantaja menetellyt työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti päättäessään A:n työsuhteen.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n työtodistus 8.7.2014

2. FI Bench and Prospect Forecast -asiakirja

3. Työnantajapuolen kanta asian erimielisyysneuvottelupöytäkirjoista

4. Työntekijäpuolen kanta asian erimielisyysneuvottelupöytäkirjoista

5. A:n Curriculum Vitae

6. A:n työtodistus /Nokia Siemens Networks 1.4.2012

7. Ote A:n Employee survey -tuloksesta 2013

8. Ote A:n Employee survey -tuloksesta 2012

9. Ote A:n Linkedin-profiilista

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. A:n Leadership Profile, kohta Leadership Index

2. Organisaatiokaaviot ennen ja jälkeen organisaatiomuutoksen

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa

2. C, A:n entinen esimies

3. D, A:n entinen esimies Nokialla ja Tieto Finland Oy:ssä

1. E, Head of Product Development Services (PDS)

2. F, HCM Consultant

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että Tieto Finland Oy on menetellyt tietotekniikan palvelualojen työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen;

– velvoittaa Tieto Finland Oy:n maksamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n tarkoittamaa korvausta A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 111.293,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 29.3.2016 lukien; ja

– velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto Finland Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan YTN ry:n arvonlisäveron sisältävät oikeudenkäyntikulut 26.982,39 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A:n työsuhteen päättäminen

Yhtiöllä ei ole ollut perustetta A:n työsopimuksen päättämiseen, koska A:n työ ei vähentynyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomiset olisi tullut kohdistaa niihin henkilöihin, joiden työt vähentyivät olennaisesti ja pysyvästi.

A:n hoitamat ja hänen työsopimuksensa mukaiset työtehtävät olivat A:n ammattitaidon, osaamisen ja kokemuksen mukaisia. Näin ollen yhtiön olisi tullut tarjota A:lle managerin tehtävää työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Laiminlyötyään tarjota tehtävää A:lle, yhtiöllä ei ole ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaista perustetta ja siten sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaista perustetta A:n työsopimuksen päättämiselle. A:lla on oikeus irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaiseen korvaukseen työsopimuksensa perusteettomasta päättämisestä.

A:n tehtävään valittiin hänen entinen alaisensa B, joka toimi A:n työsuhteen päättämisen aikaan projektipäällikkönä. B ei ole ollut silloisessa projektipäällikön toimessa irtisanomisuhan alainen kyseisen projektin jatkuttua vielä B:n siirron jälkeen. Näin ollen B:n valinta A:n entiseen toimeen on rinnastunut uuden työntekijän palkkaamiseen eri työntekovelvoitteen piiristä. Yhtiön mukaan A:ta ei valittu tehtävään, koska tehtävään haluttiin ryhmähenkisempi, nuorekkaampi ja verkostoituneempi henkilö.

A:n tehtäviin Tieto Finland Oy:ssä ja sen edeltäjässä Nokia Oyj:ssä kuului ryhmäpäällikönä eli esimiehenä toimiminen vuodesta 2006 alkaen irtisanomiseen saakka. A joutui irtisanomistaan edeltäen hakemaan omaa tehtäväänsä. Kun hän ei tullut valituksi tehtävään, siihen valittiin B ja A irtisanottiin. Organisaatiomuutoksen ja ryhmien uudelleenyhdistämisen seurauksena A:n aiemmin hoitama tehtävä, johon B valittiin, ei muuttunut olennaisesti sisällöltään.

A on vuonna 2012 todettu työnantajan toimesta järjestetyssä samanlaisessa sisäisessä haussa ja osaamiskartoituksessa päteväksi ryhmäpäällikön tehtävään. Tehtävää haki tuolloin myös B, joka ei kuitenkaan tullut valituksi.

A:n työtehtävät

A:n työtehtäviin Platform-ryhmän esimiehenä kuului osallistuminen projektien suunnitteluun ja niiden resursointiin. Tämän lisäksi hän oli vastuussa ryhmän käyttöasteesta sekä ryhmään kuuluneiden työntekijöiden työllistämisestä projekteihin, osaamisen kehittämisestä ja hyvinvoinnista. A hoiti ryhmänsä esimiehenä myös muita henkilöstöjohtamisen tehtäviä, joihin kuuluivat muun muassa palautekeskustelut, tiedotus sekä henkilöriskien ja poikkeamien ennakointi ja hoitaminen. Esimiehenä A oli myös paikallisessa vastuussa teknisestä tuesta omien ohjelmistokomponenttiensa osalta. A teki lisäksi testauksen automatisaatioon liittyvää työtä ja hoiti useita asiakkuuksia.

A:n johtamalla Platform-ryhmällä oli todellisuudessa muitakin asiakkuuksia kuin Nokia Siemens Networks (NSN). Platform-ryhmä ei ollut sidottu vain NSN:n asiakkuuteen, ja NSN:n tilausten vähentyessä Platform-ryhmän jäsenet siirtyivät tekemään enemmän töitä muille asiakkaille ja projekteille.

Jo vanhassa organisaatiomallissa jokainen ryhmä oli vastuussa oman osa-alueensa testauksen automatisoinnista, eikä sitä voitu pitää erillisenä osaamisalueena, joka PDS-liiketoimintayksikön (PDS) organisaatiomuutoksen seurauksena olisi lisätty Platform-ryhmän tehtäviin ja vastuisiin. Koska A on tehnyt testauksen automatisointia jo vanhan organisaatiomallin mukaisessa Platform-ryhmässä, on hänen osaamisensa ollut myös uuden organisaatiomallin vaatimusten mukainen.

Vastaajan ja kuultavan esittämä väite siitä, että A:n vastuulle ovat kuuluneet vain Platform (alusta) –asiat, ei siis pidä paikkaansa. Todellisuudessa A:n työnkuva on ollut huomattavasti laajempi, ja se on sisältänyt samoja tehtäviä, joita myös uusi managerin tehtävä on sisältänyt.

PDS:n uudelleenjärjestelyn seurauksena toimintoihin lisättiin tehtäviä, joita niissä ei aiemmin ollut, ja vanhan organisaation mukaiset tehtävät lakkautettiin. Vastaajan kertomuksen mukaan uudessa PDS-organisaatiossa Platform-nimistä ryhmää ei enää ollut. Alustat, testaus ja testauksen automatisointi sekä ohjelmistokehitys yhdistettiin, ja samalla lisättiin asiakkuuksia. Vastaaja on väittänyt, että uuden organisaatiorakenteen myötä ryhmien tehtävät ja vastuualueet muuttuivat niin, että työntekijöiltä vaadittiin aiempaa laajempaa osaamista.

Vastaajan lausumassaan nimeämät muutokset tehtäviin eivät sisällöltään ole sellaisia, joihin A:n taidot ja koulutus eivät olisi riittäneet. A on edellä todetun tavoin hoitanut kaikkia niitä tehtäviä, joita on vastaajan mukaan lisätty uuteen managerin tehtävään.

Uusi managerin tehtävänkuva vastasi vaatimuksiltaan A:n hoitamaa ryhmäpäällikön tehtävää. Managerin tehtävät vastasivat A:n ammattitaitoa, osaamista ja kokemusta, ja näin ollen yhtiön olisi tullut tarjota A:lle managerin paikkaa irtisanomisen vaihtoehtona.

A haki myös irtisanomisensa aikoihin vuonna 2014 viikolla 3 avoinna olleita projektipäällikön sekä HR Business Partnerin tehtäviä. Nämä tehtävät vastasivat A:n ammattitaitoa. Kuultava on myös laiminlyönyt uudelleensijoitusvelvollisuutensa näiltä osin.

Korvauksen määrästä

A on aloittanut koneistajan opinnot aikuiskoulutuskeskuksen työllisyyskurssilla ja hänen tavoitteenaan on ollut valmistua kevään 2016 aikana. Mikäli A työllistyy opintojen jälkeen, hänen ansionsa ovat merkittävästi alemmat kuin yhtiön palveluksessa. Korvausta korottavina seikkoina on otettava huomioon yhtiön menettely A:n työsopimusta päätettäessä ja piittaamattomuus työnantajan lojaliteettivelvoitteesta.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen 24 kuukauden palkkaa vastaavaa määrä on kohtuullinen korvaus työsopimuksen päättämisestä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö toimi työsopimuslain ja tietotekniikan palvelualojen työehtosopimuksen mukaisesti päättäessään A:n työsuhteen.

Vanhassa organisaatiossa ryhmien rajaus on tehty yhden asiakkaan toimintojen ja tuotteen perusteella. Vanhassa organisaatiossa on tämän vuoksi mainittu erikseen applikaatio, adaptaatio, platform sekä erityiset osaamiset omina ryhminä.

Vanhassa organisaatiossa Nokia Siemens Networksilta (NSN, nykyisin Nokia Networks) Tieto Finland Oy:lle tapahtuneen ulkoistuksen yhteydessä organisaatio on jaettu edellä mainittujen alueiden kompetenssien mukaan ja siirron jälkeenkin organisaatiorakenne pysyi samana. NSN tuotteessa oli erilliset osa-alueet: 1) application (verkonhallintatuotteen sovellukset, joilla hallitaan matkaviestinverkosta tulevaa dataa tai sinne lähetettävää dataa, muun muassa hälytysten seurantaa, mittausdataa, tukiasemien parametrejä), 2) adaptation (rajapinnat tuotteen ja verkkoelementtien välillä ja niihin liittyvät ohjelmistot; adaptaatiot huolehtivat siitä, että verkkoelementistä tuleva tai sinne lähetettävä tieto saapuu ja menee perille) ja 3) platform (alusta, jossa käyttöjärjestelmä, tietokanta jne., tarjoaa alustan, jonka päälle applikaatiot voidaan asentaa, Linux käyttöjärjestelmä, Oracle tietokanta)

Uudessa organisaatiossa Platform sisälsi siis myös edellä mainitun lisäksi 1) testauksen, 2) elementtitestauksen eli verkonhallintatuotteen testaus, jotta se toimii tukiasemia vasten oikein, 3) test automationin eli testauksen automatisoinnin, joka tarkoittaa ohjelmistoja, jotka hoitavat automaattisesti tuotteiden testausta, 4) sw developmentin eli ohjelmistokehitystehtäviä ja 5) muita asiakkuuksia sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta.

A:lla oli Platformissa vastuualueenaan vain platform (alusta)-asiat.

B:llä oli uuden organisaation Platformissa vastuualueenaan platform (alusta), testaus ja testauksen automatisointiasiat sekä ohjelmistokehitystä muista tuotteista kuin platformista ja aiemman yhden asiakkuuden (NSN) lisäksi uusia asiakkuuksia sekä paikallinen vastuu teknisestä tuesta. Uudet tehtävät olivat siten vastuualueeltaan olennaisesti aiempia laajempia ja ne edellyttivät myös aiempaa enemmän osaamista. Uudessa organisaatiossa PDS:ssä työskenteli enää neljä manageria ja yksi esimies, eli yhteensä viisi henkilöä.

Työnantaja teki vanhan organisaation managereista osaamiskartoituksen, haastatteli kaikki managerit ja heidän esimiehensä, minkä perusteella työnantaja tarjosi viidelle henkilölle uuden organisaation tehtäviä. Valinnassa työnantaja painotti henkilöiden osaamista ja käytettävyyttä monipuolisemmissa ja vaativammissa tehtävissä sekä henkilöiden esimieskokemusta ja verkostoitumista. Erityisesti leadership-osaaminen painottui uudessa First Line Manager -tehtävässä, koska tavoitteena oli kehittää uusi toimintatapa, tehostaa ja nopeuttaa toimintaa sekä parantaa laatua. A:n leadership index oli 34 prosenttia, kun muilla vertailuryhmän managereilla se oli 66-87 prosenttia.

A:n työ Platform-ryhmän managerina loppui kokonaan, joten työn vähentyminen oli lain edellyttämällä tavalla olennaista ja pysyvää. Neljään muuhun manager-tehtävään löytyi irtisanomisuhan alla olevista henkilöistä työnantajan toiminnan kannalta A:ta tärkeämmät henkilöt. Työnantajalla ei näin ollen ollut enää tarjota A:lle tämän työsopimuksen mukaista työtä vastaavaa työtä, eikä muutakaan A:n koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. Näin ollen työnantaja menetteli A:n työsuhteen päättämisessä lain ja työehtosopimuksen mukaan.

B:tä ei valittu A:n lakkautettuun tehtävään, vaan First Line Managerin tehtävään uuteen organisaatioon. Hänkin oli tällöin yhtä lailla irtisanomisuhan alla. Uudessa tehtävässä B:llä oli 41 alaista, kun A:lla niitä on ollut 22. B:llä oli lisäksi yli 10 vuoden esimieskokemus ja hän oli erittäin hyvin verkostoitunut.

Mikäli Tieto Finland Oy:n todettiin menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti, tuli korvauksen suuruutta määrättäessä ottaa huomioon, että A:lle tarjottiin työsuhdetta päätettäessä kahta tukimuotoa. A valitsi 8.500 euron arvoisen lisäeläkevakuutuksen ura- ja työnhakuvalmennuksen 5.000 euron arvoisen ammatillisen lisäkoulutuksen sijaan. Näin ollen A ei panostanut työllistymismahdollisuuksiinsa ja vaikutti työttömyytensä pitkittymiseen.

Perustelut

Asiassa esitetty henkilötodistelu

$128

Ryhmäpäälliköiden ja näiden esimiesten paikat laitettiin hakuun vuoden 2013 loppupuolella. A haki lähinnä Platform-alueen paikkoja. A kävi haastattelussa, mutta ei tullut valituksi. A ei käynyt muita keskusteluja työnantajan kanssa. A on kertonut kilpailleensa B:n kanssa vastaavasta ryhmäpäällikön paikasta vuonna 2012, jolloin A on valittu tehtävään. A:n alaisena ollessaan B on suorittanut työnsä moitteettomasti. B on ollut sitä ennen A:n kollega, ja myös B:llä on ollut noin kymmenen henkilön ryhmä. B on työskennellyt ryhmäpäällikkönä jo ennen liikkeenluovutusta. A on kertonut kantajan kirjallisena K2 esitettyyn 2 FI Bench and Prospect Forecast -asiakirjaan liittyen, että Ericssonin projektin toteutumisennuste on ollut 50 prosenttia, minkä vuoksi siihen on laskettu tarvittavan 2,5 henkilöä.

E, Tieto Finland Oy:n Head of Product Development Services (PDS), on kertonut aloittaneensa Tieto Finland Oy:n palveluksessa joulukuussa 2013. Tuolloin yhtiön PDS-yksikössä on ollut käynnissä yhteistoimintamenettely, joka on aloitettu aiemmin syksyllä ja jatkunut tuolloin edelleen. Yhteistoimintamenettely kohdistui koko PDS-liiketoimintayksikön henkilöstöön myyntiä lukuun ottamatta. B on kuulunut PDS-yksikköön ja siinä Customer Experience Management -organisaatioon ja edelleen Platform-ryhmään. Myös B on kuulunut yhteistoimintamenettelyn piiriin, koska työt ovat vähentyneet merkittävästi erityisesti Customer Experience Management -organisaatiossa asiakkaan vähennysten vuoksi.

Vanhassa organisaatiossa ei ole ollut muita merkittäviä asiakkaita kuin Nokia Siemens Networks. Yhteistoimintamenettely liittyi organisaatiouudistuksen tarpeeseen, koska Nokialle tehtävät työt vähenivät merkittävästi. Lisäksi asiakasrajapinnassa toimimiseen haluttiin muutosta. Vanhassa organisaatiossa Customer Experience Managementissa on ollut kaksi yksikköä, joista CEM End To End OM -yksiköstä Delivery-tiimit 2 ja 3 ja CEM OSS Finland -yksiköstä kaikki tiimit integroitiin uuteen organisaatioon siten, että muodostettiin yksi Platform-tiimi, johon integroitiin Technical Support 1 ja 2 -tiimit ja Platforms-tiimin toiminnot. Lisäksi muodostettiin kolme applikaatio-tiimiä, joihin integroitiin CEM End To End OM -yksikön Tampereen tiimien henkilöt ja CEM OSS Finland -yksiköstä Adaptation Components -tiimit sekä Web UI-tiimi. Yhdistettäessä Tampereen ja Espoon organisaatiot tiimien määrä väheni aiemmasta kahdeksasta neljään.

$129

$12a

$12b

D on kertonut työskenneelleensä Nokiassa A:n esimiehenä ja Tieto Finland Oy:ssä tämän kollegana. D oli vaikuttamassa A:n ylentämiseen esimieheksi. A oli hyvä esimies. Linjamanagerien toimenkuva ei ole muuttunut vuosina 2013 – 2015. D työskenteli Tieto Finland Oy:ssä heinäkuuhun 2015 saakka.

Arviointi ja johtopäätökset

Kysymyksenasettelu

Tieto Finland Oy on taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanonut 31.1.2014 palveluksessaan olleen A:n työsuhteen päättymään 31.7.2014. Asiassa on kysymys siitä, onko viimeksi ryhmäpäällikkönä First Line Manager -nimikkeellä toimineen A:n työsuhde päätetty perusteettomasti. Jäljempänä käytetään tiiminvetäjästä pääosin ryhmäpäällikkö -nimitystä tarkemmasta nimikkeestä riippumatta.

7 luvun 1 ja 3 §:n mukaiset.

$12c

Työsopimuslaissa tarkoitettu uuden työntekijän ottaminen voi oikeuskäytännön mukaan olla kysymyksessä myös silloin, kun irtisanottavan työntekijän tilalle on siirretty yrityksen sisällä toinen työntekijä, joka ei ole aikaisemmin tehnyt kysymyksessä olevaa työtä ja jolle on jouduttu antamaan tehtävään koulutus (KKO 2000:64). Jos taas irtisanotun työntekijän tilalle on siirretty aikaisemmin samassa tehtävässä toiminut henkilö (KKO 1995:20) tai muutoin samanlaista työtä tehnyt työntekijä (KKO 2010:43), työnantajalla on katsottu olleen vapaus valita irtisanottavat työntekijät.

Työtuomioistuin on katsonut tuomiossaan TT 2015:29, että edellä kerrottujen korkeimman oikeuden ratkaisujen perusteena on ollut, että samanlaisessa asemassa ja saman irtisanomisperusteen vaikutuspiirissä olevien työntekijöiden joukosta työnantaja voi asiallisin perustein valita irtisanottavat henkilöt, ellei irtisanomisjärjestystä koskevista määräyksistä muuta johdu (ks. myös korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 1998:14 sekä irtisanomisjärjestyksen muodostamisesta vastaavin perustein työtuomioistuimen tuomiota TT 2013:152). Tämä edellytys ei täyty, jos irtisanotun henkilön tilalle vaihdetaan aikaisemmin toisenlaisissa tehtävissä toiminut työntekijä.

Tieto Finland Oy:ssä syksyllä 2013 pidetyt yhteistoimintaneuvottelut ja niiden seurauksena toteutettu organisaatiomuutos

Asiassa on riidatonta, että Tieto Finland Oy:ssä pidettiin syksyllä 2013 yhteistoimintaneuvottelut työvoiman vähentämiseksi. Neuvottelut koskivat Product Development Services -liiketoimintayksikön tehtäviä, henkilöstöä ja toimipisteitä.

Työtuomioistuin katsoo asiassa tältä osin olennaisesti saman sisältöisten E:n ja C:n kertomusten avulla selvitetyksi, että yhtiössä käydyt yhteistoimintaneuvottelut ovat johtuneet ennen kaikkea siitä, että Nokia Siemens Networksille tehtävät työt ovat vähentyneet merkittävästi, mikä on johtanut tarpeeseen tehdä organisaatiomuutos. Samassa yhteydessä on vähennetty ryhmäpäälliköiden ja muun henkilöstön määrää. E:n kertomuksin on selvitetty, että yhteistoimintamenettely kohdistui koko PDS-liiketoimintayksikön henkilöstöön myyntiä lukuun ottamatta. PDS-liiketoimintayksikön Customer Experience Management -organisaatiossa tiimien ja ryhmäpäälliköiden määrä väheni kahdeksasta neljään ja tiimien koko kasvoi noin 20 henkilöstä noin 40 henkilöön.

A työskenteli yhteistoimintaneuvottelujen aikaan ryhmäpäällikkönä. A:n kertomuksin on selvitetty, että ryhmäpäälliköiden paikat laitettiin haettavaksi vuoden 2013 loppupuolella. Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työt PDS-liiketoimintayksikössä, mukaan lukien A:n ryhmäpäällikön työ, ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, koska ryhmien ja ryhmäpäälliköiden määrä on vähennetty kahdeksasta neljään.

Asiassa on riidatonta se, että A on hakenut ennen irtisanomistaan Platform-tiimin ryhmäpäällikön tehtävää, johon on valittu B. B on toiminut tätä ennen yhtiössä projektipäällikkönä. Kantaja on väittänyt, että B ei ole ollut irtisanomisuhan alainen, koska B:n projektipäällikkönä johtama projekti on jatkunut vielä tämän aloitettua ryhmäpäällikön tehtävässä. E:n kertomuksin on edellä todetuin tavoin selvitetty, että yhteistoimintamenettely on kohdistunut koko PDS-liiketoimintayksikön henkilöstöön myyntiä lukuun ottamatta. E:n kertomuksin on myös selvitetty se, että B on kuulunut PDS-yksikön Platform-tiimiin ja siten yhteistoimintamenettelyn piiriin. E:n kertomuksesta käy myös ilmi se, että B:n aiemmin johtama projekti on päättynyt lyhyen ajan jälkeen, koska projekti ei ole johtanut asiakastilaukseen. Projektin jatkumisella ei siten ole ollut merkitystä A:n työsuhteen päättämisen kannalta.

Kantaja on katsonut, että A:n aiemmin hoitama ryhmäpäällikön tehtävä ei ole muuttunut olennaisesti organisaatiomuutoksen myötä. Asiassa on siten myös arvioitava sitä, ovatko A:n hoitama ryhmäpäällikön tehtävä ja B:n uusi ryhmäpäällikön tehtävä olleet olennaisilta osiltaan samanlaisia. Riidatonta on se, että A on toiminut Platforms-tiimin ryhmäpäällikkönä ennen organisaatiomuutosta. E:n kertomuksin asiassa on selvitetty se, että organisaatiomuutoksen seurauksena PDS-liiketoimintayksikön Customer Experience Management -organisaatiossa muodostettiin yksi Platform-tiimi, johon integroitiin Technical Support 1 ja 2 -tiimit ja Platforms-tiimin toiminnot.

E:n kertomuksin, jota tukee osaltaan myös A:n kertomus, on edelleen selvitetty, että Platform-tiimiin tuli teknisen tuen tehtäviä ja testaustoimintoja, joita on aiemmin tehty organisaation muissa osissa. E:n mukaan teknisen tuen tehtävät ovat olleet hyvin erilaisia kuin Platform-projektit, jotka käsittivät tavanomaista projektityötä. E:n kertomuksesta käy edelleen ilmi, että organisaatiomuutoksen seurauksena ryhmäpäällikön tehtävänkuva muuttui, kun useampi tiimi ja osa-alue yhdistettiin yhteen tiimiin. E:n mukaan Platform-tiimissä ryhmäpäällikön tehtävänkuva laajeni merkittävästi, kun piti löytää töitä ja projekteja eri rooleissa työskenteleville ihmisille ja huolehtia näiden osaamisen kehityksestä.

D on kertonut, että ryhmäpäälliköiden toimenkuva ei ole muuttunut vuosina 2013 – 2015. D ei kuitenkaan ole erityisemmin perustellut tätä näkemystään, minkä vuoksi E:n kertomukselle on annettava tältä osin suurempi painoarvo harkittaessa uuden organisaation mukaisten ryhmäpäälliköiden tehtäviä. A:n ja C:n kertomuksista käy ilmi se, että Nokia Siemens Networks on aikaisemmin ollut yhtiön pääasiallinen asiakasyritys, mutta tälle yhtiölle tehtyjen töiden vähennyttyä uusiksi asiakkaiksi ovat tulleet Osuuskauppa, Ericsson ja Liikennevirasto. Toisaalta E on kertonut, että vanhassa organisaatiossa Nokia Siemens Networksin ohella ei ole ollut muita merkittäviä asiakkaita.

Ottaen huomioon se, että Nokia Siemens Networksille tehtävien töiden väheneminen on ollut sekä organisaatiouudistuksen että käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden pääasiallinen syy, on E:n kertomusta yhtiön asiakaskunnasta pidettävä merkityksellisimpänä asiassa. E:n kertomuksin asiassa on selvitetty, että vuoden 2013 syksyllä tehdyn organisaatiomuutoksen yhteydessä Platform-tiimi laajeni paitsi henkilömäärältään myös erityisesti tehtävien osalta, minkä seurauksena myös tiimin ryhmäpäällikön tehtävä on muuttunut olennaisesti. E:n kertomusta tältä osin tukee erityisesti vastaajan kirjallisena todisteena 2 annettujen organisaatiokaavioiden sisältö.

Uuteen Platform-tiimin valittiin ryhmäpäälliköksi yhtiön sisältä projektipäällikön tehtävää sitä ennen hoitanut B. Asiassa on vielä arvioitava sitä, onko työnantajalla ollut asiallinen peruste valita B mainittuun ryhmäpäällikön tehtävään.

$12d

$12e

$12f

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että A:n työsuhdetta päätettäessä ei ole rikottu työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n määräystä. Yhtiö ei ole myöskään rikkonut uudelleensijoittamisvelvollisuuttaan. Kanne on sen vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto Finland Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Tieto Finland Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.850 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Nybondas, Teerimäki, Lehto ja Jokinen jäseninä. Sihteeri on ollut Snellman.

Tuomio on yksimielinen.