TT 2017:162 – Lakko

Elektrolyysiosaston työntekijöiden lakon syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys elektrolyysiosaston toimintamalleihin ja -tapoihin, joten työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja se tuomittiin hyvityssakkoon.

Asiassa oli lisäksi kysymys siitä, oliko työnantaja rikkonut työrauhavelvoitettaan, kun se oli antanut lakkoon osallistuneille työntekijöille työstä poissaolon vuoksi huomautuksia ja varoituksia. Työnantaja sai luotettavan tiedon siitä, että lakko oli ammattiosaston järjestämä vasta, kun suurin osa huomautuksista ja varoituksista oli jo annettu. Työnantaja perui antamansa varoitukset tämän jälkeen. Muustakaan asiassa esitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että työnantajan antamia huomautuksia ja varoituksia olisi pidettävä kiellettynä vastatoimena. Ammattiosaston kanne hylättiin.

KANTAJAT

Teknologiateollisuus ry (R 25/17)

Teollisuusliitto ry (R 47/17)

VASTAAJAT

Teollisuusliitto ry (R 25/17)

Teknologiateollisuus ry (R 47/17)

KUULTAVAT

Boliden Kokkola Oy (R 47/17)

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.9.2017

Pääkäsittely 6.11.2017

ASIOIDEN YHDISTÄMINEN

Työtuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 3 §:n nojalla päättänyt käsitellä yhdessä asiat R 25/17 ja R 47/17.

ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Boliden Kokkola Oy:ssä (jäljempänä myös yhtiö tai työnantaja) tehtiin muutoksia elektrolyysi-osaston irrotuksen toimintamalleihin ja -tapoihin. Työnantaja järjesti muutoksesta tiedotustilaisuuden elektrolyysi-osaston irrotuksen työntekijöille. Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja järjestivät työntekijöille kokouksen tiistaina 31.1.2017. Elektrolyysiosaston työntekijöiden lakko alkoi keskiviikkona 1.2.2017 kello 11.00 ja päättyi torstaina 2.2.2017 kello 5.40. Lakko kesti lähes 19 tuntia ja siihen osallistui yhteensä 32 työntekijää, joista 14 työskentelee elektrolyysin huoltotiimissä ja 18 irrotustiimissä. Kaikki lakkoon osallistuneet työntekijät ovat kuultavan ammattiosaston jäseniä.

Työnantaja antoi varoituksen yhdeksälle työpaikalta poistuneelle työntekijälle ja huomautuksen neljälle työpaikalta poistuneelle, mutta saman työvuoron aikana työhön palanneelle työntekijälle.

Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:llä on 350 maksavaa jäsentä. Ammattiosasto on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvoitettaan.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko myös työnantaja Boliden Kokkola Oy rikkonut työrauhavelvoitetta.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N KANNE (R 25/17)

TEOLLISUUSLIITTO RY:N VASTAUS (R 25/17)

TEOLLISUUSLIITTO RY:N KANNE (R 47/17)

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N VASTAUS (R 47/17)

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon ja joka tapauksessa toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon, ja

– velvoittaa Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työntekijät pyrkivät työtaistelutoimenpiteellä painostamaan työnantajaa luopumaan työnjohto-oikeudestaan. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Lakon johdosta menetettiin noin 128 työtuntia ja siitä aiheutui työnantajalle noin 204.142 euron taloudellinen vahinko.

Hyvityssakkoa korottavana tekijänä tulee huomioida, ettei lakosta tai sen kestosta ilmoitettu etukäteen ja että lakkoon osallistui suurin osa tuotantoyksikössä työvuorossa olleista työntekijöistä.

Vastaus

Työntekijöiden henkilöstöryhmän kokouksessa 31.1.2017 keskusteltiin työnantajan ja henkilöstön välisistä erimielisyyksistä. Kokouksen jälkeen osa kokoukseen osallistuneista oli jäänyt suunnittelemaan työtaistelua. Myös pääluottamusmies A ja ammattiosaston johtokunnan edustajia osallistui kokoukseen. Työtaisteluun osallistuneiden työntekijöiden joukossa oli myös ammattiosaston johtokunnan varajäseniä. Näin ollen ammattiosasto oli toimeenpanemassa työtaistelua.

Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen 6 §:n mukaiseen työnjohto-oikeuteen. Ammattiosasto on näin ollen rikkonut työrauhavelvoitettaan. Hyvityssakon määrässä tulisi ottaa huomioon, että työntekijäpuoli oli kokenut perusteltua tyytymättömyyttä työnantajan toimintatapoja kohtaan.

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Boliden Kokkola Oy:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon; ja

– velvoittaa Boliden Kokkola Oy:n korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.871,90 eurolla korkoineen.

Asiassa R 25/17 tarkoitetun työtaistelun alettua työnantaja käynnisti painostustoimia saadakseen siihen osallistuneet työntekijät luopumaan työtaistelusta. Työtaistelun alkamisen jälkeen työnantaja pyrki puhelimitse painostamaan työntekijöitä palaamaan työhön uhkailemalla varoituksella ja irtisanomisilla. Osa työntekijöistä pelästyi uhkailua ja palasi työhön. Työnantajan edustaja kävi vielä yövuorossa ja aamuvuorossa torstaina 2.2.2017 uhkailemassa työntekijöitä työtaistelusta koituvilla seurauksilla.

Työntekijöitä on uhkailtu myös työehtojen heikennyksillä ja sillä, että työtaisteluun osallistuneiden työntekijöiden vuosilomat siirrettäisiin ajankohtaan, joka olisi vastoin heidän toivomuksiaan ja tavanomaisia loma-aikoja. Työtaistelun päätyttyä työnantaja on antanut työntekijöille varoituksia työtaisteluun osallistumisesta. Niille työntekijöille, jotka ovat palanneet työhön kesken työtaistelun, on annettu ainoastaan kirjallinen huomautus.

Työnantaja on tullut viimeistään 2.2.2017 tietoiseksi siitä, että ammattiosasto on työtaistelun takana, saatuaan sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen. Työnantaja oli vielä tämän jälkeen antanut yhden varoituksen. Tosiasiallisesti työnantaja olisi voinut päätellä tämän jo aiemmin, koska sillä oli tieto ammattiosaston toimihenkilöistä ja lakkoon osallistujista. Näistä seikoista huolimatta työntekijöille annetut varoitukset olivat voimassa 13.2.2017 saakka ja ne peruttiin vasta, kun Teollisuusliitto ry oli lähettänyt valvontakirjeen työnantajaliittoon. Varoitukset olisi tullut perua viivytyksettä sen jälkeen, kun ammattiosaston vastuusta ei ollut enää epäselvyyttä.

Työnantajan menettelyssä on ollut kyse vastatyötaistelusta, jolla on pyritty painostamaan työtaisteluun osallistuneita työntekijöitä lopettamaan työtaistelu. Vastatyötaistelutoimenpide on kohdistunut työehtosopimuksen I luvun 5. kohtaan, jonka mukaan työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saanut tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.

Toissijaisesti vastatyötaistelutoimenpide on kohdistunut työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Työehtosopimuksen mukainen työnjohto-oikeus sekä oikeus ottaa ja erottaa työntekijät kuuluvat työnantajalle, mutta näitä oikeuksia tulee käyttää vastuullisesti ja asianmukaisesti. Esimerkiksi varoituksen antaminen tai lomien ajankohdasta määrääminen kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Näitä oikeuksia ei saa kuitenkaan väärinkäyttää siten, että työntekijöitä pyrittäisiin painostamaan tarkoituksessa saada heidät luopumaan järjestäytymisvapaudestaan ja oikeudestaan toimia ammattiyhdistysorganisaatiossa, mukaan lukien oikeudesta osallistua työtaisteluun.

Teollisuusliitto ry on lähettänyt työtaistelusta tiedon saatuaan valvontapyynnön Teknologiateollisuus ry:lle ja kehottanut työnantajaliittoa ryhtymään toimenpiteisiin asian johdosta. Teknologiateollisuus ry on ilmoittanut näin toimivansa ja työntekijöille annetut varoitukset on peruutettu. Työnantaja on edellä selostetun menettelyn johdosta tuomittava työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Sakon määrää harkitessa tulee ottaa huomioon, että vastatyötaistelu on kohdistunut keskeiseen työelämän perusoikeuteen.

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että kanne hylätään ja että Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 5.771,38 eurolla korkoineen.

Kun lakko tuli työnantajan tietoon keskiviikkona 1.2.2017 kello 11.00, työnantaja tiedusteli asiasta pääluottamusmieheltä ja ammattiosaston puheenjohtajalta, jotka ilmoittivat, etteivät tiedä asiasta mitään. Koska ammattiosasto ei ottanut vastuuta työntekijöiden luvattomista poistumisista työpaikalta, työnantaja katsoi, että työstä poistuneet työntekijät olivat poistuneet luvatta ja näin ollen myös kieltäytyneet työstä. Työnantaja reagoi tähän antamalla varoituksen yhdeksälle työpaikalta poistuneelle työntekijälle ja huomautuksen neljälle poistuneelle, mutta saman työvuoron aikana töihin palanneelle työntekijälle.

Pääluottamusmies oli paikalla torstaina 2.2.2017 kello 8.00, kun varoituksia ja huomautuksia annettiin. Pääluottamusmies ei kuitenkaan tässäkään tilaisuudessa myöntänyt, että ammattiyhdistys olisi toimeenpannut ulosmarssin, vaikka työnantajan edustaja on tiedustellut sitä häneltä ennen tilaisuuden alkua. Työnantaja oli yhteydessä työntekijöihin henkilökohtaisesti puhelimitse ja heille kerrottiin, että luvatonta poistumista työpaikalta käsitellään työpaikan ohjausmenettelyn mukaan (huomautus tai varoitus). Yhteydenotto oli faktojen kertomista tulevasta menettelystä, eikä tilanteeseen ei liittynyt painostusta.

Torstaina iltapäivällä 2.2.2017 pääluottamusmies on toimittanut työnantajalle ilmoituksen, jossa lakko on katsottu ammattiosaston järjestämäksi. Tämän ilmoituksen jälkeen työnantaja ei enää ole antanut varoituksia tai huomautuksia ja yhtiö on perunut aiemmin antamansa varoitukset. Asia on siten palautettu sellaiseksi, joka se olisi ollut, jos ammattiosasto olisi ottanut vastuun lakosta heti sen alettua.

Työnantaja on toiminut pääluottamusmieheltä saamansa tiedon varassa ja reagoinut tilanteeseen tämän perusteella. Työnantajalla olleen tiedon perusteella tilanne oli katsottava perusteettomaksi poistumiseksi työpaikalta ja työstä kieltäytymiseksi. Näin ollen työnantajan ei voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta sen vuoksi, että ammattiliitto on myöhemmin ottanut vastuun lakosta. Työnantaja ei ole antanut varoituksia lakon päätyttyä. Työnantaja ei myöskään ole uhkaillut työntekijöitä vuosilomien siirtämisellä tai työehtojen heikennyksillä.

Teollisuusliitto ry on todennut, että työehtosopimuksen mukaista työnantajan työnjohto-oikeutta tulee käyttää vastuullisesti ja asianmukaisesti. Tällainen edellytys ei perustunut työehtosopimukseen, minkä vuoksi työnantaja ei ole tältäkään osin menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

$113

TODISTELU ASIASSA R 47/17

Teollisuusliitto ry:n kirjalliset todisteet

1. Valvontapyyntö 9.2.2017 Metallityöväen Liitto ry:ltä (nykyisin Teollisuusliitto ry) Teknologiateollisuus ry:lle

2. Lista Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:n toimihenkilöistä, luottamusmiehistä ja muista luottamushenkilöistä 4.1.2017

Teknologiateollisuus ry:n kirjalliset todisteet

1. Raportti 1.2.2017

2. Ilmoitus 2.2.2017

Teollisuusliitto ry:n henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies A

2. Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:n puheenjohtaja B

Teknologiateollisuus ry:n henkilötodistelu

1. Boliden Kokkola Oy:n henkilöstöjohtaja C

2. Boliden Kokkola Oy:n entinen osastopäällikkö D

Perustelut

Asia R 25/17

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Asiassa on riidatonta, että Boliden Kokkola Oy:ssä järjestettiin työtaistelu, joka alkoi keskiviikkona 1.2.2017 kello 11.00 ja päättyi torstaina 2.2.2017 kello 5.40. Työtaisteluun osallistui yhteensä 32 työntekijää, joista 14 työskentelee elektrolyysin huoltotiimissä ja 18 irrotustiimissä. Kaikki lakkoon osallistuneet työntekijät ovat Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:n jäseniä.

Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys elektrolyysi-osaston irrotuksen toimintamalleihin ja -tapoihin. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen 6 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Teollisuusliitto ry on myöntänyt, että Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Asia R 47/17

Kysymyksenasettelu

Kantajan mukaan työnantaja tuli viimeistään torstaina 2.2.2017 tietoiseksi siitä, että työtaistelu oli ammattiosaston järjestämä, mutta kohdisti silti painostustoimia yksittäisiin työntekijöihin ja piti työstä poistuneille työntekijöille annetut varoitukset voimassa 13.2.2017 saakka, vaikka työntekijäliitto lähetti 9.2.2017 työnantajaliitolle asiasta valvontakirjeen (K1). Näin ollen työnantajan menettelyssä oli kantajan mukaan kyse vastatyötaistelusta ja työnantaja tuli tuomita hyvityssakkoon.

Vastaajan mukaan ammattiosasto ei ottanut vastuuta työtaistelusta, joten työnantaja antoi luvattoman työstä poistumisen johdosta varoituksen yhdeksälle ja huomautuksen neljälle työntekijälle. Kun työnantaja sai torstaina 2.2.2017 iltapäivällä pääluottamusmiehen ilmoituksen siitä, että lakko oli ammattiosaston järjestämä, työnantaja ei enää antanut varoituksia tai huomautuksia ja perui aiemmin antamansa varoitukset myöhemmin.

Esitetty selvitys

Pääluottamusmies A on työtuomioistuimessa kertonut, että työntekijät keskustelivat ammattiosaston kokouksessa tiistai-iltana 31.1. muun muassa lakon aloittamisesta, mutta A ei kuitenkaan pitänyt keskustelua vakavasti otettavana lakkouhkauksena. Henkilöstöjohtaja C ilmoitti puhelimitse A:lle keskiviikkona 1.2. noin kello 11, että työntekijät marssivat ulos. A kertoi ulosmarssiville työntekijöille, etteivät nämä saisi poistua työstä ja että heidän tulisi pyrkiä neuvottelemaan työnantajan kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun A kuuli lakosta. A allekirjoitti keskiviikkona 1.2. noin kello 12 C:n hänelle toimittaman raportin (V1), jonka mukaan A oli ilmoittanut C:lle, ettei hän tiedä mitään työtaistelusta.

A on lisäksi kertonut kuulleensa torstaiaamuna 2.2., että työntekijöille annetaan varoituksia ja osallistui muutamaan varoituksenantotilaisuuteen. Tilaisuudet olivat luonteeltaan ahdistavia ja työnantaja tivasi työntekijöiltä, mikä taho oli järjestänyt työtaistelun. Se, että työtaistelu oli ammattiosaston järjestämä, selvisi A:lle vasta torstaina 2.2., jolloin hän laati työnantajalle ilmoituksen siitä, että työtaistelu oli ammattiosaston järjestämä (V2). A kuuli jälkeenpäin perjantain 3.2. päivävuoron työntekijöiltä, että näiden esimies oli uhkaillut työtaisteluun osallistuneita työntekijöitä muun muassa sillä, etteivät nämä saa pitää vuosilomiaan haluamanaan ajankohtana.

$114

$115

C on lisäksi kertonut, että työnantaja sai seuraavalla viikolla tiedoksi Metallityöväen Liitto ry:n valvontakirjeen 9.2.2017 (K1) ja työnantajaliiton ohjeistuksen, joiden mukaan annetut varoitukset tuli perua nimenomaisesti, eikä pelkkä ilmoitus niiden perumisesta riittänyt. Työnantaja perui annetut varoitukset valvontakirjeen ja ohjeistuksen vastaanottamisen jälkeen.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

$116

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että työnantaja sai riittävän luotettavan tiedon siitä, että työtaistelu oli ammattiosaston järjestämä, vasta B:n D:lle varoitustilaisuuteen viemästä kirjallisesta ilmoituksesta (V2). Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on voinut tähän ajankohtaan saakka perustellusti pitää työntekijöiden poissaoloja luvattomina, eikä työnantajan työntekijöille poissaolojen johdosta annettuja huomautuksia ja varoituksia näin ollen voida yksin tällä perusteella katsoa työehtosopimukseen kohdistuviksi kielletyiksi vastatoimiksi. Asiassa on riidatonta, että D antoi yhden varoituksen vielä sen jälkeen, kun ammattiosasto on ilmoittanut järjestäneensä työtaistelun. Ottaen huomioon, että D on sinänsä luotettavasti kertonut antaneensa tämän viimeisen varoituksen epähuomiossa tilanteen sekavuuden ja epäselvyyden vuoksi ja että tämäkin varoitus on myöhemmin peruttu, ei viimeisenkään varoituksen antamista voida pitää kiellettynä vastatoimena.

Asiassa on lisäksi selvitetty, että perjantain 3.2. päivävuoron työnjohtaja on uhkaillut lakkoon osallistuneita työntekijöitä ja käyttäytynyt heitä kohtaan epäasiallisesti. Vaikka työnjohtajan menettely ei ole ollut hyväksyttävää, asiassa on luotettavasti selvitetty se, että työnantaja on ryhtynyt heti kyseisen työnjohtajan menettelystä tiedon saatuaan toimenpiteisiin työnjohtajan ojentamiseksi ja sittemmin siirtänyt hänet pois esimiestehtävistä toisiin tehtäviin. Näin ollen tätäkään esimiehen sinänsä moitittavaa menettelyä ei voida pitää työntekijöiden painostamisena siten, että se olisi katsottava vastatoimeksi.

Edellä kerrotuilla perusteilla Teollisuusliitto ry:n kanne asiassa R 47/17 on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry ja Teollisuusliitto ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Asiassa R 25/17 Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohdistettu Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:hyn ja on määrältään riidaton.

Asiassa R 47/17 Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohdistettu Teollisuusliitto ry:hyn, joka on paljoksunut oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin asiamiesten toimenpiteiden määrä ylittää 25 tuntia. Teknologiateollisuus ry:n asiamies on ilmoittanut omiksi ja asiaa kanteen vireille tullessa hoitaneen asiamiehen toimenpiteiden määräksi yhteensä 31,5 tuntia. Ottaen huomioon, että asiaa on työtuomioistuimessa käsitelty kirjallisen valmistelun lisäksi suullisessa valmisteluistunnossa ja pääkäsittelyssä, jossa on kuultu useita todistajia, työtuomioistuin pitää Teknologiateollisuus ry:n asiamiesten toimenpiteiden yhteismäärää asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisena. Teollisuusliitto ry:n on näin ollen korvattava Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hyväksyy kanteen asiassa R 25/17 ja

– tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa; ja

– velvoittaa Kokkolan Metallurgisentehtaantyöväen ammattiosasto ry:n korvaamaan asiassa R 25/17 Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Teollisuusliitto ry:n kanne asiassa R 47/17 hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Aarto, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.