TT 2017:20 – Työehtosopimukseen yhtyminen
Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijäyhdistys yhtynyt työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Työtuomioistuin katsoi, että lainkohdassa säädetyn kirjallisen muotovaatimuksen täyttyminen edellytti ensinnäkin, että työehtosopimukseen yhtymisestä oli olemassa kirjallinen asiakirja. Asiakirjasta oli käytävä ilmi se työehtosopimus, johon yhdistys yhtyy ja yhdistyksen tarkoitus nimenomaan yhtyä kyseiseen työehtosopimukseen. Kirjallinen muoto edellytti myös sitä, että...
22 min de lecture · 4,752 mots
Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijäyhdistys yhtynyt työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Työtuomioistuin katsoi, että lainkohdassa säädetyn kirjallisen muotovaatimuksen täyttyminen edellytti ensinnäkin, että työehtosopimukseen yhtymisestä oli olemassa kirjallinen asiakirja. Asiakirjasta oli käytävä ilmi se työehtosopimus, johon yhdistys yhtyy ja yhdistyksen tarkoitus nimenomaan yhtyä kyseiseen työehtosopimukseen. Kirjallinen muoto edellytti myös sitä, että asiakirja oli varmennettu yhdistyksen nimenkirjoitukseen oikeutettujen tai erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta. Toiseksi yhtyminen työehtosopimukseen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin edellytti muun ohella sitä, että yhtyvässä yhdistyksessä oli tehty sen sääntöjä noudattaen päätös yhtymisestä.
Työtuomioistuin katsoi, että asiakirja, jolla yhtymisen työehtosopimukseen väitettiin tapahtuneen, ei täyttänyt edellä mainittuja muotovaatimuksia. Asiassa jäi myös näyttämättä, että työntekijäyhdistyksessä olisi tehty päätös työehtosopimukseen yhtymisestä. Näin ollen kanne hylättiin. Koska kantajalla oli asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi, asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
KANTAJA
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
VASTAAJA
Ilmailualan Unioni IAU ry
ASIA
Työehtosopimuksen voimassaolo
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Pääkäsittely 25.1.2017
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA) sekä palkansaajajärjestöjen Palkansaajajärjärjestö Pardia ry:n (Pardia), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL), Ilmailualan Unioni IAU ry:n (IAU) ja Ammattiliitto Pro ry:n (Pro) välillä on voimassa oleva (1.4.2014-31.1.2017) työehtosopimus koskien Airpro Oy:tä (Airpro). IAU tuli ensimmäisen kerran kyseisen työehtosopimuksen sopimusosapuoleksi valtakunnansovittelijan tekemällä sovintoehdotuksella kesäkuussa 2015.
Osapuolet neuvottelivat keväällä 2016 niin kutsutusta kilpailukykysopimuksesta. Neuvottelutulos Airpron työehtosopimuksesta ajalle 1.2.2017-31.1.2018 saavutettiin PALTA:n, JHL:n ja Pardian välillä 31.5.2016. Samana päivänä PALTA tarjosi IAU:lle ja Pro:lle mahdollisuutta liittyä jälkikäteen neuvottelutulokseen ilmoittamalla siitä perjantaihin 3.6.2016 mennessä.
Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko PALTA:n ja IAU:n välillä voimassa ajalle 1.2.2017-31.1.2018 solmittu asianosaisia sitova Airprota koskeva työehtosopimus. Tarkasti ottaen osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko IAU työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti yhtynyt jälkeenpäin aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti Airpron työehtosopimukseen 1.2.2017-31.1.2018. Asiassa on riidatonta, että IAU ei ole ollut mukana solmimassa työehtosopimusta 31.5.2016.
PALTA on todennut, että IAU on tehnyt päätöksen neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja työehtosopimukseen liittymisestä 3.6.2016. Joka tapauksessa IAU on valtuuttanut puheenjohtajansa A:n hyväksymään IAU:n puolesta työehtosopimuksen tai A:lla on ollut oikeus asemavaltuutuksen perusteella sitoa IAU työehtosopimukseen 1.2.2017- 31.1.2018.
IAU on kiistänyt, että sen sääntöjen 18 §:n mukaan toimivaltainen toimielin, IAU:n hallitus
olisi tehnyt päätöstä liittymisestä työehtosopimukseen. Koska yhdistyksen nimen kirjoittivat sääntöjen 15 §:n mukaan aina kaksi henkilöä yhdessä, ei IAU ollut liittynyt työehtosopimukseen puheenjohtaja A:n sähköpostiviestillä 3.6.2016 tai millään muullakaan kantajan nimeämällä asiakirjalla, kirjoituksella tai tiedotteella. A:ta ei ollut valtuutettu nimenomaisesti hyväksymään työehtosopimusta eikä hänellä myöskään ollut asemansa perusteella asemavaltuutta sitoa IAU:ta työehtosopimukseen.
KANNE
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Vastaaja Ilmailualan Unioni IAU ry on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut sen hylkäämistä. Lisäksi IAU on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa PALTA:n korvaamaan IAU:n oikeudenkäyntikulut asiassa 3.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. PALTA:n asiantuntija B:n sähköposti muun muassa IAU:n puheenjohtaja A:lle 31.5.2016 kello 15.31 ja sen liitteenä oleva neuvottelutulos Airpron työehtosopimusratkaisusta ajalle 1.2.2017-31.1.2018
2. IAU:n puheenjohtaja A:n sähköposti B:lle 3.6.2016 kello 9.44
3. A:n sähköposti B:lle 3.6.2016 kello 15.07 ja B:n vastaus A:lle kello 15.11.
4. IAU:n uutiskirje 11.8.2016
5. A:n sähköposti PALTA:n varatoimitusjohtaja E:lle 12.10.2016 kello 11.25
6. E:n sähköposti A:lle 12.10.2016 kello 13.32
10. Pardia ry:n hallituksen kokouksen 31.5.2016 pöytäkirjan ote ja JHL ry:n hallituksen kokouksen 30.5.-1.6.2016 sekä hallituksen sähköpostikokousten 2.6.2016 ja 7.-8.6.2016 pöytäkirjan 7/2016 ote
12. F:n sähköposti mm. H:lle 3.6.2016 kello 14:15
13. Pardian hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 29.6.2015
14. JHL:n hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 26.6.2015
15. Airpro Oy:tä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja ajalle 1.2.2017 – 31.1.2018
16. Pardian hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 24.1.2017
17. JHL:n hyväksyminen IAU:n yhtymiselle Airpro Oy:n työehtosopimukseen 24.1.2017
18. IAU:n uutiskirje jäsenille 2.6.2016
19. IAU:n hallituksen kokousten pöytäkirjat 7-8/2016 liitteineen
20. IAU:n hallituksen kokouksen 10/2016 pöytäkirjanote kohta 5.2
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. IAU:n puheenjohtajan A:n IAU:n, JHL:n, Pardian ja Pron puolesta lähettämä sähköposti PALTA:n B:lle 18.5.2016
2. JHL:n neuvottelupäällikön F:n tiedote Airpron työehtosopimustilanteesta 10.6.2016, kappaleet 4 ja 5
4. Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n päätös 11.10.2016
5. IAU:n puheenjohtajan A:n sähköposti PALTA:n E:lle 12.10.2016 kello 16.22, E:n vastaus A:lle 14.10.2016 ja A:n sähköposti E:lle 11.11.2016
6. PALTA:n johdon assistentin I:n sähköposti IAU:n puheenjohtaja A:lle 31.10.2016 ja A:n vastaus sekä sähköposti IAU:n varapuheenjohtaja J:lle ja liittosihteeri K:lle 4.11.2016
7. IAU:n kirje PALTA:n E:lle 15.11.2016
8. IAU:n hallituksen kokouksen pöytäkirja 8.11.2016, ote IAU:n edustajiston kokouksen 25.11.2016 pöytäkirjasta sekä sen liitteenä olevasta toimintasuunnitelmasta 8.11.2016
9. IAU:n ilmoitus PALTA:n E:lle Airpron työehtosopimuksen 1.4.2014 – 31.1.2017 irtisanomisesta ja ote IAU:n hallituksen pöytäkirjasta 13.12.2016 tätä päätöstä koskien
10. IAU:n säännöt soveltuvin osin
11. IAU:n uutiskirje 15.12.2016
12. PALTA:n, JHL:n, Pardian, IAU:n ja Pron välinen Airpro Oy:tä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 8.2.2016
13. Airpro Head of HR and Training L:n sähköposti Airpron pääluottamusmies C:lle 19.1.2017
14. M:n sähköposti A:lle 26.10.2016, jonka liitteenä on Airpro Oy:n työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 1.2.2017-31.1.2018
16. Tekstiviestit 2.6.2016 A:n ja E:n välillä
18. luovuttu
19. PALTA:n työmarkkinavaliokunnan 22.3.2016 nro 2/2016 pöytäkirjan ote (= osa V11:sta)
20. Ote JHL:n säännöistä, 13 § Liiton nimen kirjoittaminen
Kantajan henkilötodistelu
1. PALTA ry:n varatoimitusjohtaja E, todistelutarkoituksessa
2. Airpro Oy:n henkilöstöjohtaja L
3. Työsuhdejuristit Oy:n toimitusjohtaja B
4. PALTA ry:n työmarkkinapäällikkö M
5. Airpro Oy:n pääluottamusmies C, todistelutarkoituksessa
Vastaajan henkilötodistelu
1. IAU ry:n puheenjohtaja A, todistelutarkoituksessa
2. Airpro Oy:n pääluottamusmies C, todistelutarkoituksessa
3. IAU ry:n liittosihteeri K, todistelutarkoituksessa
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä on voimassa Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus ajalla 1.2.2017-31.1.2018. Lisäksi Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Ilmailualan Unioni IAU ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 10.239,70 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
PALTA:n, JHL:n ja Pardian välillä 31.5.2016 saavutettu neuvottelutulos oli IAU:lle ja
Pro:lle 31.5.2016 esitetyn tarjouksen liitteenä. IAU:n puheenjohtaja A ilmoitti 3.6.2016 aamulla vievänsä neuvottelutuloksen Airprota edustavan IAU:n ammattiosaston käsiteltäväksi kokoukseen samana päivänä kello 14.00. Samana päivänä 3.6.2016 kello 15.07 A ilmoitti, että IAU liittyy mukaan Airpron neuvottelutulokseen. Osapuolet sopivat, että pöytäkirja asiasta allekirjoitettaisiin seuraavalla viikolla.
$144
Ennen kuin allekirjoituspöytäkirja on ehditty lähettää allekirjoitettavaksi IAU:hun, on A ilmoittanut 12.10.2016, ettei IAU olekaan mukana Airprota koskevassa, kilpailukykysopimuksen mukaisessa työehtosopimusratkaisussa.
IAU:ta velvoittaa sen tekemä ja PALTA:lle ilmoitettu päätös Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä. PALTA:lla on ollut perusteltu edellytys uskoa, että IAU on tehnyt päätöksen Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä. Tätä puoltaa myös IAU:n tiedotus asiasta jäsenistölleen. Mikä tahansa IAU:n päätöksentekomekanismi on ollut, IAU:n A:lla on ollut asemavaltuutus suhteessa PALTA:an. Työmarkkinajärjestöjen toiminnan perusta on se, että liiton puheenjohtajan ilmoitukset sitovat kyseistä liittoa. IAU ei ole asiassa väittänyt A:n ylittäneen toimivaltansa, eikä PALTA:lla ole ollut aihetta olettaa niin. PALTA on saanut luottaa A: ilmoitukseen työehtosopimukseen yhtymisestä ja A:n kirjallinen ilmoitus sitoo sen edustamaa liittoa IAU:ta. Näin syntynyttä sopimusta ei ole mahdollista perua yksipuolisesti jälkikäteen. Pardia ja JHL ovat antaneet suostumuksensa IAU:n yhtymiselle Airpro työehtosopimukseen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Kevään 2016 neuvottelut Airpro Oy:n työehtosopimuksesta
IAU:n ja PALTA:n välillä oli keväällä 2016 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa kiistaa harjaantumisajasta moniosaajuuden erillislisää maksettaessa. IAU:n puheenjohtajan ja neuvottelukunnan jäsenen A:n tavoitteena oli saada kiista ratkaistuksi ja ratkaisu osaksi uudistettavaa työehtosopimusta. A lähetti asiaan liittyvän neuvottelupyynnön PALTA:n B:lle 18.5.2016, johon JHL:n, Pardian ja Pro:n neuvottelukunnan jäsenet yhtyivät. B ei reagoinut neuvottelupyyntöön.
Airpron työehtosopimusta koskevat neuvottelut eivät johtaneet tulokseen ja ne todettiin päättyneiksi aamupäivällä 30.5.2016. Työnantajapuoli kutsui kuitenkin iltapäivällä Pardian ja JHL:n edustajat takaisin neuvottelupöytään, mutta JHL:n edustajat kieltäytyivät kutsusta. IAU:lle ja Prolle kutsua neuvotteluun ei edes esitetty. Airpron työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen allekirjoittivat 31.5.2016 PALTA:n ja Pardian edustajien lisäksi JHL:n sopimustoimitsija D, joka ei edes osallistunut neuvotteluihin. Tähän neuvottelutulokseen liittymistä IAU:lle ja Prolle tarjottiin PALTA:n toimesta.
Reunaehdot neuvottelutulokseen liittymisestä
A keskusteli puhelimitse PALTA:n varatoimitusjohtaja E:n kanssa 2.6.2016 Airpron työehtosopimustilanteesta. A esitti reunaehtoja, joiden toteutuessa hän voisi harkita neuvottelutuloksen hyväksymisen esittämistä IAU:n toisena neuvottelijana toimineelle Airpron pääluottamusmies C:lle. E totesi, että mikäli reunaehdoista sovitaan, IAU ei saa niistä tiedottaa.
A lähetti neuvottelutuloksesta B:lle sähköpostia E:n kanssa käymänsä keskustelun perusteella. IAU:n toimintaohjeen mukaan neuvottelutuloksen hyväksyminen edellyttää Airpron työntekijöitä edustavien ammattiosastojen Siviililentoliikenteen työntekijät ry:n (SLT) ja Finavian Maapalvelutyöntekijät ry:n (FIMA) hyväksyntää.
IAU:n ammattiosastot eivät ehtineet käsitellä asiaa ennen PALTA:n asettaman määräajan umpeutumista, minkä vuoksi A ilmoitti 3.6.2016 B:lle hyväksyvänsä neuvottelutuloksen niillä periaatteilla, joista hän oli keskustellut E:n kanssa.
A esitti B:lle, että näistä reunaehdoista laadittaisiin pöytäkirja samalla kun neuvottelutulos allekirjoitettaisiin. Reunaehdoista sopimisen A oletti olevan vähimmäisehto sille, että neuvottelutulokselle saataisiin ainakin IAU:n ammattiosastojen hyväksyntä ja asian voisi viedä hallituksen käsittelyyn. B ei vahvistanut näin toimittavan, vaan hän ilmoitti palaavansa asiaan seuraavalla viikolla. Tämän jälkeen B ei ollut enää yhteydessä A:han. A jäi kesälomalle vasta 15.6.2016, joten PALTA:lla olisi ollut aikaa hoitaa asia.
Neuvottelutuloksen käsittely IAU:n hallituksessa
IAU:n hallitus käsitteli Airpron työehtosopimustilannetta kokouksessaan 14.6.2016, jossa A kertoi asiasta oman näkemyksensä. Kokouksen esityslistan kyseisen asiakohdan liitteinä olivat PALTA:n, JHL:n ja Pardian välinen neuvottelutulos, A:n ja B:n sähköpostikirjeenvaihto sekä JHL:n neuvottelupäällikkö F:n 10.6.2016 kirjoittama tiedote Airpron työehtosopimustilanteesta. F:n mukaan IAU ei hyväksynyt neuvottelutulosta Airpron työehtosopimuksesta. IAU:n hallitus totesi tilanteen olevan auki Airpron neuvottelutuloksen osalta ja hallitus keskusteli liittojen välisestä yhteistyöstä. Mitään päätettävää asiassa ei ollut, eikä mitään päätöstä neuvottelutuloksen hyväksymisestä myöskään tehty. Tämän jälkeen Airpron työehtosopimusasiaa käsiteltiin IAU:n hallituksen kokouksessa seuraavan kerran 8.11.2016, jossa ei kuitenkaan tehty päätöstä neuvottelutuloksen hyväksymisestä eikä Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä.
Työehtosopimustilanteen selvittely
A ilmoitti B:lle 2.8.2016 IAU:n vievän kiistan moniosaajuuslisästä työtuomioistuimen ratkaistavaksi, koska B ei koskaan vastannut 18.5.2016 esitettyyn erimielisyysneuvottelupyyntöön. B:ltä tuli vastaukseksi ainoastaan automaattinen poissaoloviesti.
A ei luopunut oletuksestaan, että neuvottelutuloksen hyväksyntä IAU:n ammattiosastoissa vaatisi vähintään edellä mainittujen reunaehtojen täyttymisen ennen asian viemistä IAU:n hallituksen käsittelyyn. A:n jäsenkirjeessä kirjoittama viesti pitää sisällään tämän reunaehtoajatuksen, mutta tätä hän ei kuitenkaan ole voinut tiedottaa sovittuaan tästä aiemmin PALTA:n E:n kanssa. Sopimustilanne on siten ollut edelleen auki IAU:n osalta. A:n ajatuksena on kuitenkin ollut se, että IAU liittyisi mukaan sopimukseen, mutta ei PALTA:n tarjoamin ehdoin.
Airpron työntekijöitä edustava IAU:n ammattiosasto Siviililentoliikenteen työntekijät ry teki 11.10.2016 päätöksen olla hyväksymättä neuvottelutulosta Airpron työehtosopimuksesta.
A ja E ovat käyneet sähköpostikirjeenvaihtoa sopimustilanteesta. Sähköpostikirjeenvaihto osapuolten välillä on kuitenkin jatkunut ja A on tuonut esille PALTA:n hyvän työmarkkinakäytännön vastaisen toimintatavan IAU:ta kohtaan Airprota koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa sekä sen, että IAU ei ole hyväksynyt sille tarjottua neuvottelutulosta.
IAU sai PALTA:lta tiedon B:n seuraajasta vasta 27.10.2016. Tiedon asiasta toimitti G, jolle Airprota koskevat asiat siirtyivät. PALTA esitti IAU:lle tapaamista Airpro-asiassa 31.10.2016, johon pyyntöön A vastasi 4.11.2016.
IAU ilmoitti PALTA:lle 15.11.2016 oman kantansa liittojen välisten työehtosopimusten tilanteesta. Tämän jälkeen IAU:n ja PALTA:n edustajat tapasivat 21.11.2016 selvitelläkseen sopimustilanteita. Tässä yhteydessä IAU:lle selvisi, että Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja allekirjoitettiin PALTA:n, JHL:n ja Pardian kesken jo 24.9.2016. Siten kantajan väite siitä, että ennen kuin allekirjoituspöytäkirja ehdittiin lähettää IAU:lle A olisi 12.10.2016 ilmoittanut, ettei IAU ole mukana Airprota koskevassa työehtosopimuksessa, oli virheellinen.
Kun IAU:lle selvisi PALTA:n työmarkkinakäytäntöön kuulumaton ja hyvien tapojen vastainen toiminta, IAU päätti sääntöjensä mukaisesti edustajistonsa päätöksellä irtautua niin kutsutusta kilpailukykysopimuksen mukaisesta keskitetystä työehtosopimusratkaisusta Airpron osalta ajalle 1.2.2017-31.1.2018. Edustajiston päätös koski sitä neuvottelutulosta, jonka PALTA, JHL ja Pardia saavuttivat 31.5.2016 ja johon liittymistä IAU:lle tarjottiin. Airprota koskeva sitova työehtosopimus on syntynyt allekirjoituspöytäkirjan solmimisella 24.9.2016. Tätä pöytäkirjaa IAU ei ole allekirjoittanut.
IAU ilmoitti PALTA:lle irtisanovansa Airpron 1.4.2014–31.1.2017 voimassaolevan työehtosopimuksen 14.12.2016 lukien ja pyysi samassa yhteydessä käynnistettäväksi neuvottelut sopimuksen uudistamiseksi.
Oikeudellinen arvio
Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti tai niin, että sopimuksen sisältö merkitään osapuolten välisessä neuvottelussa laadittavaan pöytäkirjaan, joka todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi. Työehtosopimukseen ovat sidotut ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet.
Yleisen työmarkkinakäytännön mukaisesti työehtosopimusratkaisun hyväksymisestä päättäminen kuuluu asianomaisten työnantaja- ja työntekijäliittojen hallituksille. Luonnollisesti tehty sopimus on myös sopijaosapuolten toimesta allekirjoitettava.
PALTA:n sääntöjen 15 §:n mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä päättää PALTA:n hallituksen työvaliokunta, ellei toimitusjohtaja ole katsonut voivansa sitä hyväksyä, tai ellei hallitus ole pidättänyt hyväksymistä itsellään. PALTA:n asiamies on kertonut valmisteluistunnossa 20.1.2016, että PALTA:n E:lla on ollut valtuutus hyväksyä PALTA:n puolesta työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos. E:lla ei ole ollut PALTA:n sääntöjen nojalla kuitenkaan oikeutta hyväksyä työehtosopimusta, saati sitten PALTA:n puolesta neuvottelutuloksen allekirjoittaneella edustajalla.
IAU:n sääntöjen 18 §:n mukaan IAU:n hallitus päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sen sijaan keskitetyistä työehtosopimusratkaisuista irtautumisesta päättää edustajisto. IAU:n sääntöjen 15 §:n mukaan IAU:n nimen allekirjoittaa aina kaksi siihen oikeutettua henkilöä yhdessä. IAU:n sisäisen toimintaohjeen mukaan neuvottelutuloksen hyväksyminen edellyttää asianomaisten ammattiosastojen hyväksyntää.
IAU:n sääntöjen mukaiset menettelytavat käsitellä työehtosopimusratkaisuja vastaavat myös yleistä ja vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä. IAU:n hallituksen pöytäkirjoista 2 ja 3 on nähtävissä, että niin kutsutulla kiky-kierroksella tuli toimia liiton sääntöjen ja toiminnan periaatteiden mukaisesti. Toisin sanoen A:lle tai kenellekään muulle yksittäiselle henkilölle ei annettu valtuutusta hyväksyä edes neuvottelutulosta.
IAU:n hallitus eivätkä myöskään Airpron työntekijöitä edustavat IAU:n ammattiosastot ole hyväksyneet neuvottelutulosta. IAU:n puheenjohtajan PALTA:n edustajalle lähettämä sähköpostiviesti, jossa hän on ehdollisesti ilmoittanut IAU:n liittyvän mukaan neuvottelutulokseen Airpron työehtosopimuksesta tai hänen kirjoituksensa jäsenkirjeessä, ei täytä työehtosopimuslaissa säädettyä muotovaatimusta. Asiasta ei ole syntynyt sellaista pöytäkirjaa, joka olisi tullut yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi todetuksi.
IAU ei ole voinut tulla sidotuksi 24.9.2016 allekirjoituspöytäkirjalla syntyneeseen työehtosopimukseen pelkästään puheenjohtajansa kirjoittaman ehtoja sisältäneen sähköpostiviestin perusteella B:lle 3.6.2016. Siitäkin huolimatta, jos neuvotteluun osallistuneen A:n ilmoitus neuvottelutulokseen liittymisestä katsottaisiin päteväksi, olisi IAU:n osalta syntynyt vasta neuvottelutulos, joka olisi käsitelty IAU:n hallituksessa. Koska IAU:n hallitus ei ole kuitenkaan hyväksynyt neuvottelutulosta, on selvää, ettei IAU ole voinut tulla sidotuksi myöhemmin syntyneeseen työehtosopimukseenkaan.
Vielä vieraampaa työehtosopimustoiminnalle olisi, jos järjestö voisi tulla sidotuksi työehtosopimukseen sen perusteella, mitä sen puheenjohtaja kirjoittaa jäsenille suunnatussa kirjeessä. Siten tällaisille kirjeille tai tiedotteille ei voida antaa mitään näyttöarvoa arvioitaessa sitä, onko IAU hyväksynyt itseään sitovasti neuvottelutuloksen Airpron työehtosopimuksesta. A:n jäsenkirjeissä on myös selvästi tuotu esille se seikka, mikäli IAU:n hallitus on jostain asiasta tehnyt päätöksen.
Kuten edellä on todettu, Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja on allekirjoitettu PALTA:n, JHL:n ja Pardian kesken 24.9.2016, jolloin Airprota koskevan työehtosopimuksen voidaan katsoa syntyneen. Tätä allekirjoituspöytäkirjaa IAU:lle ei ole missään vaiheessa tarjottu allekirjoitettavaksi. Jotta IAU:n voitaisiin väittää tulleen sidotuksi Airprota koskevaan työehtosopimukseen, olisi IAU:n tullut allekirjoittaa tämä allekirjoituspöytäkirja osapuolten noudattaman yleisen työmarkkinakäytännön mukaisesti.
Lisäksi jos väitetään IAU:n yhtyneen Airprota koskevaan työehtosopimukseen, niin sopimukseen yhtyminen olisi edellyttänyt muiden osapuolten suostumusta ja kirjallista menettelyä. Tällaistakaan menettelyä ei ole tapahtunut. Näin ollen IAU:ta sitovaa sopimusta ei ole tälläkään perusteella tehty.
PALTA on täysin tietoinen siitä, että mitään neuvottelutulosta, pöytäkirjaa tai sopimusta koskien Airpron työehtosopimusta ei ole hyväksytty eikä allekirjoitettu IAU:n toimesta. PALTA on myös tietoinen siitä, että IAU on asettanut sopimukseen mukaantulolleen tietyt reunaehdot, joista se on yrittänyt saada neuvotteluja aikaan neuvottelujen alusta lähtien, mutta joista PALTA on kieltäytynyt.
Se, että PALTA ensin sopii neuvottelutuloksesta ilman IAU:ta ja myöhemmin pimittää IAU:lta Airpron työehtosopimusta koskevan allekirjoituspöytäkirjan tekemisen, osoittaa sen, että PALTA yrittää harhauttaa IAU:n mukaan sopimukseen, jonka sisältöön se ei itse ole pystynyt vaikuttamaan. Näin toimien PALTA:n tässä prosessissa mukana olleet tahot ovat rikkoneet luottamuksen ja menettäneet uskottavuutensa vakavasti otettavina neuvottelukumppaneina.
A:lle ei ole annettu nimenomaista valtuutusta, eikä A:lla ole ollut myöskään asemavaltuutusta, jonka perusteella hän olisi yksin voinut hyväksyä edes Airpron työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen IAU:ta sitovaksi. IAU:n nimen kirjoittaa yhdistyksen sääntöjen 15 §:n nojalla aina kaksi henkilöä yhdessä. Päätösvalta neuvottelutuloksen hyväksymisestä kuuluu aina IAU:n hallitukselle, joka saattaa alistaa neuvottelutuloksen jäsenäänestykseen tai edustajiston päätettäväksi. Päätösvalta myös työehtosopimukseen jälkeenpäin liittymisestä kuuluu IAU:n hallitukselle. PALTA on ollut täysin tietoinen siitä, että sen ja IAU:n väliset työehtosopimukset on hyväksyttävä liittojen sääntöjen ja vakiintuneiden menettelytapojen mukaisesti. Epäselväksi jää, mihin PALTA perustaa väitteensä IAU:n poikkeuksellisesta työehtosopimuksen hyväksymismenettelystä Airpron työehtosopimuksen osalta.
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA) ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n (IAU) välillä voimassa Airpro Oy:n työehtosopimus ajalla 1.2.2017-31.1.2018 (Airpron työehtosopimus). Tarkkaan ottaen asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko IAU yhtynyt edellä mainittuun työehtosopimukseen jälkeenpäin kirjallisesti aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti.
Asiassa on riidatonta, että Airpron työehtosopimuksen neuvottelutulos syntyi PALTA:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n (Pardia) ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL) välillä 31.5.2016. IAU ja Ammattiliitto Pro ry eivät olleet enää mukana neuvotteluissa, kun neuvottelutulos syntyi.
PALTA:n mukaan IAU on yhtynyt Airpron työehtosopimukseen edellä kerrotulla A:n B:lle lähettämällä sähköpostiviestillä. IAU:n mukaan se ei ole yhtynyt Airpron työehtosopimukseen mainitulla A:nn lähettämällä viestillä, eivätkä IAU:n ammattiosastot ja IAU:n hallitus ole tehneet päätöksiä neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai työehtosopimukseen liittymisestä. IAU ei näillä perusteilla ole työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin kirjallisesti yhtynyt Airpron työehtosopimukseen, jonka IAU on katsonut solmituksi vasta 24.9.2016 allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittamisella.
Asiassa esitetty selvitys
$145
Työmarkkinakäytännössä yhdistyksen puheenjohtaja on huolehtinut tarvittaessa mahdollisten yhdistyksen päätöksentekomekanismien asianmukaisesta täyttämisestä ja puheenjohtajan sanaan on voinut luottaa. Kilpailukykysopimusta koskevalla neuvottelukierroksella PALTA:n työmarkkinavaliokunta on valtuuttanut E:n hyväksymään työehtosopimukset PALTA:a sitoviksi.
PALTA:n, Pardian ja JHL:n mukaan Airpron työehtosopimus syntyi, kun liittojen hallinnot hyväksyivät neuvottelutuloksen 31.5.2016. Allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittaminen oli vain muodollisuus. Kilpailukykysopimuksesta ei ollut mahdollista irtaantua enää 14.6.2016 tehdyn kattavuusarvioinnin jälkeen.
IAU:n puheenjohtaja A on kertonut, että IAU:n työehtosopimusten solmimista koskeva menettelytavat on kirjattu IAU:n sääntöihin ja että näitä menettelytapoja noudatettiin myös kilpailukykysopimusta koskevalla neuvottelukierroksella. Lisäksi IAU:n edustajisto on määritellyt vuonna 2015, että neuvottelutulosten hyväksyminen edellyttää ammattiosastojen hyväksyntää. Ammattiosastoilla on siten veto-oikeus, mutta neuvottelutuloksen hyväksyntä edellyttää sääntöjen mukaan aina myös IAU:n hallituksen hyväksynnän. IAU:ssa puheenjohtaja on aina mukana neuvotteluissa yhtenä neuvottelukunnan jäsenenä. Pienen liiton puheenjohtajan rooli on siten erilainen kuin ison liiton puheenjohtajan, joka ei osallistu työehtosopimusneuvotteluihin.
$146
IAU:n liittosihteeri ja hallituksen jäsen K on kertonut, että IAU:n hallituksessa on ollut yhden kerran (14.6.2016) esillä Airpron neuvottelutulos. Kyseessä ei ollut päätöskohta. Airpron osalta esillä oli jatkoneuvottelumahdollisuus, koska oli yleinen tahto pysyä edelleen mukana Airpron työehtosopimuksessa, mutta ei 31.5.2016 syntyneen neuvottelutuloksen kautta. Kokouksessa keskusteltiin A:n ja B:n välisestä sähköpostien vaihdosta 31.5.-3.6.2016. A on kuvaillut kokouksessa, mitä asiassa on siihen mennessä tapahtunut.
IAU:n hallituksen jäsen ja Airpro Oy:n pääluottamusmies C on kertonut olleensa Airpron työehtosopimuksen neuvottelukunnan jäsen. C ei olisi voinut esittää PALTA:n, JHL:n ja Pardian välillä 31.5.2016 saavutettua neuvottelutulosta ammattiosastolle. A soitti C:lle 2.6.2016 puolen yön aikoihin ja kertoi olleensa yhteydessä E:n kanssa ja että Airpron neuvottelutulokseen voisi olla mahdollista saada reunaehtoja. A neuvoi C:tä keskustelemaan asiasta seuraavaan päivään kello 14:ään mennessä. C lupasi soittamalla käydä läpi ammattiosaston johtokunnan jäseniä, koska kokouksen järjestäminen kyseisellä aikataululla ei ollut mahdollista. A ilmoitti B:lle IAU:n yhtyvän Airpron neuvottelutulokseen, koska aikataulun puitteissa ei ollut muuta mahdollisuutta. C kertoi ammattiosaston johtokunnan jäsenille, mitä reunaehdot voisivat olla, mutta johtokunta halusi niistä mustaa valkoisella eli pöytäkirjan, että niistä on oikeasti sovittu. Tällaista pöytäkirjaa ei kuitenkaan saatu koskaan.
Neuvottelutuloksen hyväksyntä vaatii IAU:ssa kaikkien ammattiosastojen ja hallituksen hyväksynnän. C on osallistunut Airprossa työehtosopimuksen soveltamisneuvotteluihin syksyllä 2016, koska hän halusi tietää, mitä JHL ja Pardia sopivat ja koska siellä käsiteltiin myös muita Airpron asioita.
Airpro Oy:n henkilöstöjohtaja Lon kertonut, että C on osallistunut kaikkiin neljään Airpron työehtosopimuksen yrityskohtaisiin sovellutusneuvotteluihin syksyllä 2016. Neuvotteluissa on keskusteltu myös muista kuin Airpron työehtosopimusta koskevista asioista, jotka ovat koskeneet myös sopimuksen ulkopuolella olevia. C ei ole tuonut esiin Airpron suuntaan, että IAU ei olisi mukana kilpailukykysopimuksessa. L on allekirjoittanut Airpron työehtosopimuksen neuvottelutuloksen 31.5.2016. Sopimus on syntynyt tuolloin ja allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittaminen on ollut enemmän muodollisuus.
PALTA ry:n työmarkkinapäällikkö M on kertonut hoitaneensa Airpron työehtosopimusta syksyllä 2016. M oli yhteydessä A:han elokuun viimeisellä viikolla 2016, koska hän sai Airpron henkilöstöjohtajalta tiedon, että IAU:n jäsenkirjeen mukaan moniosaajuuslisää koskeva asia olisi menossa työtuomioistuimeen. Samassa yhteydessä M kertoi A:lle tekevänsä Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan ja lähettävänsä sen allekirjoituskierrokselle. Tähän A vastasi jotenkin mumisten. A ei suoranaisesti ilmaissut, että IAU ei olisi mukana työehtosopimuksessa. Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja on lähetetty JHL:lle ja Pardialle sen päiväyksen jälkeen ja allekirjoitusten saaminen näiltä yhdistyksiltä kesti ainakin kolme viikkoa.
Työsuhdejuristit Oy:n toimitusjohtaja B on kertonut, että JHL:n ja Pardian kanssa sovittiin siitä, että IAU:lle ja Prolle tarjotaan mahdollisuutta liittyä 31.5.2016 saavutettuun neuvottelutulokseen täsmälleen sopimuspöydässä sovituilla ehdoilla. B kertoi A:lle, että IAU:lla on mahdollisuus liittyä sopimukseen. A vastasi IAU:n harkitsevan asiaa, kun he saisivat neuvottelutuloksen nähtäväksi. B lähetti neuvottelutuloksen sähköpostilla A:lle. Vastausaikaa oli 3.6.2016 asti. A:lta tuli vastaus 3.6.2016, että IAU liittyi sopimukseen. Vastauksessa ei ollut liittymiselle ehtoja tai edellytyksiä, eikä A kertonut tällaisista myöskään puhelimitse. B ei ole ollut yhteydessä A:n kanssa 3.6.2016 jälkeen.
Arviointi ja johtopäätökset
Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työehtosopimukseen ovat sidottuja ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet.
PALTA:n kannetta tukeva näyttö asiassa
PALTA:n mukaan IAU on yhtynyt Airpron työehtosopimukseen edellä kerrotulla IAU:n puheenjohtaja A:n 3.6.2016 lähettämällä sähköpostilla. A:n lähettämä sähköpostiviesti on PALTA:n käsityksen mukaan täyttänyt työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn kirjallista määrämuotoa koskevan edellytyksen. PALTA on edelleen vedonnut siihen, että työmarkkinakäytännön mukaan yhdistyksen puheenjohtajan sanaan on luotettu ja että A:lla on joka tapauksessa ollut valtuutus sitoa IAU työehtosopimukseen liiton puheenjohtajan ominaisuudessa.
PALTA on katsonut kirjallisena todisteena olevien A:n kirjoittamien jäsenkirjeiden 1.6.2016, 2.6.2016 ja 11.8.2016, IAU:n liittosihteeri ja hallituksen jäsen K:n IAU:n jäsenlehti Unioniin kirjoittaman pääkirjoituksen 22.6.2016, IAU:n jäsenhankintamateriaalin sekä IAU:n hallituksen kokousten 31.5.2016 (7/2016), 14.6.2016 (8/2016) ja 13.9.2016 (10/2016) pöytäkirjojen myös osoittavan omalta osaltaan, että IAU on yhtynyt Airpron työehtosopimukseen.
Työtuomioistuin katsoo, että PALTA:lle on sinänsä voinut edellä mainittujen IAU:n puheenjohtaja A:n ja IAU:n liittosihteeri ja hallituksen jäsen K:n kirjoitusten, IAU:n jäsenhankintamateriaalin ja A:n B:lle 3.6.2016 lähettämän sähköpostiviestin perusteella muodostua käsitys siitä, että IAU on mukana Airpron työehtosopimuksessa. Näin on erityisesti asian laita, kun otetaan huomioon myös PALTA:n varatoimitusjohtaja E:n ja A:n kesken käytyjen keskustelujen ja tekstiviestien sisältö. Tämä todistelu kokonaisuutena tarkasteltuna tukee PALTA:n kannetta asiassa.
Yhdistyksen yhtyminen työehtosopimukseen
Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa pätevän työehtosopimukseen yhtymisen edellytykseksi on säädetty ensinnäkin kirjallinen muotovaatimus. Sen täyttyminen edellyttää, että työehtosopimukseen yhtymisestä on olemassa kirjallinen asiakirja. Siitä on käytävä ilmi se työehtosopimus, johon yhdistys yhtyy ja yhdistyksen nimenomainen ilmoitus siitä, että sen tarkoituksena on yhtyä juuri kyseiseen työehtosopimukseen. Kirjallinen muoto edellyttää myös sitä, että asiakirja varmennetaan yhdistyksen nimenkirjoitukseen oikeutettujen tai erikseen valtuutettujen henkilöiden toimesta.
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työehtosopimuksia koskevan kirjallisen määrämuodon noudattaminen on tarpeellista jo siitä syystä, että kollektiivisopimuksilla asetetaan velvoitteita sopijapuoliin nähden ulkopuolisille tahoille, joiden on voitava saada luotettavalla tavalla selko oikeusasemastaan (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 33 ja Kaarlo Sarkko, Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, 1973, s. 15-18.).
Toiseksi yhtyminen työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin työehtosopimukseen edellyttää muun ohella sitä, että yhtyvässä yhdistyksessä tehdään sen sääntöjä noudattaen päätös yhtymisestä. Työtuomioistuimen tuomiossa TT 2012:60 on katsottu, että työehtosopimusratkaisun hyväksyminen on asia, josta päättäminen kuuluu yleisen käytännön mukaan asianomaisten työnantaja- ja työntekijäliittojen hallituksille. Tämä työtuomioistuimen tuomiossa esitetty kannanotto vastaa yhdistyslain 35 §:n yleistoimivaltaa koskevaa säännöstä, jonka mukaan hallitus edustaa yhdistystä.
IAU:n säännöt
Työtuomioistuimelle kirjallisena todisteena annettujen IAU:n sääntöjen 18 §:n mukaan IAU:n hallitus päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ellei neuvottelutulosta siirretä IAU:n edustajiston tai jäsenäänestyksessä päätettäväksi. IAU:n sääntöjen 15 §:n mukaan IAU:n nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liittosihteeri, sekä se tai ne henkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, kuitenkin kaksi aina yhdessä. IAU:n säännöt on rekisteröity, joten kaikilla sen sopimuskumppaneilla, myös PALTA:lla, on ollut mahdollisuus tarkastaa julkisesta rekisteristä se, mikä yhdistyksen toimielimistä tekee päätökset työehtosopimukseen yhtymisestä.
Näytön arviointi
Nyt käsillä olevassa asiassa B on lähettänyt A:lle 31.5.2016 PALTA:n, JHL:n ja Pardian kesken 31.5.2016 päivätyn neuvottelutuloksen. Hän ei ole lähettänyt A:lle allekirjoitettua työehtosopimusta, eikä selvitystä siitä, että työehtosopimus on hyväksytty neuvottelutulokseen osallistuneiden yhdistysten asianomaisissa toimielimissä, joilla on valta tehdä päätöksiä työehtosopimuksen solmimisesta. B:n sähköpostiviestin liitteenä ei ole ollut myöskään Airpron työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa, joka on asiassa esitetyn henkilötodistelun, erityisesti M:n todistajankertomuksen perusteella allekirjoitettu vasta syys-lokakuussa 2016.
A on puolestaan 3.6.2016 kello 15.07 lähettämässään viestissä ilmoittanut B:lle vastauksena, että IAU liittyy neuvottelutulokseen E:n kanssa sovituin periaattein. Viestin mukaan asiasta piti allekirjoittaa pöytäkirja seuraavalla viikolla, minkä B vahvisti A:lle 3.6.2016 kello 15.11 lähettämässään viestissä. Pöytäkirjaa ei kuitenkaan laadittu ilmeisesti B:n muiden kilpailukykysopimukseen liittyvien työkiireiden vuoksi, eivätkä PALTA:n ja IAU:n neuvottelukunnat enää tavanneet Airpron työehtosopimusta koskevassa asiassa kesän 2016 aikana.
E ja A ovat kertoneet yhdenmukaisesti siitä, minkälaisia keskusteluja he ovat käyneet keskenään 2.6.2016 illalla, mutta heidän kertomuksensa ovat ristiriitaiset sen osalta, mikä merkitys A:n 3.6.2016 kello 15.07 lähettämässä sähköpostiviestissä viitatuilla periaatteilla on ollut Airpron työehtosopimusta koskevaan neuvottelutulokseen yhtymisen kannalta. C:n kertomus reunaehdoista tukee A:n kertomusta. Toisaalta B on kertonut, ettei mitään ehtoja ollut. Asiassa on siten jäänyt epäselväksi se, onko IAU:n yhtymiselle Airpron työehtosopimukseen esitetty jotain lisäehtoja vai ei.
Työtuomioistuimessa on esitetty kirjallisina todisteina otteita IAU:n hallituksen kokousten pöytäkirjoista. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt myös se, että IAU:n hallitus olisi tehnyt päätöksen Airpron työehtosopimukseen yhtymisestä.
Johtopäätös
Edellä kerrotuin perustein työtuomioistuin katsoo, että IAU ei ole yhtynyt Airpron työehtosopimukseen 1.2.2017-31.1.2018 työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin. Päädyttyään tähän lopputulokseen työtuomioistuimella ei ole tarvetta arvioida asiaa enemmälti. PALTA:n kanne asiassa on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry:n kanne on hylättävä edellä kerrotuilla perusteilla. Kuten edellä on todettu, PALTA:lle on voinut perustellusti muodostua käsitys, että IAU on mukana Airpron työehtosopimuksessa. Osa asiaa selventävästä asiakirja-aineistosta on ollut PALTA:n saatavilla vasta asian oikeudenkäynnissä työtuomioistuimessa. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa asia työtuomioistuimen tutkittavaksi. Edellä kerrotuista syistä asianosaiset saavat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Lindström, Lallo, Lehto ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...