TT 2017:9 – Lausuntoasia

Lausuntoasiassa katsottiin, että mikäli työntekijän työtehtävät olivat olleet työehtosopimuksen mukaisia työntekijätason tehtäviä, tuli hänen työsuhteeseensa soveltaa yleissitovuuden perusteella kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Mikäli kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus ei tule sovellettavaksi, työntekijää ei voitu valita kyseiseen työehtosopimukseen kuuluvan luottamusmiessopimuksen mukaiseksi luottamusmieheksi, vaikka hän oli luottamusmiessopimuksen solmineen työntekijäliiton jäsen.

Lisäksi lausuntoasiassa katsottiin, että mikäli työsuhteeseen oli tullut soveltaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta ja työntekijä oli työntekijäliiton jäsen, työnantaja ei voi olla hyväksymättä hänen valintaansa luottamusmieheksi.

KUULTAVAT

Kiinteistötyönantajat ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

ASIA

Espoon käräjäoikeuden lausuntopyyntö A:n työsuhteen päättämistä koskevassa asiassa

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 31.10.2016

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n ja Kiinteistötyönantajat ry:n kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus (1.12.2013-31.1.2017) ja siihen kuuluva luottamusmiessopimus sisältävät muun ohella seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

1 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa.

Pöytäkirjamerkintä:

Kiinteistöpalvelualan työtehtäviä ovat mm.

– puhdistus- ja siivoustehtävät

– kiinteistönhoitotehtävät

– tekniset palvelutehtävät

– toimitilapalvelutehtävät

– viherpalvelutehtävät

– ja näihin läheisesti liittyvät tehtävät.

Luottamusmiessopimus

Tätä sopimusta noudatetaan Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla.

3 §

…

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä ja Palvelualojen ammattiliiton ammattiosaston jäsen.

8 §

Korvaukset

Luottamusmiehelle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän luottamusmiesasema.

Liitot voivat yksittäistapauksissa sopia myös 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.

KÄSITTELY ESPOON KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Asian tausta

A työskenteli Suomen Kiinteistömestarit Oy:n (yhtiö) palveluksessa 19.6.2012-22.5.2014 toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtävissä. A lomautettiin 12.11.2013 työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. A ei lomauttamishetkellä ollut luottamusmiesasemassa.

Yhtiössä järjestettiin luottamusmiesvaalien ehdokasasettelu 5.-19.11.2013. A valittiin luottamusmieheksi 27.11.2013 ja valinnasta ilmoitettiin työnantajalle 29.11.2013. Työntekijät eivät valittaneet A:n valinnasta luottamusmieheksi.

KANNE

VASTAUS

ESPOON KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

1. Onko Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevaa 1 §:ää ja sen pöytäkirjamerkintää tulkittava niin, että työskentely viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtävissä ei kuulu sen soveltamisalaan?

2. Jos viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtävät eivät kuulu Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalaan, onko luottamusmiessopimusta tulkittava niin, että luottamusmieheksi ei voida valita henkilöä, joka kuulumatta työehtosopimuksen soveltamispiiriin on kuitenkin Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n ammattiosaston jäsen?

3. Onko työnantajalla työehtosopimuksen tai luottamusmiessopimuksen mukaan mahdollisuus tehokkaasti kiistää työntekijöiden valitseman luottamusmiehen valinta?

KIINTEISTÖTYÖNANTAJAT RY:N LAUSUNTO

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisala

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta sovelletaan kiinteistöpalvelualalla työskentelevien työntekijöiden työsuhteissa. Soveltamisalaan sisältyvät kaikki kiinteistöpalvelualan työntekijätason työtehtävät. Työehtosopimus on laadittu niin sanotun palvelu- eli toimialaperiaatteen mukaisesti, eli sitä sovelletaan kiinteistöpalvelualan yrityksen työntekijöiden työsuhteisiin työtehtävistä riippumatta. Työehtosopimusta sovelletaan myös silloin, kun työntekijä työskentelee muissa kuin työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvissa tehtävissä. Palkkausmääräyksen (työehtosopimuksen 9 §) mukaan työntekijän palkasta sovitaan, jos työntekijä työskentelee muussa kuin palkkausjärjestelmän mukaisessa työssä.

Siltä osin kuin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on lausunnossaan lainannut edellä mainittua Kiinteistötyönantajat ry:n lausuntoa, on otettava huomioon, että edellä mainittu ilmentää toimialaperiaatetta, jonka mukaan päätoimialan mukaisia työehtosopimuksia sovelletaan myös sellaisiin liitännäisiin toimintoihin, jotka sellaisenaan voivat kuulua jonkin toisen sopimusalan työehtosopimuksen piiriin. Vastaavasti yhtiön toimihenkilöiden työsuhteissa on yleissitovuuden perusteella noudatettava kiinteistöalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Työehtosopimusta ei sovelleta kiinteistöpalvelualalla työskenteleviin toimihenkilöihin tai ylempiin toimihenkilöihin. Kiinteistöpalvelualan ylemmille toimihenkilöille ei ole työehtosopimusta.

Kiinteistöpalvelualalla palveluteknisissä sekä hallinnollisissa ja muissa toimistotyötehtävissä toimiviin henkilöihin sovelletaan kiinteistöalan yleissitovaa toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta (työehtosopimus 1.1 §). Tämä sopimus ei kuitenkaan koske yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen tai yksiköiden johtoa tai vastaavantasoisessa esimiesasemassa olevia toimihenkilöitä, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden työsuhteiden ehtoja määriteltäessä (työehtosopimus 1.2 §). Työehtosopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen.

Yhtiön päätoimiala

Yhtiö tarjoaa kiinteistön hoito- ja huoltopalveluja. Palveluihin kuuluvat myös viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, ilmanvaihtokoneiden ja – kanavistojen puhdistus ja huolto, väestönsuojapalvelut, kattojen ja räystäskourujen puhdistukset sekä lumenpudotukset. Palvelut ovat tyypillisiä kiinteistöpalvelualan yrityksen teettämiä töitä.

Yhtiön päätoimiala on käytettävissä olevien tietojen mukaan kiinteistöpalvelut, joten sen työntekijöiden työsuhteissa on yleissitovuuden perusteella noudatettava kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Yhtiö ei ole Kiinteistötyönantajat ry:n jäsen.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltuminen viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtäviin

Jos viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtävät ovat tosiasiallisesti ja pääasiallisesti suorittavaa työtä eli työntekijätason työtehtäviä, sovelletaan työsuhteeseen kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Jos viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtävät ovat tosiasiallisesti ja pääasiallisesti palveluteknisiä sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä, sovelletaan työsuhteeseen kiinteistöalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Mikäli työntekijän työtehtävät ovat kahden yleissitovan työehtosopimuksen alalla, sovellettavan työehtosopimuksen ratkaisevat työntekijän pääasialliset työtehtävät.

Luottamusmiesasemasta

Luottamusmiessopimus on osa Kiinteistötyönantajat ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta (1.12.2013-31.1.2017). Luottamusmiessopimusta noudatetaan vain kyseessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ammattiosaston jäsen. Kaikkien luottamusmiessopimuksessa määrättyjen edellytysten on täytyttävä eli esimerkiksi yksin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenyys ei ole riittävää.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että työnantaja voi vaatia, että luottamusmiesvaalissa noudatetaan luottamusmiessopimuksen vaalin toimittamista koskevia määräyksiä (TT 1996:83). Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että koska työntekijää ei ollut valittu pääluottamusmieheksi työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla menettelyssä, johon ammattiosaston jäsenet olisivat tavalla tai toisella osallistuneet, työntekijällä ei ollut työsuhteen purkamishetkellä pääluottamusmiesasemaa (TT 2006:55).

Oikeuskäytännössä on edelleen katsottu, että sellainen menettely, jossa ammattiosaston toimikunta nimittää luottamusmiehen, ei ole luottamusmiessopimuksen mukainen. Vaaliohjeilla, joihin on vedottu, ei ole työehtosopimuksen asemaa (TT 1995:10). Vaaliohjeilla ei näin ollen ole merkitystä tässä asiassa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että työntekijä voi virheellisestä valintamenettelystä huolimatta tulla luottamusmiesasemaan esimerkiksi sitä kautta, että työnantaja nimenomaisesti tai tosiasiallisesti tunnustaa tällaisen aseman olemassaolon (TT 1995:10).

Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu luottamusmiessopimuksen 3 §:ssä säädetyllä tavalla, työnantajan ei tarvitse tunnustaa luottamusmiesasemaa. Luottamusmiessopimus ei edellytä työnantajan ryhtyvän toimenpiteisiin virheellisen valinnan johdosta. Mikäli luottamusmieheksi on valittu henkilö, jonka työsuhteeseen ei sovelleta kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, valinta ei voi pätevöityä. Jos henkilöllä ei ole luottamusmiessopimuksen mukaista luottamusmiesasemaa, luottamusmiessopimuksen 8 §:n korvaus luottamusmiessopimuksen vastaisesta luottamusmiehen työsopimuksen päättämisestä ei tule sovellettavaksi.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry yhtyy Kiinteistötyönantajat ry:n lausuntoon siltä osin, että yhtiön päätoimiala on kiinteistöpalvelut.

A työskenteli viherpalvelutehtävissä työhön osallistuvana työnjohtajana. Hänen työtehtävistään ei ole täyttä selvyyttä, vaan ne ovat osapuolten välillä tässä vaiheessa riidanalaiset. A:lla ei ollut oikeutta ottaa ja erottaa työntekijöitä, joten hän on työtehtäviensä puolesta voinut kuulua kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Kuten Kiinteistötyönantajat ry on lausunnossaan katsonut, kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus ei perustu tehtävänimikkeisiin. Kiinteistöpalveluala on moninainen ja alalla on erilaisia tehtävänimikkeitä. On tavanomaista, että samoja työtehtäviä tehdään eri nimikkeillä työnantajasta tai työkohteesta riippuen. Työehtosopimuksen soveltumisen kannalta ratkaisevia ovat henkilön tosiasialliset työtehtävät. Jos viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtävät ovat tosiasiallisesti ja pääasiallisesti suorittavaa työtä eli työntekijätason työtehtäviä, sovelletaan työsuhteeseen kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Työsopimuksen mukaan A:n työsuhteeseen sovelletaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Sopimus on työnantajan laatima, eikä A ole kiistänyt työehtosopimuksen soveltuvuutta. Näin ollen työsopimusosapuolet ovat arvioineet työtehtävien kuuluvan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan ja hyväksyneet sopimuksen soveltamisen A:n työsuhteessa. A:ta voidaan pitää kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvana työntekijänä.

Kuten Kiinteistötyönantajat ry on todennut, työehtosopimusta sovelletaan myös silloin, kun työntekijä työskentelee muissa kuin työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvissa tehtävissä.

Mikäli luottamusmieheksi valitaan henkilö, joka ei täytä luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaisia valintakriteerejä, ei vähäinen virhe merkitse valinnan pätemättömyyttä. Luottamusmiehen valinta on ammattiosaston sisäinen asia, eivätkä ainakaan vähäiset vaalissa tapahtuneet virheet ole johtaneet vaalien pätemättömyyteen (TT 2006:43). Luottamusmiesasema ja luottamusmiesaseman suoja syntyy, kun luottamusmies on työpaikalla valittu ja ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Vaalissa tapahtunut virhe ei tee vaalia pätemättömäksi, mikäli ammattiosasto on hyväksynyt valinnan. (TT 1996:83).

Luottamusmiehen valintaa tulee pitää pätevänä, mikäli työntekijät ovat vilpittömässä mielessä olleet siinä käsityksessä, että luottamusmieheksi valittava työntekijä kuuluu edellä mainitun työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin ja on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun työntekijän työsopimukseen on kirjattu, että työsuhteessa sovelletaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, eivätkä työntekijän työtehtävät ole olleet selkeässä ristiriidassa työehtosopimuksen soveltamisalan kanssa.

Työehtosopimus ei sisällä tarkkoja ohjeita tai määräyksiä luottamusmiehen valinnasta, vaan tarkemmat ohjeet valinnan suorittamiseen antaa Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Ohjeiden mukaan luottamusmiesvalintoja koskevat erimielisyydet tai valitukset on osoitettava ammattiosastolle viimeistään 30 päivän kuluessa valintojen vahvistamisesta. Ammattiosastolle ei ole tullut valituksia luottamusmiesvalinnasta, vaan kaikki luottamusmiehen valintaan oikeutetut työntekijät ovat hyväksyneet A:n valinnan luottamusmieheksi. Siinäkin tapauksessa, että valintaa rasittaisi virhe, se olisi korjaantunut viimeistään 30 päivän kuluessa valinnan vahvistamisesta.

Työntekijöillä on ollut aito tarve saada työpaikalle luottamusmies, koska työnantaja ei ole suostunut maksamaan työntekijöille työehtosopimuksen mukaisia yleiskorotuksia (vrt. TT 2016:109). Toisin kuin tapauksessa TT 2006:55, jossa työntekijät olivat yhdessä todenneet, ettei luottamusmiehelle ole tarvetta. Ammattiosastoon kuuluvat työntekijät ovat valinneet voimassa olleen vaaliohjeistuksen ja liitosta saamiensa ohjeiden mukaan A:n luottamusmieheksi. Työnantajalla ei ole luottamusmiessopimuksen mukaan oikeutta vaikuttaa tai puuttua luottamusmiehen valintaan tai luottamusmiehen henkilöön.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry toimitti työnantajalle ilmoituksen A.n luottamusmiesvalinnasta 29.11.2013 ja A on hoitanut luottamusmiestehtäviä valintansa jälkeen. Näin ollen luottamusmiessopimuksen vähimmäisedellytykset ovat täyttyneet ja valinta on pätevä. Työnantaja riitautti A:n luottamusmiesvalinnan vasta keväällä 2014, kun A:n työsuhdetta oltiin päättämässä.

Mikäli työntekijöiden valitsema luottamusmies ei työnantajan näkemyksen mukaan voisi toimia luottamusmiehenä esimerkiksi siitä syystä, että hän kuuluu eri henkilöstöryhmään, tulee työnantajan huomauttaa asiasta pian luottamusmiehen valinnan jälkeen, jolloin työntekijät voivat tarvittaessa järjestää uuden vaalin (TT 2006:55). Mikäli työnantaja ei huomauta valinnasta tai huomautus on aiheeton, valinta pätevöityy ja luottamusmies saa luottamusmiessopimuksesta ja työsopimuslaista johtuvan työsuhdeturvan ja oikeuden korotettuun korvausasteikkoon työsuhteen päättämistilanteissa.

Työnantaja, joka ei aiemmin ollut tehnyt huomautusta luottamusmieheksi valitun työntekijän luottamusmiesaseman suhteen, ei enää kysymyksessä olevan työntekijän lomautus – ja irtisanomisasiaa käsiteltäessä voi vedota siihen, ettei työntekijä olisi lomautuksen ja irtisanomisen tapahtuessa sopimuksessa tarkoitettu luottamusmies. Työnantajan tulisi vedota valinnan virheellisyyteen saatuaan ilmoituksen valinnasta. Työnantaja ei voi jälkikäteen vedota mahdollisiin puutteellisuuksiin (TT 1979:104). Näin ollen työnantaja ei ole voinut tehokkaasti kiistää A:n luottamusmiesasemaa.

Luottamusmiessopimuksessa määritelty korvaus

A valittiin luottamusmieheksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n luottamusmiesvaaliohjeistuksen mukaisesti ja siten asianmukaisesti. Mikäli luottamusmiehen valintaa rasittaisi vähäinen virhe, joka ei kuitenkaan estä luottamusmiesaseman syntymistä, sovelletaan myös luottamusmiessopimuksen 8 §:n mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.

Mikäli katsottaisiin, että A ei ole valittu luottamusmieheksi luottamusmiessopimuksen ja valintaa koskevien ohjeiden edellyttämällä tavalla, ei korvaus tulisi luottamusmiessopimuksen perusteella suoritettavaksi. A saatettaisiin katsoa työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä ja 7 luvun 10 §:ssä tarkoitetuksi luottamusvaltuutetuksi, jolle suoritettava korvaus määräytyisi työsopimuslain 12 luvun 2 §:n perusteella.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työehtosopimuksen osallisten lausunnoissaan toteamin tavoin Suomen Kiinteistömestarit Oy:n päätoimiala on kiinteistöpalvelut. Työehtosopimuksen osalliset ovat yksimielisiä siitä, että kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus ei perustu tehtävänimikkeisiin, vaan työntekijän tosiasiallisiin työtehtäviin. A:n työsopimuksen mukaan hänen työsuhteeseensa sovelletaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Käräjäoikeuden työtuomioistuimelle toimittamista asiakirjoista ei kuitenkaan käy riidattomasti ilmi, mitkä A:n tosiasialliset työnjohtotehtävät ovat olleet, joten tämä näytönvarainen kysymys jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Kiinteistöalalla noudatetaan yleissitovina kiinteistöpalvelualan työntekijöitä ja kiinteistöalan toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia. Tässä tapauksessa on kysymys kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta, jonka soveltamisalaa koskevan 1 §:n pöytäkirjamerkintä on osa työehtosopimusta. Työtuomioistuin esittää lausuntonaan, että mikäli A:n tosiasialliset työnjohtotehtävät ovat olleet kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaisia työntekijätason tehtäviä, A:n työhön on tullut yleissitovuuden perusteella soveltaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Mikäli A:n työnjohtotehtävät ovat olleet tosiasiallisesti palveluteknisiä sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä, A:n työhön on tullut soveltaa kiinteistöalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta.

Luottamusmiessopimus on osa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Luottamusmiessopimuksen 1 §:n mukaan sopimusta noudatetaan kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla. Sopimuksen 3 §:n mukaan luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsen.

Luottamusmiessopimuksen riidattoman ja selvän sanamuodon mukaan luottamusmieheksi valittavan tulee olla kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsen. Työtuomioistuin katsoo, että näiden molempien kriteereiden on täytyttävä, jotta työntekijä voidaan valita luottamusmieheksi. Näin ollen työtuomioistuin esittää lausuntonaan, että mikäli A:n työhön ei ole tullut soveltaa kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta, häntä ei ole voitu valita kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimukseen kuuluvan luottamusmiessopimuksen mukaiseksi luottamusmieheksi, vaikka A on ollut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsen. Tällöin myöskään luottamusmiessopimuksen 8 §:n mukainen määräys vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden korvauksesta työsopimuksen päättämistilanteessa ei tule sovellettavaksi.

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa tai luottamusmiessopimuksessa ei ole määräyksiä luottamusmiesvaalin toteuttamista tai valinnan pätevyydestä. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (TT 2006:43 ja TT 2016:109) on katsottu, että luottamusmiesvaali on työntekijäpuolen sisäinen asia ja että luottamusmiehen valinnan pätevyydestä päättäminen kuuluu pääsääntöisesti äänioikeutetuille työntekijöille ja valinnan vahvistavalle työntekijäyhdistykselle. Ainakaan vähäisten luottamusmiehen valinnassa tapahtuneiden menettelyvirheiden ei ole katsottu aiheuttavan valinnan pätemättömyyttä. Luottamusmiehen valintaa on pidetty pätemättömänä, jos valintaa ei ole tehty työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla menettelyssä, johon ammattiosaston jäsenet olisivat tavalla tai toisella voineet osallistua työpaikalla (TT 2006:55).

Työtuomioistuin esittää lausuntonaan, että Suomen Kiinteistömestarit Oy ei voi olla hyväksymättä luottamusmiesvalintaa, mikäli luottamusmieheksi on valittu kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä, joka on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsen. Edellytyksenä on lisäksi, että luottamusmiesvaalissa ei ole ollut sellaisia vähäistä merkittävämpiä virheitä, jotka tekisivät siitä pätemättömän.

Vaatimukset

A on vaatinut muun muassa, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista vahingonkorvausta työsopimuksen työsopimuslain vastaisesta päättämisestä 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 33.450 euroa korkoineen 30.4.2015 lukien. Lisäksi A on vaatinut vahingonkorvausta perusteettomasta lomauttamisesta sekä irtisanomisajan palkkaa.

Perusteet

A valittiin luottamusmieheksi asianmukaisesti. A voitiin valita luottamusmieheksi, koska työsopimuksen mukaan hänen työhönsä sovelletaan kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta ja työehtosopimus koskee myös viher- ja kiinteistöalan työnjohtotehtäviä. Työnantajalla ei ole valitusoikeutta luottamusmiesvaalin tuloksesta. A:n työsuhde irtisanottiin 22.4.2014, jolloin työnantaja tarjosi A:lle toista työtehtävää edellistä heikommilla työehdoilla. Tarjotussa työsopimuksessa oli lisäehtona, että A ei saisi asettua luottamusmieheksi ilman työnantajan kirjallista lupaa. A kieltäytyi tarjotusta työstä ja hänet irtisanottiin.

Koska A oli työsuhteen päättyessä luottamusmies, vähimmäiskorvaus hänen työsuhteensa päättämisestä on 10 kuukauden palkka ja vaadittu 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus on määrältään kohtuullinen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Yhtiö on vaatinut, että A:n kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen 1 §:n pöytäkirjamerkinnän mukaan työnjohto- ja esimiestehtävät eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalaan. Luottamusmiessopimuksen 3 §:n mukaan luottamusmiehen tulee kuulua työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n ammattiosaston jäsen. A ei työskennellyt työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisissa tehtävissä, eikä häntä ole voitu valita luottamusmieheksi. A hakeutui luottamusmiesasemaan tarkoituksenaan välttyä lomautukselta tai irtisanomiselta.

Koska A ei ollut luottamusmies, luottamusmiehen tehostettu irtisanomis- tai lomautussuoja tai luottamusmiessopimuksen mukainen 10 kuukauden vähimmäiskorvaus ei tule sovellettavaksi.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Paanetoja, Aarto, Teerimäki, Schön ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Lausunto on yksimielinen.