TT 2017:92 – Lakko

Tehtaan työntekijöiden lakon syynä oli työnantajan ja työntekijän sopimus siitä, että työntekijä tekee työsopimuksensa mukaisia töitä kevennettynä. Työtaistelu kohdistui työnantajan menettelyyn asiassa, josta päättäminen kuuluu työehtosopimuksen mukaan työnantajalle, joten työtaistelu kohdistui työehtosopimukseen. Koska ammattiosaston edustaja oli toiminnallaan hyväksynyt työtaistelun ja otti siitä vastuun, ammattiosasto oli rikkonut työrauhavelvoitettaan ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Ammattiliitto ei ollut ryhtynyt...

Source officielle

6 min de lecture 1,225 mots

Tehtaan työntekijöiden lakon syynä oli työnantajan ja työntekijän sopimus siitä, että työntekijä tekee työsopimuksensa mukaisia töitä kevennettynä. Työtaistelu kohdistui työnantajan menettelyyn asiassa, josta päättäminen kuuluu työehtosopimuksen mukaan työnantajalle, joten työtaistelu kohdistui työehtosopimukseen. Koska ammattiosaston edustaja oli toiminnallaan hyväksynyt työtaistelun ja otti siitä vastuun, ammattiosasto oli rikkonut työrauhavelvoitettaan ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Ammattiliitto ei ollut ryhtynyt ainakaan riittäviin toimiin työtaistelun estämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi, joten se tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

KANTAJA

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

VASTAAJA

Rakennusliitto ry

KUULTAVA

Rakennusliiton osasto n:o 232 ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Gyprocin (jäljempänä myös työnantaja) tehtaalla Kirkkonummella järjestettiin työntekijöiden kokous torstaina 16.3.2017. Kokouksen jälkeen pääluottamusmies A ilmoitti työnantajalle, että työntekijät eivät saavu työvuorolistan mukaisiin työvuoroihin torstaista 16.3.2017 kello 22.00 perjantaihin 17.3.2017 kello 22.00. Työtaistelu-uhkauksen taustalla oli yhden työntekijän kanssa tehty sopimus, jonka mukaan hän tulee tekemään työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä kevennettynä, koska hän on vain osittain työkykyinen.

Työtaistelu alkoi ilmoituksen mukaisesti torstaina 16.3.2017 kello 22.00 ja jatkui perjantaihin 17.3.2017 kello 22.00 saakka. Työtaisteluun osallistui yhteensä 60 työntekijää. Pääluottamusmies ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n puheenjohtaja A työskenteli työtaistelun aikana.

Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:llä on 96 jäsentä, joista maksavia jäseniä on 61.

KANNE

VASTAUS

Rakennusliitto ry on vaatinut, että kanne hylätään ja Rakennustuoteteollisuus ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Rakennusliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden

laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n työehtosopimuslain 8 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon; ja

– velvoittaa Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.744 eurolla korkoineen.

Perusteet

Lakon syynä oli yksittäisen työntekijän kanssa sovittu kevennetty työ, joka on työntekijän työsopimuksen mukaista työtä. Lakko ei siten kohdistunut yhtiön henkilöstöpolitiikkaan, vaan Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen 1 luvun työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin ja niiden tulkintaan. Työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta.

Molemmissa vastaajan viittaamissa tapauksissa kevennetyn työn teettäminen perustui vapaaehtoisuuteen. Kyse ei myöskään ollut niin sanotusta korvaavasta työstä, vaan työntekijä teki molemmissa tapauksissa hänelle työsopimuksen mukaan kuuluvia työtehtäviä kevennettynä. Korvaava työ olisi ollut muuta kuin työsopimuksen mukaista työtä ja siitä olisi tullut sopia erikseen. Molemmissa tapauksissa arvio henkilön työkyvystä perustui lääkärin arvioon, eikä lääkäri ollut todennut henkilöitä työkyvyttömiksi. Työnantajalla on työnjohto-oikeuden perusteella oikeus määrätä työstä ja sen teettämisestä työsopimuksen rajoissa ja lääkärin arvion perusteella silloin, kun lääkäri arvioi työntekijän työkykyiseksi.

Pääluottamusmies A oli työpaikalla perjantaina 17.3.2017, eikä ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Vastaaja on myöntänyt, että pääluottamusmies pyrki neuvottelemaan työnantajan kanssa, mikä osoittaa, että pääluottamusmies osallistui aktiivisesti tapahtumiin. Pääluottamusmies on Rakennusliiton osasto n:o 232 ry:n puheenjohtaja. Koska ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toiminnasta, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n asiamies B sai tiedon työtaistelusta torstaina 16.3.2017 kello 16.00 jälkeen. B yritti tavoittaa työehtotoimitsija C:tä siinä onnistumatta. B ilmoitti kello 16.16 Rakennusliitto ry:n D:lle, E:lle, F:lle ja C:lle saaneensa tiedon lakosta ja vaati liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi ja valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Rakennusliitto ry ei ollut yhteydessä B:hen sähköpostiviestin jälkeen. Rakennusteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja G yritti tavoitella Rakennusliitto ry:n puheenjohtajia D:tä puhelimitse ja tekstiviestillä. D vastasi G:lle tekstiviestillä perjantaina 17.3.2017 iltapäivällä, ettei Rakennusliitto ry voi tehdä asialle mitään.

Rakennusliitto ry:llä oli tieto lakon laittomuudesta hyvissä ajoin torstaina 16.3.2017 ennen lakon alkamista. Rakennusliitto ry on rikkonut työehtosopimuslain 8 §:n mukaisia velvollisuuksiaan, kun se ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi, vaikka sillä olisi ollut tähän mahdollisuus.

Tuotannon keskeyttäminen aiheutti suunniteltujen huoltojen siirron, mikä vaarantaa linjan luotettavuuden ennen seuraavaa huoltoa. Toimitusten siirto aiheutti ylityötä varasto- ja lähettämötoiminnoissa sekä kunnossapidossa. Lakosta aiheutui työnantajalle noin 14.600 euron taloudellinen vahinko. Tässä määrässä ei ole huomioitu kolmansille osapuolille aiheutuneita kustannuksia, kuten myöhästymisen tai siirtymisen kustannuksia tai liiketoiminnalle muutoin aiheutuvia kuluja.

Mielenilmaus ei kohdistunut työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen. Mielenilmauksen taustalla oli tapaus, jossa nilkkansa venäyttänyt työntekijä ohjattiin työterveyshuollon kautta korvaavaan työhön loka-marraskuussa 2016. Kun työntekijä huomautti lääkärille, ettei turvakenkä sovi jalkaan nilkan turvotuksen vuoksi, lääkäri sanoi asian olevan työntekijän ja työnjohdon välinen. Asia sovittiin työpaikalla. Mielenilmausta edelsi kuitenkin tapaus, jossa työntekijän polvi oli kipeytynyt rasituksen vuoksi. Sairausloman asemesta työntekijä sai lausunnon siitä, että hän soveltuu tilapäisiin työjärjestelyihin. Työnantaja ei voi työnjohto-oikeuden nojalla arvioida työntekijän työkykyä, eikä kyse ole täten työnjohto-oikeuden käyttämisestä. Työntekijän työkyvyn arviointi kuuluu terveydenhuollon ammattilaiselle.

Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja A oli työssä perjantaina 17.3.2017 ja neuvotteli työntekijöiden ja työnantajien edustajien kanssa työntekoedellytysten ja työrauhan palauttamiseksi. Rakennusliitto ry sai tiedon mielenilmauksesta siinä vaiheessa, kun mitään ei ollut enää tehtävissä.

Mielenilmauksesta työnantajalle aiheutuneen vahingon määrää arvioitaessa on huomioitava, että tuotanto seisoi perjantaina 17.3.2017 mielenilmauksesta riippumattomista syistä. Lisäksi on huomioitava myös työnantajalle aiheutunut palkkakustannusten säästö mielenilmauksen aikana.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Gyprocin tehtaalla Kirkkonummella järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi torstaina 16.3.2017 kello 22.00 ja päättyi perjantaina 17.3.2017 kello 22.00. Työtaisteluun osallistui yhteensä 60 työntekijää.

Pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaan lakon syynä oli työntekijän kanssa tehty sopimus, jonka mukaan hän tulee tekemään työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä kevennettynä, koska on vain osittain työkykyinen.

Työtuomioistuin katsoo, että työtaistelu on ollut vastalause työnantajan menettelylle asioissa, joista päättäminen kuuluu työehtosopimuksen mukaan työnantajalle. Lakko on siten kohdistunut Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 1 luvun työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantaja määrää työn johtamisesta.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Asiassa on selvitetty, että tehtaalla järjestettiin työntekijöiden kokous ennen työtaistelua torstaina 16.3.2017. Kokouksen jälkeen pääluottamusmies A ilmoitti työnantajalle, että työntekijät eivät saavu työvuorolistan mukaisiin työvuoroihin torstaista 16.3.2017 kello 22.00 perjantaihin 17.3.2017 kello 22.00. Työtuomioistuin katsoo, että vaikka pääluottamusmies A työskenteli työtaistelun aikana, ammattiosaston edustajan on katsottava edellä mainitulla toimellaan ilmaisseen hyväksyntänsä lakon toimeenpanolle ja ottaneen siten vastuun työtaistelusta. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä, on näin ollen rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Kantajan mukaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n edustaja ilmoitti torstaina 16.3.2017 kello 16.16 Rakennusliitto ry:n edustajille saaneensa tiedon lakosta ja vaati liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi ja valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Rakennusliitto ry vastasi tekstiviestillä perjantaina 17.3.2017 iltapäivällä, ettei Rakennusliitto ry voi tehdä asialle mitään. Työtaistelu toteutettiin etukäteen ilmoitetulla tavalla ja se jatkui ammattiliitolle tehdystä ilmoituksesta huolimatta perjantaihin 17.3.2017 kello 22.00 saakka. Näin ollen ammattiliiton tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen ainakaan riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 232 ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Rakennustuoteteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Rakennusliiton osasto n:o 232 ry ja Rakennusliitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 2.744 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Pärssinen, Vettainen ja Pohjola jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.


Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.

A propos de cette decision

Décisions similaires

Finlande

Cour suprême administrative de Finlande

Divers MULTI

KHO:2026:23 - Rättskipning

Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...

Finlande

Cour suprême de Finlande

Divers MULTI

KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande

Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...

Finlande

Cour suprême de Finlande

Fiscal MULTI

KKO:2026:28 - Bedrägeri

Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...

Analyse stratégique offerte

Envoyez vos pièces. Recevez une stratégie.

Transmettez-nous les pièces de votre dossier. Maître Hassan KOHEN vous répond personnellement sous 24 heures avec une première analyse stratégique de votre situation.

  • Première analyse offerte et sans engagement
  • Réponse personnelle de l'avocat sous 24 heures
  • 100 % confidentiel, secret professionnel garanti
  • Jusqu'à 1 Go de pièces, dossiers et sous-dossiers acceptés

Cliquez ou glissez vos fichiers ici
Tous formats acceptes (PDF, Word, images, etc.)

Envoi en cours...

Vos donnees sont utilisees uniquement pour traiter votre demande. Politique de confidentialite.