TT 2018:20 – Lakko

Työtaistelun syynä olivat yhtiön aikeet vaihtaa työehtosopimusta, siitä seuraavat työehtojen muutokset ja työnantajan toimintatavat näihin suunnitelmiin liittyen. Työtaistelu kohdistui työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiliiton ei katsottu ryhtyneen sellaisiin toimenpiteisiin, joiden perusteella se olisi rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Ammattiliitto myönsi laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa, joten se tuomittiin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Ammattiliitto Pro ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksessä Avarn Cash Solutions Oy:ssä järjestettiin lakko, joka alkoi toimihenkilöiden poistuttua työpaikaltaan Joensuussa torstaina 14.9.2017 kello 8 ja päättyi heidän palattua töihin perjantaina 15.9.2017 kello 8. Työtaistelu johtui yhtiön aikeista vaihtaa työehtosopimusta, siitä seuraavista työehtojen muutoksista, sekä työnantajan toimintatavasta näihin suunnitelmiin liittyen. Lakkoon osallistui kuusi toimihenkilöä, joista kolme oli Ammattiliitto Pro ry:n jäseniä paikallinen luottamusmies mukaan luettuna. Pääluottamusmies ei osallistunut lakkoon.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kantajan valvontakirjelmä vastaajalle 14.9.2017 kello 10.19

2. Vastaajan kotisivuilla 14.9.2017 kello 8.18 julkaistu työtaistelua koskeva tiedote

Vastaajan kirjalliset todisteet

–

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Ammattiliitto Pro ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

– velvoittaa Ammattiliitto Pro ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen 2 §:n mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä. Työtaistelulla on pyritty painostamaan yhtiötä käymään neuvotteluita luottamusmiesten ja vastaajan edustajien kanssa työehtosopimuksen muutostilanteeseen liittyen. Työtaistelulla on painostettu yhtiötä minimoimaan muutoksesta toimihenkilöille aiheutuvat haitalliset seuraukset. Neuvotteluiden käyminen ylipäätään ja työehtoheikennysten minimointi kuuluvat yhtiön työnjohto-oikeuteen. Työtaistelu kohdistui näin ollen työehtosopimuksen työnjohtoa koskevaan 2 §:n määräykseen.

Yhtiö sai tietää työtaistelusta, kun luottamusmies A ilmoitti 14.9.2017 kello 7.56 työtaistelun alkavan kello 8. Välittömästi työtaistelun alettua 14.9.2017 kello 8.18 Ammattiliitto Pro ry julkaisi kotisivuillaan tiedotteen työtaistelun alkamisesta ja sen syistä. Tiedotetta varten oli haastateltu pääluottamusmies B:tä ja luottamusmies A:ta. Työtaistelu toteutui tiedotteessa ilmoitetussa laajuudessa.

Mainitun tiedotteen sisällön ja julkaisuajankohdan perusteella on selvää, että tiedote oli valmisteltu etukäteen. Lisäksi siitä käy ilmi, että pääluottamusmies B tuki työtaistelua ja myötävaikutti sen toteutumiseen. Selvää on, että Ammattiliitto Pro ry:llä oli aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa ja että se oli hyväksynyt työtaistelun.

Joka tapauksessa Ammattiliitto Pro ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska se ei millään tavoin pyrkinyt ennalta estämään työtaistelua, josta se on ollut hyvissä ajoin etukäteen tietoinen. Työtaistelun alettua ammattiliitto ei myöskään ryhtynyt mihinkään toimiin työtaistelun rajoittamiseksi tai työrauhan palauttamiseksi huolimatta sille lähetetystä valvontakirjelmästä. Yhtiö ilmoitti työtaistelusta Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle 14.9.2017. Kantajan edustaja C soitti samana päivänä vastaajan edustaja D:lle ja lähetti puhelinkeskustelun jälkeen tälle sähköpostitse valvontakirjelmän kello 10.19.

Työtaistelun johdosta yhtiö menetti työaikaa 51,5 tuntia ja joutui teettämään ylitöitä 28,5 tuntia. Ylitöistä aiheutui yhtiölle ylimääräisiä palkkamenoja ja muita lisäkustannuksia yhteensä noin 1.500 euron edestä. Lisäksi yhtiön palvelutaso laski työtaistelun ajaksi, eikä työtaistelun aikana saatu palveltua kaikkia asiakkaita asianmukaisesti.

Hyvityssakon määrää korottavina seikkoina on otettava huomioon Ammattiliitto Pro ry:n aktiivinen rooli työtaistelun toteuttamisessa sekä sen antama tuki ja hyväksyntä työtaistelulle. Lisäksi hyvityssakon määrää korottavana seikkana on otettava huomioon Ammattiliitto Pro ry:n erittäin moitittava toiminta.

Vastaus kannevaatimuksiin

Ammattiliitto Pro ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutta, mutta myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuuden.

Työehtosopimuksen tuleva vaihtaminen työntekijöiden kannalta katsottuna selvästi heikompaan koski yhtiön kaikkia vartijoita. Suurin osa vastaajan yhtiössä työskentelevistä jäsenistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Kysymyksessä oli paikallinen spontaani ulosmarssi Joensuussa kolmen jäsenen toimesta. Ulosmarsseja ei ollut muilla paikkakunnilla. Joensuu on pieni yksikkö ja yhtiössä työskenteleviä jäseniä vastaajalla on siellä vain muutama. Jo pelkästään nämä seikat osoittavat, että Ammattiliitto Pro ry tai pääluottamusmies B eivät ole myötävaikuttaneet työtaisteluun.

Vaikka yksi kolmesta ulosmarssiin osallistujasta olikin Ammattiliitto Pro ry:n paikallinen luottamusmies, ulosmarssi toteutettiin pienen paikallisen piirin toimesta. Vastaaja sai siitä tiedon samoihin aikoihin kuin työnantajakin, eli noin viisi minuuttia ennen ulosmarssia. Vastaajalla ei ole ollut aikaisempaa tietoa muutaman henkilön aikomuksesta osoittaa mieltään, eikä muitakaan tosiasiallisia mahdollisuuksia estää ulosmarssin alkaminen.

Pääluottamusmies ilmoitti vastaajan verkkoviestintäpäällikölle tulevasta ulosmarssista torstaiaamuna 14.9.2017 hieman ennen kello kahdeksaa. Puhelimitse saatujen tietojen perusteella Ammattiliitto Pro ry:n edustaja laati vajaassa puolessa tunnissa kanteen liitteenä olevan tiedotteen. Tiedote ei osoita vastaajan olleen aktiivisessa roolissa ulosmarssin toteuttamisessa, vaan ainoastaan, että tapahtumasta on tiedotettu ripeästi.

Saatuaan tiedon ulosmarssista vastaaja katsoi, ettei voinut tehdä asialle mitään, ja antoi siten hiljaisen hyväksyntänsä tapahtumille. Vastaaja myöntää laiminlyöneensä työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrää vähentävänä seikkana on otettava huomioon kaikki asiassa esiin tulleet seikat, kuten vain kolmen vastaajan jäsenen osallistuminen ulosmarssiin sekä työtaistelun lyhyt kesto. Kanteessa esitettyä mahdollista 1.500 euron lisäpalkkakustannusta ei voida pitää pelkästään Ammattiliitto Pro ry:stä johtuvana. Kolmen henkilön säästyneet palkkakulut yhdeltä työpäivältä vastaavat noin 24 työtuntia, jolloin ylityötuntien teettäminen on voinut olla korkeintaan puolet kantajan esittämästä eli noin 14 tuntia. Vastaaja ei ole vastuussa kolmen vastaajayhdistykseen kuulumattoman työntekijän ulosmarssiin osallistumisen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista yhtiölle.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Avarn Cash Solutions Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi torstaina 14.9.2017 kello 8 ja päättyi perjantaina 15.9.2017 kello 8. Työtaisteluun osallistui kolme toimihenkilöä, jotka olivat Ammattiliitto Pro ry:n jäseniä paikallinen luottamusmies mukaan luettuna. Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen 2 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiliiton vastuu

Ammattiliitto Pro ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa mutta myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa.

Ammattiliitto Pro ry:n internet-sivustolla on julkaistu torstaina 14.9.2017 kello 8.18 työtaistelua koskeva tiedote työtaistelun alkamisesta ja sen syistä. Tiedotetta varten on haastateltu pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä, ja työtaistelu on toteutunut tiedotteessa ilmoitetussa laajuudessa. Ammattiliiton mukaan se on saanut tiedon ulosmarssista samoihin aikoihin kuin työnantajakin eikä se ole ollut aktiivisessa roolissa ulosmarssin toteuttamisessa vaan ainoastaan tiedottanut asiasta ripeästi.

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa Ammattiliitto Pro ry:n ryhtyneen sellaisiin toimenpiteisiin, joiden perusteella sen voitaisiin katsoa rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan. Kantajan ensisijainen vaatimus Ammattiliitto Pro:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta on näin ollen hylättävä. (Ks. myös TT 2016:98. Vrt. TT 2015:135.)

Ammattiliitto Pro ry on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Ammattiliitto Pro ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Ammattiliitto Pro ry :n maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 1.500 euroa.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Pärssinen, Nybondas, Lehto ja Vettainen jäseninä. Esittelijä on ollut Snellman.

Tuomio on yksimielinen.