TT 2018:52 – Luottamusmies

Laivalla työskennellyt luottamusmiesasemassa ollut henkilö oli siirretty vastaanoton esimiehen tehtävästä myyjän tehtävään. Tuomiossa katsottiin, että menettely rinnastui työsopimuksen irtisanomiseen, jota työnantaja ei voinut toteuttaa pelkästään direktio-oikeuden nojalla, vaan siirto olisi edellyttänyt irtisanomisperusteen olemassa oloa ja irtisanomisajan noudattamista. Työehtosopimuksen mukaan luottamusmiehen irtisanominen olisi edellyttänyt myös hänen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta, jota ei ollut pyydetty. Työnantajan katsottiin menetelleen työehtosopimuksen vastaisesti. Työnantajaliiton katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry

VASTAAJA

Suomen Varustamot ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Työsuhteen ehtojen muuttaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.1.2018

Pääkäsittely 5.3.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisessä ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksia koskevan työehtosopimuksen (1.3.2014-27.2.2017) liitteenä olevassa luottamusmiessopimuksessa ovat muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 Luottamusmiehen siirtäminen

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä hänen työsopimussuhdetta saa päättää luottamusmiestehtävän takia. Määräaikaisesti toista työtä tekevä luottamusmies voidaan siirtää takaisin omaan työhönsä määräajan päätyttyä.

10 Luottamusmiehen irtisanomissuoja

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa irtisanoa hänestä johtuvasta syystä ilman luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta.

Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen tai lain vastaisesti, työnantajan on suoritettava hänelle hyvikkeenä vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Hyvike on määrättävä merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle on annettava ennakkoilmoitus hänen työsopimussuhteen päättymisestä kolme (3) viikkoa ennen varsinaisen päättymisilmoituksen antamista, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin vuoden, ja neljä (4) viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut enemmän kuin vuoden. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen on merkittävä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehelle ja laivaluottamusmiehelle annettavasta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös asianomaisen työpaikan työntekijöille sekä tämän sopimuksen osapuolille. Ennakkoilmoituksesta työosaston luottamusmiehelle annetaan tieto laivaluottamusmiehelle. Ennakkoilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos työnantaja on lain mukaan oikeutettu purkamaan työsopimuksen.

TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on toiminut vakituisessa työsuhteessa eräällä aluksella osastoluottamusmiehenä sekä varalaivaluottamusmiehenä. Hän on ollut luottamusmiehen korostetun työsuhdeturvan piirissä.

A:n keskimääräisen kuukausipalkan määrä on ollut 4.115,02 euroa.

Asiassa on pidetty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ilmoitus työtehtävän muutoksesta

2. Työpaikkailmoitus eräs alus

3. A:n työsopimus

4. B:n sähköpostiviesti (=V 1)

5. Palkkatodistukset

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. B:n sähköpostiviesti (=K 4)

Vastaajan ja kuultavan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Tobakslag (1978:52) för landskapet Åland

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. C, asiantuntija, SM-U ry

Vastaajan henkilötodistelu

2. D, Intendentti, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SMU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. a) vahvistaa, että X Oy on menetellyt Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimuksen 10 kohdan vastaisesti irtisanoessaan luottamusmiehen A:n työsopimuksen hänestä johtuvasta syystä ilman luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta;

b) velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimuksen 10 kohdan mukaisena hyvikkeenä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 41.150,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien;

c) tuomitsee Suomen Varustamot ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä;

2. vahvistaa, että X Oy on menetellyt Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimuksen 9 kohdan vastaisesti siirtäessään luottamusmies A:n vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan;

3. tuomitsee X Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

4. tuomitsee Suomen Varustamot ry:n maksamaan työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

5. Lisäksi kantaja Suomen Merimies-Unioni SMU ry on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Suomen Varustamot ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 13.941,99 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet

Ensisijainen kannevaatimus

Työsopimuksen perusteeton irtisanominen

Työnantajan menettely loukkasi luottamusmiessopimuksessa säädettyä luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomissuojaa. A:n työehtosopimuksen vastaisen tehtäväsiirron seurauksena hänelle on kertynyt kuukausittaisia ylitöitä vähemmän kuin esimiestehtävässä. Ylitöitä on ollut siirron jälkeen ainakin noin 7 tuntia vähemmän, mikä merkitsee noin 200 euroa ansionmenetystä. Luvaton siirto on siten laskenut A:n kuukausiansioita, vaikka palkkaluokka on pidetty ennallaan.

A:n työsuhteen ehtoja on muutettu siitä syystä, että hän ei ole suostunut luopumaan rangaistusvaateesta koskien vuonna 2012 eräällä aluksella pidettyä epäonnistunutta pelastusharjoitusta, joissa työntekijät ovat saaneet osin vakavia vammoja. Aluksen kapteeni on myöhemmin tuomittu pelastusharjoituksia koskevassa rikosprosessissa. Näiden tapahtumien jälkeen A:han on alettu suhtautua kielteisesti työnantajan edustajien taholta ja lopulta hänet on siirretty tekaistuilla perusteilla alempiin työtehtäviin vastaanoton esimiestehtävästä.

A:n työtehtävän ja palkkaluokan yksipuolinen muuttaminen on merkinnyt olennaista ehtomuutosta hänen solmimaansa aiempaan työsopimukseen. Asiassa oli siten oikeudellisesti kyse luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta henkilökohtaisella irtisanomisperusteella. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen rinnastui työsopimuksen irtisanomiseen. Tällainen ehtomuutos edellytti työsopimuksen irtisanomisperusteen olemassa oloa, minkä lisäksi muutoksen voimaan saattamisessa tuli aina noudattaa irtisanomisaikaa.

Työsopimuksen irtisanominen olisi edellyttänyt paitsi oikeudellisesti riittävää irtisanomisperustetta myös edustettujen työntekijöiden enemmistön suostumusta. Tällaista suostumusta ei ole hankittu.

Ennen ehtomuutosta A on toiminut vastaanoton myyjien esimiehenä. Lisäksi hän on vastannut yhteyksistä maaorganisaatioon aluksen satamissa, poikkeustilanteiden informaatiosta aluksella, vastaanoton työntekijöiden työvuorolistoista ja vastaanoton myynnin tilastoinnista. Lisäksi hän on vastannut koko laivan toimistotarviketilauksista ja -varastosta.

Kantaja on kiistänyt, että A olisi menetellyt velvoitteidensa tai työnantajan määräysten vastaisesti.

Asiassa on riidatonta, että A:n palkkaluokka on pysynyt samana tehtävämuutoksesta huolimatta. Hänelle on ennen ja jälkeen tehtävämuutoksen maksettu individuaaliseen sopimukseen perustuen palkkaluokan 6 mukaista palkkaa. Vastaanoton esimiehen palkka oli työehtosopimuksen mukaan palkkaluokan 5 mukainen ja vastaanoton myyjän palkkaluokka oli 2. Alun perin työnantaja (30.8.2016) on ilmoittanut palkkaluokan ja työtehtävän muuttuvan irtisanomisajan jälkeen 1.3.2017 lukien. Vasta 13.3.2017 tätä ilmoitusta on oikaistu siten, että A:n palkkaluokkaa ei tultaisi laskemaan.

Väitetty irtisanomisperuste

Työnantajan antaman kirjallisen ilmoituksen mukaan A on siirretty esimiestehtävästä toiseen tehtävään sillä perusteella, että hän olisi toiminut työnantajan ohjeiden vastaisesti, mistä olisi aiheutunut luottamuspula esimiestehtäviin. Ilmoituksessa viitattiin tältä osin Tallinnan Öllesummer tapahtumaan 7.9.7.2016 Ritmeesterin vieraana sekä aiempaan ohjeistukseen koskien tavarantoimittajayhteistyötä.

Korvaukset

Luottamusmiehen työsopimuksen irtisanominen on ollut luottamusmiessopimuksen

säännösten vastaista. X Oy on tuomittava suorittamaan korvauksena 10 kuukauden palkka eli (10x 4.115,02 euroa) 41.150,20 euroa.

Hyvityssakot

Suomen Varustamot ry on saanut tiedon luottamusmiehen työtehtävien ja palkkaluokan irtisanomisperusteisesta muuttamisesta ilman edustettujen työntekijöiden suostumusta.

Suomen Varustamot ry ei ole ryhtynyt toimiin asiassa, mikä perusti velvollisuuden maksaa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Toissijainen vaatimus

Työnantajan menettely

Menettely, jossa luottamusmies on siirretty huonompipalkkaiseen työhön, rikkoi sisällöltään selkeää työehtosopimuksen määräystä.

Työnantajan ja työnantajaliiton tuomitseminen hyvityssakkoon

Vastaajat on tuomittava hyvityssakkoon. Asiassa on menetelty vastoin työehtosopimusta.

X Oy oli vastuussa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Varustamot ry valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kanteen kiistämisen perusteet

X Oy (yhtiö) ei ole toiminut Ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksia koskevan työehtosopimuksen liitesopimuksena olevan luottamusmiessopimuksen 9 tai 10 kohdan vastaisesti. Luottamusmies A:n työsopimusta ei ole irtisanottu eikä häntä ole siirretty huonompipalkkaiseen työhön. Sovellettavan työehtosopimuksen sanamuodon mukaan merkittävää on nimenomaisesti huonompipalkkainen työ eikä työehtosopimuksessa puhuta kokonaisansion tarkastelusta. Koska palkkaluokan mukaisen peruspalkan lisäksi mahdollisesti maksettavia lisiä laskettaessa rahasummat lasketaan nimenomaisesti kulloinkin sovellettavan palkkaluokan takuupalkan mukaisesti, ei palkan perusteella maksettavien ylityökorvausten pienenemistä ole katsottava työehtosopimuksessa mainituksi asettamiseksi huonompipalkkaiseen työhön.

Yhtiö on käyttänyt direktio-oikeuttaan osoittaessaan A:lle sellaisia tehtäviä, joita hän on velvollinen suorittamaan. Yhtiöllä on ollut merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 1 §:n ja 2 §:n mukainen asiallinen ja painava syy työntekijän työsuhteen irtisanomiseen sen jälkeen kun työntekijä on vakavasti rikkonut työnantaja ja työntekijän välistä luottamusta jättämällä noudattamatta työnantajan antamia määräyksiä. Tästä huolimatta yhtiö ei ole irtisanonut A:n työsopimusta, vaan se on siirtänyt hänet toiseen tehtävään siten, että hänelle ei ole kertaakaan maksettu pienempää palkkaa kuin aikaisemmin. Lisäksi A:n työtehtävät ovat pysyneet pääsääntöisesti ennallaan.

Direktio-oikeus voidaan johtaa merityösopimuslain 4 luvun 1 §:n säännöksestä sekä työoikeudellisesta periaatteesta, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn tekemisestä sekä johtaa ja valvoa sitä.

Mikäli työtuomioistuin vastoin vastaajan ja kuultavan käsitystä katsoisi, että työnantaja on ylittänyt direktio-oikeutensa rajat, ei tästä ollut mahdollista tuomita kantajan vaatimaa luottamusmiessopimuksen 10 kohdan mukaista hyvikettä. Hyvike on määrätty seuraukseksi ainoastaan työsuhteen luottamusmiessopimuksen vastaisesta päättämisestä, ei seuraukseksi direktio-oikeuden laajuuden ylittämisestä. A:n jatkettua hänelle osoitettujen työtehtävien suorittamista keskeytyksessä aikaisempaa palkkaluokkaa soveltaen, ei kysymys voi olla työsuhteen päättämisestä.

Työsopimuksen irtisanominen suoritetaan kirjallisella irtisanomisilmoituksella noudattaen sovellettavaa Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimusta. Mitään irtisanomisilmoitusta ei ole annettu. A:n työsuhde on jatkunut keskeytymättömänä. Ensisijainen kannevaatimus on hylättävä perusteettomana.

A on jatkanut työskentelyään siirron jälkeen uusissa tehtävissä normaalisti ilman että hän olisi kieltäytynyt tekemästä sellaista työtä, jonka hän on katsonut työsopimuksensa vastaiseksi. Tämä osoitti sitä, kuinka pienestä muutoksesta tosiasiallisiin työtehtäviin on kyse ja sitä, että A on hyväksynyt nämä tehtävänkuvan muutokset.

A on toiminut vastoin merityösopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaista työntekijän yleisvelvoitetta toimimalla vastoin Yhtiön voimassaolevaa ohjeistusta osallistumalla Öllesummer -tapahtumaan X Oy:n laivalla tupakkatuotteita markkinoivan ja myyvän Ritmeesterin kutsumana. Yhtiön ohjeistus vastaaviin tilaisuuksiin osallistumisesta on selkeä. Esimies ei yksin ilman yhtiön etukäteistä lupaa ole oikeutettu osallistumaan laivalla tax-free myymälässä tuotteita myyvän ja markkinoivan toimijan tilaisuuteen. A on ollut tietoinen yhtiön erittäin pidättyvästä suhtautumisesta yhden toimijan tilaisuuteen osallistumiseen.

Yksityiskohtaiset perustelut

Kantajan työsopimuksen irtisanomisesta

A:n työsopimusta ei ole muutettu olennaisesti. Työsuhteeseen liittyvät muutokset ovat olleet niin vähäisiä, että ne on tehty työnantajan direktio-oikeuden nojalla.

A toimi edelleen osastonluottamusmiehenä sekä varalaivaluottamusmiehenä. Ennen tehtävänmuutosta A:n työtehtävistä vain pieni osa koostui esimiestehtävistä. Merkittävin osa työtehtävistä koostui ennen 1.3.2017 myyjän tehtävistä, jotka pysyivät ennallaan. A:n osastolla työskenteli A:n ohella vain yksi työntekijä, minkä vuoksi esimiestehtäviä oli erittäin vähän. Päivittäin A:n työajasta vain pieni osa, alle tunti, kului niin sanottujen esimiestehtävien hoitamisessa, jolloin kyseisen tehtäväkokonaisuuden poistaminen ei merkinnyt työsuhteen olennaisten ehtojen muuttamista.

A:lle on maksettu aikaisempaa palkkaluokkaa vastaavaa palkkaa myös 1.3.2017 suoritetun siirron jälkeen. Kantajan kuukausipalkka on tosiasiallisesti pysynyt ennallaan siten, että hänelle maksettu peruspalkka ennen työtehtävien muutosta ja sen jälkeen tavanomaisena palkanmaksupäivänä maksettu seuraava peruspalkka olivat samat. A:n palkkaluokka on pysynyt samana työtehtävien muutoksesta huolimatta. Palkkaluokan pysyessä muuttumattomana ei kyse ole huonompipalkkaisesta työstä. Koska työehtosopimuksen mukainen takuupalkkataulukko on rakennettu palkkaluokittain ja työehtosopimuksen mukaisten lisien laskennassa käytetään esimerkiksi yhden tunnin ylityökorvauksen määräytymisperusteena 1/100 takuupalkasta, on asiassa merkitystä ainoastaan sillä, onko takuupalkka eli palkkaluokka muuttunut.

Mikäli yhtiön tarkoitus olisi ollut irtisanoa luottamusmiehen työsopimus, olisi tästä annettu työehtosopimuksen edellyttämä ennakkoilmoitus.

Taustaa

Suomen tupakkalainsäädännön perusteella yhtiön aluksilla voidaan poikkeuksellisesti pitää esillä ja markkinoida tupakkatuotteita. Tupakkalain (549/2016) 9 luvussa on säädetty markkinointi- ja esilläpitokielloista, jonka mukaan tupakkatuotteita ei saa markkinoida eikä pitää esillä. Tämä on johtanut siihen, että tupakkatuotteiden valmistajilla ei ole mahdollisuutta markkinoida tuotteitaan millään tavoin. Vaikka tupakkalaki ei sovellu Ahvenanmaalle rekisteröityihin aluksiin, ainoa poikkeus esilläpitokieltoon on tupakkalain 71 §:n 3 momentissa, jonka mukaan esilläpitokielto ei koske myyntiä kansainvälisessä meriliikenteessä käytettävällä aluksella. Tämä on poikkeuksellinen asiantila, joka on mahdollista ainoastaan tupakkatuotteita koskevan lainsäädännön nojalla. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole maissa, minkä vuoksi tupakkatuotteiden valmistajat eivät voi Suomessa markkinoida tuotteitaan laajasti.

X Oy:n eräs alus, jolla A työskenteli, on rekisteröity Ahvenanmaan alusrekisteriin alusrekisterilain (512/1993) mukaisesti. Itse aluksen kansallisuudesta puolestaan säädettiin merilaissa (674/1994). Tämä tarkoitti sitä, että aluksella sovellettiin Suomen tupakkalainsäädännön sijasta Ahvenanmaan tupakkalainsäädäntöä. Ahvenanmaan tupakkalaissa (1978:52, tobakslag för landskapet Åland) ei ole Suomen tupakkalaista poiketen kielletty tupakkatuotteiden esilläpitoa. Lisäksi Ahvenanmaan tupakkalain 3 §:n mukaan tupakkatuotteiden mainonta on kielletty muuten paitsi kansainvälisessä liikenteessä olevalla aluksella. Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa on vielä erikseen sovittu, että mainonta saa tapahtua ainoastaan tupakkatuotteiden myyntipisteillä ja myymälöissä.

Näin ollen tuotteiden markkinointipaikat ja esillepano taxfree -myymälän yhteydessä on yritykselle erittäin keskeinen seikka. X Oy ei voi varustamon roolissa asettaa tavarantoimittajia keskenään erilaiseen asemaan suosien tiettyä taikka tiettyjä tavarantoimittajia. Kiristyneen tupakkalainsäädännön johdosta tupakkatuotteiden valmistajille ja maahantuojille on hyvin keskeistä päästä tuomaan tuotteitaan esille ainoassa mahdollisessa markkinapaikassa Suomessa eli tax-free myymälöissä laivaliikenteessä.

Tämän johdosta yhtiö on noudattanut erittäin pidättyväistä suhtautumista tavarantoimittajilta tulevien tarjousten vastaanottamiseen. Tämä on ollut A:n tiedossa. Yhtiössä on ollut voimassa ohjeistus, jonka mukaan esimies ei yksin voi päättää siitä, osallistuuko varustamon henkilöstö tavarantoimittajien järjestämiin tilaisuuksiin ja ketkä osallistuvat tavarantoimittajien järjestämiin tai tarjoamiin tilaisuuksiin. Yhtiön henkilöstön on toimittava siten, ettei suosita eri tavarantoimittajia. Yhtiön henkilöstön toiminnan on näytettävä ulospäinkin siltä, ettei myymälästä vastaavien esimiesten päätöksiin vaikuteta epäasiallisella tavalla. Ohjeistuksesta ei ole mahdollista poiketa.

Syksyllä 2014 varustamolle tarjottiin mahdollisuutta lähettää henkilökuntaa Ritmeesterin kurssille Saksaan. Tuossa yhteydessä intendentti kertoi A:lle, että varustamo suhtautuu tämän kaltaiseen tavarantoimittajayhteistyöhön erittäin pidättyvästi eikä kyseiselle matkalle ollut syytä osallistua. Samassa yhteydessä myös kävi ilmi, että mahdollinen lupa osallistumiseen myönnettiin hankintaosaston ja intendenttien yhteisneuvottelun perusteella. A:lle on siten täytynyt olla täysin selvää, että lupa kaikkiin tavarantoimittajien tilaisuuksiin yleensäkin ja Ritmeesterin tilaisuuksiin erityisesti täytyy aina pyytää intendentiltä. Yhtiön mukaan tämä ohjeistus velvoitti kaikkia työntekijöitä ja erityisesti myynnistä vastaavia esimiehiä.

Luottamuspula syntyi sen johdosta, että A rikkoi tietoisesti yhtiössä voimassa olevaa ja hänelle ilmoitettua ohjeistusta liittyen tavarantoimittajien tilaisuuksien osallistumiseen. A on osallistunut Tallinnassa järjestettyyn Öllesummer tapahtumaan 7.7.2016 -9.7.2016 Ritmeesterin vieraana. Ritmeester tarjosi yhtiön tietojen mukaan osallistujille ainakin laivamatkat, hotelliyöpymisen, ruokailun, pääsylipun, energiajuomaa, särkylääkkeitä ja sikarirasian. Tälle osallistumiselle ja yhtiön edustajana esiintymiselle ei A:lla ole ollut esimiehensä lupaa. A:n toiminta on ollut selkeästi työnantajan direktio-oikeuden vastaista.

Kysymyksessä on ollut työnantajan direktio-oikeuden puitteissa annettu ohje, joka liittyi työn tekemiseen sekä yhtiön yrityskuvaan normeja ja säädöksiä noudattavana yhtiönä.

Ohjeistus pidättäytyä tavarantoimittajien tilaisuuksista tai muista eduista liittyi olennaisesti X Oy:n yrityskuvaan ja imagoon. Yhtiön toiminnan oli näytettävä ulospäin ehdottoman luotettavalta ja puolueettomalta; myymälän esimiehellä oli merkittävä rooli siinä, miten ja mihin paikkaan tavarantoimittajien mainokset sijoitettiin. Pidättyvä suhtautuminen tavarantoimittajien tilaisuuksiaan perustui siihen, ettei kenenkään pitänyt epäillä yhtiön ajavan jonkun tavarantoimittajan etua mainosten ja tuotteiden sijoittelussa saatujen etujen perusteella. Vastaava epäilys saattaisi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön.

Koska A on rikkonut työnantajayhtiönsä työnjohto-oikeuden rajoissa antamia määräyksiä vieläpä tietoisesti, on yhtiöllä ollut peruste A:n työsuhteen irtisanomiseen. A:n esimiesasema on ollut omiaan korostamaan hänen toimintansa moitittavuutta. Tästä huolimatta A:n työsuhdetta ei ole irtisanottu.

Direktio-oikeuden ulottuvuudesta

Työnantajan direktio-oikeus ulottui työntekoon ja sen järjestämiseen, mukaan lukien työntekijöiden osallistuminen tavarantoimittajien tilaisuuksiin. Kysymyksessä on ollut työtehtäviin liittyvästä toiminta. Lisäksi työnantaja voi edellyttää esimiestason työntekijöiden noudattavan intendentin antamia määräyksiä ja toimivan esimerkkinä muille työtekijöille. Työnantajan direktio-oikeus kattoi oikeuden määrätä työntekijöiden osallistumisesta tavarantoimittajien tilaisuuksiin, sillä tavarantoimittajat asettivat tuotteita näytteille ja mainostivat niitä yhtiön alusten tax-free -myymälöissä, jolloin tällä oli ilmeinen liityntä työn tekemiseen.

Työtuomioistuin on linjannut selkeästi ratkaisussaan TT 2014:88, että direktio-oikeuden alaisten määräysten perusteeton noudattamatta jättäminen oli peruste työsuhteen irtisanomiseen. Kyseisessä tapauksessa henkilö ei ole edes ollut esimiesasemassa, eikä tilanteeseen ole liittynyt edes potentiaalisesti mahdollisuutta epäillä yhtiötä sopimattomasta menettelystä tai jonkun yhteistyökumppaninsa suosimisesta. A:lla ei ole ollut mitään perustetta taikka syytä toimia tiedossaan olevan ohjeistuksen vastaisesti ja osallistua itse omavaltaisesti kutsumiensa henkilöiden kanssa Ritmeesterin tarjoamaan tapahtumaan. Tässä tapauksessa yhtiöllä on ollut yrityksen maineeseen liittyvä asiallinen peruste vaatia, että ohjeistusta liittyen tavarantoimittajien tilaisuuksiin noudatetaan.

$13f

A on laiminlyönyt työntekijän yleisvelvoitetta

Yhtiöllä on oikeus antaa työn tekemiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä ja A on työntekijänä velvollinen noudattamaan näitä ohjeita. Noudattamatta jättäminen oli vastoin merityösopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaista yleisvelvoitetta. Tässä tapauksessa oli otettava huomioon, että yhtiön ohjeistuksella oli olennainen ja kiinteä liityntä työnantajan velvoitteisiin.

Työehtosopimuksen noudattaminen

Luottamusmiessopimuksen 9 kohdan perusteella luottamusmiestä ei saa siirtää vakinaista tointaan huonompipalkkaiseen työhön. A:ta ei ole siirretty huonompipalkkaiseen tehtävään, eikä yhtiö ole siten rikkonut luottamusmiessopimuksen kohtaa 9. Mikäli luottamusmiehen siirtäminen ei olisi mahdollista missään tilanteessa, olisi tästä sovittu kyseistä sopimuskohtaa neuvoteltassa. Ellei siirtäminen olisi lainkaan mahdollista, kyseinen sopimuskohta menettäisi kokonaan merkityksensä. Sopimuskohdalla on siten haluttu luoda mahdollisuus luottamusmiehen siirtämiseen, kunhan keskeiset työsuhteen ehdot, kuten palkka, eivät muutu siirron yhteydessä.

Luottamusmiessopimuksen 10 kohta koski vain tilanteita, jossa työnantaja oli päättämässä työntekijän työsuhteen. Sopimuskohdalla ei ole tarkoitettu, että työnantajalla ei olisi direktio-oikeutensa nojalla mahdollisuutta siirtää luottamusmiehenä toimivaa työntekijää toisiin tehtäviin.

Yhtiö voi edellyttää, että esimiehet noudattivat työn tekemiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä. Yhtiö on toiminut asiallisesti valitessaan työoikeudellisesti erittäin lievän keinon myös siinä tilanteessa, että luottamus esimiehen toimintaan on menetetty. Työntekijöiden edustajien nauttima erityissuoja ei estänyt työnantajaa käyttämästä direktio-oikeuttaan eikä erityissuoja oikeuttanut työntekijää toimimaan direktio-oikeuden puitteissa annettujen ohjeiden vastaisesti.

Korvauksista

Korvausvaatimus oli perusteeton ja ylimitoitettu. Koska A:n työsuhdetta ei ole irtisanottu eikä hänen palkkaluokkansa ole laskenut, ei asiassa ole perustetta määrätä yhtiötä suorittamaan vaadittuja korvauksia. Direktio-oikeuden ylittämisestä ei ole mahdollista vaatia hyvikettä, vaan korkeintaan vahingonkorvausta. A:n palkkaluokan pysyttyä samana ei A:lle ole aiheutunut edes taloudellista vahinkoa.

Hyvityssakkovaatimus

Suomen Varustamot ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan eikä yhtiö ole perustellusta syystä tieten rikkonut työehtosopimuksen kirjauksia. A:n kohdalla ei ole rikottu luottamusmiessopimusta ja siten hyvityssakkovaatimukset sekä Suomen Varustamot ry:n että X Oy:n osalta ovat perusteettomia.

Perustelut

Erimielisyys

Asiassa on riidatonta, että A on 30.8.2016 siirretty työnantajan yksipuolisella ilmoituksella irtisanomisaikaa noudattaen 1.3.2017 lukien vastaanoton esimiehen tehtävästä myyjän tehtävään. Syyksi siirrolle on ilmoitettu osallistuminen Ritmeester -nimisen tavarantoimittajan järjestämään kesätapahtumaan vastoin yhtiön ohjeistusta.

Osapuolten välinen erimielisyys koskee keskeisesti sitä, onko siirto tapahtunut työnantajan direktio-oikeuden puitteissa vai onko A:n siirtäminen toiseen tehtävään tarkoittanut työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien ehtojen muutosta, jollaisen työnantaja voi tehdä yksipuolisesti vain irtisanomisperusteella.

Selvitys A:n työtehtävien muutoksesta

X Oy:n toimitusjohtaja B on kertonut aloittaneensa yhtiössä 1.3.2014. Yhtiöllä oli ohjeistus tilaisuuksiin osallistumisesta. Tuotevalmistajan tilaisuuksiin osallistumiseen tarvittiin esimiehen lupa. Ohjeistukset käytiin erikseen läpi esimiesten ja työntekijöiden palavereissa ja ne olivat kaikkien tiedossa. Viihteellisiin kampanjoihin suhtauduttiin pidättyvästi. B sai tiedon A:n osallistumisesta Ritmeesterin tilaisuuteen intendentti D:ltä, joka otti B:hen yhteyttä heinäkuun 2016 alussa. Tilaisuus on ollut puhtaasti viihteellinen eikä A:lla ole ollut lupaa osallistua siihen. B:n tietojen mukaan A on ilmoittanut tilaisuuteen mukaan myös entisiä työtovereitaan. A:n työtehtävää muutettiin tästä aiheutuneen luottamuspulan vuoksi.

$140

X Oy:n Intendentti D on kertonut toimineensa intendenttinä ja A:n esimiehenä vuonna 2016. A:n esimiesasemaan liittyneet työtehtävät eivät olleet kovin työläitä tai aikaa vieviä. Lähes kaikki esimiehenä toimivat henkilöt tekivät päätoimisesti muita kuin esimiestehtäviä. Esimiehille annettiin jatkuvasti koulutusta esimiehen vastuista ja velvoitteista sekä muun ohessa tilaisuuksiin osallistumisesta. Osallistuminen edellytti lupaa intendentiltä tai varustamon sisäänosto-osastolta. Kaikkien tilaisuuksien suhteen toimittiin samalla tavoin riippumatta siitä, tapahtuivatko ne työ- vai vapaa-ajalla. D sai sattumalta tietää Ritmeesterin kesätilaisuudesta ja siitä, että A on muiden henkilöiden ohella osallistunut siihen ilman lupaa.

SM-U ry:n asiantuntija C on kertonut, että A:n palkka on tehtävänmuutoksen jälkeen alentunut noin 200 euroa kuukaudessa, mikä vastasi 6-7 työtunnin palkkaa.

Arvio ja johtopäätökset

Työnantaja voi yksipuolisin toimin muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja vain irtisanomisaikaa noudattaen ja edellyttäen, että muutokselle on esitettävissä irtisanomisperusteen veroinen peruste (ks. esimerkiksi KKO 2009:17).

Työsuhteen olennaisina ehtoina on korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä (KKO 1991:105, KKO 1991:187, KKO 1996:89, KKO 1997:83, KKO 2005:29, KKO 2009:17) pidetty ainakin työtehtäviä, palkkaa ja työntekopaikkaa.

Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1997:25 katsottiin, ettei työnantajalla ollut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen perusteella oikeutta määrätä toimihenkilöä ennen irtisanomisajan kulumista tekemään hänen aikaisemman toimisopimuksensa mukaisesta työstä poikkeavaa työtä, kun kyse oli esimiesvastuun siirtämisestä toiselle henkilölle (ks. myös työtuomioistuimen ratkaisua TT 1989:77). Myös korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä (KKO 1993:69) statusaseman menettämistä on pidetty olennaisena työsuhteen ehtojen muuttamisena.

$141

A:n luottamusmiesaseman vuoksi hänen siirtonsa toiseen tehtävään on työehtosopimuksen liitteenä olevan luottamusmiessopimuksen 10 kohdan mukaisesti edellyttänyt myös A:n edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta. Tässä asiassa on riidatonta se, että yhtiö ei ole pyytänyt määräyksen mukaista suostumusta.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, että X Oy on menetellyt ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksia koskevan työehtosopimuksen liitteenä olevan luottamusmiessopimuksen 10 kohdan vastaisesti päättäessään A:n työsopimuksen 1.3.2017. Koska Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n kanteen ensisijaisen kannevaatimuksen alakohdan a peruste on hyväksyttävä, ei yhdistyksen toissijaisesta kannevaatimuksesta ole tarpeen antaa lausuntoa.

Hyvikkeen suoritusvelvollisuus

X Oy on edellä mainituin tavoin päättänyt A:n työsopimuksen luottamusmiessopimuksen vastaisesti. Sen vuoksi yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle luottamusmiessopimuksen mukaisen hyvikkeen. A:n keskimääräisen kuukausipalkan määrä 4.115,02 euroa on riidaton.

Luottamusmiessopimuksen 10 kohdan mukaan työnantajan on suoritettava luottamusmiehelle hyvikkeenä luottamusmiessopimuksen tai lain vastaisesta päättämisestä vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka. Hyvike on määrättävä merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Kantaja on vaatinut kanteen kohdassa 1 b kuultavan velvoittamista suorittamaan A:lle luottamusmiessopimuksen 10 kohdan mukaisen vähimmäishyvikkeen 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Sen vuoksi X Oy on velvoitettava maksamaan A:lle hyvikkeenä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 41.150,20 euroa viivästyskorkoineen.

Suomen Varustamot ry on hyväksynyt edellä kerrotun X Oy:n työehtosopimuksen liitteenä olevan luottamusmiessopimuksen vastaisen menettelyn ja asettunut tukemaan sitä. Suomen Varustamot ry on näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuuteensa ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Suomen Varustamot ry ja X Oy ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy on menetellyt Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimuksen 10 kohdan vastaisesti irtisanoessaan luottamusmiehen A:n työsopimuksen hänestä johtuvasta syystä ilman luottamusmiehen edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta, ja

– velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimuksen 10 kohdan mukaisena hyvikkeenä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 41.150,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 10.8.2016 lukien.

Suomen Varustamot ry velvoitetaan maksamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:lle työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n mukaista hyvityssakkoa 2.500 euroa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Varustamot ry ja X Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n oikeudenkäyntikulut 13.941,99 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Liukkunen, Äimälä, Nybondas, Lehto ja Vettainen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.