TT 2018:70 – Vaativuuden arviointi

Rajavartiolaitoksen henkilöstöpalveluiden uudistuksessa oli muutettu hallintoyksikön henkilöstötoimiston toimistopäällikön toimenkuvaa. Paikallinen palkkatiimi oli arvioinut toimistopäällikön muutetun tehtävän vastaavan vaativuudeltaan toimistopäällikön aiempaa tehtävää. Työnantaja oli vienyt tehtävän arvioinnin keskustason palkkalautakuntaan, joka oli arvioinut toimistopäällikön tehtävän vaativuuden aiempaa alhaisemmalle tasolle. Kysymys yhtäältä siitä, oliko työnantaja menettelyllään rikkonut tarkentavan virkaehtosopimuksen menettelymääräyksiä ja toisaalta siitä, oliko tehtävä arvioitu liian alhaiselle tasolle. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Pääkäsittely 14.5.2018

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, SKL Suomen Konepäällystöliitto ry:n sekä Valtion Yhteisjärjestö VTY ry:n välillä on 22.4.2005 tehty Rajavartiolaitoksen henkilöstöön 1.12.2004 alkaen sovellettavaa palkkausjärjestelmää koskeva tarkentava virkaehtosopimus, johon Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on liittynyt erillisellä pöytäkirjalla 1.7.2005 lukien. Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset.

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuusluokan perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat: tehtävän vaatiman osaamisen monipuolisuus ja syvyys, osaamisen vaikuttavuus, tehtävän edellyttämä koulutus, tehtävän edellyttämä vähimmäistyökokemus, ratkaisut ja itsenäisyys, vastuun laajuus, johtaminen, vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä kielitaito sekä työolosuhteet ja vaaratekijät. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtäväkuvaukseen sekä virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Avoimen tehtävän tehtäväkuvauksen laatii esimies. Tehtävänhoitajan aloittaessa avoimen tehtävän hoitamisen päivitetään tehtäväkuvaus.

Tehtävänkuvauksen muutostarvetta tarkastellaan vuosittain käytävien tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä. Lisäksi tehtävän vaativuus tarkistetaan, kun tehtävän sisältö muuttuu olennaisesti. Tällöin aloitteen tarkistamisesta voi tehdä joko esimies, tehtävänhoitaja tai häntä edustava luottamusmies.

Hallintoyksikön palkkatiimi ja sen lausunnon perusteella Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin tapauksissa, joissa palkkalautakunta ei jo ole arvioinut vastaavaa tai kokonaisuutena samankaltaista tehtävää.

Hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnit ja -luokat sekä tehtäväkohtaiset palkanosat.

Mikäli vaativuusarvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään ratkaisemaan jäljempänä 11 §:ssä sovittua menettelyä noudattaen.

Tehtäväkohtainen palkanosa maksetaan vaativuusluokan vahvistamisen jälkeen tehtäväkuvauksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa tehtävän vaativuusluokka yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuusluokan alenemiseen, eikä virkamies suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävän vaativuusluokka säilyy ennallaan. Henkilö itse taikka häntä edustava luottamusmies voi tehdä aloitteen asian käsittelemiseksi hallintoyksikön palkkatiimissä. Palkkatiimi määrittelee kantansa tehtävien vaativuuden alentamiseen ja käsittely palkkatiimissä tapahtuu mahdollisuuksien mukaan pääsääntöisesti ennen tehtävien muuttamista. Edellä tässä momentissa sovittu ei koske tilanteita, joissa määräajaksi annetut tai vakinaisessa taustapalvelussuhteessa olevan henkilön määräaikaisessa palvelussuhteessa hoitamat tehtävät päättyvät taikka joissa alkaa uusi palvelussuhde tai joissa tehtävien muuttamisen perusteena ovat merkittävät henkilön omasta toiminnasta johtuvat syyt.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Hallintoyksikössä erimieliseksi jäänyt tehtävän vaativuusarviointi käsitellään joko työnantajan tai asianomaisen henkilöstöjärjestön aloitteesta Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnassa. Tämän jälkeen hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnin ja -luokan.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Rajavartiolaitoksen henkilöstö- ja esikuntapalveluita uudistettiin ja tässä yhteydessä muutettiin myös Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston toimistopäällikön toimenkuvaa. Muutoksen jälkeen Kainuun rajavartioston palkkatiimi arvioi kokouksessaan 15.2.2017 henkilöstötoimiston toimistopäällikön muutetun tehtävän (tehtävänumero 7134) vastaavan vaativuudeltaan henkilöstötoimiston toimistopäällikön aiempaa tehtävää (tehtävänumero 6241). Tämän johdosta Kainuun rajavartioston palkkatiimin yksimieliseksi arviointitulokseksi muodostui vaativuusluokka 26, joka vastasi aiemman tehtävän (tehtävänumero 6241) vaativuusarviointia.

Tämän jälkeen työnantajapuoli vei tehtävän arvioinnin Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnan käsiteltäväksi. Palkkalautakunnan tekemä arvio tehtävästä 7134 poikkesi aiemman tehtävän 6241 vaativuusluokasta ja Kainuun rajavartioston palkkatiimin yksimielisestä arviointituloksesta. Palkkalautakunta päätyi 16. – 17.3.2017 suorittamassaan arvioinnissa siihen, että tehtävän vaativuusluokka on 25.

Palkkalautakunta arvioi tämän jälkeen vastaavat tehtävät uudelleen Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lapin rajavartiostojen, Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostojen sekä Vartiolentolaivueen komentajien pyynnöstä 17. – 18.5.2017 ja päätyi tässä arvioinnissa näiden tehtävien osalta vaativuusluokkaan 25,5. Uudelleenarviointien seurauksena myös Kainuun rajavartioston komentaja vahvisti tehtävän 7134 vaativuudeksi 25,5 1.1.2018 lukien.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantaja menettelyllään rikkonut tarkentavan virkaehtosopimuksen menettelymääräyksiä tehtävän vaativuusarviointia suorittaessaan. Erimielisyys koskee myös sitä, onko vaativuustekijät F1 (tehtävän vaatiman osaamisen monipuolisuus ja syvyys) ja F8 (vuorovaikutus) arvioitu tehtävän osalta liian alhaiselle tasolle.

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Paikallisneuvottelun pöytäkirjan liite, muutokset tehtävään (pöytäkirjan sivut 26-27)

2. Palkkalautakunnan pöytäkirja 17.–18.5.2017

3a. Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston työjärjestys 1.1.2018 alkaen

3b. Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston työjärjestys ennen 1.1.2018

4. Henkilöstötoimiston päällikön tehtävän sisältö Jopi-järjestelmästä tulostettuna

5. Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmä (RVLPJ), vaativuusarvioinnin kriteerit (ei sivuja 14–27 ja 30–33)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Neuvottelutulos 10.10.2007

2. Soveltamismääräys 7.3.2011

3. Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnan pöytäkirja 29.3.2017

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies A

2. Upseeriliitto ry:n entinen järjestöpäällikkö B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Rajavartiolaitoksen lakiasiainpäällikkö, entinen neuvottelupäällikkö C

2. HR-palvelupäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa Rajavartiolaitosta koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että

1.1. Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston päällikön, tehtävänumero 7134, vaativuusluokaksi on tullut vahvistaa 26,0 (siten, että faktorin F1 vaativuustekijä on kahdeksan ja faktorin F8 vaativuustekijä on neljä) 1.1.2018 lukien;

1.2. tehtävää 7134 ei ole voitu saattaa palkkalautakunnan arvioitavaksi, koska vastaava tai kokonaisuutena samankaltainen tehtävä (tehtävänumero 6241) oli arvioitu jo aiemmin;

3. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 16.188,70 eurolla korkoineen.

Perusteet

Menettelymääräysten rikkominen

Henkilöstötoimiston päällikön tehtävä ei ollut laadultaan uusi tehtävä. Vastaava tehtävä oli jo arvioitu palkkalautakunnassa. Tehtäväkuvaus oli sinällään riidattomasti joiltakin osin muuttunut. Muutokset tehtävänkuvaukseen olivat kuitenkin olleet vähäisiä, eivätkä muutokset olleet vaikuttaneet tehtävän olennaiseen sisältöön ja vastuisiin niitä vähentävästi.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukainen tehtävän vaativuusjärjestelmä perustuu faktorikohtaiselle arvioinnille. Arvioitavia faktoreita on 10. Pääosin tekijät säilyivät ennallaan ja käytännössä ainoa sisällöllinen muutos tehtävien 6241 ja 7134 välillä oli se, että uudessa tehtävässä hallintotoimiston päällikön rooli virkavapausasioiden käsittelyssä muuttui. Koska tehtävä 7134 vastasi tehtävää 6241 sekä nimikkeen että vastuiden osalta, ei tehtävää olisi tullut lähettää uudelleen palkkalautakuntaan arvioitavaksi. Vastaava tai ainakin kokonaisuutena samankaltainen tehtävä (tehtävä nro 6241) oli jo aiemmin arvioitu ja sen vaativuustasoksi oli todettu 26.

Näistä syistä Kainuun rajavartioston komentajan olisi tullut vahvistaa tehtävän vaativuusluokaksi palkkatiimin yksimielisen esityksen mukainen 26,0 1.1.2018 lukien.

Kuudessa muussa Rajavartiolaitoksen yksikössä palkkatiimi oli arvioinut vastaavin tavoin muutetut tehtävät tasolle 26. Palkkalautakunta oli kuitenkin oma-aloitteisesti arvioinut myös nämä tehtävät aluksi tasolle 25. Puheena olevien yksiköiden komentajat eivät olleet vahvistaneet palkkalautakunnan suorittamaa arviointia, vaan olivat palauttaneet arvioinnit palkkalautakuntaan, jonka jälkeen tehtävät oli arvioitu tasolle 25,5.

Koska tosiasiallisesti tehtävä ei ollut muuttunut olennaisesti ja koska vastaava tai samankaltainen tehtävä oli jo arvioitu, ei henkilöstötoimiston päällikön tehtävää ollut voitu lähettää palkkalautakuntaan uudelleen arvioitavaksi.

Tehtävä 7134 oli arvioitu uudelleen Kainuun rajavartioston palkkatiimissä. Palkkatiimi oli ollut muuttuneen tehtävän osalta yksimielinen ja oli katsonut sen vastaavan vaativuustasoltaan aiempaa, vaativuustasolle 26 sijoitettua tehtävää (nro 6241). Näin ollen myös tehtävän 7134 vaativuustasoksi oli määritelty 26.

Tehtävän vaativuusluokaksi on tullut vahvistaa 26

Tehtävän vaativuusjärjestelmä perustuu faktorikohtaiselle arvioinnille, jossa osapuolet ovat olleet erimielisiä faktoreista F1 (osaamisen monipuolisuus ja syvyys) ja F8 (vuorovaikutus). Työnantajan mukaan faktori F1 vastasi arvoa seitsemän, kun sen tulisi kantajan mukaan olla kahdeksan. Työnantajan mukaan faktori F8 vastasi arvoa kolme, kun sen tulisi kantajan mukaan olla neljä.

Faktori F1

Työnantaja on perustellut tehtävän uudelleen arviointia faktorin F1 osalta sillä, että uudistuksen jälkeen tehtävä edellyttää syvää osaamista henkilöstöhallinnosta, mutta tehtäviä, vastuita ja ratkaisuoikeuksia keskitetään merkittävästi Rajavartiolaitoksen esikuntaan. Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta on todennut kokouksessaan 17.-18.5.2017, että kaikki henkilöstötoimiston päällikön ratkaisuvastuulla olevat asiat RVLPAK B.5:n liitteen 3 mukaiset asiat (16 kpl) siirretään ja keskitetään jatkossa HR-palvelupäällikölle ja että tällä muutoksella on vaikutusta vaativuuden arviointiin.

Tämä johtopäätös on vaativuuden arviointia koskevan käsikirjan vastainen, koska arviointimenettely on käsikirjan mukaan arviointitekijäkohtainen (faktoripohjainen). Muutoksella voisi olla vaikutusta faktoriin F5 (ratkaisut ja itsenäisyys), mutta käytännössä muutoksia myöskään tämän faktorin vaativuustekijöihin ei tullut. RVLPAK B.5-liitteessä määritellään harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen. Näin ollen kaikki uudelta henkilöstötoimiston päälliköltä poistetut ratkaisuoikeudet (harkinnanvaraisen virkavapaus, ammattiyhdistyskoulutus, henkilöstöjärjestöjen kokoukset, opintovapaa ja niin edelleen) muodostavat tosiasiassa yhden ratkaisuoikeuden, joka on harkinnanvaraisesta virkavapaudesta päättäminen.

$13e

Henkilöstötoimistolle kuuluvat edelleen kaikki päätehtäväalueen (henkilöstöala) osatehtäväalueet (henkilöstöhallinto, koulutus, henkilöstöalan tukitehtävät, tiedottaminen, työhyvinvointi ja palvelussuhdeasiat). Näin ollen henkilöstötoimiston päälliköltä edellytetään edelleen päätehtäväalueen laajaa hallintaa, mikä edellyttää myös kaikkien osatehtäväalueiden hallintaa.

Faktori F8

Työnantaja on perustellut muutosta sillä, että jatkossa virkamiehet asioivat henkilöstötoimiston asemesta suoraan Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisuudessa toimivan HR-palvelutuotannon kanssa ja että keskeiset hankinta- ja sopimusneuvottelut toteutetaan jatkossa HR-palvelutuotannossa. Muutosta ei ole tarkemmin yksilöity, mutta tehtävä edellyttää kuitenkin edelleen hyvää neuvottelu- ja esiintymistaitoa. Neuvottelut tapahtuvat vaativissa tilanteissa ja henkilöstötoimiston päällikkö toimii työnantajan edustajana palkkatiimissä ja yhteistoimintalautakunnassa, siirtoihin liittyvissä yhteistoimintaneuvotteluissa ja varhaisen välittämisen mallin mukaisissa toimenpiteissä. Vuorovaikutuksen määrä ja laatu eivät ole muuttuneet siten, että faktorin F8 vaativuustekijä olisi laskenut.

Virkaehtosopimuksen tieten rikkominen

Tehtäväkohtaisen palkanosan vahvistamista koskevien menettelytapojen osalta kyse on tarkentavan virkaehtosopimuksen selkeistä määräyksistä, jotka eivät ole tulkinnanvaraisia.

Työnantaja on tiennyt tai sen on täytynyt perustellusti tietää rikkovansa virkaehtosopimuksen määräyksiä. Tämän johdosta valtiovarainministeriö tuomittava maksamaan hyvityssakkoa.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.

Virkaehtosopimuksen sisällöstä ja tarkoituksesta

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmästä tehty tarkentava virkaehtosopimus (RVLPJ) perustuu Valtion työmarkkinalaitoksen ja palkansaajajärjestöjen yhteisymmärryksessä tekemään valtion palkkausjärjestelmäsopimuksen malliin. Mallisopimuksessa henkilöstöjärjestöille annettiin mahdollisuus osallistua valtion virastojen/laitosten tehtävien vaativuuden arviointiin. Yhteistyö ei kuitenkaan vaikuttanut siihen sopimuksilla nimenomaisesti sovittuun peruslähtökohtaan, että työnantaja lopulta päättää tehtävien vaativuuden.

Henkilöstöjärjestöillä on oikeus osallistua sopimuksen nojalla tehtävien vaativuuksien arviointiin sekä paikallistason palkkatiimissä että keskustasolla palkkalautakunnassa. Sopimuksen mukaisen arviointikierroksen päätteeksi hallintoyksikön päällikkö vahvistaa RVLPJ 4 §:n 5 momentin nojalla vaativuusarvioinnit ja -luokat sekä tehtäväkohtaiset palkanosat. Palkkatiimin tai palkkalautakunnan arvioinnit eivät sido hallintoyksikön päällikköä.

Virkamiesten yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että samanlaisen tehtävän arvioinnit eivät voi vaihdella eri hallintoyksiköittäin. Tämän vuoksi palkkalautakunnan asemaa on koko hallinnonalan arviointien osalta vahvistettu suhteessa hallintoyksikön päällikköön. Hallintoyksikön päällikkö voi vahvistaa oman, palkkalautakunnan arviosta poikkeavan kantansa vasta palkkalautakunnan uudelleen arvioinnin ja Rajavartiolaitoksen esikunnan lausunnon pyytämisen jälkeen. Tämä ilmenee 10.10.2007 päivätyssä neuvottelutuloksesta, jonka myös JUKO ry on hyväksynyt.

JUKO ry:n edustajat olivat mukana virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 4 §:n mukaisissa neuvotteluissa eikä heillä ole ollut huomauttamista 7.3.2011 päivätyn määräyksen sisältöön, jolla annettiin tarkempia soveltamismääräyksiä tehtävien vaativuuden arviointimenettelystä. Määräyksessä korostetaan palkkalautakunnan roolia vaativuusarviointityön koordinoijana.

RVLPJ turvaa työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välisen yhteistyön tehtävien vaativuutta arvioitaessa. Sopimus turvaa minimisäännöt, joita osapuolten on yhteistyössään noudatettava. Sopimus ei estä työnantajaa käsittelemästä asioita osapuolten välillä yhteisesti sopimuksessa mainittua laajemminkin. Työnantaja ei sopimuksen mukaan ole sidottu palkkatiimin lausuntoon.

Työnantaja voi sopimuksen estämättä ottaa asian vielä palkkalautakunnan yhteiseen käsittelyyn. Tällöin kyse on sopimuksen edellyttämää laajemmasta yhteistoiminnasta osana palkkalautakunnan koordinoivaa roolia. Kanteessa esitetyt vaatimukset sopimuksen tulkinnasta käytännössä rajoittaisivat osapuolten välistä normaalia yhteistyötä.

Vastaavan tehtävän aiempi arviointi palkkalautakunnassa

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 § sisältää sopimusmääräykset muuttuneen tehtävän arvioinnista. Pykälän 4 momentin mukaan palkkalautakunta arvioi sekä uudet että muuttuneet tehtävät. Rajavartiolaitoksessa on kymmeniä perustehtäviä, jotka ovat toistensa kanssa identtisiä. Jos palkkalautakunta on jo arvioinut yhden kymmenistä täysin identtisistä tehtävistä, ei sen tarvitse enää arvioida muita vastaavia tehtäviä. Pykälän tarkoitus ei ole estää palkkalautakunnan arviointityötä silloin, kun se katsoo tarpeelliseksi arvioida jonkin tietyn tehtävän vaativuuden.

Palkkatiimin arvioinnin tuominen palkkalautakuntaan

Palkkatiimeillä ei ollut henkilöstötoimiston päällikön tehtävän käsittelyn aikana jäsentynyttä kuvaa henkilöstö- ja esikuntapalveluiden uudistuksen tosiasiallisista vaikutuksista henkilöstötoimistoon jäävien virkamiesten tehtäviin ja niiden vaativuuteen. Myös palkkalautakunnan arvio henkilöstötoimiston toimistopäällikön tehtävän tulevasta vaativuudesta tarkentui vasta tehtävän uudelleenarvioinnin jälkeen. Tästä syystä palkkalautakunnan tehtävän arviointi oli erityisen oleellista, jotta tehtävien vaativuus saatiin yhdenvertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi vastaavien sekä toisten tehtävien kanssa. Olisi melko kestämätön tilanne, jos esimerkiksi kaikki kahdeksan eri palkkatiimiä arvioisivat yksimielisesti täysin identtisten tehtävien vaativuudet eri vaativuustasoille eikä palkkalautakunta voisi ottaa tehtäviä enää arvioitavaksi. Tätä ei virkaehtosopimusmääräyksellä ole tarkoitettu.

Henkilöstöpäällikön tehtävä muuttui olennaisesti

Henkilöstö- ja esikuntapalveluiden uudistukseen liittyvät uudet tehtävät käsiteltiin Kainuun rajavartioston palkkatiimissä 15.2.2017. Rajavartiolaitoksen HR-palvelutuotannon uudistuksessa hallintoyksikköön jääneet henkilöstöalan tehtävät sekä yksittäisten virkamiesten työjärjestykset muuttuivat niin paljon, että ne tuli RVLPJ 4 §:n 4 momentin perusteella saattaa palkkalautakunnan käsiteltäväksi. Myös Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston päällikön tehtävä muuttui oleellisesti 1.1.2018 lukien. Se arvioitiin ensin palkkatiimissä, minkä jälkeen Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta arvioi sen. Menettely on ollut RVLPJ 4 §:n mukainen.

Palkkalautakunnan palkkausjärjestelmäsopimukseen perustuvaa arviointityötä ohjasi Rajavartiolaitoksen esikunnan hanketyöryhmän (Esikunta- ja henkilöstöpalvelut 2018) hallintoyksiköiden henkilöstötoimistoille määrittämät tehtävät, joiden vaativuuden Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta arvioi 16.–17.3.2017. Esikunta- ja henkilöstöpalvelujen uudistuksessa toimialalle ei tullut uusia tehtäviä, vaan jo olemassa olevat tehtävät ja prosessit määritettiin uudelleen ja uudella tavalla toteutettavaksi. Tässä muutoksessa Rajavartiolaitoksen ensisijainen päämäärä on ollut henkilöstöalan tehtävien, vastuiden ja ratkaisuoikeuksien keskittäminen Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisuudessa olevan HR-palvelutuotannon toteutettavaksi niin paljon kuin mahdollista. Tämä kehityskulku johti väistämättä tehtävien vaativuuksien painopisteen muuttumiseen henkilöstöalalla siten, että hallintoyksiköissä kyseisten tehtävien vaativuus aleni.

Tehtävän sisällön ja HR-palvelutuotannon uudistuksen perusteella tehtävä edellyttää syvää osaamista henkilöstöhallinnosta ja koulutuksesta, ja täyttää siten vaativuustekijän F1 tason 7 kuvauksen. Työhön sisältyy kehittämisvastuu hallintoyksikön omista prosesseista (henkilöstösuunnittelu ja koulutussuunnittelu). HR-palvelutuotannon valtakunnallinen kehittämisvastuu on Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Tehtäviä, vastuita ja ratkaisuoikeuksia keskitettiin merkittävästi Rajavartiolaitoksen esikuntaan. Tehtävien ja vastuiden uudelleen jaon myötä hallintoyksikön henkilöstötoimiston päälliköltä edellytetään erityisasiantuntijuuden sijasta syvää osaamista henkilöstösuunnittelun ja koulutussuunnittelun johtamisessa.

Vastaaja katsoo toimineensa virkaehtosopimuksen selkeitten määräysten mukaisesti edellä mainituin perustein. Näin ollen väite työnantajan virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta on perusteeton.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko työnantaja rikkonut tarkentavan virkaehtosopimuksen menettely-määräyksiä viedessään henkilöstötoimiston toimistopäällikön tehtävän vaativuuden arvioinnin palkkalautakunnan käsiteltäväksi. Kyse on myös sitä, onko vaativuustekijät F1 (tehtävän vaatiman osaamisen monipuolisuus ja syvyys) ja F8 (vuorovaikutus) arvioitu tehtävän osalta liian alhaiselle tasolle.

Esitetty näyttö

$13f

B on kertonut, että Rajavartiolaitoksen virat ovat viraston yhteisiä, ja palkkalautakunnan merkitys on palkkauksen yhtenäisyyden kannalta tästä syystä merkittävä. Sopimus ei suoraan kiellä viemästä mitä tahansa arviointia palkkalautakuntaan, mutta sopimuksen henki joka tapauksessa oli se, että lautakunta toimii vain koordinoivana elimenä ja arvioi vain ne uudet tai merkittävästi muuttuneet tehtävät, joita ei voida verrokin puuttuessa paikallistasolla arvioida. Palkkalautakunta voi toimia koordinaatiomielessä myös tilanteessa, jossa eri hallintoyksiköiden palkkatiimit ovat arvioineet saman tehtävän eri tavalla.

JUKO ry:n entinen pääluottamusmies A on ollut Rajavartiolaitoksen pääluottamusmiehenä ja virkaehtosopimusneuvotteluiden pääneuvottelijana vuosina 2010 – 2017. A on kertonut, että tarkentavaa virkaehtopimusta muutettiin vuonna 2011, ja tarkoituksena silloin oli, että palkkatiimistä kaikki asiat eivät enää tulisi palkkalautakuntaan, jossa oli aiemmin käsitelty kaikki Rajavartiolaitoksen tehtävät. Lautakuntaan viemistä haluttiin rajoittaa, koska työmäärä siellä oli valtava. Tarkoitus oli, että paikallistasolla käsiteltäisiin tehtävät, joiden vaativuuden arvioinnista oltiin yksimielisiä tai joissa löytyi verrokkihenkilöt. Erimieliset ja uudet tehtävät taas oli tarkoitus viedä valtakunnalliseen palkkalautakuntaan. Tämä oli A:n mukaan ollut aina myös työnantajan linjaus ja sen antamien ohjeiden ja määräysten mukainen tulkinta.

A on kertonut, että esikuntapalvelujen kehittämisprojekti oli alkanut vuonna 2016, ja HR-uudistukseen liittyen Rajavartiolaitoksen esikunta oli 16.12.2016 antanut kirjallisen käskyn, jonka mukaan HR-tehtäviä hoitavien virkamiesten työjärjestykset oli lähetettävä laitoksen esikunnan henkilöstöosastolle tarkastettavaksi 13.1.2017 mennessä. Henkilöstöosaston oli määrä tarkastaa hallintoyksiköiden laatimat työjärjestykset 18.1.2017 mennessä. Edelleen esikunta oli käskenyt, että työjärjestykset tuli 3.3.2016 mennessä käsitellä hallintoyksiköiden palkkatiimeissä ja että ne tullaan käsittelemään vielä valtakunnallisessa palkkalautakunnassa 16.-17.3.2016.

A:n mukaan toimistopäällikön tehtävä ei kuitenkaan ollut uusi, sillä se oli ollut tehtävänimikkeenä 30 vuoden ajan ja lisäksi se oli vuodesta 2005 lähtien ollut niin sanottu paalutehtävä. Lisäksi hallintoyksiköiden palkkatiimit olivat todenneet yksimielisesti jokaisessa kahdeksassa hallintoyksikössä, että toimistopäällikön tehtävän vaativuus vastasi täysin edellistä toimistopäällikön tehtävää, jonka vaativuusluokka oli 26. Yksimielisyys vallitsi myös Kainuun rajavartioston palkkatiimissä sen suhteen, että kyse ei ollut uudesta tehtävästä ja että tehtävän sisältö ei ollut muuttunut. Ne tehtävän sisältömuutokset, jotka esikunta oli käskenyt tehdä työjärjestykseen, eivät olleet vaikuttaneet tehtävän vaativuuden arviointiin.

HR-tehtävät oli arvioitu palkkalautakunnan kokouksessa 16.-17.3.2017, jolloin oli arvioitu yhteensä 133 tehtävää. A, joka JUKO ry:n pääluottamusmiehenä oli osallistunut kokoukseen, on kertonut, että yhdenkään tehtävän osalta ei tuolloin avattu virkamiehen tehtävän sisältöjä tai työjärjestystä. Joistakin arvioinneista oltiin yksimielisiä, sillä HR-palvelujen keskittäminen oli selvästi vaikuttanut joidenkin tehtävien vaativuuteen. Henkilöstöosaston toimistopäällikön tehtävän arvioinnin osalta hallintoyksiköt kahta lukuun ottamatta tekivät uudelleenarviointipyynnöt, joissa tehtiin tarkat vertailut uusien ja vanhojen työjärjestysten välillä ja perusteltiin faktoreittain, mikä hallintoyksiköiden näkemys oli tehtävien vaativuuden muutokseen. Kaikki hallintoyksiköt olivat sitä mieltä, että sellaisia muutosperusteita, joita työnantaja oli palkkalautakunnassa esittänyt, ei ollut olemassa. Päinvastoin tehtävät olivat lisääntyneet.

$140

C:n mukaan sopimus määrittelee sen, milloin arviointi tulee aina viedä palkkatiimiin tai -lautakuntaan. Mikään sopimuksessa ei kuitenkaan estä sitä, että muutkin asiat käsiteltäisiin tarvittaessa palkkalautakunnassa. Työnantaja voi joka tapauksessa vahvistaa tehtävän vaativuuden haluamallaan tavalla saatuaan viime kädessä esikunnan hyväksynnän. Tiimit ja lautakunnat toimivat vain lausuvina eliminä.

Neuvottelutuloksesta 10.10.2007 laaditusta pöytäkirjasta (V1) ilmenee, että Rajavartiolaitoksen esikunta ja palkansaajajärjestöt ovat päätyneet yhteiseen näkemykseen palkkalautakunnassa käsiteltävistä tehtävistä seuraavasti. Rajavartiolaitoksen jokaisella virkamiehellä on yksilöity tehtävä, joka on henkilötietojärjestelmässä. Vaativuusarvioinnin kannalta uudella tehtävällä tarkoitetaan sellaista tehtävää, joka perustetaan uudella numerolla henkilötietojärjestelmään, joka on siten sanotussa tilanteessa arvioitava niin palkkatiimissä kuin palkkalautakunnassa. Palkkalautakunnassa kerran arvioitu muuttumaton tehtävä voidaan täyttää ilman palkkalautakunnan uudelleen arviointia. Sen arviointi jää palkkatiimille. Mikäli arviointi jää palkkatiimissä erimieliseksi tai aiheuttaa vaativuustason muutoksen (ylös/alas) tulee se siirtää aina palkkalautakunnan uudelleen arvioitavaksi.

Soveltamismääräyksen 7.3.2011 (V2) mukaan Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmään liittyvä tehtävien vaativuuden arviointi toteutetaan 1.5.2011 alkaen mainitun asiakirjan mukaisesti. Palkkalautakunnan tehtävänä on paitsi käsitellä sille lähetetyt, muun ohella palkkatiimissä erimielisiksi jääneet tehtävät sekä myös seurata ja tarvittaessa ohjata hallintoyksiköiden arviointikäytäntöä sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän ylläpitämiseksi.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan hallintoyksikön palkkatiimi ja sen lausunnon perusteella Rajavartiolaitoksen palkkalautakunta käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin tapauksissa, joissa palkkalautakunta ei jo ole arvioinut vastaavaa tai kokonaisuutena samankaltaista tehtävää. Hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnit ja -luokat sekä tehtäväkohtaiset palkanosat. Mikäli vaativuusarvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään ratkaisemaan jäljempänä 11 §:ssä sovittua menettelyä noudattaen.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 11 §:n mukaan hallintoyksikössä erimieliseksi jäänyt tehtävän vaativuusarviointi käsitellään joko työnantajan tai asianomaisen henkilöstöjärjestön aloitteesta Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnassa. Tämän jälkeen hallintoyksikön päällikkö vahvistaa vaativuusarvioinnin ja -luokan.

Tarkentavaa virkaehtosopimusta on muutettu vuonna 2011. Todistajien yhdenmukaisten kertomusten perusteella tarkoituksena silloin on ollut, että paikallistason palkkatiimistä kaikki asiat eivät enää tulisi keskustason palkkalautakunnan käsiteltäväksi. Arviointien viemistä lautakuntaan haluttiin tarkoituksenmukaisuussyistä rajoittaa. Tarkoituksena on ollut, että keskustason palkkalautakuntaan tulisi paikallistasolta vain erimieliseksi jääneitä arviointeja tai sellaisia arviointeja, jotka koskivat uusia, muista poikkeavia tehtäviä, joita ei ollut aikaisemmin arvioitu. B ja C ovat korostaneet myös palkkalautakunnan yhtenäisyyttä ylläpitävää merkitystä, mikä ilmenee myös soveltamismääräyksestä 7.3.2011 (V2).

C:n mukaan sopimuksessa määritellään se, milloin arviointi tulee aina viedä palkkatiimiin tai palkkalautakuntaan. Hänen mukaansa mikään sopimuksessa ei kuitenkaan estä sitä, että tarvittaessa muitakin asioita käsiteltäisiin palkkalautakunnassa. Myös B on todennut, että sopimus ei suoraan kiellä viemästä mitä tahansa arviointia palkkalautakuntaan, vaikka tämä ei hänen mukaansa vastaakaan täysin sopimuksen henkeä. Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että palkkalautakunnan yhtenäistävä rooli huomioon ottaen henkilöstötoimiston toimistopäällikön tehtävän vaativuuden arviointi on tarkentavan virkaehtosopimuksen estämättä voitu viedä palkkalautakunnan käsiteltäväksi. Kannevaatimus 1.2. ja siihen liittyvä hyvityssakkovaatimus on näin ollen hylättävä.

Henkilöstötoimiston toimistopäällikön vaativuusluokka

$141

Tehtävän edellyttämän vuorovaikutuksen eli faktorin F8 osalta A on kertonut, että toimistopäällikkö ei ollut ennen muutostakaan ollut yhteydessä Palkeisiin tai Valtiokonttoriin. Henkilöstösihteerin toimenkuvaan sen sijaan kuului yhteydenpito mainittuihin virastoihin sekä yksittäisiin virkamiehiin. Toimistopäällikön yhteistoimintatahot olivat edelleen samat eli esimerkiksi puolustusvoimat ja poliisi. Henkilöstösihteerin tekemien töiden väheneminen ei tarkoittanut sitä, että päällikön tehtävät olisivat vähentyneet.

$142

D on kertonut, että toimistopäällikön tehtävissä tapahtui muutoksia kolmella eri tavalla. Ensinnäkin ratkaisuoikeuksia poistui, toiseksi toiminnan luonteessa tapahtui muutoksia siten, että toimintoja keskitettiin, ja kolmanneksi muutos näyttäytyi toimistopäällikön tehtävissä konkreettisesti myös siten, että toimiston tehtäviä väheni, tehtävän ala kapeni ja alaisten määrä väheni.

Edelleen D on kertonut, että muodollisten ratkaisuoikeuksien osalta päätösvalta harkinnanvapaiden virkavapauksien ja opintovapaiden myöntämisessä siirtyi HR-palvelupäällikölle. Lisäksi palvelupäällikölle siirtyi palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisten palkanosien vahvistamisessa käytettävien palkkausperustepäätösten hyväksyminen. Edelleen tämän tehtäviin siirtyi palkkaluetteloiden hyväksyminen. Siirtoihin ja tehtävämääräyksiin liittyvä yhteistoimintamenettelyn käyminen poistui henkilöstötoimiston toimistopäällikön tehtävistä. Muodollisiin ratkaisuoikeuksiin liittyvä muutos oli myös sivutoimilupien käsittely eli aikaisemmin toimistopäällikkö toimi näiden asioiden esittelijänä, nyttemmin HR-palvelupäällikkö.

$143

$144

Toimistopäällikön työjärjestys muuttui organisaatiouudistuksen yhteydessä, mutta kokonaisuudistuksen vaikuttavuus tehtävän vaativuuteen ei D:n mukaan ilmennyt vain työjärjestyksiä vertailemalla. Työjärjestykset olivat yleisluonteisia eikä niissä yleensä lueteltu kovin yksityiskohtaisesti esimerkiksi yksittäisiä ratkaisuoikeuksia. Tästä syystä toimistopäällikön tehtävässä tapahtuneet muutokset eivät näkyneet toimistopäällikön työjärjestyksessä sellaisena kuin ne kokonaisuutena toteutuivat (K3a ja K3b).

Faktorin F1 osalta D on vielä todennut, että vaikka henkilöstötoimistossa käsitellään kaikkia henkilöstöalan osatehtäväalueita, muuttunut tehtäväkuva ei edellytä tason 8 mukaista osaamista vaan palkkalautakunnan arvioiman tason 7 mukaista osaamista. Faktorissa F8 taso 4 ei D:n mukaan ole perusteltu vaan nykyinen tehtävä on hänen mukaansa tasolla 3. Muutos näyttäytyy tältä osin D:n mukaan muun muassa ratkaisuoikeuksiin liittyvän muutoksen kautta, eikä toimistopäällikkö esimerkiksi käy enää siirtoon ja tehtävämääräyksiin liittyviä yhteistoimintaneuvotteluita tai osallistu neuvotteluihin tai yhteydenpitoon ulkopuolisten henkilöstöalan yhteistyötahojen kanssa. Edelleen toiminnallisen muutoksen johdosta henkilöstötoimisto ei enää tarjoa näiden asioiden lähitukea eikä neuvontaa, vaan palvelu on tältä osin valtakunnallista.

Rajavartiolaitoksen palkkalautakunnan pöytäkirjasta 29.3.2017 (V3) ilmenee, että Rajavartiolaitoksen esikunnan johtama henkilöstö- ja esikuntapalveluiden tehostamishankkeen työryhmä oli määritellyt henkilöstöalan tehtävien uudelleen jaon ja keskittämisen Rajavartiolaitoksen esikuntaan. Hanke oli pöytäkirjan mukaan jatkoa 1.1.2014 toteutetulle keskittämiselle. Tuolloin hallintoyksikköihin oli jäänyt ratkaisuvaltaa ja sellaisia tehtäviä, jotka nyt keskitettiin Rajavartiolaitoksen esikuntaan. Tehtävien ja vastuiden keskittämisellä oli pöytäkirjan mukaan vaikutusta HR-palvelutuotannon toteuttamiseen ja tehtävien vaativuuksiin.

Edelleen pöytäkirjasta (V3) käy ilmi muun ohella, että merkittävä osa henkilöstöalan vastuista ja tehtävistä keskitettiin Rajavartiolaitoksen esikuntaan. Päivitetyn vastuunjakotaulukon myötä aiemmin hallintoyksiköille kuuluneista 150 prosessista noin 90 prosenttia keskitettiin Rajavartiolaitoksen esikunnan palvelutuotantoon. HR-palvelutuotannon valtakunnallinen kehittämisvastuu oli Rajavartiolaitoksen esikunnassa, jonne myös keskitettiin merkittävästi tehtäviä, vastuita ja ratkaisuoikeuksia. Tehtävien ja vastuiden uudelleen jaon myötä hallintoyksikön henkilöstötoimiston päälliköltä edellytettiin erityisasiantuntijuuden sijasta syvää osaamista henkilöstösuunnittelun ja koulutussuunnittelun johtamiseen. Edelleen pöytäkirjan mukaan tehtävä tuli arvioida tehtävän keskeisen sisällön perusteella eikä tehtävänimike saanut vaikuttaa tehtävän vaativuusarviointiin.

$145

Kantaja on vedonnut lisäksi paikallisneuvottelun pöytäkirjan liitteeseen (K1), Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston työjärjestykseen 1.1.2018 alkaen (K3a) ja ennen 1.1.2018 (K3b), henkilöstöasioiden hallintajärjestelmä Jopin tulosteeseen (K4) ja Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän vaativuudenarviointikäsikirjaan (K5), joista ilmenevät seikat selostetaan jäljempänä.

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön sovellettavaa palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n ensimmäisen kappaleen mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuusluokan perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat muun ohella tehtävän vaatiman osaamisen monipuolisuus ja syvyys sekä vuorovaikutus. Määräyksen toisen kappaleen mukaan työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen sekä virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän vaativuusarviointikäsikirjan (K8) mukaan kaikkia tehtäviä arvioitaessa tulee tehtävät arvioida sellaisina kuin ne ovat. Tehtävä arvioidaan tehtävän keskeisen sisällön perusteella, ei sitä hoitavan henkilön mukaan. Tehtävänimike tai henkilön koulutustausta ei saa vaikuttaa tehtävän vaativuusarviointiin. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa otetaan huomioon työjärjestykseen merkityt sekä tavoite- ja kehityskeskusteluissa esimiehen määräämät pysyväisluonteiset tehtävät.

$146

Lisäksi D:n kertomuksesta ilmenee, että työjärjestykset ovat yleisluonteisia eikä niissä yleensä luetella kovin yksityiskohtaisesti esimerkiksi yksittäisiä ratkaisuoikeuksia. D:n kertomuksen perusteella toimistopäällikön tehtävässä tapahtuneet muutokset eivät näy toimistopäällikön työjärjestyksessä sellaisena kuin ne kokonaisuutena toteutuivat. Tältä osin on kuitenkin asiaa arvioitaessa otettava huomioon, että tehtävän vaativuusluokan määrittäminen perustuu tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan tehtävänhoitajan ja esimiehen yhdessä laatimaan ja allekirjoittamaan tehtävänkuvaukseen sekä virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Vaativuudenarviointikäsikirjassa todetaan, että tehtävät tulee arvioida sellaisina kuin ne ovat ja niiden keskeisen sisällön perusteella, ja että vaativuudenarvioinnissa otetaan huomioon työjärjestykseen merkityt sekä esimiehen määräämät pysyväisluonteiset tehtävät.

Asiassa on selvitetty, että hallintoyksiköiden palkkatiimit ovat arvioineet yksimielisesti jokaisessa kahdeksassa hallintoyksikössä, että toimistopäällikön tehtävän vaativuus on vastannut edellistä toimistopäällikön tehtävää, jonka vaativuusluokka on ollut 26. Tämä seikka tukee kannetta. Huomioon on kuitenkin otettava se D:n kertomuksesta ilmenevä seikka, että palkkatiimeillä ei ole ollut tehtävän käsittelyn aikana jäsentynyttä kuvaa HR-uudistuksen tosiasiallisista vaikutuksista henkilöstötoimistoon jäävien virkamiesten tehtäviin ja niiden vaativuuteen. Arvio henkilöstötoimiston toimistopäällikön tehtävän tulevasta vaativuudesta on D:n mukaan tarkentunut vasta palkkalautakunnassa keväällä 2017.

Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän mukaan tehtävän vaativuutta arvioidaan vaativuustekijöittäin. Asiassa on näin ollen tarkasteltava, miten toimistopäällikön tehtävän vaativuutta on esitetyn näytön perusteella arvioitava vaativuustekijöiden F1 ja F8 osalta. Asiassa on riidatonta, että jos vaativuustekijä F1 nousee tasolta seitsemän tasolle kahdeksan ja vaativuustekijä F8 nousee tasolta kolme tasolle neljä, vaativuusluokka nousee vaativuusluokasta 25,5 vaativuusluokkaan 26. Jos pelkästään F1 nousee tasosta seitsemän tasoon kahdeksan, mutta F8 säilyy tasolla kolme, vaativuusluokka nousee tässäkin tapauksessa vaativuusluokkaan 26. Jos ainoastaan F8 nousee tasosta kolme tasoon neljä, mutta F1 säilyy tasolla seitsemän, vaativuusluokka ei nouse, vaan jää tasolle 25,5.

Vaativuustekijä F1, tehtävän vaatiman osaamisen monipuolisuus ja syvyys

Ensimmäisessä vaativuustekijässä (F1, tehtävän vaatiman osaamisen monipuolisuus ja syvyys) osaamisen monipuolisuutta arvioidaan vaativuusarviointikäsikirjan mukaan (K5, s. 5) pää- ja osatehtäväalueiden kautta. Tehtävän vaatiman osaamisen monipuolisuudella tarkoitetaan kuinka monella eri tehtäväalueella tehtävässä työskennellään. Päätehtäväalueita ovat muun ohella henkilöstöala, jonka osatehtäväalueita ovat henkilöstöhallinto, koulutus, henkilöstöalan tukitehtävät, tiedottaminen, työhyvinvointi ja palvelussuhdeasiat (s. 11). Tehtävän vaatiman osaamisen syvyydellä taas tarkoitetaan sitä osaamista, mitä tehtävässä vaaditaan.

$147

$148

Esitetyn näytön perusteella työtuomioistuin katsoo, että kantaja ei ole esittänyt riittävän konkreettista selvitystä siitä, että toimistopäällikön muuttuneessa tehtävässä edellytettäisiin vaativuustason 8 mukaista erityisasiantuntijuutta yhdellä osatehtäväalueella ja valtakunnallista kehittämisvastuuta tai henkilöstöalan päätehtäväalueen laajaa hallintaa. Tällaista johtopäätöstä ei voida luotettavasti tehdä yksin työjärjestykseen (K3a, K4) kirjatun tehtävälistauksen perusteella. D:n kertomuksen perusteella on sen sijaan pääteltävissä, että tehtävä edellyttää pikemminkin syvää osaamista kahdella tai useammalla osatehtäväalueella ja muiden osatehtäväalueiden hallintaa, jotka ovat tasolle 7 sijoitettavien tehtävien edellytyksiä. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa esitetystä selvityksestä ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että tehtävä tulisi sijoittaa ensimmäisen vaativuustekijän osalta tasolle 8.

Vaativuustekijä F8, vuorovaikutus

Kahdeksas vaativuustekijä (F8) on vuorovaikutus, jolla tarkoitetaan käsikirjan mukaan

(K5, s. 28 – 29) tehtävässä ilmenevää yhteydenpitoa omaan työyhteisöön tai ulkopuolisiin tahoihin. Tasolla 3 tehtävään sisältyy syvempää asianeuvontaa ja vuorovaikutusta ulkoisissa yhteyksissä. Kontaktit edellyttävät hyvää asioiden selvittämis- ja esittämistaitoa. Tasolla 4 kontaktit edellyttävät hyvää neuvottelu- ja esiintymistaitoa. Neuvotteleminen tapahtuu vaihtelevissa tilanteissa. Tehtävä sisältää vaativia koulutustehtäviä (henkilökuntakurssit) sekä hankintoihin ja sopimuksiin liittyviä neuvotteluja. Tasoa 4 kuvaavia tehtäviä ovat, ellei tehtävän sisältö muuta edellytä, muun muassa toimistopäällikön tehtävä.

Työtuomioistuin toteaa, että tasojen väliset erot on määritelty suhteellisen epämääräisesti ja tulkinnanvaraisesti. Asiassa on kuitenkin D:n kertomuksella selvitetty, että toimistopäällikkö ei käy enää siirtoihin ja tehtävämääräyksiin liittyviä yhteistoimintaneuvotteluja tai osallistu neuvotteluihin tai yhteydenpitoon ulkopuolisten henkilöstöalan yhteistyötahojen kanssa. A taas on todennut, että toimistopäällikkö ei ennen muutostakaan ollut yhteydessä Palkeisiin tai Valtiokonttoriin, vaan yhteydenpito kuului henkilöstösihteerin toimenkuvaan. A:n mukaan toimistopäällikön yhteistoimintatahot olivat pysyneet muutoksen jälkeen samoina.

Esitetyn selvityksen perusteella voidaan pitää uskottavana sitä, että tehtävien, vastuiden ja ratkaisuoikeuksien keskittämisellä on ollut vaikutusta myös toimistopäällikön tehtävään kuuluvan vuorovaikutuksen määrään ja laatuun. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole esitetty selvitystä sellaisista konkreettisista seikoista, joiden perusteella voitaisiin todeta, että toimistopäällikön tehtävään sisältyvä vuorovaikutus tulisi olla tason 3 asemesta tasolla 4.

Johtopäätös

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että toimistopäällikön tehtävä kuuluisi tehtävien vaativuuden perusteella vaativuusluokkaan 26. Näin ollen kanne on tältäkin osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Niittylä, Lehto ja Mustonen jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.