TT 2020:4 – Epärehellisyys

Luottamusmiehenä toimiva myymälätyöntekijä oli menetellyt työnantajayhtiön toimintaohjeiden ja käynnissä olleen asiakaskampanjan sääntöjen vastaisesti. Asian selvittelyssä työntekijä oli esittänyt työtoveriaan kohtaan syytöksen vastaavasta menettelystä. Syytös oli asiaa tutkittaessa osoittautunut aiheettomaksi. Kokonaisuutena arvioiden työntekijän katsottiin menettelyllään myymälässä ja asian selvittelyssä rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla oli siten ollut erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen.

Kysymys myös purkamisoikeuden raukeamisesta.

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Kaupan liitto ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Työsuhteen päättämistä koskeva riita-asia

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.8.2019

Pääkäsittely 29.11.2019

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Kaupan liitto ry:n välillä voimassa olevassa kaupan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

—

8 § Työsuhdeturva

7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.

11. Päätettäessä luottamusmiehen työsopimus tämän sopimuksen vastaisesti työnantajan on maksettava korvauksena vähintään 10 kuukauden ja enintään 30 kuukauden palkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN RIIDATON TAUSTA

X Oy on uusia ja käytettyjä tietokone- ja konsolipelejä myyvä kauppaketju. A työskenteli 9.10.2014 lukien myyjänä X Oy:n liikkeissä, jotka sijaitsivat Helsingissä kauppakeskus Itiksessä ja asematunnelissa. A työskenteli tapahtuma-aikana ainoastaan asematunnelin liikkeessä. A toimi yrityksen pääluottamusmiehenä. Hänen kuukausipalkkansa määrä oli 1.050 euroa.

A Oy:llä oli syksyllä 2017 kampanja, jossa kuusi käytettyä peliä liikkeeseen tuova asiakas sai 20 euron arvoisen lahjakortin. A asioi 11.10.2017 X Oy:n kauppakeskus Itiksen liikkeessä silloisen miesystävänsä B:n kanssa. A oli sopinut etukäteen myymäläpäällikkö C:n kanssa, että hän voisi vaihtaa ostamansa viallisen peliohjaimen uuteen maksamalla ohjainten hintojen välisen erotuksen. Liikkeessä asioidessaan A käytti kassalla olevaa tietokonetta. Työvuorossa myymälässä oli apulaismyymäläpäällikkö D.

Samassa yhteydessä A palautti toimimattoman peliohjaimen. Myös palautuksesta annettu hyvitys 59,95 euroa ladattiin edellä mainitulle lahjakortille, jonka arvoksi tuli siten 79,95 euroa.

A osti uuden, kalliimman peliohjaimen, jonka hän maksoi B:n lahjakortilla. Lahjakortin käyttämisen jälkeen uudesta ohjaimesta jäi A:n henkilökunta-alennus huomioon ottaen maksettavaksi 5,01 euroa, joka maksettiin A:n miesystävän kanta-asiakaskortilla.

Esimiehet E ja F selvittivät tapahtumia A:n kanssa palaverissa 13.10.2017. Palaverissa A esitti, että myös D oli toiminut pelien vaihtamista koskevien ohjeiden vastaisesti.

Yhtiön työntekijöillä on velvollisuus raportoida väärinkäytökset eteenpäin ja estää niiden syntyminen.

Yhtiö lähetti A:lle työsuhteen päättämistä koskevan ilmoituksen sähköpostitse. Työsuhteen purkamisen peruste oli A:n epärehellinen menettely.

Työsuhteen päättämisen jälkeen A on ollut työttömänä helmikuun 2018 loppuun asti ja sairauslomalla 1.3.2018-28.2.2019. Tämän jälkeen työttömyys on jatkunut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n 4.11.2017 kello 00.05 saama sähköposti

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote yhtiön vaihtopelien palauttamista koskevista säännöistä

3. Kuittikopio kassatapahtumasta nro 1

6. D:n ja C:n kirjallinen selostus tapahtumista 12.10.2017

7. D:n kirjallinen selostus tapahtumista 1.11.2017

9. A:n antamia lausumia asian selvittelyn yhteydessä (punaisella tekstillä)

10. A:lle 10.6.2016 annettu varoitus

11. Työsuhteen päättämisilmoitus 3.11.2017

12. Ote X Oy:n henkilökuntaohjeista

13. Sähköposti 10.11.2017 ja ote liitteenä lähetetystä kirjelmästä

Kantajan henkilötodistelu

1. A

Vastaajan henkilötodistelu

1. E

2. F

3. D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy on rikkonut kaupan työehtosopimuksen osana noudatettavan luottamusmiessopimuksen 8 §:n 7 kohdan määräystä purkamalla perusteettomasti X Oy:n luottamusmiehenä toimineen A:n työsopimuksen,

– velvoittaa X Oy:n maksamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 20 kuukauden palkkaa vastaavat 21.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamispäivästä, ja

– velvoittaa Kaupan liitto ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 7.390 eurolla korkoineen.

Työsuhteen purkaminen

X Oy:llä ei ollut ollut riittäviä perusteita A:n työsopimuksen purkamiseen. A ja hänen miesystävänsä olivat saaneet luvan ostettujen pelien palauttamiseen esimiesasemassa työskentelevältä D:ltä. A:n miesystävä oli ostanut ja palauttanut käytetyt pelit. D oli myös hyväksynyt lahjakortin käytettäväksi peliohjaimen vaihtoon.

Työnantajan oikeus vedota purkamisperusteeseen oli joka tapauksessa rauennut viimeistään 27.10.2017. Työsopimusta ei ollut purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon purkamisperusteesta.

Työnantajalla oli ollut riittävät tiedot työsuhteen purkamisen edellytysten arvioimiseksi viimeistään 13.10.2017, jolloin esimiehet E ja F olivat selvittäneet asiaa A:n kanssa. Palaverissa E ja F olivat todenneet A:lle, että tämä oli syyllistynyt väärinkäytökseen. Palaverin oli alun perin ollut tarkoitus käsitellä yleisellä tasolla työturvallisuutta ja työnantajan velvollisuutta tarjota osa-aikaisille työntekijöille lisätunteja, joten keskustelu työsuhteen päättämisestä oli tullut A:lle yllätyksenä.

Sähköpostin liitetiedostossa työsuhteen purkupäiväksi oli ilmoitettu 3.11.2017. Purkuilmoitus oli toimitettu A:lle 4.11.2017 kello 00.05.

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tuli pitää A:n 20 kuukauden palkkaa vastaavaa summaa.

Kaupan liitto ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 10.490,40 eurolla korkoineen.

Perusteet

A oli myös vahingoittamistarkoituksessa perättömästi syyttänyt toista työntekijää väärinkäytöksistä. A oli pyrkinyt siten välttämään vastuunsa teoistaan ja samalla tahallisesti vaarantanut toisen työntekijän työpaikan. Asian teki poikkeuksellisen vakavaksi se, että A toimi pääluottamusmiehen asemassa ja esitti kyseiset väitteet edustamastaan työntekijästä.

A oli mennyt ilman lupaa kassan tietokoneelle, josta hän oli etsinyt kuusi halvimmasta päästä olevaa peliä. A ei työskennellyt kyseisessä myymälässä, eikä kassan käyttö vapaa-aikana ollut muutenkaan sallittua.

A:n myymälässä asioinnin jälkeen D oli ottanut yhtiön ohjeiden mukaisesti heti yhteyttä esimieheensä C:hen, koska hän epäili väärinkäytöstä. C oli edelleen yhteydessä omaan esimieheensä E:hen.

Palaverissa 13.10.2017 A myönsi kiertäneensä yhtiön sääntöjä. Lisäksi hän syytti D:tä satojen eurojen hyödyn hankkimisesta vastaavalla toiminnalla.

A:n tiedossa oli ollut, että yhtiö suhtautui ankarasti siihen kohdistuvaan epärehellisyyteen ja väärinkäytöksiin ja että näitä seikkoja koskevien sääntöjen rikkominen ja muun muassa kampanjoiden väärinkäyttö oli yhtiön ohjeissa nimenomaisesti kielletty työsuhteen päättämisen uhalla.

A:n miesystävän rooli oli käytännössä tekninen, eikä hänellä ollut vastuuta lieventävää merkitystä. A:n toiminta johti lahjakortin saamiseen ja siten taloudelliseen hyötyyn. A sai hyödyn itselleen, sillä hän sai kalliimman peliohjaimen pienemmällä summalla. Henkilökunta-alennusta sai käyttää vain omiin henkilökohtaisiin ostoihin. A oli suunnitellut toimintansa etukäteen ja käyttänyt hyväkseen työntekijänä saamiaan luottamuksellisia tietoja yhtiön ohjeista. Yrityksen ohjeet ja säännöt (kirjalliset todisteet 1, 2, 4, 5 ja 8) olivat luottamuksellisia, ja niitä oli käytetty hyväksi puheena olevan epärehellisen toiminnan suunnittelussa. A oli esimerkiksi etukäteen varautunut vastaamaan sääntöjen vastaista toimintaa koskeviin väitteisiin. Työpaikan ulkopuolinen henkilö, jolla ei ollut näitä luottamuksellisia tietoja, ei olisi voinut toimia näin.

A:n epärehellisyys oli kohdistunut hänen keskeisiin työtehtäviinsä eli myyntien ja käytettyjen pelien ostojen hoitamiseen, joista oli ollut selkeä kirjallinen ohjeistus. Menettelynsä johdosta A oli menettänyt työsuhteelle välttämättömän luottamuksen, eikä työsuhdetta voitu jatkaa edes irtisanomisajan pituista aikaa. Lisäksi Suomessa toimivalla X Oy:llä ei niin sanottuna pk-yrityksenä edes ollut muita tehtäviä, joihin A olisi voitu sijoittaa irtisanomisajaksi. Yhtä työntekijää lukuun ottamatta X Oy:n työntekijät, johtavassa asemassa olevat mukaan lukien, tekivät myymälätyötä. Myymälätyön ulkopuolelle jäävä työntekijä toimi asiakaspalveluvastaavana ja hoiti muun muassa yhtiön asiakasrekisterejä.

$110

Vaadittu korvaus

Mahdollisen korvauksen määrän tuli vastata korkeintaan 10 kuukauden palkkaa. A oli antanut merkittävällä tavalla aihetta työsuhteensa päättämiseen. A oli alle 30-vuotias, ja hänen työsuhteensa oli kestänyt vain hieman yli kolme vuotta. Hänellä oli erittäin hyvät edellytykset työllistyä uudelleen vastaaviin tehtäviin. Työsuhteen päättämisen jälkeinen sairausloma-aika ei kuulu työnantajan vastuupiiriin mahdollisen taloudellisen vahingon arvioinnissa.

Oikeudenkäyntikulut

Työnantaja oli pyrkinyt ratkaisemaan asian sovinnollisesti tarjoamalla A:lle 12.000 euroa. Sovintotarjouksen ja oikeudenkäynnin lopputuloksen välinen tarkastelu tuli suorittaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n tai 4 §:n nojalla siten, että kantaja oli joka tapauksessa tuomittava korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun soveltamisen perusteena oli muun muassa työtuomioistuimen tuomio TT 2019:15. Toissijaisesti osapuolet tuli määrätä pitämään kulunsa vahinkonaan.

Perustelut

Asiassa on riidatonta, että A ja B olivat asioineet 11.10.2017 X Oy:n myymälässä kauppakeskus Itiksessä asian taustassa mainituin tavoin. Apulaismyymäläpäällikkö D:n kertomuksella on selvitetty, että A oli tullut myymälän kassalle etsimään tietokoneelta käytettyjä pelejä. Tämän jälkeen A ja B olivat hakeneet kuusi peliä, joista kaksi oli ollut samanlaisia. Riidatonta on, että B oli ostanut pelit ja samassa yhteydessä palauttanut ne. Palautusten johdosta B oli saanut etukorttiinsa kuusi leimaa, ja hänelle oli ladattu 20 euron lahjakortti. Lisäksi samassa yhteydessä oli lunastettu peliohjain, jonka maksamisessa oli käytetty kyseistä lahjakorttia ja A:n henkilökunta-alennusta.

$111

D on kiistänyt antaneensa A:lle lupaa tulla kassan taakse etsimään pelejä. Lisäksi D oli kertomansa mukaan ilmoittanut A:lle ainakin kahdesti, ettei pelien ostamista ja palauttamista saanut tehdä samalla kertaa, eikä hän voinut ottaa vastaan samasta pelistä kahta kappaletta. D oli lopulta kuitenkin sallinut menettelyn, koska A oli ilmoittanut saaneensa siihen luvan esimiehiltään E:ltä ja aluepäällikkö F:ltä. Lisäksi myymälässä oli ollut paljon asiakkaita, eikä D ollut ainoana vuorossa olleena työntekijänä ehtinyt puuttua asiaan tarkemmin.

D:n kertomusta tukee se, että hän on pian tapahtumien jälkeen ottanut yhteyttä esimieheensä myymäläpäällikkö C:hen ja kertonut A:n toiminnasta, jonka hän oli kokenut vääräksi. Lisäksi D on sekä seuraavana päivänä että 1.11.2017 antamissaan kirjallisissa selostuksissa esimiehilleen (todisteet V6 ja V7) kertonut tapahtumista samansisältöisesti.

Tapahtumia on selvitelty 13.10.2017 pidetyssä palaverissa, jossa paikalla olivat olleet A, E ja F. A oli E:n ja F:n kertomusten mukaan kiistänyt sanoneensa D:lle, että hänellä olisi ollut heiltä saamansa lupa toimintaansa, vaan kertonut vedonneensa tilanteessa aiemmalta esimieheltään saamiinsa menettelyohjeisiin. A oli E:n ja F:n mukaan vähätellyt vaihtopeleistä hyötynä saamaansa summaa ja myöntänyt kiertäneensä yhtiön sääntöjä. Lisäksi A oli väittänyt, että D oli aiemmin hyötynyt vastaavalla toiminnalla satoja euroja. A:n D:hen kohdistuneen syytöksen johdosta E oli joutunut aloittamaan asian selvittelyn myös D:n osalta. Syytös oli myöhemmin todettu aiheettomaksi.

Luottamusmiessopimuksen 8 §:n 7 kohdan mukaan luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen vain erittäin painavasta syystä. Lainkohdan mukaan tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että tehtävässä, jossa työntekijällä on vastuu työnantajan rahoista, vähäisenäkin pidettävä rikkomus voi työsuhteen purkamiseen oikeuttavalla tavalla horjuttaa sitä luottamusta, jota tällaisessa sopimussuhteessa edellytetään (esim. TT 2002:78 ja TT 2009:7). Työsopimuksen purkamisoikeutta harkittaessa väärinkäytöksen kohteena olevan rahamäärän suuruudella ei sinänsä ole merkitystä (TT 2012:135).

$112

A:n työsuhteen päättämisen aiheellisuutta harkittaessa on myös otettava huomioon, että hän on esittänyt yhtiön toista työntekijää D:tä kohtaan syytöksen, joka olisi voinut johtaa tämän työsuhteen päättämiseen. Vaikka työnantaja ei ole tähän A:n työsuhteen päättämisilmoituksessa vedonnut, se on ollut työsopimuksen päättämishetkellä työnantajan tiedossa. Työnantaja voi siten vedota mainittuun syyhyn oikeudenkäynnissä (TT 2004:113). A:n menettelyä on pidettävä erityisen vakavana, koska hän on pääluottamusmiehenä edustanut D:tä. Lisäksi harkinnassa on otettava huomioon, että A on E:n ja F:n kertomusten perusteella suhtautunut asian selvittelytilaisuudessa tekoonsa vähintäänkin välinpitämättömästi.

Edellä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo A:n menettelyllään myymälässä sekä asian selvittelyssä rikkoneen työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta niin vakavalla tavalla, ettei työnantajalta ole voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työnantajalla on siten ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsuhteen purkamiseen.

Kysymys purkamisoikeuden raukeamisesta

Työsopimuslain 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä.

Asiassa on selvitetty, että 13.10.2017 pidetyn palaverin jälkeen työnantajalla on ollut A:han liittyneet tapahtumat pääasiallisesti tiedossaan. Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että palaverin jälkeen työnantaja oli kuitenkin joutunut aloittamaan selvitystyön A:n D:hen kohdistamien syytösten johdosta, koska työnantajan oli selvitettävä muun ohella, oliko A voinut erehtyä yhtiön sääntöjen noudattamiskäytännöstä. Työnantaja oli pitänyt D:n toiminnan selvittämistä tärkeänä, koska se oli vaikuttanut ratkaisuun A:n työsuhteen jatkamisesta. Työnantaja oli katsonut, ettei A:n työsuhdetta voitaisi päättää, mikäli D:n olisi esimiesroolissa havaittu syyllistyneen vastaavaan menettelyyn. E:n kertomuksen mukaan työnantaja oli joutunut tutkimaan manuaalisesti kaikki D:n tekemät kassatapahtumat, joita oli ollut satoja. Selvitystyö D:n osalta oli saatu päätökseen 31.10.2017, jolloin oli todettu, ettei hänen suhteensa ollut mitään syytä epäillä väärinkäytöksiä.

$113

Jutun hävitessään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Kaupan liitto ry:n ja X Oy:n oikeudenkäyntikulut. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on hyväksynyt vastapuoltensa vaatimat kulut määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan Kaupan liitto ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 10.490,40 eurolla. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarensola, Nyyssölä, Teerimäki, Tähkäpää ja Stenholm jäseninä. Valmistelija on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.