TT 2020:79 – Lakko
Ammattiliiton järjestämillä työtaisteluilla pyrittiin painostamaan työnantajapuolta työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Työtaisteluiden tarkoituksena oli niin kutsuttujen kiky-tuntien poistaminen ja työehtojen heikentämisen vastustaminen. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä (kiky-tunnit) ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin. Ammattiliitto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, ja se tuomittiin hyvityssakkoon. KANTAJA Metsäteollisuus ry VASTAAJA Sähköalojen ammattiliitto ry ASIA Työrauha ASIAN RIIDATON TAUSTA Metsäteollisuus ry...
4 min de lecture · 735 mots
Ammattiliiton järjestämillä työtaisteluilla pyrittiin painostamaan työnantajapuolta työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Työtaisteluiden tarkoituksena oli niin kutsuttujen kiky-tuntien poistaminen ja työehtojen heikentämisen vastustaminen. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä (kiky-tunnit) ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin. Ammattiliitto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, ja se tuomittiin hyvityssakkoon.
KANTAJA
Metsäteollisuus ry
VASTAAJA
Sähköalojen ammattiliitto ry
ASIA
Työrauha
ASIAN RIIDATON TAUSTA
Metsäteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry olivat käyneet keskenään kyseisen sopimusalan työehtosopimusneuvotteluja. Teollisuusliitto ry katkaisi neuvottelut 22.11.2019 ja ilmoitti 24.11.2019 kolmen päivän lakosta 9.-11.12.2019. Neuvotteluiden katkaisemisen jälkeen työehtosopimuksen mukainen työrauhavelvollisuus ei enää sitonut Teollisuusliitto ry:tä.
Lakkoa koskevan ilmoituksen mukaan lakolla pyrittiin poistamaan niin kutsutut kiky-tunnit ja vastustamaan työehtojen heikentämistä. Lakosta ei ilmoitettu nimenomaisesti Metsäteollisuus ry:lle.
Metsäteollisuus ry lähetti Sähköliitolle vaatimuksen lakon peruuttamisesta 3. ja 10.12.2019. Vaatimuksista huolimatta lakko alkoi ja päättyi Sähköliiton aikaisemman ilmoituksen mukaisesti.
Sähköliitto ilmoitti 22.1.2020 uudesta lakosta 27.1.2020 alkaen. Lakko alkoi samaan aikaan kuin Teollisuusliitto ry:n mekaanisen metsäteollisuuden lakko. Sähköliitto ei ollut edelleenkään ilmoittanut työehtosopimusneuvotteluiden katkaisemisesta.
Metsäteollisuus ry ilmoitti 24.1.2020 Sähköliitolle pitävänsä lakkoa laittomana ja vaati työrauhan palauttamista.
Sähköliitto aloitti lakon ja sitä jatkettiin erillisillä ilmoituksilla 5. ja 20.2.2020. Sähköliiton ilmoitusten mukaan lakolla pyrittiin puolustamaan työehtoja, joihin Metsäteollisuus ry sen mukaan tavoitteli merkittäviä heikennyksiä. Sähköliiton tiedotteessa mainittiin erityisesti työajan pidennys (kiky-tunnit). Lakko päättyi 23.2.2020 Metsäteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n hyväksyttyä valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Metsäteollisuus ry ja Sähköliitto päätyivät 25.2.2020 neuvottelutulokseen, joka vastasi sisällöltään valtakunnansovittelijan sovintoehdotusta.
Sähköliitossa on 18.279 maksavaa jäsentä, joista noin 70 osallistui lakkoihin.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Ei ilmoitettua todistelua.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Metsäteollisuus ry on vaatinut, että Sähköalojen ammattiliitto ry tuomitaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 4.050 eurolla korkoineen.
Perusteet
Sähköliitto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa uhkaamalla mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalalla kahdella lakolla ja toimeenpanemalla ne. Lakot olivat olleet työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaisia työtaistelutoimenpiteitä.
Sähköliiton tavoitteena oli ollut painostaa työtaisteluilla työnantajapuolta suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen. Työtaisteluilla oli siten pyritty vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen ja sen mukaisiin työehtoihin. Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet ensisijaisesti työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja toissijaisesti niihin työehtosopimuksen kohtiin, joita työehtosopimustavoitteet olivat koskeneet, erityisesti työajan pidennystä (kiky) ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin.
Vastaus kannevaatimuksiin
Sähköalojen ammattiliitto ry on myöntänyt työrauhavelvollisuuden rikkomisen mutta vaatinut, että tuomittava hyvityssakko on määrältään alhainen.
Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvottelut olivat alkaneet nihkeästi. Ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista Sähköliiton ja Metsäteollisuus ry:n edustajat olivat ehtineet tavata vain 4.11.2019 pidetyssä tilaisuudessa.
Teollisuusliitto ry oli katkaissut neuvottelut 22.11.2019. Teollisuusliitto ry:n neuvotteluasema huomioon ottaen mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen voimassaolo oli tosiasiallisesti lakannut tuolloin. Sillä seikalla, että Sähköliitto ei ollut erikseen ilmoittanut katkaisevansa neuvotteluja, oli vain muodollinen merkitys tässä asiakokonaisuudessa.
Metsäteollisuus ry:n internet-sivujen mukaan yhdistyksen jäsenyrityksissä oli ollut yhteensä yli 17.200 työntekijää ja toimihenkilöä alkuvuonna 2020 ilmoitettujen lakkojen piirissä, joten Sähköliiton jäsenten osuus lakkoon osallistuneiden määrästä ja mahdollisista vahingoista oli häviävän pieni.
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Sähköliitto on järjestänyt asian taustassa kuvatuin tavoin työtaistelut ajalla 9.-11.12.2019 ja 27.1.- 23.2.2020. Työtaisteluihin osallistui noin 70 henkilöä.
Työtaisteluilla pyrittiin poistamaan niin kutsutut kiky-tunnit ja vastustamaan työehtojen heikentämistä. Työtaistelut kohdistuivat erityisesti työajan pidennystä ja ay-jäsenmaksuperintää koskeviin työehtosopimuskohtiin.
Ammattiliiton vastuu
Vastauksessa on myönnetty, että Sähköliitto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Sähköliitto on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Sähköliitto on hyväksynyt kantajan kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi asiassa viiden tunnin työmäärän perusteella 1.000 euroa ja oikeudenkäyntimaksun määrän 2.050 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus, asian hoitamisen vaatimat tarpeelliset toimenpiteet sekä se, että asia on ratkaistu kirjallisessa menettelyssä, työtuomioistuin katsoo Sähköliiton korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi 3.050 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Sähköalojen ammattiliitto ry:n maksamaan Metsäteollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.000 euroa.
Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan suorittamaan Metsäteollisuus ry:lle korvauksena oikeudenkäyntikuluista 3.050 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Murto, Aarto, Lavikkala, Lehto ja Pohjola jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...