TT 2021:11 – Lakko

Työtaistelun syynä katsottiin olleen työntekijöiden tyytymättömyys kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvia toimia kohtaan. Työtaistelu oli siten kohdistunut noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosaston katsottiin näin ollen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliiton sekä neuvottelujärjestön laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoihin.

Neuvottelujärjestö tuomittiin erikseen hyvityssakkoihin tässä asiassa ja asiassa R 66/20, joka koski sen toisen jäsenjärjestön samana ajankohtana järjestämää työtaistelua. Neuvottelujärjestön alaiset jäsenjärjestöt olivat tehneet itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluihin, ja neuvottelujärjestön valvontavelvollisuus kohdistui erikseen sen jäsenjärjestöjen toimiin.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KUULTAVA

Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry

ASIA

Työrauha

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Oulun kaupungin toiminnoissa järjestettiin lakko, joka alkoi 30.9.2020 kello 00.00 ja päättyi 2.10.2020 alkavan työvuoron päättymiseen. Lakon järjestivät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (JHL ry) ja Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry yhdessä Ammattiliitto Jyty ry:n (entinen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, jäljempänä Jyty ry) kanssa.

Työtaisteluun osallistui yhteensä 1.222 henkilöä. Työtaisteluun osallistuivat kaikki Oulun kaupungilla työsuhteessa olevat JHL ry:n jäsenet, joita ei lakosta ilmoitettaessa ollut erikseen rajattu lakon ulkopuolelle. Työtaisteluun osallistuneet olivat Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n ja Jyty ry:n jäseniä. Työtaisteluun osallistui ainakin 209 Jyty ry:n jäsentä. Osallistujat työskentelivät laaja-alaisesti kaupungin eri toimipisteissä ja toimialoilla. Eniten lakko vaikutti hyvinvointipalveluihin, sivistys- ja kulttuuripalveluihin, tilapalveluihin ja Oulun Infra -liikelaitokseen. Kaikki osallistujat olivat työsuhteisia.

Oulun kaupunginhallituksessa käsiteltiin suunnitelmia ulkoistaa kaupungin palveluja, kuten ateria- ja puhtauspalveluja, liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti kaupunkikonsernin ulkopuolelle. Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan kaavailemiin ulkoistamistoimiin.

Oulun kaupungin henkilöstöjohtaja A sai tiedon työtaistelutoimenpiteestä 29.9.2020 kello 15.00 JHL ry:n johdon neuvonantajan B:n lähettämällä sähköpostilla. Kunnallinen työmarkkinalaitos pyysi 29.9.2020 kello 16.14 kirjallisesti Julkisen alan unioni JAU ry:tä (JAU ry), JHL ry:tä ja Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:tä ryhtymään valvontatoimenpiteisiin.

Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry on JHL ry:n paikallisyhdistys. JHL ry on JAU ry:n jäsenjärjestö. Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:ssä on 1.773 jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

– tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

– tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

– velvoittaa Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla korkoineen.

Perusteet

Virka- ja työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakon syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan kaavailemiin ulkoistamistoimiin, jotka kuuluvat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan työnjohtomääräyksen kautta (esim. työtuomioistuimen ratkaisut TT 2016:19, TT 2018:102, TT 2018:12 ja TT 2008:10). Työtaistelu kohdistui siten kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n määräykseen työnjohto-oikeudesta. Kyseessä ei ollut poliittinen lakko.

Paikallisyhdistyksen ja ammattiliiton vastuu

Työtaistelu toteutui ennakkoilmoituksen mukaisesti. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen pyynnöstä huolimatta vastaajat ja kuultava eivät ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. JAU ry ja JHL ry laiminlöivät niille kuuluvan valvontavelvollisuuden sallimalla jäsentensä ryhtyä työtaisteluun ja laiminlyömällä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Työtaistelun seuraukset ja menettelyn moitittavuus

Työtaistelutoimenpiteistä kaupungille aiheutuneet seuraukset lisäsivät menettelyn moitittavuutta, mikä tulee ottaa huomioon hyvityssakkojen määrässä.

Oulun hyvinvointipalveluissa jouduttiin palkkaamaan lisätyövoimaa puhtaanapitoon, mutta tiloja jäi silti siivoamatta. Lakossa olleet perhetyöntekijät peruivat asiakastapaamisensa lakon ajalta, jolloin palvelu jäi toteutumatta. Hoivakotien päivätoiminta ei toiminut, koska ikäihmisten yhteiskuljetuksia ei saatu järjestettyä. Erityisryhmien palveluissa jouduttiin perumaan asiakastoimintaa eikä lakisääteisiä palveluita voitu kaikilta osin järjestää.

Sivistys- ja kulttuuripalveluihin työtaistelu vaikutti monin tavoin. Työtaistelun piirissä olevissa kouluissa ei voitu tarjota lämmintä ruokaa, eikä lain mukainen oikeus terveelliseen ja täysipainoiseen kouluateriaan täysin toteutunut. Erityisruokavalioita terveydellisistä syistä noudattavien kuten diabeetikkojen oikea-aikaista ravitsemusta ei voitu varmistaa, mikä aiheutti vaaraa heidän terveydelleen. Ruoan jakelua kouluissa ja varhaiskasvatuksessa jouduttiin teettämään esimiehillä ja suojelutyönä viranhaltijoilla, jotta lasten terveys ja turvallisuus korona-aikana saatiin varmistettua. Tästä johtuen esimiesten työtehtävät jäivät osittain hoitamatta. Sijaisten ja muun työn järjestäminen lisäsi kustannuksia. Varhaiskasvatuksesta jäi työtaistelun vuoksi noin puolet lapsista pois, mikä vähensi asiakasmaksutuloja kolmelta päivältä.

Uimahallit jouduttiin sulkemaan koko lakon ajaksi, koska hallien hygieniatasoa ei pystytty varmistamaan. Myös samoissa tiloissa toimivat kuntosalit ja muut liikuntatilat jouduttiin sulkemaan ja niissä varatut liikuntavuorot perumaan. Tästä aiheutui kaupungin arvion mukaan noin 24.000 euron suuruinen tulonmenetys.

Osa kirjastoista jouduttiin sulkemaan ja auki olevien kirjastojen toimintaa supistamaan. Konsernihallinnon arkisto jouduttiin sulkemaan ja kirjaamon toimintaa supistamaan.

Oulun Infra -liikelaitoksella kunnossa- ja puhtaanapitotyöt jäivät tekemättä ja rakennustyöt pysähtyivät lakon ajaksi. Työmaiden kiinteät kulut piti kuitenkin hoitaa myös lakon ajalta. Työmaiden valmistuminen viivästyi, ja liikelaitokselle aiheutui tappiota.

Puhtauspalveluiden toimimattomuus aiheutti koronaviruspandemian vuoksi normaalia suurempia haasteita ja vaaransi ihmisten terveyttä, kun niin sanotut koronasiivoukset jäivät tekemättä. Koronaviruksen leviämisriskin lisäksi puhtauspalvelun äkillinen lakkaaminen kasvatti infektiotautien riskiä ja vähensi yleistä viihtyvyyttä. Tämän vuoksi laitonta lakkoa on pidettävä poikkeuksellisen piittaamattomana ja moitittavana.

Lakko aiheutti muissakin Oulun kaupungin palveluissa ja toimipisteissä viivästymisiä, palveluiden ruuhkautumista ja perumista, tapaamisten ja asioiden siirtämistä eteenpäin, töiden uudelleenjärjestelyjä ja muita normaalista poikkeavia haasteita ja ongelmia.

Kyse on toisesta laittomasta lakosta samalla perusteella. Ensimmäinen järjestettiin 24.9.2020. Kunnallinen työmarkkinalaitos toi jo aiemman lakon aikana esille lakon laittomuuden ja vaati välittömiin toimiin ryhtymistä sen estämiseksi. Moitittavaa menettelyä on tästä huolimatta päätetty jatkaa isommalla lakolla 30.9.-2.10.2020.

$102

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen.

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat myöntäneet laiminlyöneensä valvontavelvollisuuttaan siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen.

Virka- ja työehtosopimuksen vastainen menettely

Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry on lausunut, että lakko oli luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen. Sen tavoitteena oli vaikuttaa kaupunginhallituksessa 28.9.2020 tehtyyn esitykseen ateria- ja puhtauspalveluiden ulkoistamisesta. Ensimmäinen 24.9.2020 järjestetty lakko oli jäänyt tuloksettomaksi, kun Oulun kaupungin poliittiset päättäjät olivat jatkaneet suunnitelmien toteuttamista. Tästä syystä ajauduttiin uuteen työtaisteluun ennen kaupunginvaltuuston 5.10.2020 pidettyä kokousta. Työtaistelun kohteena ei ollut työnantajan direktiovaltaan kuuluva liikkeenluovutuspäätös vaan laajempi poliittinen periaateratkaisu.

JAU ry ja JHL ry olivat tulkinneet lakon olevan luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen ja siten laillinen työtaistelu, eivätkä ne sen johdosta olleet ryhtyneet aktiivisiin valvontatoimenpiteisiin asiassa.

Hyvityssakkojen määrä

Lyhyestä kolme päivää kestäneestä lakosta ei aiheutunut työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa, eikä työtaistelu muutenkaan kohtuuttomasti haitannut palvelutuotantoa. Kaupunki säästi kolmen päivän palkkakustannukset.

Työnantajalla oli hyvissä ajoin tieto työtaistelusta. Pääluottamusmiehet olivat jo ennen lakon alkamista 29.9.2020 kello 15.00 – 22.00 valmiudessa neuvottelemaan tarvittaessa tarkennuksista lakkorajoihin. Samoin lakkopäivän aikana pääluottamusmiehet olivat valmiudessa käsittelemään työlupahakemuksia, koska neuvottelupyyntöä ei tullut ilmoituspäivänä.

Työnantajalla oli aikaa järjestää toiminnot niin, että työtaistelusta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. Työtaistelussa rajattiin toimenpiteet niin, ettei ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle aiheutunut vaaraa. Työtaistelun ulkopuolelle oli rajattu muun muassa ympärivuorokautinen hoito ja hoiva, kehitysvammatyön tuettu asuminen, kotihoidon palvelut, terveyskeskukset ja koronavastaanotot. Hoivapalveluissa ikäihmisten ruokailut turvattiin. Osan koulujen ja päiväkotien ruoista toimittivat yksityiset palveluntuottajat, jotka eivät olleet lakon piirissä. Kouluissa ja päiväkodeissa oli tarjolla kylmää ruokaa rehtorien, päiväkodin johtajien, vapaaehtoisten esimiesten ja työntekijöiden järjestämänä. Diabeetikoiden oikea-aikainen ravitsemus saatiin varmistettua.

Koronavastaanotot rajattiin lakon ulkopuolelle. Koronasiivouksia ei jäänyt tekemättä lakon vuoksi. Koronasiivouksia ei olisi normaalioloissakaan saatu tehdyksi säännönmukaisesti liian vähäisten henkilöstöresurssien ja mitoituksen vuoksi. Lakosta ei aiheutunut merkittävää haittaa Oulun kaupungin palveluissa tai toimipisteissä eikä myöskään uimahallien toiminnalle, vaikka ne suljettiin kolmen päivän ajaksi. Kanteessa mainitut kustannusmenetykset eivät olleet merkittäviä.

Työtaisteluun osallistuneiden JHL ry:n jäsenten määrän laskennassa on otettava huomioon lakon ulkopuolelle rajatut työyksiköt ja työntekijät, jotka on ilmoitettu lakkoilmoituksissa. Lisäksi on huomioitava, että osa JHL ry:n jäsenistä oli vuosilomalla, työlomalla tai virkavapaalla 30.9.-2.10.2020.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut JAU ry:ltä oikeudenkäyntikulujen korvaamista ja hyvityssakkoa 30.9.-2.10.2020 tapahtuneesta työtaistelusta myös asiassa R 66/20. JAU ry:tä ei voida velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikuluja ja maksamaan hyvityssakkoa myös asiassa R 66/20, jos vastaavat vaatimukset hyväksytään nyt käsiteltävässä asiassa.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ilmoitus työtaistelusta 29.9.2020

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Oulun kaupungissa järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 30.9.2020 kello 00.00 ja päättyi 2.10.2020 alkavan työvuoron päättymiseen. Työtaisteluun osallistui 1.222 työntekijää. Suurin osa työtaisteluun osallistuneista oli Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n jäseniä, ja lisäksi työtaisteluun osallistui ainakin 209 Jyty ry:n jäsentä. Näin ollen työtaisteluun on katsottava osallistuneen enintään 1.013 Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n jäsentä.

Vastaajien ja kuultavan mukaan työtaistelu oli ollut luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen, eikä se siten kohdistunut voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen. Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (esim. TT 2008:32, TT 2013:169 ja TT 2020:52). Työnseisaus on ollut vastalause Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen mahdollista ulkoistamista koskevalle suunnitelmalle. JHL ry on työtaistelua koskevassa tiedotteessaan, joka on esitetty kirjallisena todisteena, ilmaissut huolensa työpaikkojen säilymisestä sekä työehtojen heikentymisestä ulkoistamisen seurauksena.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työtaistelun syynä olivat kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvat toimet. Työtaistelu on siten kohdistunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n, JHL ry:n ja JAU ry:n vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja että JHL ry ja JAU ry ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen virka- ja työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että työtaistelu on kohdistunut virka- ja työehtosopimukseen. Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:tä, JHL ry:tä ja JAU ry:tä koskevat hyvityssakkovaatimukset on näin ollen hyväksyttävä.

JAU ry on katsonut, että sitä ei voida tuomita valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella hyvityssakkoon sekä nyt käsiteltävässä asiassa että asiassa R 66/20, joka on koskenut Jyty ry:n samana ajankohtana eli 30.9.-2.10.2020 järjestämää työtaistelua.

Työtuomioistuin toteaa, että Jyty ry ja JHL ry ovat kumpikin tehneet itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluun. Koska työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu JAU ry:n valvontavelvollisuus on kohdistunut erikseen sen jäsenjärjestöjen toimiin, se tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä kummassakin asiassa (ks. TT 2020:48).

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että työtaistelu olisi aiheuttanut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vetoamia vaaratilanteita ihmisten hengelle ja terveydelle.

Työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä hyvityssakkojen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta. Nyt käsiteltävä työtaistelu on ollut jatkoa 24.9.2020 järjestetylle lakolle, jota koskeva kanne (R 63/20) on tullut vireille työtuomioistuimessa 26.10.2020 eli samana päivänä nyt käsiteltävän asian kanssa. Kyseessä ei siis ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpide olisi jatkunut työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta tuomiosta huolimatta.

Asiassa ei ole tullut esille muitakaan sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

JHL ry ja JAU ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Vastaajat ja kuultava ovat lausuneet, että JAU ry:tä ei voida velvoittaa korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikuluja sekä käsillä olevassa asiassa että työtuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa R 66/20, joka koskee Jyty ry:n ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n 30.9.-2.10.2020 järjestämää lakkoa.

Oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 2 §:n mukaan kantajan useita vastaajia vastaan tai usean kantajan yhtä tai useampaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Työtuomioistuin on edellä todennut, että Jyty ry ja JHL ry ovat kumpikin tehneet itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluun. Tämän johdosta työtuomioistuin katsoo, että Jyty ry:n ja JHL ry:n järjestämissä lakoissa ei ole kysymys edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla samasta kanteen perusteesta, vaikka työtaistelut on toteutettu samaan aikaan. Estettä ei siten ole sille, että Jyty ry:n ja JHL ry:n järjestämiä työtaisteluja koskevat hyvityssakkovaatimukset käsitellään eri oikeudenkäynneissä. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että JAU ry voidaan velvoittaa korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut sekä käsillä olevassa asiassa R 65/20 että asiassa R 66/20.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla

– Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa,

– Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 5.000 euroa ja

– Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 5.000 euroa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Brander.

Tuomio on yksimielinen.