TT 2021:12 – Lakko

Työtaistelun syynä katsottiin olleen työntekijöiden tyytymättömyys kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvia toimia kohtaan. Työtaistelu oli siten kohdistunut noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosaston katsottiin näin ollen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliiton sekä neuvottelujärjestön laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoihin.

Neuvottelujärjestö tuomittiin erikseen hyvityssakkoihin tässä asiassa ja asiassa R 65/20, joka koski sen toisen jäsenjärjestön samana ajankohtana järjestämää työtaistelua. Neuvottelujärjestön alaiset jäsenjärjestöt olivat tehneet itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluihin, ja neuvottelujärjestön valvontavelvollisuus kohdistui erikseen sen jäsenjärjestöjen toimiin.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisen alan unioni JAU ry

Ammattiliitto Jyty ry (ent. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry)

KUULTAVA

Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Oulun kaupungin toiminnoissa järjestettiin lakko, joka alkoi 30.9.2020 kello 00.00 ja päättyi 2.10.2020 alkavan työvuoron päättymiseen. Lakon järjestivät Ammattiliitto Jyty ry (Jyty ry) ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) kanssa.

Työtaisteluun osallistui yhteensä 1.222 henkilöä, joista 209 oli Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n jäseniä. Työtaisteluun osallistuivat kaikki Oulun kaupungilla työsuhteessa olevat Jyty ry:n jäsenet, joita ei lakosta ilmoitettaessa ollut erikseen rajattu lakon ulkopuolelle. Osallistujat työskentelivät laaja-alaisesti kaupungin eri toimipisteissä ja toimialoilla. Eniten lakko vaikutti hyvinvointipalveluihin, sivistys- ja kulttuuripalveluihin, tilapalveluihin ja Oulun Infra -liikelaitokseen.

Oulun kaupunginhallituksessa käsiteltiin suunnitelmia ulkoistaa kaupungin palveluja, kuten ateria- ja puhtauspalveluja, liikkeen luovutuksen periaatteiden mukaisesti kaupunkikonsernin ulkopuolelle. Työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan kaavailemiin ulkoistamistoimiin.

Oulun kaupungin henkilöstöjohtaja A sai tiedon työtaistelutoimenpiteistä 29.9.2020 kello 15.00 Jyty ry:n järjestöjohtajan B:n pyynnöstä lähetetyllä sähköpostilla, jonka toimitti toimihenkilöliiton osastoassistentti C. Saatuaan tiedon työtaistelusta Kunnallinen työmarkkinalaitos pyysi 29.9.2020 kello 16.14 kirjallisesti Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:tä, Julkisen alan unioni JAU ry:tä (JAU ry) ja Jyty ry:tä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi.

Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry on Jyty ry:n paikallisyhdistys. Jyty ry on JAU ry:n jäsenjärjestö. Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:ssä on 1.352 jäsentä.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

– tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

– tuomitsee Ammattiliitto Jyty ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

– velvoittaa Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Ammattiliitto Jyty ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Lakon syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys työnantajan kaavailemiin ulkoistamistoimiin, jotka kuuluvat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan työnjohtomääräyksen kautta (esim. työtuomioistuimen ratkaisut TT 2016:19, TT 2018:102, TT 2018:12 ja TT 2008:10). Työtaistelu kohdistui siten kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n määräykseen työnjohto-oikeudesta. Kyseessä ei ollut poliittinen lakko.

Paikallisyhdistyksen ja toimihenkilöliiton vastuu

Työtaistelu toteutui ennakkoilmoituksen mukaisesti. Vastaajat ja kuultava eivät ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. JAU ry ja Jyty ry laiminlöivät niille kuuluvan valvontavelvollisuuden sallimalla jäsentensä ryhtyä työtaisteluun ja laiminlyömällä ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Työtaistelun seuraukset ja menettelyn moitittavuus

Työtaistelutoimenpiteistä kaupungille aiheutuneet seuraukset lisäsivät menettelyn moitittavuutta, mikä tulee ottaa huomioon hyvityssakkojen määrässä.

Oulun hyvinvointipalveluissa jouduttiin palkkaamaan lisätyövoimaa puhtaanapitoon, mutta tiloja jäi silti siivoamatta. Lakossa olleet perhetyöntekijät peruivat asiakastapaamisensa lakon ajalta, jolloin palvelu jäi toteutumatta. Hoivakotien päivätoiminta ei toiminut, koska ikäihmisten yhteiskuljetuksia ei saatu järjestettyä. Erityisryhmien palveluissa jouduttiin perumaan asiakastoimintaa eikä lakisääteisiä palveluita voitu kaikilta osin järjestää.

Sivistys- ja kulttuuripalveluihin työtaistelu vaikutti monin tavoin. Työtaistelun piirissä olevissa kouluissa ei voitu tarjota lämmintä ruokaa eikä lain mukainen oikeus terveelliseen ja täysipainoiseen kouluateriaan täysin toteutunut. Erityisruokavalioita terveydellisistä syistä noudattavien kuten diabeetikkojen oikea-aikaista ravitsemusta ei voitu varmistaa, mikä aiheutti vaaraa heidän terveydelleen. Ruoan jakelua kouluissa ja varhaiskasvatuksessa jouduttiin teettämään esimiehillä ja suojelutyönä viranhaltijoilla, jotta lasten terveys ja turvallisuus korona-aikana saatiin varmistettua. Tästä johtuen esimiesten työtehtävät jäivät osittain hoitamatta. Sijaisten ja muun työn järjestäminen lisäsi kustannuksia. Varhaiskasvatuksesta jäi työtaistelun vuoksi noin puolet lapsista pois, mikä vähensi asiakasmaksutuloja kolmelta päivältä.

Uimahallit jouduttiin sulkemaan koko lakon ajaksi, koska hallien hygieniatasoa ei pystytty varmistamaan. Myös samoissa tiloissa toimivat kuntosalit ja muut liikuntatilat jouduttiin sulkemaan ja niissä varatut liikuntavuorot perumaan. Tästä aiheutui kaupungin arvion mukaan noin 24.000 euron suuruinen tulonmenetys.

Osa kirjastoista jouduttiin sulkemaan ja auki olevien kirjastojen toimintaa supistamaan. Konsernihallinnon arkisto jouduttiin sulkemaan ja kirjaamon toimintaa supistamaan.

Oulun Infra -liikelaitoksella kunnossa- ja puhtaanapitotyöt jäivät tekemättä ja rakennustyöt pysähtyivät lakon ajaksi. Työmaiden kiinteät kulut piti kuitenkin hoitaa myös lakon ajalta. Työmaiden valmistuminen viivästyi, ja liikelaitokselle aiheutui tappiota.

Puhtauspalveluiden toimimattomuus aiheutti koronaviruspandemian vuoksi normaalia suurempia haasteita ja vaaransi ihmisten terveyttä, kun niin sanotut koronasiivoukset jäivät tekemättä. Koronaviruksen leviämisriskin lisäksi puhtauspalvelun äkillinen lakkaaminen kasvatti infektiotautien riskiä ja vähensi yleistä viihtyvyyttä. Tämän vuoksi laitonta lakkoa on pidettävä poikkeuksellisen piittaamattomana ja moitittavana.

Lakko aiheutti muissakin Oulun kaupungin palveluissa ja toimipisteissä viivästymisiä, palveluiden ruuhkautumista ja perumista, tapaamisten ja asioiden siirtämistä eteenpäin, töiden uudelleenjärjestelyjä ja muita normaalista poikkeavia haasteita ja ongelmia.

Kyse oli toisesta laittomasta lakosta samalla perusteella. Ensimmäinen järjestettiin 24.9.2020. Kunnallinen työmarkkinalaitos toi jo aiemman lakon aikana esille lakon laittomuuden ja vaati välittömiin toimiin ryhtymistä sen estämiseksi. Moitittavaa menettelyä oli tästä huolimatta päätetty jatkaa isommalla lakolla 30.9.-2.10.2020.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole vaatinut JAU ry:ltä hyvityssakkoa kahteen kertaan samasta asiasta. Jyty ry ja JHL ry ovat lakkoilleet samaan aikaan 30.9.-2.10.2020, mutta toisistaan riippumatta. JAU ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kun se ei Kunnallisen työmarkkinalaitoksen pyynnöstä huolimatta ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin jäsenjärjestönsä Jyty ry:n järjestämän työtaistelun estämiseksi. Muita JAU ry:n jäsenjärjestöjä ja niiden päättämiä lakkoja koskevat mahdolliset valvontavelvollisuuden laiminlyönnit eivät liity tähän asiaan, eikä niitä tule lakkojen ajallisesta päällekkäisyydestä huolimatta yhdistää. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valvontailmoitukset JAU ry:lle koskien Jyty ry:n ja JHL ry:n ilmoittamia lakkoja on toimitettu toisistaan erillään. JAU ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa molempien lakkojen osalta, ja se voidaan tuomita kahteen erilliseen hyvityssakkoon ( TT 2020:48).

Oikeudenkäyntikulut

Kunnallinen työmarkkinalaitos on hyväksynyt vastaajien ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisen alan unioni JAU ry, Ammattiliitto Jyty ry ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet ensisijaisesti, että kanne hylätään. Vastaajat ja kuultava ovat vaatineet toissijaisesti, että hyvityssakot jätetään tuomitsematta tai niiden määrä ainakin on alhainen.

Julkisen alan unioni JAU ry ja Ammattiliitto Jyty ry ovat hyväksyneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen määrältään.

Kyseessä oli poliittinen mielenilmaus

Työtaistelutoimi oli laillinen, koska kyseessä oli poliittinen lakko. JAU ry, Jyty ry ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry pyrkivät lakolla vaikuttamaan siihen, ettei Oulun kaupunki toteuttaisi laaja-alaisia ulkoistamissuunnitelmia, jotka koskivat Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalveluja sekä ICT-palveluja.

Työntekijäjärjestöllä ja sen työntekijöillä on laillinen oikeus ryhtyä poliittiseen lakkoon, jolla pyritään vaikuttamaan julkisen vallan päätöksiin (TT 2017:142 ja TT 2010:94). Oikeus poliittiseen lakkoon on olemassa riippumatta siitä, onko työehtosopimus voimassa vai ei. JAU ry ja Jyty ry pyrkivät vaikuttamaan ainoastaan Oulun kaupunginvaltuustoon, eivätkä ne ole ryhtyneet työtaistelutoimiin enää sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on 5.10.2020 tehnyt asiassa päätöksen. Näin ollen lakko kohdistui vain 5.10.2020 tehtyyn päätökseen eikä lainkaan virka- ja työehtosopimuksen määräysten sisällön muuttamiseen.

Työtaistelun ulkopuolelle rajattiin useita tehtäviä, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.

Hyvityssakkojen määrä

Hyvityssakkojen määrän tulee joka tapauksessa olla alhainen. Lakkoon osallistuneista henkilöistä vain 209 oli Jyty ry:n jäseniä. Lisäksi JAU ry, Jyty ry ja Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry olivat olleet siinä käsityksessä, että kyseessä oli poliittinen mielenilmaisu ja siten laillinen lakko.

JAU ry on nimetty vastaajaksi myös asiassa R 65/20, joka liittyy 30.9.-2.10.2020 tapahtuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. JAU ry:ltä vaaditaan siten hyvityssakkoa kahteen kertaan 30.9.-2.10.2020 tapahtuneesta työtaistelusta. Yleisten periaatteiden mukaan ketään ei voida tuomita samasta asiasta kahdesti.

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n ilmoitus työtaistelusta 29.09.2020

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Vastaajien ja kuultavan mukaan työtaistelu oli ollut luonteeltaan poliittinen, eikä se siten kohdistunut voimassa olleeseen virka- ja työehtosopimukseen. Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (esim. TT 2008:32, TT 2013:169 ja TT 2020:52). Työnseisaus on ollut vastalause Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen mahdollista ulkoistamista koskevalle suunnitelmalle. Jyty ry on työtaistelua koskevassa tiedotteessaan, joka on esitetty kirjallisena todisteena, ilmaissut huolensa työpaikkojen säilymisestä sekä työehtojen heikentymisestä ulkoistamisen seurauksena.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työtaistelun syynä olivat kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvat toimet. Työtaistelu oli siten kohdistunut kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:n, Jyty ry:n ja JAU ry:n vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja että Jyty ry ja JAU ry ovat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen virka- ja työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että työtaistelu on kohdistunut virka- ja työehtosopimukseen. Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry:tä, Jyty ry:tä ja JAU ry:tä koskevat hyvityssakkovaatimukset on näin ollen hyväksyttävä.

JAU ry on katsonut, että sitä ei voida tuomita valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella hyvityssakkoon sekä nyt käsiteltävässä asiassa että asiassa R 65/20, joka on koskenut JHL ry:n samana ajankohtana eli 30.9.-2.10.2020 järjestämää työtaistelua.

Työtuomioistuin toteaa, että Jyty ry ja JHL ry ovat kumpikin tehneet itsenäisesti päätöksensä ryhtyä työtaisteluun. Koska työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu JAU ry:n valvontavelvollisuus on kohdistunut erikseen sen jäsenjärjestöjen toimiin, se tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä kummassakin asiassa (ks. TT 2020:48).

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että työtaistelu olisi aiheuttanut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vetoamia vaaratilanteita ihmisten hengelle ja terveydelle.

Työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä hyvityssakkojen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta. Nyt käsiteltävä työtaistelu on ollut jatkoa 24.9.2020 järjestetylle lakolle, jota koskeva kanne (R 64/20) on tullut vireille työtuomioistuimessa 26.10.2020 eli samana päivänä nyt käsiteltävän asian kanssa. Kyseessä ei siis ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpide olisi jatkunut työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta tuomiosta huolimatta.

Asiassa ei ole tullut esille muitakaan sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakkojen määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Jyty ry ja JAU ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla

– Ammattiliitto Jyty ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4.000 euroa ja

– Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4.000 euroa.

Ammattiliitto Jyty ry ja Julkisen alan unioni JAU ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Brander.

Tuomio on yksimielinen.