TT 2021:16 – Lausuntoasia

Lausuntoasiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottiin, että postikeskuksissa tehtävä postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ kuului jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja että käräjäoikeudessa vireillä olevan asian vastaajalla oli oikeus soveltaa mainittua työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena postikeskuksissa työskentelevien vuokratyöntekijöiden työsuhteisiin yleissitovan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta.

Vielä lausunnossa katsottiin, että jakelua koskevan työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkka määräytyi työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaisesti siten, että jos työtä teetettiin työaikajärjestelmän mukaan kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Jos työtä taas ei teetetty kaikkina viikonpäivinä, määräytyi vähimmäistuntipalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti.

KUULTAVAT

Medialiitto ry

Teollisuusliitto ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijöiden palkkasaatavia koskevassa asiassa L 19/55550

Suullinen valmistelu 1.10.2020

Pääkäsittely 14.12.2020

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välillä 1.2.2018–31.1.2021 voimassa oleva jakelua koskeva työehtosopimus sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

1 LUKU SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen sekä yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ.

Pöytäkirjamerkintä:

Soveltamisalamääräyksen muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa rajanvetoa jakelua koskevan ja media- ja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen välillä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU

Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisä määräytyvät seuraavan taulukon mukaisesti:

JAKAJIEN VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT

palvelusvuosilisällä korotettuina työehtosopimuksen voimaantuloaikana

Vähimmäistuntipalkat 1.4.2018 alkaen

Työsuhteen pituus

7-päiväinen jakelu

8,91……9,48…….9,73………9,95………..10,19

6-päiväinen tai harvempi jakelu

8,83……9,39…….9,63………9,86………..10,09

Vähimmäistuntipalkat 1.4.2019 alkaen

6-päiväinen jakelu

8,98……9,55……..9,80……..10,02………10,26

8,90……9,46……..9,70……….9,93……….10,16

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välillä 1.11.2017–31.10.2019 voimassa ollut ja 26.11.2019–31.10.2021 voimassa oleva viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitova työehtosopimus sisältää muun ohella seuraavan määräyksen:

I SOVELTAMISALA

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä mainituissa tehtävissä:

– asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N),

– toimihenkilötehtävät (palkkaliite C),

– yritysmyynti (palkkaliite Y),

– sanomalehdenjakelu (palkkaliite D),

– viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

– varastotyö (palkkaliite M).

KÄSITTELY HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

ASIAN TAUSTA

Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä työsuhdetta koskeva riita, jossa kantajina ovat A, B ja C, ja vastaajana SOL Logistiikkapalvelut Oy. Kantajat työskentelevät vastaajayhtiön vuokraamina työntekijöinä Posti Oy:n Kuopion, Oulun ja Helsingin postikeskuksissa. Kukaan kantajista ei tee vastaajan palveluksessa postin jakelutyötä. Heidän työtehtäviinsä kuuluvat sen sijaan postikeskusten postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvät tehtävät.

Postikeskuksissa työskentelevien Posti Oy:n työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan viestintävälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ja sen palkkaliitettä P. Vastaajayhtiön palvelukseen on siirretty SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n Posti-konsernille vuokratyönä työskentelevät työntekijät. SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluksessa työntekijöiden työsuhteissa on sovellettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Osapuolilla on riitaa siitä, tulisiko kantajien työsuhteessa noudattaa jakelua koskevaa työehtosopimusta vai viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, sekä siitä, miten jakelua koskevaa työehtosopimusta tulee tulkita vähimmäispalkan määräytymistä koskevien ehtojen osalta.

KANNE

Kantajat ovat muun ohessa vaatineet, että käräjäoikeus vahvistaa SOL Logistiikkapalvelut Oy:n olevan velvollinen noudattamaan kantajien työsuhteissa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisen viestinvälitys ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä, ja velvoittaa yhtiön maksamaan kantajille mainittuun työehtosopimukseen perustuvia palkkasaatavia.

Perusteet

Postikeskuksessa tehtävässä työssä tulee noudattaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Kantajien työtehtävät kuuluvat kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen voimassa olevan soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimusta sovelletaan toimialan yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin, joita työehtosopimuksen palkkaliitteissä on mainittu. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliike P koskee viestinvälitys- ja kuljetustyötä. Tuossa palkkaliitteessä on mainittu kantajien työtehtävät.

Posti Oy noudattaa omiin työntekijöihinsä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ja sen palkkaliitettä P. Näin Posti Oy toimii myös niiden omien työntekijöidensä osalta, jotka työskentelevät täysin samassa työpisteessä ja -tehtävässä kuin kantajat. Tämä osoittaa kantajien työtehtävien kuuluvan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ja sen P-palkkaliitteen soveltamisalaan.

Posti Oy on järjestänyt postinjakelun postikeskuksista täysin erilliseksi toiminnaksi. Kukaan kantajista ei työskentele postinjakelussa, vaan he työskentelevät ainoastaan mainituissa kolmessa postikeskuksessa työssä, joka on tyypillistä postikeskustyötä. Posti Oy:n postikeskustoiminta muodostaa laajuudeltaan merkittävän, luonteeltaan erityisen ja itsenäisen osan yhtiön toiminnasta. Vastaavasti Posti Oy:n jakeluliiketoiminta on hallinnollisesti erillinen, itsenäinen ja luonteeltaan erityinen osa Postin toimintaa. Postikeskuksissa tehtävä työ on sisällöltään, vaatimuksiltaan ja luonteeltaan hyvin erilaista työtä kuin postinjakelussa tehtävä työ. Postikonsernilla on eri yhtiöt ja eri henkilöstö hallinnollisesti muutoinkin erillisissä postikeskuksissa ja postinjakelussa.

Työehtosopimusten työehtosopimuslaista johtuva normaalisitovuus, jota myös työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetaan, koskee vain sitä työtä, johon tuota työehtosopimusta soveltamisalansa perusteella sovelletaan.

Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan työehtosopimus koskee Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa olevia jakajia ja heidän työehtojaan. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen sekä yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ. Työehtosopimuksen pöytäkirjamerkinnän mukaan soveltamisalamääräyksen muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa rajanvetoa jakelua koskevan ja media- ja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen välillä.

Postikeskuksessa tehtävän työn suorittamiseen ei kuulu niitä jakelualan työtehtäviä, joita jakelun työehtosopimuksella on tarkoitus säännellä. Postikeskuksessa tehtävä työ on eri työtä ja erilaista niin luonteeltaan kuin vaativuudeltaankin. Jakelua koskeva työehtosopimus soveltuu vain jakelutyötä tekevien työntekijöiden työsuhteisiin. Kantajat eivät tee jakelutyötä, vaan ainoastaan postikeskusten postin käsittelyyn liittyviä työtehtäviä.

Koska jakelualan työehtosopimuksella ei ole tarkoitettu säännöstää postikeskuksissa tehtävää työtä, se ei tule työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työehtosopimukseksi, jota noudatetaan postikeskuksessa tehtävässä vuokratyössä.

Koska kantajien vuokratyövoiman käyttäjäyritystä eli Posti Oy:tä sitoo työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusti viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus, ja tuo työehtosopimus sääntelee postikeskuksessa tehtävää työtä, tulee tuota työehtosopimusta työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla noudattaa myös Posti Oy:n käyttäjäyrityksenä käyttämiin vuokratyöntekijöihin. Siten vastaajalla on työsopimuslain nojalla velvollisuus noudattaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta kantajien työsuhteissa.

Kantajat katsovat toissijaisesti, että joka tapauksessa vastaaja on tulkinnut jakelun työehtosopimuksen vähimmäispalkkamääräyksiä väärin suhteessa kantajiin, kun se on katsonut vähimmäispalkan määrittyvän jakelun työehtosopimuksen 4 luvun 4.1 kohdassa tarkoitetuista vähimmäispalkoista 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaan. Kantajista tämä on konkretisoitunut A:N kohdalla, jolle vastaaja on maksanut palkkaa työehtosopimuksen 6-päiväisen tai harvemman jakelun vähimmäispalkan mukaisesti (1.4.2019 lukien 8,90 €/t ilman palvelusvuosilisiä). Kantajat katsovat toissijaisesti, että joka tapauksessa postikeskustyö jakelun työtä vaativampana ja kaikkina viikonpäivinä teetettävänä työnä on vähintään jakelun työehtosopimuksen 7-päiväisen jakelun vähimmäispalkkaan oikeuttavaa työtä (vähimmäispalkka 1.4.2019 lukien 8,98 €/t ilman palvelusvuosilisiä).

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaaja on vaatinut, että kanne hylätään.

Kantajien postikeskuksessa tekemä työ voisi sinänsä kuulua viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Kyse on kuitenkin myös Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n välillä solmitun jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin

kuuluvasta työstä. Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n välillä solmitussa jakelua koskevassa työehtosopimuksessa on soveltamisalan osalta todettu, että työehtosopimus koskee Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa olevia jakajia ja heidän työehtojaan. Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen sekä yrityksen jakelutoimintaan liittyvä muu työ. Työehtosopimukseen tehdyn pöytäkirjamerkinnän mukaan soveltamisalamääräyksen muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa rajanvetoa jakelua koskevan ja media- ja painoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen välillä.

Postikeskuksissa tehdään erilaisia kirjeiden, pakettien ja muiden lähetysten käsittelyyn liittyviä tehtäviä, jotka kaikki liittyvät kiinteästi jakelutoimintaan. Postikeskuksissa käsitellään taloon saapuva posti (tarkoittaen kirjeitä, paketteja, lähetyksiä ja kaikkia muita tuotteita, joita lajittelu- ja jakelutyö pitää sisällään), joka siirtyy edelleen postikeskuksen muihin jatkolajittelupisteisiin. Lajittelupisteissä tehdään muun ohella saapumisilmoituksia, käsitellään saapuvia lähetyksiä ja lajitellaan kirjeitä sekä toimipisteestä riippuen myös paketteja ja lehtikimppuja niin koneellisesti kuin manuaalisestikin. Postikeskuksesta tuotteet lähtevät eteenpäin terminaaleihin, joista jakajat lähtevät jakelukierrokselle. Kaikki postikeskuksessa tehtävä kirjeiden, pakettien ja muiden lähetysten käsittelyyn liittyvä työ on välttämätön osa jakelutyötä, eikä jakelutyö olisi mahdollista ilman postikeskuksissa tapahtuvaa tuotteiden käsittelyä.

Kantajien postikeskuksissa tekemä postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ on ollut kaikilta osin työehtosopimuksessa tarkoitettua jakelutoimintaan liittyvää muuta työtä, ja siten jakelua koskevan työehtosopimuksen mukaista työtä. Vastaajan näkemystä asiassa tukevat myös Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n asiassa TT 2019:108 antamat lausumat, joiden mukaan lajittelutyö kuuluu jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Kun kantajien työ on kuulunut molempien työehtosopimusten soveltamispiiriin, vastaajalla on ollut ja on jatkossakin oikeus noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen sijasta vastaajaa normaalisitovuuden perusteella sitovaa jakelua koskevaa työehtosopimusta.

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla työnantaja, joka on työehtosopimuslain nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen sijasta mainitun työehtosopimuksen määräyksiä.

$1cc

Posti Oy:n omien työntekijöiden työsuhteissa noudatettavalla työehtosopimuksella ei ole asiassa merkitystä. Niin ikään merkitystä ei ole sillä, miten Posti Oy on postikeskustoimintansa järjestänyt. Työsopimuslain 2 luvun 9 §:stä ilmenevin tavoin käyttäjäyritystä sitovalla työehtosopimuksella on merkitystä ainoastaan niissä tilanteissa, joissa työntekijän vuokrannut työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan minkään, sen paremmin normaalisitovan kuin yleissitovankaan, työehtosopimuksen määräyksiä. Tässä tapauksessa työntekijänsä vuokrannut työnantaja, eli vastaaja, on ollut sidottu pykälässä mainituin tavoin 2 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen, ja on siten oikeutettu noudattamaan mainittua työehtosopimusta käyttäjäyrityksen noudattamasta työehtosopimuksesta riippumatta.

Vastaaja kiistää A:n jakelun työehtosopimuksen mukaista palkkaa koskevat vaatimukset perusteettomana. Vastaajan näkemyksen mukaan postikeskuksessa tehtävä lajittelutyö kuuluu jakelun työehtosopimuksen 6-päiväisen jakelun palkkaluokkaan. Postikeskustyötä ei voida pitää jakelua vaativampana työnä, eikä 7-päiväisen jakelun palkkaluokka voi tulla tällä perusteella sovellettavaksi. Tehtävät ovat sisällöltään yhtä vaativia, ja työskentelyolosuhteet huomioiden jakelun työtehtäviä voidaan pitää postikeskuksen lajittelutyötä vaativampina, mikä tukee vastaajan näkemystä oikeasta palkkaluokasta.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Kuuluuko postikeskuksissa tehtävä postinkäsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n välisen työehtosopimuksen soveltamispiiriin eli onko postikeskustyö työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaista jakelutoimintaan liittyvää muuta työtä?

2. Onko vastaajalla oikeus soveltaa edellä mainittua työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena kantajiin yleissitovan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisen viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Medialiitto ry:lle, Teollisuusliitto ry:lle, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

MEDIALIITTO RY:N LAUSUNTO

1. Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltaminen postikeskuksissa tehtävään postinkäsittelyyn ja lajitteluun

Työehtosopimuksen soveltamisalaa on laajennettu 23.5.2011 pöytäkirjalla koskemaan varhaisjakelun ohella myös päivällä tehtävää työtä. Samalla on sovittu, että työehtosopimuksen piiriin kuuluvat kaikki osoitteelliset ja osoitteettomat tuotteet, joista käytetään yleisnimitystä lähetys. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä on täsmennetty 16.11.2017 pöytäkirjalla siten, että lähetysten varsinaisen jakamisen lisäksi myös yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ on soveltamisalan piirissä. Tarkoituksena on ollut kirjata soveltamisalamääräykseen tuolloin jo vallitseva käytäntö. Samalla on sovittu työehtosopimuksen nimen muuttamisesta, minkä tarkoituksena on ollut kuvata sitä, että työehtosopimus koskee yritysten jakeluliiketoimintaa kokonaisuutena. Aiemmin työehtosopimuksen nimi on ollut jakajia koskeva työehtosopimus.

Sillä, miten eri toiminnot on yrityksissä järjestetty, ei ole merkitystä työehtosopimuksen soveltamisen kannalta. Yritys voi liikkeenjohtovaltansa perusteella määrittää, miten se toimintansa järjestää ja esimerkiksi harjoittaa vain tiettyä osaa jakelutoiminnoista, kuten lajittelua. Yrityksen työntekijät voivat työskennellä esimerkiksi sekä jakelupiirillä että lajittelussa tai vain jommassakummassa. Kaikissa tapauksissa on aina noudatettu ja noudatetaan jakelua koskevaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen soveltamiskäytäntö tukee siten työnantajapuolen tulkintaa asiassa.

Kaikissa Medialiiton solmimissa työehtosopimuksissa, kuten myös jakelua koskevassa työehtosopimuksessa, soveltamisala määräytyy teollisuuslinjaperiaatteen mukaisesti. Työehtosopimusta sovelletaan muuhunkin kuin vain lähetysten jakamistyöhön. Postikeskuksissa tehtävä työ on pääasiassa lähetysten käsittely- ja lajittelutyötä, joka on jakeluliiketoimintaan kuuluvaa työtä. Jakelua koskevan työehtosopimuksen ja viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalat ovat identtiset lukuun ottamatta toimihenkilötehtäviä, ja myös viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteessä P kaikki jakeluun liittyvät työt ovat samojen palkkamääräysten alla. Myös Postikonsernissa työt on järjestetty yhteen liiketoiminta-alueeseen, ja kyse on jakeluliiketoimintaan kuuluvasta työstä.

Edellä esitetyn perusteella työehtosopimuksen piiriin kuuluu kaikki jakeluliiketoimintaan kuuluva työ, myös postikeskuksessa tehtävä lajittelu- ja käsittelytyö. Liitot ovat aikaisemmin työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissaan vahvistaneet, että pakettilajittelukeskuksessa tehtävä työ kuuluu työehtosopimuksen piiriin (TT 2019:108).

2. Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltaminen SOL Logistiikkapalvelut Oy:ssä

Medialiiton ja Teollisuusliiton välisen jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala on päällekkäinen yleissitovan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa.

Sovellettava työehtosopimus määräytyy työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan ensisijaisesti työnantajan järjestäytymisen perusteella ja vasta toissijaisesti yleissitovuuden perusteella.

SOL Logistiikkapalvelut Oy on Medialiiton työmarkkinajäsen. Yrityksen toimialana on henkilöstönvuokraus, alihankintapalvelut, postin jakelu sekä lajittelu- ja kuriiritoiminta. Yritys harjoittaa jakelutoimintaa niin itsenäisesti kuin alihankintanakin, minkä lisäksi se vuokraa jakeluhenkilöstöään muille yrityksille. SOL Logistiikkapalvelut Oy:n tulee noudattaa normaalisitovana työehtosopimuksena jakelun työehtosopimusta lausuntopyynnössä tarkoitettuun työhön.

3. Jakelua koskevan työehtosopimuksen vähimmäispalkan määräytyminen

Työehtosopimuksen mukaan vähimmäispalkka määrittyy työsuhteen pituuden perustella sekä sen mukaan, tehdäänkö työtä 7-päiväisessä vai 6-päiväisessä tai harvemmassa jakelussa.

Vähimmäispalkka määräytyy työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaan. Medialiiton tiedossa ei ole mitä työaikajärjestelmää kantajien työpaikoilla noudatetaan. Mikäli työtä työaikajärjestelmän mukaan tehdään kaikkina viikonpäivinä, määräytyy vähimmäispalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Mikäli työtä taas ei tehdä kaikkina päivinä, määräytyy vähimmäispalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti.

TEOLLISUUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Teollisuusliiton ja Medialiiton välillä solmitun jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala on määritelty työehtosopimuksen 1 luvun 1.1 kohdassa seuraavasti: Tämä työehtosopimus koskee Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa olevia jakajia ja heidän työehtojaan.

Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy ammattialaperiaatteen mukaisesti. Ammattialaperiaatteella tarkoitetaan sitä, että työnantajan päätoimialan sijaan työehtosopimuksen soveltamisala ratkaistaan työntekijän ammattinimikkeen tai pääasiallisten työtehtävien perusteella.

Soveltamisalamääräystä on tarkennettu toisessa kappaleessa siten, että jakajien työhön voi kuulua osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakamisen lisäksi myös yritysten jakeluliiketoimintaan kuuluvia muita työtehtäviä. Tarkennuksella on haluttu mahdollistaa jakajille myös muiden jakeluliiketoimintaan kuuluvien työtehtävien tekeminen varsinaisen jakelutyön lisäksi.

Jakelua koskevaa työehtosopimusta on aina sovellettu vain sellaiseen lajittelutyöhön, jota jakajat ovat tehneet varsinaisen jakelutyön lisäksi. Muu jakeluliiketoimintaan kuuluva työ lisättiin työehtosopimuksen soveltamisalamääräykseen vuonna 2018 siksi, että työehtosopimuksen soveltamisalamääräys vastaisi mahdollisimman hyvin jakajien tekemää työkokonaisuutta, johon saattoi kuulua jaettavan jakopiirin lisäksi jaettavan materiaalin lajittelutyötä. Missään vaiheessa Teollisuusliiton tarkoituksena ei ole ollut avata yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvää työtä erikseen, ilman varsinaista jakelutyötä, työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, eikä sen voida katsoa olleen työehtosopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena. Postin käsittely- ja lajittelutyö ei siten itsenäisenä työnä kuulu työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Jakelua koskevan työehtosopimuksen määräykset eivät sisällöltään sovellu pelkkään postinkäsittely tai -lajittelutyöhön. Määräykset perustuvat varsinaisen jakelutyön tekemiseen, eikä niissä ole huomioitu työntekijöitä, jotka eivät tee jakelutyötä. Esimerkiksi työehtosopimuksen ydinosaa olevat työaikaa koskevat määräykset sääntelevät ainoastaan varsinaista jakelutyötä, eikä pelkkää lajittelutyötä tekevien työntekijöiden työaikaa säännellä millään tavoin. Olisi siten työehtosopimuksen tarkoituksen vastaista soveltaa sitä sellaiseen työhön, johon ei kuulu varsinaista jakelutyötä.

Työnantajan järjestäytyminen työnantajayhdistykseen ei yksinään ole riittävä peruste soveltaa työehtosopimusta yksittäiseen työsuhteeseen normaalisitovuuden perusteella. Työntekijän tekemän työn tulee tämän lisäksi kuulua työehtosopimuksen soveltamisalaan. Periaate on johdettavissa työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentista, jonka mukaan työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, älköön sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuolellakaan olevan, työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopimusta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa.

Työtuomioistuimen lausuntoasiassa 2004:25 käräjäoikeus pyysi työtuomioistuimen tulkintaa siitä, tuliko kuorma-autoalan työehtosopimusta soveltaa säiliöautoliikennettä harjoittavassa yhtiössä sen pelkän järjestäytymisen puolesta, vaikka yhtiön harjoittama toiminta ei vastannut työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä. Työtuomioistuin totesi perusteluissaan nimenomaisesti, että yrityksen jäsenyys työehtosopimukseen osallisessa työnantajaliitossa ei voinut laajentaa sopimuksen soveltamista sen asiallisen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävään toimintaan. Työnantaja ei siten voinut ohittaa yleissitovaa työehtosopimusta ainoastaan järjestäytymisen perusteella.

Kuten edellä ensimmäisen kysymyksen perusteluissa on tuotu esiin, postikeskuksessa tehtävä postin lajittelutyö ei kuulu itsenäisenä työtehtävänä jakelun työehtosopimuksen soveltamisalaan. Teollisuusliiton näkemyksen mukaan SOL Logistiikkapalvelut Oy ei siten voi soveltaa jakelun työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella kantajien työsuhteisiin.

Jakelua koskevan työehtosopimuksen vähimmäispalkat on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, onko kyseessä 6-päiväinen tai harvempi jakelu vai 7-päiväinen jakelu. Merkitystä ei ole sillä, kuinka monena päivänä viikossa kyseinen työntekijä itse työsopimuksensa mukaisesti työskentelee. Työehtosopimuksen soveltamisalaan ei kuulu sellainen työ, jossa ei tehdä lainkaan jakajan työtä, joten vähimmäispalkkataulukot eivät siten myöskään sellaisenaan sovellu käytettäväksi ainoastaan postinkäsittelijän tai -lajittelijan työhön.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUNTO

Paltan käsityksen mukaan postin käsittely- ja lajittelutyö kuuluu niin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piiriin kuin jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, koska työehtosopimusten soveltamisalat ovat identtiset lukuun ottamatta toimihenkilötehtäviä.

$1cd

Myös valtakunnansovittelija on 2.7.2018 ottanut Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välisessä ulkopuolista työvoimaa koskevan erimielisyyden ratkaisussa kannan, että työehtosopimusten soveltamisalat ovat identtiset lukuun ottamatta toimihenkilötehtäviä. Ratkaisussa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen ulkopuolista työvoimaa koskevat määräykset on muutettu vastaamaan työsopimuslain pakottavia määräyksiä vuokratyöntekijöiden työehdoista, koska jakelua koskevalla työehtosopimuksella tehdään aivan samoja töitä kuin viestinvälitys- logistiikka-alan työehtosopimuksella.

Myös Postipalvelut Oy:n ja Postilogistiikka-alan unioni PAU ry:n välisessä työrauhariita-asiassa TT 2019:108 Medialiitto ry ja Teollisuusliitto on antanut lausumat, joiden mukaan lajittelutyö kuuluu jakelua koskevan työehtosopimuksen piiriin.

Paltan näkemyksen mukaan vastaajalla on oikeus käyttää normaalisitovaa jakelua koskevaa työehtosopimusta yleissitovan viestinvälityksen- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta. Normaalisitovan työehtosopimuksen etusija tulee suoraan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n sanamuodosta, minkä ohella tulkinta on vahvistettu myös oikeuskäytännössä.

Palta ei ota kantaa kysymykseen. Palta katsoo, että jakelua koskevan työehtosopimuksen palkkamääräysten tulkinta kuuluu sopimusosapuolille.

POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN UNIONI PAU RY:N LAUSUNTO

Taustaksi

Postikeskukset ja niiden kautta virtaavat lähetykset

Käräjäoikeudessa kantajina olevat kolme työntekijää työskentelevät kolmessa eri postikeskuksissa vuokratyöntekijöinä. Posti Oy omistaa ja hallinnoi näitä kolmea postikeskusta, joten Posti Oy on käräjäoikeudessa kantajina olevien työntekijöiden vuokratyövoiman käyttäjäyritys. Nuo kolme postikeskusta – Kuopio, Oulu ja Helsinki – ovat perustoiminnoiltaan samanlaisia.

Myös Suomeen tulevassa postissa ja Suomen sisäisessä postissa – joka kulkee postikeskusten kautta – on sellaisia lähetyksiä, jotka eivät tule jakelun työehtosopimuksen tarkoittamaan jakeluun. Postikeskuksien läpi kulkevaa postia kuljetetaan muun muassa suoraan asiakkaalle (muutoin kuin jakelutoimintona) esimerkiksi vienti- ja noutopalveluiden kautta.

Yhteenvetona voi sanoa, että vain osa postikeskuksessa tehdystä postin käsittelytyöstä koskee sellaisia kirjeitä tai muita lähetyksiä, jotka päätyvät Suomessa jakelun työehtosopimuksen tarkoittamaan jakeluun.

Osa postikeskuksissa tehtävästä työstä palvelee jakelua siten, että postikeskuksissa käsitellään lähetyksiä, jotka päätyvät jakelussa jaettaviksi määränpäihinsä. Postikeskuksissa tehdään jakeluun valmiiksi lajiteltuja postinippuja jakajille. Lisäksi postikeskuksista lähetetään lajittelemattomia aikakausilehti- ja kirjepaperinippuja jakeluun.

Postikeskuksessa käsiteltävästä postista osa kulkee toiseen postikeskukseen niin sanottuina runkokuljetuksina. Tätä työtä Posti Group Oyj:ssä teetetään Posti Oy:n sisaryhtiö Posti Kuljetus Oy:n tai sen alihankkijoiden toimesta. Posti Kuljetus Oy on Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n jäsen. Tuossa yhtiössä työntekijöiden työehtoihin noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välistä kuorma-autoalan työehtosopimusta. Myös runkokuljetuksia tekevät alihankkijat ovat kuljetusalan yrityksiä ja noudattavat työsuhteissaan muita kuin jakelun työehtosopimusta.

Kun postikeskuksesta lähetetään jakelua tekevälle yhtiölle – eli jakelua tekeville työntekijöille – lähetyksiä jaettavaksi, tuossa on kysymys Postin terminologiassa aluekuljetuksista. Nämä aluekuljetukset postikeskusten ja jakeluorganisaatioiden välillä tekee Posti -konsernissa Posti Kuljetus Oy tai sen alihankkijana olevat kuljetusyritykset. Posti Kuljetus Oy noudattaa työntekijöidensä työehtoihin kuorma-autoalan työehtosopimusta, ja myös sen alihankkijat ovat toimialastaan johtuen tyypillisesti velvoitettuja noudattamaan kuorma-autoalan työehtosopimusta, ja joka tapauksessa muuta kuin jakelun työehtosopimusta.

Näin ollen myös se osa postikeskuksessa käsitellyistä lähetyksistä, joka päätyy jakeluun jaettavaksi, on käsitelty postikeskuksen ja jakelun välillä eri toimialan yritysten ja eri työehtosopimuksen alaisessa työssä.

Postikeskuksissa tehtävän työn luonne ja sisältö

Kaikissa Posti Oy:n postikeskuksissa tehtävä työ on pääpiirteittäin samanlaista, joten käräjäoikeudessa kantajina olevien työntekijöiden työ on keskenään samaa tai samankaltaista. Postikeskuksissa tehtävä työ tehdään yhdessä tilakokonaisuudessa (postikeskus) samoissa tiloissa läsnä olevan työn johdon ja valvonnan alla, eikä postikeskuksissa tehtävään työhön liity työntekijän liikkuvuutta tai ulkoisia vuorovaikutustilanteita asiakkaiden kanssa.

Postikeskuksissa tehtävä postin lajittelu sisältää konelajittelua ja isompien lähetysten niin sanottua raskasta lajittelua. Lajitteluun sisältyy myös lähetysten esiselvittely, eli koneellisesti lajiteltavan ja käsin lajiteltavan tavaran erottelua käsin. Se osa lähetyksistä, jota ei voida lajitella postikeskuksissa koneellisesti, lajitellaan työntekijöiden toimesta manuaalisesti eli käsityönä.

Postikeskuksien kautta kulkevat lähetykset lajitellaan näiden toimintojen läpi, mutta siellä tehtävä työ ei rajoitu yksin lajitteluun. Lähetysten epäselvien postinumeroiden korjaus aiheuttaa tarvetta koodata lähetyksiä uudelleen postikeskuksissa. Lisäksi postikeskuksissa tehdään automatisaation eli robotiikan valvontaa.

Postikeskuksissa on myös vastauslähetysten käsittelyyn ja tavaroiden tulotarkastukseen liittyviä toimintoja, jotka vaativat työvoimaa. Lisäksi postikeskuksissa tehdään käsityönä pakettien pienpakkausta ja tehdään asiakkaille lisäarvo- ja erityispalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

Jakelu toimintona

Posti Group Oyj:n alaisissa toiminnoissa Posti Oy harjoittaa päiväpostin jakelua. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus riidattomasti soveltuu jakelutyöhön ja sisältää sitä koskevia määräyksiä. Posti Oy:n ollessa Paltan jäsenyritys se noudattaa harjoittamassaan päiväjakelussa tuota viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta postin jakelussa.

Jakelun työehtosopimuksen tarkoittamaa jakelua tekevien työntekijöiden jakamat kirjeet ja muut lähetykset ovat voineet tulla heille kulkien aiemmin Posti Oy:n postikeskuksen kautta tai jotain muuta kautta, kuten esimerkiksi suoraan asiakkaalta eli esimerkiksi painotalolta tai varastolta.

Jakelun työehtosopimuksen tarkoittamassa jakelussa jaetaan siis myös sellaista materiaalia, joka ei ole koskaan kulkenut postikeskusten kautta. Tämä on hyvin yleistä, koska jakelun työehtosopimuksen alla tehdään muun muassa suoraan painotaloilta jakeluun tulleiden sanomalehtien jakelua (varhaisjakelu) ja mainosten jakelua.

Jakelussa teetetyn työn luonne ja sisältö

PAU ei osaa sanoa, mitä jakelun työehtosopimuksessa on tarkalleen tarkoitettu jakelulla. Siksi PAU tässä yhteydessä esittää käsityksensä siitä, mitä yleisesti ottaen jakelutyön sisältö ja luonne on. PAU:n tässä esittämä näkemys perustuu siihen, mitä sen jäsenet tyypillisesti tekevät viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen alaisessa jakelutyössä.

Jakelussa suurin osa työstä on jo lajitellun lähetysmassan kanssa liikkumista ja lähetysten jakelua määränpäihinsä. Jakelu vaatii liikkuvuutensa vuoksi työntekijältä edellytyksiä liikkua työn vaatimalla tavalla. Jakelija hoitaa jakelutehtävän varsin itsenäisesti. Työhön myös liittyy ulkoisia vuorovaikutustilanteita asiakkaiden kanssa. Jakelijan tehtäviin voi kuulua myös kirje-, lehti- ja mainoslähetysten jakelujärjestykseen lajittelua siltä osin, kun ne eivät ole jo hänelle tullessa valmiiksi jakelujärjestyksessä. Jakelussa tehdään myös muun muassa ruoka- ja ateriajakelua, postilaatikoihin jaettavan arvopostien käsittelyä, huolehditaan hyllytyspalvelusta ja tehdään erilaisia lisäpalveluita asiakkaille. Jakelussa myös muun muassa ylläpidetään jakelutietojärjestelmää ja hallinnoidaan osoitetietojärjestelmää, ylläpidetään postilokeroita (ylläpito / lajittelu) ja Poste Restante –palvelua.

PAU:lle jakelun työehtosopimuksesta muodostuneen käsityksen mukaan jakelun työehtosopimuksen soveltamisalassa olevalla kirjauksella ”jakeluun liittyvästä muusta työstä” on tarkoitettu – suppealta osin – joitakin edellä kuvattuja tehtävistä, joita päätyönään liikkuvaa jakelutyötä tekevät työntekijät tekevät itse päätyön eli jakelutyön ohella.

Posti Oy:n postikeskuksissa teetettävä työ ei ole eikä voi olla jakelun työehtosopimuksen sääntelemää jakelutoimintaan liittyvää työtä. Jakelun työehtosopimus sääntelee jakelua ja jakelua päätyönään tekevän työntekijän työhön sisältyvää muuta työtä.

Postikeskuksissa tehtävä työ ei monelta osin palvele jakelun työehtosopimuksen alla tehtyä jakelua lainkaan, eikä se siten voi myöskään olla jakelun työehtosopimuksessa tarkoitettua jakeluun liittyvää työtä. Siten postikeskuksissa teetetyn työn ei voida pääosaltaan katsoa liittyvän välittömästi jakeluun.

Siltä osin, kun postikeskuksissa käsitellään jakeluun jaettavaksi päätyviä lähetyksiä, noiden lähetysten käsittely postikeskuksissa on niin etäistä ja välillistä jakelussa teetettyyn työhön nähden, että jakelun työehtosopimuksen ei voida katsoa soveltamisalansa perusteella sääntelevän postikeskuksessa teetettävää työtä. On työmarkkinakäytänteelle hyvin vierasta hyväksyä tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluu myös aivan muu ja muunlainen työ, jota tehdään eri paikassa ja eri tarkoitusta varten.

Työehtosopimusten systematiikka ja vakiintunut työmarkkinakäytänne ei salli myöskään tulkintaa, että työehtosopimuksen sääntelevien kahden erillisen työn välissä samaa tuotetta tai asiaa käsitellään toisen työehtosopimuksen (esimerkiksi kuorma-autoalan työehtosopimus) mukaisessa työssä. Näinhän tilanne olisi väistämättä, jos jakelun työehtosopimus sääntelisi jakelun lisäksi myös postikeskuksissa teetettävää työtä.

Postikeskuksissa teetetty postinkäsittelytyö on tarkoitukseltaan, luonteeltaan, sisällöltään ja vaativuudeltaan erilaista työtä kuin jakelussa teetetty työ, vaikka pääasiallisena työnä jakelua tekevien työntekijöiden työhön liittyisi jossain määrin postinkäsittelytehtäviä (käsin lajittelua omien jaettavien postien osalta tai muita sellaisia tehtäviä).

Sitä, että jakelun työehtosopimus ei sääntele postikeskuksissa tehtävää työtä, osoittaa myös se, että jakelun työehtosopimuksen palkkausta koskevat määräykset eivät tunnista muuta kuin seitsemänä päivänä tai harvemmin tehtävän jakelutyön. Jakelun työehtosopimuksessa ei ole mitään palkkamääräyksiä työhön, joka olisi samaa tai edes samankaltaista kuin Posti Oy:n postikeskuksissa tehty työ, johon ei puolestaan sisälly miltään osin jakelua. Koska palkka on työn vastike, työnantajan päävelvoite ja vähimmäispalkka työehtosopimuksella sovittavien asioiden ydinalue, ei ole uskottavaa, että jakelun työehtosopimuksella on tarkoitettu säännellä postikeskuksessa teetettävää työtä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ja jakelua koskeva työehtosopimus eivät ole soveltamisalaltaan toisiaan vastaavat. Eroa noiden työehtosopimusten soveltamisaloissa on toimihenkilötyön sääntelyn lisäksi myös siltä osin mitä työntekijätehtäviä ne sääntelevät. Valtakunnansovittelija ei ole ottanut kantaa tähän kysymykseen vuonna 2018.

SOL Logistiikkapalvelut Oy:llä ei ole normaalisitovuuden kautta velvollisuutta tai oikeutta noudattaa jakelun työehtosopimusta käräjäoikeudessa kantajina oleviin työntekijöihin.

Jakelun työehtosopimus ei sääntele Posti Oy:n postikeskuksissa tehtävää työtä. Siten jakelun työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukainen normaalisitovuus ei velvoita siihen sidottua työnantajaa noudattamaan sitä Posti Oy:n postikeskuksissa teetettyyn työhön. Sama koskee työtä, jota teetetään postikeskuksissa vuokratyönä.

Koska Paltan jäsenyritys Posti Oy on postikeskuksissa teetetyn vuokratyön käyttäjäyritys ja, koska Paltan ja PAU:n välinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus riidattomasti soveltamisalansa ja muiden säännöstensä osalta soveltuu tuohon postikeskuksissa teetettyyn työhön, PAU katsoo, että myös tuota samaa työtä teettäneellä vuokratyöyrityksellä on työsopimuslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen perusteella (Posti Oy:tä käyttäjäyrityksenä sitoma työehtosopimus) velvollisuus noudattaa työsuhteissaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta.

Edellä sanottua ei kumoa se, että postikeskuksessa vuokratyötä teettävä SOL Logistiikkapalvelut Oy on järjestäytymisensä perusteella työehtosopimuslain säännösten nojalla sidottu jakelun työehtosopimuksen noudattamiseen. Työehtosopimukseen sidottuisuus normaalisitovuuden perusteella rajoittuu työehtosopimuksen soveltamisalan alaisiin eli työehtosopimuksen sääntelemiin työtehtäviin ja niihin työsuhteisiin, joissa teetetään tuollaista työtä. Jakelun työehtosopimus tule sovellettavaksi postikeskuksissa teetettävässä työssä normaalisitovuuden perusteella, koska se ei sitä sääntele.

Kysymykseen on mahdotonta vastata. Jakelun työehtosopimus ei sääntele postikeskuksissa teetettyä työtä tai edes siihen rinnastuvia töitä, vaan ainoastaan sellaisia töitä, jotka ovat pääasiassa lähetysten jakelua. Siten jakelun työehtosopimuksessa on ainoastaan pääasiallisena työnään jakelua tekevien työntekijöiden vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä.

Koska jakelun työehtosopimus ei sääntele postikeskuksissa tehtävää työtä – eikä siinä ole lainkaan sitä työtä koskevia palkkamääräyksiä – käräjäoikeudessa kantajina olevien työntekijöiden vähimmäispalkkaa ei voida määrittää jakelun työehtosopimuksen vähimmäispalkkanormien perusteella.

TODISTELU

1. Medialiiton ja Teollisuusliiton välinen Posti Palvelut Oy:n paketti- ja verkkokauppaliike- toiminnan lajittelutoimintoja koskeva työehtosopimuspöytäkirja

2. Medialiiton ja Teollisuusliiton välinen työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuutta koskeva pöytäkirja 26.11.2019

3. Teollisuusliiton lausuma asiassa R 74/19

4. Medialiiton internetsivuilla 30.8.2019 julkaistu uutinen ”Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala”

5. Posti Group Oyj:n organisaatiokaavio

PALTA ry:n kirjalliset todisteet

1. Valtakunnansovittelijan ratkaisu 2.7.2018

2. Viestintävälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite P

3. Postikonsernin organisaatiokaavio

PAU ry:n kirjallinen todiste

1. D:n E:lle 25.5.2018 lähettämä sähköposti liitteineen

Medialiitto ry:n henkilötodistelu

1. F, Medialiitto ry:n työmarkkinajohtaja

2. G, Lounas-Suomen Tietojakelu Oy:n jakelujohtaja

3. H, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n neuvottelujohtaja

4. I, Posti Oy:n Senior HR Manager

5. J, SOL Logistiikkapalvelut Oy:n toimitusjohtaja

Teollisuusliitto ry:n henkilötodistelu

1. K, Teollisuusliitto ry:n sektorijohtaja

2. L, Teollisuusliitto ry:n sopimusasiantuntija

PALTA ry:n henkilötodistelu

1. H, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n neuvottelujohtaja

PAU ry:n henkilötodistelu

1. D, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n puheenjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Ensimmäinen kysymys

Jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1.1 kohdan mukaan työehtosopimus koskee Medialiiton jäsenyritysten palveluksessa olevia jakajia ja heidän työehtojaan. Edelleen määräyksen mukaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen sekä yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ.

Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n välillä on ollut erimielisyyttä siitä, voiko jakelua koskeva työehtosopimus tulla sovellettavaksi vain sellaiseen postin käsittely- ja lajittelutyöhön, jota jakajat tekevät varsinaisen jakelutyön lisäksi vai voiko se tulla sovellettavaksi myös sellaisessa työssä, jossa on vain postin käsittely- ja lajittelutehtäviä, mutta ei lainkaan lähetysten jakamista.

Keskeinen henkilötodistelu

$1ce

$1cf

Jakelun työehtosopimuksen soveltamisalan muutoksilla oli haluttu vastata jakeluyritysten toiminnan muuttumiseen. Jakeluyrityksillä oli ollut tarve laajentaa toimintaansa, minkä vuoksi myös sopimuksen soveltamisalaa oli vastaavasti laajennettu asteittain. Vuonna 2011 oli toteutettu suurempi uudistus, ja tällöin työehtosopimuksesta oli poistettu rajoitus, jonka mukaan aiemmin oli jaettu vain painotuotteita. Termejä oli muutettu siten, että käytettiin vain termiä lähetys. Lisäksi oli sovittu, että kyse saattoi olla kaikenlaisten tuotteiden jakamisesta ja että työehtosopimusta voitiin soveltaa myös päivällä tehtävään työhön ja päivällä tehtävään jakeluun, eikä vain työhön, joka alkoi ennen kello kuutta aamulla. Teollisuusliitto oli suhtautunut soveltamisalan laajentamiseen myönteisesti.

$1d0

$1d1

F on lisäksi kertonut keskustelleensa jakelun työehtosopimuksen soveltamisalasta myös Posti Palvelut Oy:n kanssa, joka oli kesäkuussa 2017 hyväksytty Medialiiton jäseneksi. F oli tavannut yhtiön edustajan H:n elokuussa 2017, ja tuossa tapaamisessa oli ollut läsnä myös muun ohella Teollisuusliiton sektorijohtaja K. Tässä keskustelussa K oli tuonut selkeästi esiin, että jakelun työehtosopimus soveltui kaikkeen jakeluliiketoimintaan, myös esimerkiksi kuljetustehtäviin.

Työehtosopimuksen neuvottelutulos oli saavutettu marraskuussa 2017, minkä jälkeen lajitteluyksiköissä oli toimittu ja työehtosopimusta oli sovellettu kuten ennenkin, kunnes Teollisuusliitossa syksyllä 2018 sopimusvastaavana aloittanut L oli helmikuussa 2019 ottanut yhteyttä Medialiittoon SOL-Henkilöstöpalveluihin liittyen. L:n mukaan työehtosopimus ei soveltunut lajitteluun, koska lajittelija ei ollut jakaja. Hän oli esittänyt myös väitteen, jonka mukaan työehtosopimus soveltui lajitteluun vain, jos työntekijä teki myös jakamistyötä. F oli pitänyt väitettä kummallisena. Medialiitto oli ilmoittanut Teollisuusliitolle kirjallisesti, että näin ei ollut sovittu ja että he eivät tulisi tätä vakiintunutta tulkintaa muuttamaan, koska se olisi tullut vaikuttamaan kaikkiin jäsenyrityksiin. Teollisuusliitto ei ollut vastannut F:n lähettämään kirjeeseen.

$1d2

F on vielä kertonut, että SOL Logistiikkapalvelut Oy oli hyväksytty Medialiiton jäseneksi, koska se oli jakeluyritys.

$1d3

$1d4

$1d5

$1d6

K:n mukaan työehtosopimuksen 1.1 kohdassa mainitulla termillä ”jakaja” tarkoitettiin sitä jakotyötä tekevää henkilöä, joka vie lähetyksen vastaanottajalle työnantajaltaan, yleensä mediakonsernista tai painotalosta. Lajittelutyötä saattoi kuulua jakajan työhön, jos kyse oli lisätyöstä eli jos lajittelua tehtiin varsinaisen jakamistyön ohella. K:n mukaan jakelun työehtosopimus ei voinut tulla sovellettavaksi, jos tehtiin pelkkää lähetysten lajittelutyötä itsenäisenä työnä. Kyse oli tällöin logistiikka-alan tehtävistä.

K:n mukaan vuoden 2017 työehtosopimusneuvotteluissa oli lajittelusta keskusteltu ainoastaan jakajille tarjottavana lisätyönä. Keskustelua ei ollut käyty siitä, voitiinko työehtosopimusta soveltaa esimerkiksi erillisessä logistiikkakeskuksessa tehtävään postilähetysten lajitteluun, jos lajittelijat eivät tehneet itse jakamistyötä. Työnantajapuoli ei ollut neuvotteluissa tuonut esiin tällaista tulkintaa. Konkreettisia esimerkkejä oli käyty läpi siltä osin kuin G oli kertonut lajittelutyöstä Lounas-Suomen Tietojakelussa. Tältäkin osin kyse oli ollut lisätyön tarjoamisesta jakajille, eikä tuolloin K:n mukaan ollut tullut esiin, että yrityksessä oli työntekijöitä, jotka tekivät vain lajittelutyötä. Neuvotteluissa Teollisuusliitto oli pitänyt tärkeänä ennen kaikkea sitä, että jakelun työehtosopimuksen soveltamisala ei laajentunut painoalan työntekijöihin.

K:n mukaan jakelun työehtosopimus ei soveltunut käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa kyseessä olevaan työhön, koska työntekijät eivät tehneet varsinaista jakajan työtä lainkaan vaan pelkkää lajittelutyötä. Työehtosopimuksen työaikamääräyksetkään eivät soveltuneet lainkaan tällaiseen työhön.

$1d7

$1d8

H:n mukaan Teollisuusliiton nyt esittämä näkemys, jonka mukaan jakelun työehtosopimusta voitaisiin soveltaa vain sellaisiin työntekijöihin, jotka tekevät lajittelun lisäksi myös jakamistyötä, ei ollut tullut missään vaiheessa esille hänen ja M:n välillä käydyissä työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevissa keskusteluissa. Pakettilajittelijathan eivät jakaneet mitään. Teollisuusliitto ei ollut tuonut pakettilajittelua koskevan liikkeenluovutuksen jälkeenkään esille, että työehtosopimusta ei voitaisi soveltaa näihin toimintoihin. Medialiitto oli myös julkaissut liikkeenluovutuksen jälkeen tiedotteen, jossa oli todettu, että työehtosopimusosapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimusta voitiin soveltaa pakettilajitteluun eikä Teollisuusliitto ollut millään tavalla asiaa kieltänyt.

Lajittelutoimintojen järjestämisestä Postin organisaatiossa H on kertonut, että Postipalvelut -liiketoimintaan kuului perusjakelu ja varhaisjakelu sekä lajittelu. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan palkkaliitettä P noudatettiin postinjakelussa, postikeskuksissa tehtävässä postin käsittely- ja lajittelutyössä sekä osittain kuljetuksissa. Postin käsittely, lajittelu ja jakelu olivat keskeisesti toisistaan riippuvaisia toimintoja.

$1d9

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Keskeinen riitakysymys koskee edellä todetusti sitä, voiko jakelua koskeva työehtosopimus tulla sovellettavaksi vain sellaiseen postin käsittely- ja lajittelutyöhön, jota jakajat tekevät varsinaisen jakamistyön lisäksi vai voiko se tulla sovellettavaksi myös sellaisessa työssä, jossa on vain postin käsittely- ja lajittelutehtäviä, mutta ei lainkaan lähetysten jakamista. Asiassa on ratkaistava, mitä työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan 1.1 kohdan määräystä on tältä osin tulkittava. Määräyksen mukaan työehtosopimus koskee Medialiiton jäsenyrityksen palveluksessa olevia jakajia ja heidän työehtojaan. Edelleen työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu kaikkien osoitteellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen sekä yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että työehtosopimus on alun perin 1970-luvulta, ja se on koskenut sanomalehden varhaisjakajien työehtoja. Media-alalla tapahtuneiden muutosten johdosta myös jakeluyritysten toiminnassa on tapahtunut muutoksia, joiden johdosta myös työehtosopimuksen soveltamisalaa on vaiheittain laajennettu. Vuonna 2011 työehtosopimusta on uudistettu siten, että sen soveltamisalan piiriin on tullut kaikenlaisten lähetysten jakaminen ja myös päivällä tehtävä työ varhaisjakelun lisäksi.

Edelleen vuonna 2017 työehtosopimusta on uudistettu muuttamalla ensinnäkin sopimuksen nimi jakajia koskevasta työehtosopimuksesta jakelua koskevaksi työehtosopimukseksi. Lisäksi soveltamisalamääräystä on täsmennetty siten, että lähetysten varsinaisen jakamisen lisäksi myös yrityksen jakeluliiketoimintaan liittyvä muu työ on soveltamisalan piirissä. Uudistusten taustalla on ollut jakeluliiketoiminnan monipuolistumiseen liittyneet muutokset. F:n ja G:n kertomuksista ilmenevästi on haluttu korostaa sitä, että jakeluliiketoiminnassa on kyse muustakin kuin vain lähetysten jakamisesta.

Vuoden 2017 sopimusneuvotteluihin osallistuneiden F:n, G:n ja K:n kertomuksista on ilmennyt, että neuvotteluissa Teollisuusliitto on halunnut varmistua erityisesti siitä, että jakelua koskevaa työehtosopimusta ei jatkossa voitaisi noudattaa mihin tahansa työhön, joka ei liity millään tavalla jakeluliiketoimintaan. Teollisuusliitolle on lisäksi ollut tärkeää, että jakelua koskevan työehtosopimuksen ja kirjatyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalojen rajat säilyvät selkeinä.

$1da

K ja L ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että soveltamisalamääräyksen sanamuodon mukaan työehtosopimus koskee jakajia ja heidän työehtojaan. Jakajan työhön saattaa heidän mukaansa kuulua lajittelutyötä vain, jos sitä tehdään varsinaisen jakamistyön ohella lisätyönä. Määräyksessä käytetty sanamuoto tukeekin tältä osin työntekijäpuolen tulkintaa asiassa. F on kuitenkin kertonut, että työehtosopimuksessa on käytetty termiä jakaja historiallisista syistä erotuksena kirjatyöntekijöistä ja heitä koskevasta toisesta media-alan työehtosopimuksesta.

$1db

Teollisuusliitto on vielä tuonut esiin, että jakelua koskevan työehtosopimuksen määräykset eivät sisällöltään sovellu pelkkään postin käsittely tai -lajittelutyöhön. Liitto on katsonut, että esimerkiksi työehtosopimuksen ydinosaa olevat työaikaa koskevat määräykset sääntelevät ainoastaan varsinaista jakelutyötä, eikä pelkkää lajittelutyötä tekevien työntekijöiden työaikaa säännellä millään tavoin. Teollisuusliiton mukaan olisi siten työehtosopimuksen tarkoituksen vastaista soveltaa sitä sellaiseen työhön, johon ei kuulu varsinaista jakelutyötä.

Tältä osin työtuomioistuin toteaa seuraavaa. K ja L ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että jakajien palkka muodostui yleensä standardiaikajärjestelmän mukaisesti ja että tuon järjestelmän soveltaminen pelkkään lajittelutyöhön oli vaikeaa. F:n kertomuksesta taas on ilmennyt, että työehtosopimuksessa ei ylipäätään ollut paljon työaikaan liittyviä määräyksiä ja että tuntipalkkaa oli käytetty aina ja erityisesti sellaiseen työhön, joka ei määräytynyt esimerkiksi standardiaikajärjestelmien mukaan. Lisäksi F on korostanut sitä, että työehtosopimus mahdollisti palkoista sopimisen pitkälti paikallisesti. Tämän vuoksi paikalliset palkkamääräykset olivat hyvinkin tavallisia, mikä on käynyt ilmi myös K:n ja L:n kertomuksista. Työtuomioistuin katsoo, että esitetyn henkilötodistelun perusteella ei voida tehdä sitä päätelmää, että työehtosopimuksen tarkoituksen vastaista olisi soveltaa sitä sellaiseen työhön, johon ei kuulu varsinaista jakamistyötä.

Johtopäätöksenään edellä esitetystä työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena on katsottava olleen se, että jakelua koskeva työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi myös sellaisessa työssä, jossa on vain postin käsittely- ja lajittelutehtäviä, mutta ei lainkaan lähetysten jakamista.

Työntekijäpuoli on vielä korostanut, että nyt käsiteltävää asiaa arvioitaessa on otettava huomioon Posti Oy:n postikeskuksissa tehtävän työn luonne. PAU ry on lausunnossaan katsonut, että postikeskuksissa tehtävä työ ei monelta osin palvele jakelun työehtosopimuksen alla tehtyä jakelua lainkaan eikä postikeskuksissa teetetyn työn voida pääosaltaan katsoa liittyvän välittömästi jakeluun. Postikeskuksissa teetetty postinkäsittelytyö on PAU:n mukaan tarkoitukseltaan, luonteeltaan, sisällöltään ja vaativuudeltaan erilaista työtä kuin jakelussa teetetty työ. Siltä osin kuin postikeskuksissa käsitellään jakeluun jaettavaksi päätyviä lähetyksiä, noiden lähetysten käsittely postikeskuksissa on PAU:n mukaan niin etäistä ja välillistä jakelussa teetettyyn työhön nähden, että jakelun työehtosopimuksen ei voida katsoa soveltamisalansa perusteella sääntelevän postikeskuksessa teetettävää työtä.

Työnantajapuolen todistelusta on kuitenkin käynyt ilmi, että postin käsittely, lajittelu ja jakelu liittyvät kiinteästi toisiinsa, eikä postikeskuksissa tehtävä työ ole jakelusta irrallinen toiminto, vaan molemmat ovat osa Postin Postipalvelut -liiketoimintaa (H, I, Medialiiton kirjallinen todiste 5). Myös viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa kaikki jakeluprosessin vaiheet kuuluvat saman palkkaliitteen piiriin. F:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että niin ikään Medialiiton jakelualan jäsenyrityksissä lajittelu on saatettu organisoida erillisiksi toiminnoiksi jakelutuotteiden monipuolistuttua ja lajittelun merkityksen kasvettua. Jakelua koskevaa työehtosopimusta on sovellettu kuitenkin kaikkiin jakelualan yrityksen työntekijöihin.

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin toteaa lausuntonaan käräjäoikeuden ensimmäiseen kysymykseen, että postikeskuksissa tehtävä postin käsittelyyn ja lajitteluun liittyvä työ kuuluu Teollisuusliitto ry:n ja Medialiitto ry:n välisen jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin eli postikeskustyö on työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaista jakelutoimintaan liittyvää muuta työtä.

Toinen kysymys

Käräjäoikeus on toiseksi pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko vastaajalla oikeus soveltaa jakelua koskevaa työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena kantajien työsuhteisiin yleissitovan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta.

Työntekijäpuoli on viitannut asiassa työtuomioistuimen lausuntoon TT 2004:25, jossa käräjäoikeus oli pyytänyt työtuomioistuimen tulkintaa siitä, tuliko kuorma-autoalan työehtosopimusta soveltaa säiliöautoliikennettä harjoittavassa yhtiössä sen pelkän järjestäytymisen perusteella, vaikka yhtiön harjoittama toiminta ei vastannut työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä. Lausunnon mukaan työehtosopimuslain lähtökohtana voidaan pitää, että työehtosopimus tulee sitovana noudatettavaksi vain sen soveltamisalan piiriin kuuluvassa toiminnassa tai työssä. Tämä ilmenee muun muassa työtuomioistuimen ratkaisuista TT 1996:93 ja 2003:45 sekä osaltaan myös työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentissa olevasta säännöksestä. Näin ollen yrityksen jäsenyys työehtosopimukseen osallisessa työnantajaliitossa ei voinut laajentaa sopimuksen soveltamista sen asiallisen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävään toimintaan. Työnantaja ei siten voinut ohittaa yleissitovaa työehtosopimusta ainoastaan järjestäytymisen perusteella.

SOL Logistiikkapalvelut Oy on Medialiiton jäsen. F on kertonut, että yhtiö on hyväksytty Medialiitto ry:n jäseneksi sillä perusteella, että se on jakeluyritys. Yhtiön toimitusjohtaja J on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että yhtiö tarjoaa yrityksille logistiikkapalveluja kuten lajittelua ja jakelua sekä ulkoistuspalveluna että henkilöstövuokrauksena. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että Posti Oy:n postikeskuksissa tehtävä työ kuuluu jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan. Näin ollen jakelua koskeva työehtosopimus on ollut työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetun tavoin SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä sitova postikeskuksissa tehtävässä työssä.

$1dc

Työtuomioistuin toteaa näin ollen lausuntonaan toiseen kysymykseen, että vastaajalla on oikeus soveltaa jakelua koskevaa työehtosopimusta normaalisitovana työehtosopimuksena kantajien työsuhteisiin yleissitovan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta.

Kolmas kysymys

Käräjäoikeus on kolmanneksi pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, määritelläänkö vähimmäispalkka postikeskuksessa tehtävään työhön työehtosopimuksen 4 luvun 4.1 kohdassa tarkoitetuista vähimmäispalkoista 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti vai 7-päiväisen jakelun mukaisesti.

Todistajana kuultu F on kertonut työehtosopimuksen työaikamääräyksistä seuraavaa. Vähimmäistuntipalkkataulukoita sovellettiin työskentelytiheyden mukaan. Jos työpaikalla työskenneltiin kaikkina viikonpäivinä, noudatettiin 7-päiväistä taulukkoa, ja jos työskenneltiin alle seitsemänä päivänä, noudatettiin alempaa taulukkoa. Vähimmäistuntipalkkataulukoita voitiin soveltaa myös muuhun kuin jakamistyöhön. Tuntipalkkaa oli käytetty aina ja erityisesti sellaiseen työhön, joka ei määräytynyt esimerkiksi standardiaikajärjestelmien mukaan. Kyse oli vähimmäispalkkamääräyksestä. Työehtosopimus perustui ylipäätään hyvin pitkälle paikalliseen sopimiseen, minkä vuoksi paikalliset palkkamääräykset olivat hyvinkin tavallisia.

Todistajana kuultu K on tältä osin kertonut, että jakajien palkka muodostui yleensä standardiaikajärjestelmän mukaisesti. Jakopiireittäin oli laskettu, kuinka kauan jakamisen pitäisi kestää. Tämän ajan perusteella maksettiin palkka. Lisäksi maksettiin kappalekorvaukset jaetun materiaalin perusteella. Muusta työstä oli sovittu paikallisesti korvaus. Standardiaikajärjestelmän soveltaminen pelkkään lajittelutyöhön oli vaikeaa.

Todistajana kuultu L on kertonut, että työnantajan olisi tullut siirtyä työajan muodostamisesta standardiaikamalliin ja mitoittaa jakopiirille tai työlle pohja-aika, käsittelyaika ja aika ulkopuoliselle työlle. Tämän työkokonaisuuden perusteella tuli maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa, joka määräytyi sen mukaan, kuinka monena päivänä jakelua suoritettiin. Merkitystä oli sillä, kuinka monena päivänä jakeluyritys jakoi tuotteitaan. L ei ole osannut antaa vastausta siihen, kuinka pelkkää lajittelutyötä tekevän vähimmäispalkka määriteltiin. Työehtosopimus ei hänen mukaansa soveltunut tällaiseen tilanteeseen, eikä sopimusta voinut ulottaa logistiikka-alalle. Jos jakamistyötä tekevä työntekijä teki lisätyönä lajittelua, hänen kanssaan sovittiin paikallisesti tuntipalkka, joka ei alittanut työehtosopimuksen mukaista vähimmäistuntipalkkaa. L:n tiedossa ei ole ollut riitoja, jotka olisivat koskeneet sellaisia työntekijöitä, jotka tekivät vain lajittelua.

Työtuomioistuin toteaa, että kysymys vähimmäispalkan määräytymisestä on jäänyt jossain määrin epäselväksi. Teollisuusliitto on katsonut, että vähimmäistuntipalkkaa koskevan määräyksen tulkinnassa on olennaista se, kuinka kuinka monena päivänä jakeluyritys jakaa tuotteitaan ja että määräys ei siten ylipäätään sovellu pelkkään lajittelutyöhön. Pelkkää lajittelutyötä tekeviä työntekijöitä alan yrityksissä on kuitenkin ollut, eikä heidän palkkauksensa suhteen ole selvitetty syntyneen erimielisyyksiä. Tätä voi osaltaan selittää alalla yleisesti käytössä ollut paikallinen sopiminen.

Medialiiton mukaan vähimmäispalkka määräytyy työehtosopimuksen 4 luvun 4.1 kohdasta ilmenevän taulukon mukaisesti työsuhteen pituuden perusteella sekä sen mukaan, tehdäänkö työtä 7-päiväisessä vai 6-päiväisessä tai harvemmassa jakelussa. Vähimmäispalkka määräytyy siten Medialiiton mukaan työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaisesti. Jos työtä tehdään työaikajärjestelmän mukaan kaikkina viikonpäivinä, määräytyy vähimmäispalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Jos työtä taas ei tehdä kaikkina päivinä, määräytyy vähimmäispalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti. Näin määräyksen tulkinnasta on kertonut Medialiiton työmarkkinajohtaja F.

Henkilötodistelun perusteella vähimmäistuntipalkkaa koskevan määräyksen soveltamisesta ja tulkinnasta lajittelutyöhön ei ole käyty keskustelua osallisliittojen välillä. Soveltamiskäytännöstäkään ei ole esitetty selvitystä. Tarkemman selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että määräyksen tulkinnassa on otettava huomioon edellä selostetut sopimusalalla tapahtuneet muutokset ja niiden johdosta työehtosopimuksen soveltamisalaan tehdyt täsmennykset, joilla puolestaan on huomioitu se, että jakeluliiketoiminnassa on kyse muustakin kuin vain lähetysten jakamisesta. Työtuomioistuin katsoo, että tähän nähden sopimusmääräyksen tarkoitusta vastaa parhaiten Medialiiton esittämä tulkinta, jonka mukaan vähimmäistuntipalkka määräytyy työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaan edellä selostetuin tavoin.

Työtuomioistuin toteaa näin ollen lausuntonaan kolmanteen kysymykseen, että vähimmäistuntipalkka määräytyy työpaikalla noudatettavan työaikajärjestelmän mukaisesti siten, että jos työtä teetetään työaikajärjestelmän mukaan kaikkina viikonpäivinä, määräytyy vähimmäistuntipalkka 7-päiväisen jakelun mukaan. Jos työtä taas ei teetetä kaikkina viikonpäivinä, määräytyy vähimmäistuntipalkka 6-päiväisen tai harvemman jakelun mukaisesti. Se, mikä on ollut postikeskuksissa noudatettava työaikajärjestelmä, jää käräjäoikeudessa tehtävän selvityksen varaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarikoski, Nyyssölä, Lavikkala, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Lausunto on yksimielinen.