TT 2021:59 – Lausuntoasia

Lausuntoasiassa pyydettiin työtuomioistuimen lausuntoa siitä, oliko palomestarin varallaoloksi luettu aika ollut sellaista virkaehtosopimuksessa tarkoitettua työaikaa, josta maksettava korvaus määräytyi virkaehtosopimuksen työajalta maksettavaa palkkaa koskevien määräysten perusteella, vai oliko sitä pidettävä virkaehtosopimuksessa tarkoitettuna varallaolona, josta maksettiin korvausta varallaolokorvausta koskevien määräysten perusteella.

Virkaehtosopimukseen osallisten yksimielisen kannan mukaan lausunnossa todettiin, että jos palomestarin suorittamassa varallaolossa katsotaan olleen kyse työaikadirektiivissä tarkoitetusta työajasta, palomestarilla oli oikeus virkaehtosopimuksen työajalta maksettavaa palkkaa koskevien määräysten mukaiseen korvaukseen niin, että siitä vähennetään jo suoritettu varallaolokorvaus sekä paikallisen sopimuksen mukainen ylimääräisen vapaapäivän arvo, ellei korvausta kohtuullisteta oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Jos taas katsotaan, että palomestarin suorittamassa varallaolossa kyse ei ole ollut työaikadirektiivissä tarkoitetusta työajasta, kyse on siinä tapauksessa ollut virkaehtosopimuksessa tarkoitetusta varallaolosta, joka tuli korvattavaksi sopimuksen mukaisella varallaolokorvauksella.

Koska kysymys siitä, oliko palomestarin suorittama varallaolo tullut lukea virkaehtosopimuksessa tarkoitetuksi työajaksi, oli tässä tapauksessa ratkaistava unionin oikeuden perusteella, sen ratkaiseminen ei edellyttänyt erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Työtuomioistuin totesi, että sen omaksuma, unionin tuomioistuimen viimeaikaiseen oikeuskäytäntöön perustuva tulkinta ilmeni ratkaisuista TT 2021:33–34 ja TT 2021:50–52. (Ks. myös TT 2021:25.)

Asia

Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntö palomestarin yksikönjohtajana suorittamaa varallaoloa koskevassa asiassa 1037/3/19

Kuultavat

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2012–2014 ja 2014–2016) III luku on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työaika

Määritelmä

1 mom.

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

5 § Varallaoloaika

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että viranhaltijan/työntekijän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työpaikalla työvalmiudessa paitsi silloin, kun viranhaltijalle/työntekijälle on annettu lupa olla varalla valintansa mukaan joko työpai-kalla tai määrätyin ehdoin sen ulkopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Viranhaltijalla varallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen tai määräykseen ja työntekijällä sopimukseen.

Soveltamisohje

Varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että viranhaltija/työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).

—

Jos työnantaja on järjestänyt varallaoloa varten asunnon, jota ei voida pitää viranhaltijan/työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.

3 mom.

Kultakin varallaolotunnilta, jona viranhaltija/työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 20–30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset viranhaltijalle/työntekijälle kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Mikkelin kaupunki on solminut 31.3.2009 eräiden yhdistysten kanssa paikallisen sopimuksen, jota sovelletaan KVTES:n sekä kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalueilla Mikkelin kaupungin Etelä-Savon pelastuslaitoksella. Sopimuksen 4 kohdan mukaan henkilöstön varallaolo järjestetään pelastuslaitoksessa vapaamuotoisena varallaolona (KVTES Luku III). Työnantaja korvaa kultakin varallaolotunnilta raha-korvauksena 30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai sitä vastaavana vapaa-aikana.

SELOSTUS ASIASTA

A on työskennellyt virkasuhteessa Mikkelin kaupunkiin palomestarin virassa työpisteenään Etelä-Savon pelastuslaitoksen Rantasalmen paloasema. A on varalla ollessaan toiminut yksikönjohtajana.

A on 14.6.2016 Etelä-Savon pelastuslaitokselle osoittamassaan kirjelmässä vaatinut, että Mikkelin kaupunki maksaa hänelle varallaolosta 1.5.2013–28.8.2015 saamatta jääneet varsinaisen työajan mukaiset palkkasaatavat, yhteensä 98 742,93 euroa viivästyskorkoineen. A:n mukaan varallaoloksi luettu aika on tullut lukea kokonaisuudessaan työajaksi.

Mikkelin kaupungin pelastusjohtaja on 14.7.2016 päätöksellään hylännyt A:n palkkasaatavia koskevan vaatimuksen. Etelä-Savon pelastuslautakunta on 15.9.2016 päätöksellään hylännyt A:n oikaisuvaatimuksen.

A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että pelastuslautakunnan päätös kumotaan ja Mikkelin kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänelle varallaolon aikana syntyneet palkkasaatavat.

$d3

A on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kaupunki velvoitetaan maksamaan A:n varsinaisen työajan mukaiset palkkasaatavat.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko A:n osallistuminen Rantasalmen yksikön varallaoloon ollut sellaista virkaehtosopimuksessa tarkoitettua työaikaa, josta maksettava korvaus määräytyy virkaehtosopimuksen työajalta maksettavaa palkkaa koskevien määräysten perusteella, vai onko sitä pidettävä virkaehtosopimuksessa tarkoitettuna varalla-olona, josta maksetaan korvausta varallaolon korvausta koskevien määräysten perusteella.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla varannut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle, Julkisen alan unioni JAU ry:lle, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:lle ja Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n yhteinen lausunto

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus sisältää työajan (KVTES III luvun 4 §) ja varallaolon (KVTES III luvun 5 §) määritelmät. Määritelmät ovat toisensa poissulkevat, eli jos kyse on työajasta, kyse ei voi olla varallaolosta.

Virkaehtosopimukseen osallisten järjestöjen ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen välillä vallitsee yksimielisyys siitä, että jos kyse on työaikadirektiivin mukaisesta työajasta, kyse on myös virkaehtosopimuksen mukaisesta työajasta. Työaikadirektiivin mukaan työajaksi luettava aika ei voi olla virkaehtosopimuksen mukaista varallaoloa. Edelleen virkaehtosopimukseen osallisilla järjestöillä ja kunnallisella työmarkkinalaitoksella on yhteinen näkemys siitä, että työaikadirektiivin mukaan työajaksi luettava aika tulee aina korvattavaksi virkaehtosopimuksen työajalta maksettavaa palkkaa koskevien määräysten mukaan. Virkaehtosopimuksessa ei ole sovittu, että työaikadirektiivin mukaan työajaksi luettava aika voitaisiin jossakin tapauksessa korvata varallaolokorvauksella.

Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo lausuntopyynnön kohteena olevassa asiassa valittajana olevan palomestarin varallaolon työaikadirektiivin ja virkaehtosopimuksen mukaiseksi työajaksi, valittajana olevalla palomestarilla on oikeus virkaehtosopimuksen työaikaa koskevien määräysten mukaisiin korvauksiin. Kysymys siitä, onko lausuntopyynnön kohteena olevassa asiassa kysymys työajasta, tulee ratkaista korkeimmassa hallinto-oikeudessa ottaen huomioon työtuomioistuimen tuomioissa TT 2020:30, TT 2020:31, TT 2021:33 ja TT 2021:34 lausuttu sekä niissä viitattu työtuomioistuimen, korkeimman oikeuden ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Mitä tulee korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitettyihin korvausten kohtuullistamisvaatimuksiin, lausunnonantajat toteavat, ettei kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus sisällä kohtuullistamismääräyksiä eivätkä kohtuullistamisvaatimukset siten kuulu työtuomioistuimen lausunnon piiriin.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lausunto

$d4

$d5

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Korkein hallinto-oikeus on lausuntopyynnössään todennut, että asiassa saatu selvitys olosuhteista, joissa A on osallistunut Rantasalmen paloasemalla yksikönjohtajavarallaoloon, ilmenee lausuntopyyntöön liitetystä hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hallinto-oikeus on asiassa esitettyä näyttöä arvioituaan katsonut selvitetyksi muun ohella, että A:n on varalla ollessaan tullut olla sellaisessa valmiudessa, että hän on kyennyt lähtemään hälytyskohteeseen paloasemalta ensimmäisen yksikön mukana viiden minuutin kuluessa hälytyksen saatuaan. Hallinto-oikeus on katsonut, että tällaista työpaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä vietettyä aikaa, jonka aikana A:n on tullut olla tavoitettavissa ja hälytyksen sattuessa välittömässä viiden minuutin lähtövalmiudessa, on pidettävä työaikalakia työaikadirektiivin mukaisesti tulkiten työaikana. Hallinto-oikeus on kuitenkin hylännyt A:n palkkavaatimuksen, koska A:n ei voitu katsoa tulleen varallaolonsa aikana sillä tavoin sidotuksi työtehtäviinsä, että varallaolo tulisi siitä maksettavan korvauksen perustetta arvioitaessa katsoa palkkaan oikeuttavaksi työajaksi.

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko A:n varallaoloksi luettu aika ollut sellaista virkaehtosopimuksessa tarkoitettua työaikaa, josta maksettava korvaus määräytyy virkaehtosopimuksen työajalta maksettavaa palkkaa koskevien määräysten perusteella, vai onko sitä pidettävä virkaehtosopimuksessa tarkoitettuna varallaolona, josta maksetaan korvausta varallaolokorvausta koskevien määräysten perusteella.

Työtuomioistuin toteaa ensinnäkin, että vanhan työaikalain (605/1996) 40 §:n mukaan työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus sopia toisin muun ohella siitä, mitä työaikaa koskevassa työaikalain 4 §:ssä ja varallaoloaikaa koskevassa 5 §:ssä säädetään. Kun-nallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) osapuolet ovat sopineet työajasta ja varallaolosta sopimuksen III luvun 4 ja 5 §:ssä. Nämä sopimus-määräykset ovat siten tulleet sovellettavaksi viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteissa työaikalain tahdonvaltaisten 4 ja 5 §:n säännösten sijaan.

KVTES:n III luvun 4 §:n työajan määritelmää on kuitenkin tulkittava työaika-direktiivin 2003/88/EY mukaisesti. Direktiivi asettaa siten vähimmäisvaatimukset sille, mitä on ainakin pidettävä työaikana (ks. työtuomioistuimen varallaoloa koskevat ratkaisut TT 2021:33–34 ja TT 2021:50–52 sekä siellä mainittu oikeuskäytäntö).

$d6

Lausuntonaan työtuomioistuin toteaa siten seuraavan kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen osallisten kesken riidattomaksi todetun.

Jos korkein hallinto-oikeus katsoo, että A:n suorittamassa varallaolossa kyse on ollut KVTES:n III luvun 4 §:ssä tarkoitetusta työajasta, siten kuin määräystä on työaikadirektiivin mukaisesti tulkittava, A:lla on oikeus KVTES:n työajalta maksettavaa palkkaa koskevien määräysten mukaiseen korvaukseen vähennettynä jo suoritetulla varallaolokorvauksella sekä paikallisen sopimuksen mukaisen ylimääräisen vapaapäivän arvolla, ellei korkein hallinto-oikeus kohtuullista korvausta oikeustoimilain 36 §:n nojalla.

Jos taas korkein hallinto-oikeus katsoo, että A:n suorittamassa varallaolossa kyse ei ole ollut työaikadirektiivissä tarkoitetusta työajasta, kyse on siinä tapauksessa ollut KVTES:n III luvun 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta, joka on tullut korvattavaksi sopimuksen mukaisella varallaolokorvauksella.

Lopuksi työtuomioistuin toteaa, että kysymys siitä, onko A:n suorittama varallaolo tullut lukea työajaksi, on tässä tapauksessa ratkaistava unionin oikeuden perusteella. Kyse ei siten ole sellaisesta asiasta, jonka ratkaiseminen edellyttäisi erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta oikeuden-käynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Työ-tuomioistuimen omaksuma, unionin tuomioistuimen viimeaikaiseen oikeus-käytäntöön perustuva tulkinta ilmenee tältä osin edellä mainituista ratkaisuista TT 2021:33–34 ja TT 2021:50–52.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Sirpa Pakkala, Mikko Nyyssölä, Risto Lerssi, Anu-Tuija Lehto ja Ari Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Lausunto on yksimielinen.