TT 2021:67 – Koulutuksen ajalta maksettava palkka

$9a

Tuomiossa katsottiin, että työehtosopimusosapuolet eivät olisi säännöstämiskompetenssinsa puitteissa voineet työehtosopimukseen muutoin kuin osallisina sidottuja velvoittavalla tavalla pätevästi sopia nyt kyseessä olevan kaltaisen, työsopimussuhteen ulkopuolella toteutetun koulutusajan palkallisuudesta. Kanne hylättiin.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Satamaoperaattorit ry

KUULTAVA

X Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.3.2021

Asia on valmistelun päätyttyä siirretty asianosaisten pyynnöstä ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 26 §:n 1 momentin nojalla neuvotteluistunnossa ratkaistavaksi pääkäsittelyä toimittamatta.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n 1.2.2019–31.1.2021 välillä voimassa olleessa ahtausalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys.

2. Palkat

….

13 § Koulutusajan palkka

1. Työnantajan järjestämän koulutuksen ajalta maksettava palkka määräytyy normaalien palkkaperusteiden mukaan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy teki marraskuussa 2019 TE-Palveluille esityksen yhteishankintakoulutukseksi uuden henkilöstön rekrytoimiseksi (niin sanottu RekryKoulutus). Yhteishankintakoulutus on työvoimakoulutusmuoto, jossa koulutus toteutetaan työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteisesti suunnittelemana ja hankkimana. Se on kohdennettu työttömille työnhakijoille tai vakavan työttömyysuhan alla oleville henkilöille työvoimapoliittisena aktivointitoimenpiteenä. Koulutukseen haku tapahtuu TE-toimiston kautta. Opiskelijoille ei taata työpaikkaa, vaikka työllistyminen on tavoitteena. Satakunnan ELY-keskus hyväksyi X Oy:n esityksen 15.11.2019 ja totesi päätöksessään, että esitys täytti työvoima- ja elinkeinopoliittiset perusteet työ- ja elinkeinohallinnon osallistumiseen RekryKoulutukseen.

Kouluttajaksi valittiin Y, joka laati tarkemman koulutussuunnitelman tammikuussa 2020. X Oy vuokrasi Y:lle kouluttajat ja koneet. Koneahtaajan työtä koulutettiin 24.2.– 9.4.2020 muun muassa X Oy:n satama-alueella yhtiön työntekijöiden toimiessa kouluttajina.

Vastaavanlaisiin yhteishankintakoulutuksiin X Oy on osallistunut yhteensä kahdeksan kertaa vuodesta 2014 alkaen. Koulutuksiin osallistuneille ei ole maksettu palkkaa.

Yhteishankintakoulutuksessa opiskelijan kanssa tehdään yleensä työssäoppimissopimus, jossa todetaan, että opiskelija ei ole työsuhteessa työssäoppimispaikkaan. Lisäksi koulutuksen järjestäjä ja työssäoppimispaikka tekevät koulutussopimuksen, joka tehtiin myös X Oy:ssä. Myös siinä todettiin, että kyseessä ei ole työsuhde. Työssäoppimissopimuksella tehtävä yhteishankintakoulutus on yleinen työvoimapoliittinen koulutusmuoto ja muun muassa autoliikenteessä sitä käytetään paljon. Koulutukseen osallistujat ovat ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Yhteishankintakoulutuksessa ei ole estettä tehdä työsopimusta työntekijän kanssa. Tällöin työssäoppimis- tai koulutussopimusta ei tehdä, vaan sen sijaan tehdään työsopimus. Palkan maksaminen johtaa kuitenkin siihen, että työntekijällä ei ole oikeutta työvoimapoliittisiin etuihin.

TE-toimistot järjestävät työvoimapoliittiset koulutukset pääosin yksittäisten yritysten kanssa. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lähtökohtana on, että yhteishankintakoulutukseen osallistuvalla työnantajalla on tarjolla työpaikkoja. Takuuta työnsaannista ei kuitenkaan anneta. Esimerkiksi X Oy:n RekryKoulutuksessa tavoitteeksi asetettiin, että X Oy tarjoaa työtä 85 prosentille koulutuksen hyväksytysti suorittaneista. Koulutuksen jälkeen yhtiö palkkasi kyseisen koulutuksen läpi käyneistä henkilöistä kuusi uutta työntekijää palvelukseensa määräaikaisiin työsuhteisiin kesäksi 2020. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä.

Järjestetty RekryKoulutus antoi perusvalmiudet koneahtaajan töihin. Yhteishankintakoulutuksen läpäisseet henkilöt saivat koulutuksesta todistuksen ja osaamisen, joka paransi mahdollisuuksia työnsaantiin myös muihin satamaoperointiyrityksiin.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko X Oy:n tullut maksaa koneahtaajakoulutukseen osallistuneille henkilöille palkka koulutukseen osallistumisen ajalta.

Asiasta on käyty paikallisen tason erimielisyysneuvottelut ja liittojen väliset erimielisyysneuvottelut. Asia on jäänyt neuvotteluissa erimieliseksi.

KANNE

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy on menetellyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen 2 kohdan 13 §:n 1 kohdan vastaisesti 24.2.–9.4.2020, kun se on jättänyt maksamatta järjestämänsä koneahtaajakoulutukseen osallistujille palkan koulutukseen osallistumisen ajalta, ja

– velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 8.253,10 eurolla korkoineen.

Perusteet

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne jätetään ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylätään. Lisäksi ne ovat vaatineet, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla korkoineen.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. TE-palveluiden ilmoitus koulutuksesta 26.11.2019

2. TE-palveluiden ilmoitus koulutuksesta marraskuun 2019 lopulta

3. Duunitori -portaalissa ollut ilmoitus avoimesta työpaikasta

4. Koulutuksen hakuilmoitus (V3)

5. Z Oy:n facebook-päivitys 18.12.2019

6. X Oy:n tiedote yhtiön internetsivuilla 15.4.2020

7. TE-Palvelujen esite RekryKoulutuksesta (V2)

8. Työvoimakoulutuksen erityisehdot (kohta 3.15) (V5)

9. Työvoimakoulutuksen yhteishankintasopimuksen alasopimus (V6)

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Viranomaisen päätös yhteishankinnasta

2. TE-Palvelujen esite RekryKoulutuksesta (K7)

3. Koulutukseen hakuilmoitus (K4)

4. Koulutussopimus/työssäoppimissopimus

5. Työvoimakoulutuksen erityisehdot (kohta 3.15) (K8)

6. Työvoimakoulutuksen yhteishankintasopimuksen alasopimus (K9)

7. X Oy:n A:n sähköposti 25.2.2021

Perustelut

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.200 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Vastaajan ja kuultavan vaatimus jättää kanne tutkimatta

Vaatimus jättää kanne tutkimatta tulee hylätä. Kanne tulee tutkia.

Työehtosopimuksella voidaan määrätä myös työsuhdetta edeltävistä ja työsuhteen jälkeisistä työnantajana sidotun tahon velvoitteista. Kanne voitaisiin jättää tutkimatta vain, jos olisi selvää, ettei työehtosopimuksella edes voitaisi pätevästi määrätä työsopimuksen muodostumista edeltävää aikaa koskevista työehtosopimukseen sidotun työnantajan velvoitteista. Näin ei asian laita kuitenkaan ole.

Työsuhteiden sääntelyn ala on laajentunut työlainsäädännössä 1980-luvulla ja sen jälkeen. Työlainsäädännössä säännellään työsopimussuhdetta edeltävästä ajasta ja työnantajan velvoitteista noissa tilanteissa muun muassa työhönottosyrjintää koskevilla määräyksillä. Nuo määräykset koskevat myös sellaisia oikeussuhteita, joissa osapuolten välillä ei kenties koskaan muodostu työsopimusta. Myös työsopimussuhteen päättymisen jälkeistä aikaa säännellään työsopimuslain säännöksillä (työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen takaisinottovelvoite). Ei ole perusteltua tulkita työehtosopimuslakia siten, että työehtosopimusosallisten säännöstyskompetenssi olisi tätä suppeampi, eli kohdistuisi vain osaan työlainsäädännöllä säännellyistä tilanteista.

$124

Olisi myös hyvin epätarkoituksenmukainen ja yllättävä työehtosopimuslain sopimuskompetenssia koskeva tulkinta, että työehtosopimuksen määräyksillä ei voitaisi sopia työnhakijoiden asemaa parantavista oikeuksista pätevästi. Ei voida katsoa työnantaja- tai työntekijäliittojen menevän perustehtävänsä ulkopuolelle, jos ne määräävät työehtosopimusmääräyksillä työhönottoa koskevista vähimmäisehdoista lain työnhakijoille suomaa suojaa paremmin, koska työhönotolla on kuitenkin kiinteä yhteys työsopimussuhteisiin ja niitä koskevaan sääntelyyn, joihin työehtosopimusosallisilla on sopimuskompetenssi.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytäntö (TT 1987:173 ja TT 1994:66) osoittaa, että työehtosopimusosallisten yleinen sopimuskompetenssi kattaa myös työsuhteen aikaa edeltäviä ja sen jälkeisiä velvoitteita. Myös tuo käytäntö puhuu painavalla tavalla tämän kanteen tutkimisen puolesta.

Ahtausalan työehtosopimuksessa on (myös muita) määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin työsopimuksen voimassaoloaikaa ja velvoittavat sitovina normeina Satamaoperaattorit ry:n jäsenenä työehtosopimukseen sidottua ahtausalan yritystä. Tämä osaltaan osoittaa, että työehtosopimusosallisilla on kompetenssi sopia tuollaisista työehtosopimusmääräyksistä ja ne ovat päteviä työehtosopimusmääräyksiä.

$125

Ahtausalan työehtosopimus sääntelee myös työhönottoa sikäli, kun kyse on työnantajan velvoitteesta työehtosopimuksen 1 §:n mukaiseen vahvuuslaskentaan ja sen lopputuloksesta riippuen velvoitteeseen solmia toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia riittävästi. Tuota työehtosopimusmääräystä tai kompetenssia sopia asiasta työehtosopimusmääräyksellä ei ole kyseenalaistettu, vaikka työtuomioistuin on toistuvasti tulkinnut kyseistä määräystä ratkaisukäytännössään toistakymmentä kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tässä asiassa vahvistusvaatimuksen kohteena oleva koulutus on X Oy:n oman rekrytointitarpeen täyttämiseksi tehty koulutus, jota ei olisi järjestetty lainkaan ilman kyseisen yhtiön tarvetta palkata työvoimaa. Kanteen kohteena olevalla asialla on siten kiinteä liityntä X Oy:n työhönottoon, eikä kyse ole mistä tahansa muusta (yleisen työsuhdesääntelyn ulkopuolelle jäävästä) koulutuksesta, jota esimerkiksi työhönottosyrjintää koskeva pakottava lainsäädäntö ei sinänsä jo muutoinkin koskisi.

Ahtausalan työehtosopimuksen palkkausta koskevan 2. osan määräykset ovat työehtosopimukseen sidottua yritystä velvoittavia. Työehtosopimusmääräykset tulevat työlainsäädännön ohella noudatettavaksi työsuhteessa, eli ajallisesti työsuhteen aikana, mutta myös työsopimusta edeltävissä tilanteissa kuten rekrytoinneissa ja tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee työsopimusten solmimista ja työsopimusten ehtoja.

Työehtosopimuksen 2. osan 13 §:n 1 kohdan mukaan työehtosopimukseen sidotulla työnantajalla on velvollisuus maksaa järjestämänsä koulutuksen ajalta palkka. Määräys koskee myös rekrytointiin liittyviä koulutusjaksoja. Ahtausalalla perinteisesti ahtausyrityksen uudet tilapäiset työntekijät on koulutettu koneiden käyttöön palkallisilla koulutusjaksoilla.

Vanhastaan ahtausalan yritykset ovat itse kouluttaneet palkkaamansa työntekijät ahtausalan tehtäviin mukaan lukien koneahtauksen tehtävät eli koneiden turvallinen ja oikea käyttö. Silloin koulutus on ollut palkallinen. Myös tässä tapauksessa koulutus oli ahtausalan yrityksen eli X Oy:n järjestämä ja yksin sen rekrytointitarpeeseen liittyvä. Ei voida katsoa, että vahvistusvaatimuksen kohteena oleva koulutus olisi toteutettu eri tarkoituksessa tai olennaisesti eri tavalla kuin ne koulutukset, joita säännös riidatta sääntelee.

$126

Kyseinen koulutus on järjestetty yksin X Oy:n rekrytointitarpeen täyttämiseksi. Koulutusta ei olisi järjestetty lainkaan ilman X Oy:n rekrytointitarvetta. Yhtiö on markkinoinut koulutusta hakuna avoimeen työpaikkaan eikä ainoastaan koulutuksena todennäköistä työpaikkaa varten. On vain koulutuksen sivutuote, että koulutukseen osallistuneiden henkilöiden yleinen ammattitaito on koulutuksen myötä parantunut ja itsestäänselvästi heidän yleinen työmarkkina-asemansa on siitä parantunut. Viimeksi mainittu ei kuitenkaan ole ollut koulutuksen järjestämisen syy tai koulutuksen tarkoitus.

Järjestämällä koulutuksen näin perinteisen ahtausalan rekrytointitavan sijasta X Oy:n tarve kouluttaa palkkaamiaan työntekijöitä työsopimussuhteen alkamisen jälkeen on vähentynyt. Tässä koulutuksessa annettu koulutus on siten tapahtunut sen sijasta, että sama koulutus koneahtaukseen olisi tullut annettavaksi työsopimussuhteen aikana sen alussa.

Kumpikaan työehtosopimusosallinen ei ole esittänyt tässä asiassa todistelua työehtosopimuksen määräyksen solmimiseen liittyvistä neuvotteluista tai työehtosopimusosallisten tarkoituksesta työehtosopimusmääräystä solmittaessa. Siten sillä, mitä määräyksessä tarkoitetaan työnantajalla, on arvioitava yksin työehtosopimusmääräyksen sanamuodon perusteella ja yleisen kielenkäytön perusteella. Työlainsäädännössä työnantaja -termiä on käytetty myös asiayhteyksissä, joissa työsopimussuhdetta ei ole olemassa. Näin muun muassa edelleen voimassa olevassa työsopimuslain 6 luvun 6 §:n takaisinottosäännöksessä työsuhteen jälkeisenä aikana ja vuonna 2001 voimaan tulleen työsopimuslain 2 luvun 2 §:n alkuperäismuotoisessa säännöksessä, jossa sen 4 momentissa todettiin, että ”työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön.”

$127

X Oy on voinut osallistua tämän koulutuksen opiskelijavalintaan ja tarkoituksena on ollut, että se palkkaa koulutuksen hyväksytysti suorittaneet opiskelijat. AKT ry on vuonna 2020 tullut tietoiseksi siitä, että tästä koulutuksesta ei makseta palkkaa. Yksin X Oy:n aiemmin järjestämät vastaavat koulutukset eivät osoita työehtosopimusosallisten yhteisesti hyväksymää soveltamiskäytännettä. AKT ei ole ollut aiemmin tietoinen yhtiön koulutuskäytänteestä ja sen palkattomuudesta ja asia on riitautettu heti kun liitto on saanut asiasta tiedon. Luottamusmiehen mahdollisella tietoisuudella yksittäisen työnantajan menettelystä ei ole merkitystä arvioitaessa työehtosopimusosallisten yhteistä tulkintaa työehtosopimuksesta.

X Oy:n kyseisessä koulutuksessa antama koulutus on sellaista, joka on välttämätöntä sen palveluksessa ahtausalan työn tekemiseksi. Hakijoina tuohon koulutukseen ja siten X Oy:n palvelukseen on ollut henkilöitä, joilla ei ollut lainkaan tai juuri lainkaan aikaisempaa alan ammattikokemusta. Jos tuota koulutusta ei olisi annettu ennen työsuhdetta, se olisi tullut annettavaksi työsuhteen aikana. Kanteen hylkääminen merkitsisi mahdollisuutta kiertää työehtosopimuksen alkuperäistä tarkoitusta siitä, että työn tekemiseksi välttämätön työnantajan järjestämä koulutus on palkallista. Tällaista työehtosopimusosallisten ei voida olettaa tarkoittaneen mahdollistaa työehtosopimusmääräyksestä sovittaessa. Ei voida ajatella työehtosopimusosallisten aikoinaan tarkoittaneen, että työehtosopimukseen sidottu työnantaja voisi työsuhteen alussa tapahtuvan palkallisen perehdytyksen ja koulutuksen sijasta antaa tuon koulutuksen ennen lopullista työhönottoa, ja siten välttää koulutuksen ajan palkanmaksuvelvollisuuden.

Tutkimatta jättäminen

Työtuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan asiaa, koska kanne ei perustu työehtosopimuslakiin eikä X Oy:tä velvoittavaan työehtosopimuksen määräykseen.

Työehtosopimuslakia sovelletaan lain 1 §:n mukaan sopimuksiin, joissa sovitaan ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Oikeuskäytännössä (muun muassa TT 1985:50) on katsottu, että säännöstämiskompetenssi ulottuu pääasiassa työsuhteen aikaan, joissain tapauksissa myös työsopimussuhteen aikaan, ei kuitenkaan sitä aikaisempaan ajankohtaan.

Kanteessa vaaditaan X Oy:tä maksamaan palkkaa ajalta, jolloin X Oy:llä ja opiskelijoilla ei ollut voimassa työsuhdetta eikä edes työsopimussuhdetta. Mikäli ahtausalan työehtosopimusta tulkittaisiin niin, että työehtosopimuksessa määrättäisiin palkasta työsopimussuhdetta edeltävänä aikana, velvoittaisi kyseinen määräys vain työehtosopimukseen osallisina sitoutuneita osapuolia, mutta ei niin sanottuja pelkästään sidottuja työnantajia, kuten X Oy:tä.

$128

Työehtosopimuksen 1 §:n mukaisen vahvuuslaskennan perusteella yrityksellä saattaa olla velvollisuus vakinaistaa työntekijöitä. Mikäli yritys ei vakinaista työntekijöitä, voidaan yritys tuomita työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa AKT ry:lle. Sen sijaan vakinaistamatta jätetyt työntekijät eivät voi vaatia mitään työehtosopimuksen etuja itselleen. Yleensä vakinaistamatta jätettyjä työntekijöitä ei voida edes määritellä, koska työnantaja voi valita tiettyjen rajojen puitteissa vapaasti, mitkä tilapäisistä työntekijöistä vakinaistaa. Siten vakinaistamista koskeva työehtosopimusmääräys ei sääntele millään tavoin työsuhdetta edeltävää aikaa.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa X Oy ei ole ollut opiskelijoiden työnantaja eikä opiskelija ole ollut työntekijä. X Oy:llä ja opiskelijoilla ei ole ollut edes työsopimussuhdetta. Opiskelijat eivät ole tehneet tuotannollista työtä eikä X Oy:llä ole ollut työnjohto-oikeutta opiskelijoihin. Vastaavanlaisiin yhteishankintakoulutuksiin yhtiö on osallistunut vuodesta 2014 alkaen. Kyseessä ei ole myöskään ollut X Oy:n järjestämä koulutus, vaan koulutuksen järjesti Y. X Oy:n ahtaajien pääluottamusmies (AKT:n ammattiosasto 134) on ollut vuodesta 2004 lähtien tietoinen koulutusmallista ja siitä, että palkkaa ei makseta.

Nyt järjestetyn koulutuksen luonne on täysin erilainen kuin tilanteessa, jossa työnantaja palkkaa työntekijän työsuhteeseen ja antaa työntekijälle perehdyttämiskoulutuksen. Niissä tilanteissa työnantajalla on työehtosopimuksen mukainen palkanmaksuvelvollisuus perehdyttämiskoulutuksen ajalta. Tämä työsuhteessa annettava perehdyttämiskoulutus on paljon käytetty koulutusmalli satamaoperointialalla. Työehtosopimus ei määrää rekrytointikoulutuksen toteuttamistapaa, joten X Oy:n käyttämä lakisääteinen koulutus ilman työsuhdetta ja palkanmaksuvelvollisuutta on käytettävissä, vaikka suurin osa alan koulutuksista onkin toteutettu oppisopimuskoulutuksina, jolloin opiskelija on työsuhteessa ja häneen sovelletaan työehtosopimusta.

Yleinen käytäntö monilla toimialoilla (esimerkiksi autoliikenteen aloilla) on järjestää vastaavanlaisia lakisääteisiä koulutuksia, jolloin alan työehtosopimus ei tule sovellettavaksi. Työtuomioistuimen Yleisradiota koskevassa tuomiossa TT 1984:22 työtuomioistuin totesi, että työehtosopimuksen palkkamääräyksistä ei ollut johdettavissa työnantajalle velvollisuutta solmia työsopimusta kursseille otetun oppilaan kanssa eikä maksaa palkkaa oppilaalle kurssin ajalta, jonka kanssa ei ollut tehty työsopimusta.

Koulutusajan palkkaa koskevan määräyksen yleisin soveltamistilanne on tilanteet, joissa vakinaista työntekijää täydennyskoulutetaan esimerkiksi uusiin pätevyyksiin tai uusien koneiden käyttöön. Tällaista koulutusta useimmat ahtaajat saavat monet kerrat työuransa aikana. Tämän lisäksi työehtosopimusmääräystä sovelletaan myös oppisopimuskoulutukseen uusia ahtaajia rekrytoitaessa, mutta oppisopimuskoulutusten määrä on vähäinen verrattaessa edellä mainittuun täydennyskoulutukseen. Työehtosopimusosapuolet ovat tuskin aikoinaan työehtosopimusmääräystä laatiessaan mieltäneet, että määräystä voisi soveltaa aikaan ennen työsuhteen syntymistä.

Kantajan mukaan kanteen hylkääminen merkitsisi mahdollisuutta kiertää työehtosopimuksen alkuperäistä tarkoitusta siitä, että työn tekemiseksi välttämätön työnantajan järjestämä koulutus on palkallista. Tällaista alkuperäistä tarkoitusta työehtosopimusosapuolilla ei ole ollut.

Mainituilla perusteilla kanne tulee hylätä.

Käsittelyratkaisu

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana, koska kanne ei perustu työehtosopimuslakiin eikä yhtiötä velvoittavaan työehtosopimuksen määräykseen.

Kysymys on siitä, voivatko työehtosopimusosapuolet työehtosopimuslain 1 §:n mukaisen säännöstämiskompetenssinsa rajoissa ylipäätään sopia työehtosopimukseen sidottua työnantajaa velvoittavasti työsopimussuhdetta edeltävää aikaa koskevasta koulutuksen ajalta maksettavasta palkasta.

Työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimus on sopimus ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava. Pykälässä on säädetty työehtosopimusosapuolia sitovasti, mistä seikoista voidaan sopia työehtosopimuksen normivaikutuksin. Säännöstämiskompetenssi on laissa rajattu erityisesti työehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidotun suojaamiseksi.

Työtuomioistuin on lausuntoasiassa TT 1985:50 todennut, että arvioitaessa kysymystä työehtosopimukseen osallisten säännöstämiskompetenssista on työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentissa esiintyvän maininnan ehdoista työsopimuksissa tai työsuhteissa muutoin katsottu merkitsevän sitä, että työehtosopimuksessa voidaan säännöstää yleensä vain aikaa työsuhteen syntymisestä sen päättymiseen. Lausunnon mukaan säännöstämiskompetenssi ei siis ainakaan yleensä ulotu aikaan ennen työsuhteen syntymistä, mutta eräitä poikkeustapauksia on silti olemassa.

Entisten työntekijöiden aseman turvaamiseksi sovitut työehtosopimuksen määräykset on työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä katsottu päteviksi esimerkiksi tuomioissa TT 1984:63 ja 64 (taloudellis-tuotannollisin syin irtisanotun takaisin ottaminen; ks. myös esimerkiksi TT 2005:111, vrt. TT 2010:53). Säännöstämiskompetenssin ulottumista työsuhteen jälkeiseen aikaan ilmentää myös työsopimuslain 13 luvun 7 §:n 1 momentin 11 kohdan säännös, jonka mukaan työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on oikeus sopia toisin siitä, mitä säädetään työsopimuslaissa työntekijän takaisin ottamisesta.

$129

Tuomiossa TT 1984:22 katsottiin, että työehtosopimuksen palkkamääräyksestä ei ollut johdettavissa työnantajalle velvollisuutta solmia työsopimusta kursseille otetun oppilaan kanssa eikä maksaa kurssin ajalta palkkaa oppilaalle, jonka kanssa ei ollut tehty työsopimusta. Kanteen hylkäävään lopputulokseen päädyttiin työehtosopimusmääräysten ja työehtosopimuslain 1 §:n tulkinnan kautta.

Tässä asiassa kyse on siitä, onko X Oy:n tullut maksaa palkkaa koneahtaajakoulutukseen osallistujille koulutukseen osallistumisen ajalta. Kyseessä olevan työvoimapoliittisen yhteishankintakoulutuksen lähtökohtana riidattomasti on, että siihen osallistuvalla yrityksellä on tarjolla työpaikkoja, joihin kurssin hyväksytysti suorittaneet voivat työllistyä. Takuuta työnsaannista ei kuitenkaan anneta. Kyseisellä työsuhteen ulkopuolella annetulla koulutuksella on kuitenkin ollut yhteys mahdolliseen myöhemmin tapahtuvaan työhönottoon.

Johtopäätöksenään edellä lausutusta työtuomioistuin katsoo seuraavaa. Vastaajan ja kuultavan väite, jonka mukaan työehtosopimukseen osalliset eivät säännöstämiskompetenssinsa puitteissa olisi ylipäätään voineet sopia sopimukseen sidottua yritystä velvoittavalla tavalla koulutusajan palkallisuudesta, on työehtosopimuslain 1 §:n tulkintaan liittyvä väite ja sellaisena niin sanottu asiaväite, joka hyväksyttynä johtaisi kanteen hylkäämiseen. Asiassa ei ole perusteita jättää kannetta tutkimatta. Vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntiväite hylätään.

Pääasia

Ahtausalan työehtosopimuksen 2. osan (palkat) 13 §:n (Koulutusajan palkka) 1 kohdan määräyksen mukaan työnantajan järjestämän koulutuksen ajalta maksettava palkka määräytyy normaalien palkkaperusteiden mukaan.

Asiassa on riidatonta, että ahtausalalla ahtausyrityksen uudet työsuhteeseen palkatut työntekijät on perinteisesti koulutettu koneiden käyttöön palkallisilla koulutusjaksoilla, joilla on sovellettu edellä mainittua palkkamääräystä. X Oy on vuodesta 2014 alkaen osallistunut yhteensä kahdeksan kertaa niin sanottuihin yhteishankintakoulutuksiin, joissa koulutus toteutetaan työnantajan ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteisesti suunnittelemana ja hankkimana. Kyse on yleisestä työvoimapoliittisesta koulutusmuodosta, joka on kohdennettu työttömille työnhakijoille tai vakavan työttömyysuhan alla oleville henkilöille. Koulutukseen osallistujat ovat lähtökohtaisesti ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla eikä heille makseta palkkaa. Jos koulutukseen osallistuvan kanssa solmitaan työsopimus ja hänelle maksetaan palkkaa koulutuksen ajalta, hänellä ei ole oikeutta työvoimapoliittisiin etuihin. Opiskelijoille ei taata työpaikkaa koulutuksen päätyttyä, vaikka työllistyminen onkin tavoitteena.

Tässä asiassa on kyse X Oy:ssä 24.2.–9.4.2020 toteutetusta edellä selostetusta yhteishankintakoulutuksesta. Yhtiö oli aiemmin marraskuussa 2019 tehnyt TE-Palveluille esityksen yhteishankintakoulutukseksi uuden henkilöstön rekrytoimiseksi, ja Satakunnan ELY-keskus oli yhteishankintaa koskevassa päätöksessään katsonut, että työvoima- ja elinkeinopoliittiset perusteet työ- ja elinkeinohallinnon osallistumiseen rekrytointikoulutukseen täyttyivät (V1). Koneahtaajien rekrytointikoulutus järjestettiin yhteistyössä X Oy:n, Satakunnan ELY-keskuksen ja TE-palvelujen kanssa. Koulutussopimuksen (V4) mukaan koulutuksen järjestäjänä oli Y, jolle X Oy vuokrasi kouluttajat ja koneet. Koulutussopimuksen mukaan opiskelija ei ollut työsuhteessa koulutussopimustyöpaikkaan eikä koulutussopimustyöpaikka maksanut palkkaa tai vastiketta opiskelijalle.

Koulutusta koskevista ilmoituksista (K1–K6) käy ilmi, että koulutus järjestettiin X Oy:n työvoimatarpeesta johtuen. Koneahtaajia haettiin nimenomaan koulutukseen, vaikkakin koulutusta markkinoitiin myös hakuna avoimeen työpaikkaan (K3). Ilmoituksissa tuotiin esiin, että koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneilla oli mahdollisuus työllistyä X Oy:n palvelukseen. Koulutukseen haku tapahtui TE-palvelujen kautta (V3). Koulutukseen osallistui 12 henkilöä, ja se toteutettiin muun muassa X Oy:n satama-alueella yhtiön työntekijöiden toimiessa kouluttajina. Työvoimakoulutuksen yhteishankintasopimuksen alasopimuksen mukaisesti työllistymistavoitteena oli, että 85 prosenttia koulutuksen hyväksytysti suorittaneista työllistyy (V6). Koulutuksen jälkeen yhtiö palkkasi koulutukseen osallistuneista henkilöistä kuusi uutta työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin kesäksi 2020.

Asiassa on riidatonta, että AKT ry ja Satamaoperaattorit ry eivät ole työehtosopimusneuvotteluissa tai muutoinkaan käyneet keskenään keskustelua riidanalaisen määräyksen sovellettavuudesta nyt kyseessä olevan kaltaiseen yhteishankintakoulutukseen, jossa koulutettavat eivät ole koulutuksen aikana työsuhteessa. Osapuolten tiedossa ei ole myöskään ollut, että vastaavaa koulutusmallia olisi käytetty alan muissa yrityksissä kuin X Oy:ssä.

$12a

$12b

Kantaja on katsonut, että kanteen hylkääminen merkitsisi mahdollisuutta kiertää työehtosopimuksen alkuperäistä tarkoitusta siitä, että työn tekemiseksi välttämätön työnantajan järjestämä koulutus on palkallista. Tällaisesta osapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty selvitystä. Kyse on ollut uudenlaisesta rekrytointikoulutusmallista, joka on edellä selostetuin tavoin poikennut luonteeltaan ja tavoitteiltaan alalla vallinneesta perinteisestä tavasta kouluttaa uudet työntekijät. Vaikka uusi koulutusmalli olisi työnantajalle edullisempi, ei riidanalaista sopimusmääräystä voida tulkinnalla laajentaa koskemaan myös tällaista työsopimussuhteen ulkopuolella toteutettavaa koulutusta, jonka palkallisuudesta työehtosopimusosapuolet eivät ole voineet sopia työehtosopimukseen muutoin kuin osallisina sidottuja velvoittavalla tavalla.

Kanne on edellä lausutuilla perusteilla hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on hyväksynyt Satamaoperaattorit ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut määrältään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Markus Äimälä, Tuomas Aarto, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Sami Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.