TT 2021:8 – Palkka

Asiassa oli kysymys siitä, tuliko erään Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajaoikeusneuvojana työskentelevän henkilön tehtävä sijoittaa viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen vaativuustasoon 6 vai 7.

Työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että puhelinpäivystyksestä tai sen puuttumisesta aiheutui kuluttajaoikeusneuvojien tehtävänkuvien laajuuteen ja työn sisältöön merkittävä ero. Asiassa oli selvitetty, että edellä tarkoitettu vaativuustason 6 tehtävään sijoitettu henkilö ei tehnyt puhelinpäivystystyötä, vaikka työnantaja oli tarjonnut hänelle mahdollisuutta siihen. Työtuomioistuin katsoi hänen tehtävänkuvansa olevan suppeampi kuin vaativuustasoon 7 sijoitetuilla kuluttajaoikeusneuvojilla, jotka kaikki tekivät myös puhelinpäivystystyötä. Asiassa jäi siten näyttämättä, että kysymyksessä oleva henkilö olisi tehnyt samaa työtä kuin vaativuustasoon 7 sijoitetut kuluttajaoikeusneuvojat.

Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan kyseisen henkilön tehtävän vaativuustasoon 6. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ollut loukattu. Työtuomioistuin katsoi myös, ettei vaativuustason vahvistamisessa ollut näytetty tapahtuneen kantajan väittämää menettelyvirhettä.

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

KUULTAVAT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Ammattiliitto Pro ry

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.5.2020

Pääkäsittely 21.1.2021

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tarkentava virkaehtosopimus Kilpailu- ja kuluttajaviraston palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 12. päivänä kesäkuuta 2018 Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä sisältää muun ohella seuraavat määräykset:

—

3 § Palkkaustekijät

Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuustasoon perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen työsuorituksen tasoon perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Nämä palkanosat määräytyvät liitteinä 1 ja 2 olevien taulukoiden mukaisesti.

Vaativuuden arviointitekijät ovat

1. Tietotaito

2. Ongelmakenttä

3. Vastuu ja vaikuttavuus

Työsuorituksen arviointitekijät ovat

1. tuloksellisuus

2. asiantuntijuus

3. työtaidot ja

4. yhteistyötaidot sekä

5. esimiehillä lisäksi johtaminen

4 § Palkkauksen määräytymismenettely

[2 mom.] Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu henkilön tehtäväkuvaukseen.

Esimies tekee ehdotuksen vaativuus- ja suoritusarvioinneiksi ja -tasoiksi. Työnantaja vahvistaa arvioinnit ja tasot sekä tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosan. Arviointi- ja kehittämisryhmä käsittelee vaativuusarviointeja siten kuin tämän sopimuksen eri kohdissa on sovittu.

10 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti.

Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointi- ja kehittämisryhmässä. Näissä tapauksissa ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Lisäksi ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia, sekä 4 §:n 6 momentissa tarkoitetuissa, ryhmän käsiteltäväksi saatetuissa tapauksissa.

Vastaavasti kuin 4 §:n 3 momentissa työnantaja vahvistaa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa muutokset arvioinneissa, tasoissa ja palkkauksissa.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovitulla neuvottelumenettelyllä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Maistraateissa toiminut valtakunnallinen kuluttajaneuvonta siirtyi organisaatiouudistuksen seurauksena osaksi Kilpailu- ja kuluttajavirastoa 1.1.2019 lukien. Muutos ei vaikuttanut palvelun sisältöön. KKV:lle siirtyi yhteensä noin 50 kuluttajaoikeusneuvojaa, jotka toimivat 21 eri paikkakunnalla. Kaikki kuluttajaoikeusneuvojat jatkoivat 1.1.2019 lukien toimintaansa aiemmilla sijaintipaikkakunnillaan. Tämä oli mahdollista pääasiassa sen johdosta, että kyseessä oli suorituspaikasta riippumaton etäpalvelutyö.

Organisaatiouudistus edellytti, että Kilpailu- ja kuluttajavirastoon laadittiin syksyllä 2018 vaativuusluokat ja tehtävänkuvaukset muun muassa kuluttajaoikeusneuvojille (jäljempänä myös ”neuvoja”). Neuvojien tehtävänkuvia oli 1.10.2018 lukien viisi ja vuoden 2019 alkupuolelta lukien kuusi: kuluttajaoikeusneuvojan aloittava taso (taso 6), kuluttajaoikeusneuvojan suppea tehtävä (taso 6), kuluttajaoikeusneuvojan vaativan tehtävän taso (taso 7), EKK-neuvoja, erikoistumisvastaava ja ryhmäpäällikkö. EKK-neuvoja on henkilö, joka työskentelee Euroopan kuluttajakeskuksessa.

A oli toiminut maistraatissa kuluttajaoikeusneuvojana vuodesta 2009 lukien. Hän ei ollut maistraatissa työskennellessään osallistunut päivystysluontoiseen puhelinpalveluun. Hän oli siirtynyt 1.1.2019 samaan tehtävään Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, ja hänen palkkansa rahamäärä oli tuolloin noussut. A:n tehtävänkuva ei ollut muuttunut. Hänet oli sijoitettu 10.12.2018 tehdyllä palkkapäätöksellä vaativuustasoon 6. Muille samalla virkanimikkeellä työtä tekeville oli yhtä lukuun ottamatta vahvistettu KKV:ssa vaativuustasoksi 7. Myös edellä tarkoitettu toinen vaativuustasolle 6 sijoitettu työntekijä toimi kuluttajaoikeusneuvojan suppeassa tehtävässä.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston palveluksessa olevalla A:lla on 1.1.2019 lukien oikeus Kilpailu- ja kuluttajaviraston tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaluokkaan 7 niin kauan, kun hänen tehtävänkuvansa säilyy muuttumattomana, ja

– velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 12.455,80 eurolla korkoineen.

Perusteet

A oli edellä mainitun organisaatiouudistuksen yhteydessä virheellisesti sijoitettu kuluttajaoikeusneuvojan vaativuustasoon 6 tason 7 asemesta. A:n tehtävänimike oli sama ja hän teki samaa työtä kuin vaativuustasolla 7 olevat kuluttajaoikeusneuvojat. Hänen keskeiset työtehtävänsä olivat kuluttaja-asiakkaiden neuvonta, yhteydenottojen johdosta tehtävä selvittelytyö sekä sovittelu elinkeinonharjoittajien kanssa. A:n tehtävä vastasi muutoin tason 7 mukaisia tehtäviä, mutta hänen kohdallaan oli aikaisemmin sovittu, ettei hänelle kuulunut päivystysluonteinen puhelinneuvonta. Sitä, millä tavoin A työtehtävänsä hoitaa, ei ollut erikseen määritelty. A:n työtapaan sopi sähköisten menetelmien käyttö puhelinta paremmin.

Joka tapauksessa A päätti itse siitä, millä yhteydenottotavalla hän oli yhteydessä asiakkaisiin. Tätä omaa harkintaa siitä, mikä oli kulloinkin kyseessä olevassa asiassa tarkoituksenmukaisin yhteydenottotapa, edellytettiin myös tasolla 7. A ei myöskään ollut sulkenut pois puhelimen käyttöä. Hänellä oli käytössään työnantajalta saatu työpuhelin, johon tuli puheluita asiakkailta. Tasot 6 ja 7 oli kirjattu lähtökohtaisesti samalla tavoin, mitä tuli tasojen haasteisiin ja vuorovaikutustaitoihin sekä ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Tästä ei voitu tehdä johtopäätöstä, että vain taso 7 ja puhelinneuvonta edellytti vuorovaikutustaitoja ja asioiden yllätyksellisyyttä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli 26.9.2018 laatinut kuluttajaoikeusneuvojan tehtävänkuvan vaativuustasoille 6 ja 7. Näissä tehtävänkuvissa ei ollut minkäänlaista mainintaa siitä, että ratkaiseva tekijä tasojen välillä olisi päivystysluonteisen puhelinneuvonnan tekeminen. Jotta päivystävä puhelinneuvonta voisi olla ratkaiseva tekijä, tulisi siitä olla maininta tehtävänkuvassa, kuten KKV:n tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 2 momentti edellytti. Koska päivystävän puhelintyön osuus oli viikoittaisesta työajasta vähäinen ja palvelussa keskityttiin yleisluonteiseen neuvontaan, tämä voitaisiin korkeintaan ottaa huomioon yhtenä työsuorituksen arviointitekijänä, mutta ei vaativuustekijänä.

Arviointi- ja kehittämisryhmä oli 1.10.2018 vahvistanut tehtävänkuvat, jotka toimitettiin seuraavana päivänä tiedoksi työntekijöille. Työnantaja oli vasta 3.10.2018 ilmoittanut suullisesti Skype-infotilaisuudessa, että päivystysluonteinen puhelintyö olisi määrittävä tekijä vaativuusluokkaan sijoittamisessa. A:n esimies B oli 13.11.2018 ilmoittanut hänelle sijoittumisesta vaativuusluokkaan 6, minkä A oli välittömästi kyseenalaistanut.

A:n kohdalla oli tapahtunut menettelyvirhe tehtävänkuvan valinnassa. KKV:n tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 2 momentin mukaan tehtävien vaativuusarviointi perustui henkilön tehtäväkuvaukseen. Työnantaja ei ollut käyttänyt tehtävänkuvan valinnassa niitä KKV:n palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän 1.10.2018 vahvistamia tehtävänkuvia, jotka olivat olleet voimassa A:n tehtävänkuvan määrittämisen hetkellä. Skype-info ei ollut oikea kanava täydentää ja täsmentää tehtävänkuvien yksityiskohtia tavalla, jolla sivuutettiin arviointi- ja kehittämisryhmän vahvistamat tehtävänkuvat.

Työn vaativuuden arvioinnissa tuli ottaa huomioon työn tosiasialliset olosuhteet sekä se, että päivystävän puhelintyön kautta ei edes tullut suurta määrää yhteydenottoja. A:n käyttämät sähköiset kanavat olivat suurin kanava, jolla kuluttaja-asiakkaat olivat yhteydessä neuvojiin.

Myöskään se, millä välineellä neuvontaa teki, ei voinut olla ratkaisevassa asemassa

tehtävän vaativuuden arvioinnissa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston palkkausjärjestelmäkäsikirjan mukaan tällainen peruste voisi vaikuttaa vain henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvässä arvioinnissa joustavuustekijänä, mutta ei vaativuusarvioinnissa.

A oli valmistunut oikeustieteen maisteriksi 2007, ja hänellä oli yli kymmenen vuoden työkokemus kuluttajaoikeusneuvojan tehtävästä. Hän ei siten ollut tasoarviossa 6 mainittu aloitteleva työntekijä, eikä hänen työnsä vastuualuetta ollut rajoitettu. A:n rinnastaminen aloittavaan kuluttajaoikeusneuvojaan loukkasi työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta. A:n kokemus ja koulutus huomioon ottaen hänet oli asetettu työn vaativuusarvioinnissa perusteettomasti eri asemaan kuin muut työntekijät.

Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n vaatimus tasapuolisesta kohtelusta edellytti, että samasta työstä tuli maksaa sama palkka. A:n työ oli pysynyt samana noin vuosikymmenen, ja maistraatissa hän oli ollut samassa vaativuusluokassa niiden kuluttajaneuvojien kanssa, joiden vaativuusluokaksi oli sittemmin Kilpailu- ja kuluttajavirastossa vahvistettu vaativuusluokka 7.

Mikäli Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulkinta hyväksyttäisiin, merkitsisi se samalla sitä, että samassa työssä työntekotapa eriarvoistuisi sähköisten yhteydenottotapojen ja puhelinneuvonnan välillä. Tällöin se myös asettaisi samaa työtä tekevät eri arvoiseen asemaan sen mukaan, millä tavalla asiakkaan yhteydenotto kulloinkin tulisi. A:n kaltaisen kokeneen kuluttajaneuvojan näkökulmasta tasojen 6 ja 7 tehtävät olivat yhtä vaativia niin sanotun substanssiosaamisen suhteen, eikä tehtävä tasolla 6 eronnut vaativuudeltaan, työmäärältään tai vastuiltaan tason 7 tehtävistä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulkinta siitä, että vaativuusluokat 6 ja 7 olivat yhtä vaativia kokeneen neuvojan näkökulmasta oli ristiriidassa, kun samalla esitettiin luokan 6 olevan aloittelevan neuvojan taso. A ei ollut aloitteleva kuluttajaoikeusneuvoja, ja hän teki neuvontatyön itsenäisesti. A:n tehtävissä ei ollut tapahtunut muutosta, mutta vaativuusluokka oli muuttunut. Tämä tarkoitti A:n kohdalla palkan alentumista, vaikka tehtävä oli nimikkeeltään ja sisällöltään pysynyt samana.

VASTAUS

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Julkis-alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 30.913,20 eurolla korkoineen.

Kuluttajaoikeusneuvojan tehtävät ja niiden vaativuus

Asiassa oli kysymys siitä, mikä merkitys kuluttajaoikeusneuvojan puhelinpalvelutyölle oli annettava työn vaativuuden arvioinnissa. Neuvojan puhelinpalvelutyö oli vaativaa, ja sillä oli Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnalle hyvin suuri merkitys. Asiakkaiden yhteydenotoista noin 80 prosenttia tuli puhelimitse. Puhelinneuvonnan osuus kuluttajaoikeusneuvojien viikoittaisesta työajasta oli suuri. Puhelinneuvonnan osuutta ja painoarvoa oli tarkoitus lisätä edelleen.

Kuluttajaoikeusneuvojan työ oli asiantuntijatehtävä, jossa vaadittiin kuluttajansuojalainsäädännön soveltamiseen liittyvää osaamista. Neuvojan tehtävässä tarvittiin lisäksi keskeisesti asioiden nopeaa hahmottamiskykyä ja taitoa ongelmien tunnistamiseen yllättävissä asiakastilanteissa. Käytännössä tämä tarkoitti puhelinpalvelun tilanteita, joissa neuvoja ei voinut etukäteen tietää, mitä valtakunnalliseen palvelunumeroon soittaneen asiakkaan asia koskee ja minkälaisella asenteella, ilmaisukyvyllä tai tunnetasolla asiakas asiansa esittää.

Olennaista neuvojan tehtävässä ei ollut puhelin välineenä sinänsä vaan asiakkaan kohtaaminen ilman ennakkotietoja hänen asiastaan. Kuluttajaoikeusneuvojan tehtävässä painottui lainopillisen osaamisen rinnalla vuorovaikutustaitojen tärkeys. Neuvojalle kyky käsitellä turhautunutta ja joskus suuttunutta kuluttajaa olikin usein tärkeämpi kuin puhdas lainopillinen osaaminen. Samalla tämä oli työhön kuuluva piirre, joka liittyi vain puhelinneuvontaan.

Tämän kaltaista kuluttajaoikeusneuvojan tehtävän vaativuutta ei ollut silloin, kun neuvoja otti käsiteltäväksi asiakkaan sähköisen yhteydenoton. Sähköistä yhteydenottoa käsitellessään neuvoja voi etukäteen perehtyä asiakkaan asiaan sekä sitä koskevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön sekä varautua asiakkaan kohtaamiseen aivan eri tavalla kuin vastatessaan suoraan asiakkaan ensimmäiseen, usein yllätykselliseen puhelinyhteydenottoon.

Kantajan näkemyksen hyväksyminen johtaisi siihen, että kaikki kuluttajaoikeusneuvojat sijoittuisivat vaativuustasolle 6. Mikäli puhelinneuvontaan osallistumista mitattaisiin vain henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella, sen painoarvo ja merkitys palkan määrässä olisi pienempi. Toisekseen henkilökohtaisessa suoriutumisessa arvioitiin sitä, miten hyvin henkilö suoriutui tehtäviinsä kuuluvista töistä. Neuvojien kesken oli eroja siinä, miten taitavasti he osasivat toimia yllättävissä puhelinneuvonnan asiakastilanteissa, ja tästä piti voida palkita niitä, joiden suoriutuminen oli erinomaista.

Kuluttajaoikeusneuvojat olivat jo vuosia aiemmin tuoneet esiin, ettei maistraattien palkkausjärjestelmä tunnistanut heidän työhönsä liittyvän puhelintyön luonnetta ja vaativuutta. Kun kuluttajaneuvonnan organisointia, tehtäväkuvia ja niiden sijoittamista KKV:n palkkausjärjestelmään alettiin toukokuussa 2018 valmistella, tavoitteena pidettiin, että puhelinneuvontatyön vaativuus tulisi tunnistetuksi ja otetuksi huomioon. Valmisteluvaiheessa yleinen, perusteltu käsitys oli myös se, että kaikki kuluttajaoikeusneuvojat osallistuivat puhelinpalveluun. Kuluttajaoikeusneuvojien puhelinpalvelutyöhön liittyvät vaativuustekijät olivat se seikka, joka oli palkkausjärjestelmää suunniteltaessa nostanut neuvojan työn vaativuuden alun perin suunnitellusta vaativuustasosta 6 seuraavalle vaativuustasolle 7.

Lokakuun 2018 alussa oli ollut tiedossa, että kuluttajaneuvonnan henkilöstön joukossa maistraateissa oli yksi henkilö, joka oli tehnyt kuluttajaoikeusneuvojan työtä väärällä nimikkeellä, pienemmällä palkalla ja siten rajattuna, että hän oli hoitanut vain sähköisiä kirjallisia yhteydenottoja. Vaativuusluokkaan 6 sijoittuvan kuluttajaoikeusneuvojan tehtävänkuvaan kirjattu maininta rajatusta vastuualueesta liittyi nimenomaan tästä tehtävänkuvasta puuttuvaan puhelinneuvontaan. Tämä oli ollut selvää vaativuusluokkaan 6 sijoittuvan tehtävänkuvan laatimisen alusta lukien. Kyseessä ei siten ollut jälkikäteen esitetty perustelu.

A:n tehtävät

Johtaja C:n ja uusien ryhmäpäälliköiden kokouksessa 6.11.2018 oli tullut ilmi, että neuvojien joukossa oli edellä tarkoitetun työntekijän lisäksi kaksi muutakin henkilöä, jotka jostain syystä hoitivat vain sähköisiä yhteydenottoja. Toinen näistä kuluttajaoikeusneuvojista oli A.

Tapaamisessa 6.11.2018 sovittiin, että ryhmäpäälliköt keskustelisivat näiden kahden neuvojan kanssa ja tiedustelisivat, halusivatko he jatkaa silloisella tehtävänkuvallaan, jolloin he sijoittuisivat kuluttajaoikeusneuvojan vaativuustason 6 tehtävään, vai halusivatko he alkaa tehdä myös puhelinneuvontatyötä, jolloin he sijoittuisivat kuluttajaoikeusneuvojan vaativuustason 7 tehtävänkuvaan. A ilmoitti esimiehelleen B:lle, ettei hän halunnut jatkossakaan tehdä puhelintyötä. A ei ollut esittänyt tälle mitään perusteluja.

A:n vaativuustasoa koskevan erimielisyysmenettelyn seurauksena kuluttajaneuvonnan rooli puhelinpalveluna oli sittemmin nimenomaisesti todettu tehtävänkuvauksissa. KKV oli tammikuussa 2019 ennen kuluttajaoikeusneuvojien kehityskeskusteluiden aloittamista entisestään selkeyttänyt tehtävänkuvia laatimalla vaativuustasolla 6 rajatulla toimenkuvalla toimiville kaksi erillistä tehtävänkuvaa: yhden aloittelevalle kuluttajaoikeusneuvojalle ja toisen vain kirjallisia yhteydenottoja hoitavalle kuluttajaoikeusneuvojalle.

Vaativuuden arvioinnin kohteena oli tietty tehtävänkuva, ei sitä hoitava henkilö.

Asian oikeudellinen arviointi

Asiassa oli menetelty tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti. Vaativuustasoon 6 kuuluvassa tehtävänkuvassa oli otettu alusta lähtien erikseen huomioon se, että tehtävänkuva oli suppeampi kuin vaativuusluokkaan 7 kuuluva kuluttajaoikeusneuvojan tehtävänkuva.

Työnantaja oli 3.10.2018 järjestetyssä tilaisuudessa kertonut kuluttajaneuvonnan henkilöstölle, että kuluttajaoikeusneuvojan vaativuustason 7 tehtävässä erityisenä vaativuustekijänä oli puhelintyö ja sitä kautta tulevat yllättävät asiakastilanteet. Lisäksi tilaisuudessa oli tuotu esiin se, että vaativuustason 6 neuvojan tehtävässä toimittiin rajatulla tehtävänkuvalla esimerkiksi siten, ettei osallistuta puhelinneuvontaan.

Syksyllä 2018 kuluttajaoikeusneuvojien tehtävänkuvia laadittaessa oli ollut itsestään selvää, että puhelinneuvonnassa korostuvat vuorovaikutustaidot olivat tärkeä osa neuvojan tehtävän vaativuutta tasolla 7. Tämän vuoksi tehtävänkuvia laadittaessa ei ollut ollut tarpeen kirjoittaa tehtävänkuvaan erikseen työn suorittamisen välinettä tai sitä, miten työtä käytännössä tehtiin. Tehtävänkuvia laadittaessa A:n tilanteen poikkeavuus ei ollut ollut työnantajan tiedossa, joten sitä ei ollut voitu ottaa tuolloin huomioon.

A:n tehtävänkuva ja vaativuustaso 6 oli arvioitu oikein tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 2 momentin mukaisesti tehtävänkuvaukseen perustuen, ja myös kuluttajaoikeusneuvojien tasapuolinen kohtelu oli varmistettu. Asiassa ei ollut mitään perustetta luokitella A:n hoitaman tehtävän vaativuus tehtävän todellista vaativuustasoa 6 korkeammalle tasolle 7.

Palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 5 momentin mukaisesti KKV oli myös antanut A:lle ja muille pelkkiä kirjallisia yhteydenottoja hoitaneille henkilöille mahdollisuuden vaihtaa vaativampiin tehtäviin, joihin sisältyi myös asiakkaiden puhelinpalvelu.

LAUSUMIEN ANTAMINEN

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Ammattiliitto Pro ry eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausuman antamiseen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tehtävänkuva 6

2.Tehtävänkuva 7

3. KKV:n palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän muistio 1.10.2018

4. C:n viesti A:lle 16.11.2018

5. KKV:n HR-erityisasiantuntijan D:n sähköposti liitteineen luottamusmies D:lle 8.1.2019

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Maistraattien organisaatiokaavio

2. Valtakunnallinen palvelumalli

3. Asiointivolyymit vuodelta 2018 ja 2019

4. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulostavoiteasiakirja vuosille 2019 – 2022, s. 5.

5. Kuluttajaoikeusneuvojan vaativuustasojen 7 ja 6 pisterivit sekä graafinen esitys vaatimuspisteiden vertailusta

6. JHL ry:n luottamusmiehen F:n yhteydenotto 11.6.2018

8. Palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän kokousmuistio 1.10.2018

9. Tallenne 3.10.2018 pidetystä henkilöstöinfosta

10. A:n kysymykset 13.11.2018 ja C:n vastaukset 16.11.2018

11. Palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän kokousmuistio 31.1.2019

12. Palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän kokousmuistio 28.2.2019

13. Pöytäkirja välittömästä neuvonpidosta 2.5.2019

Kantajan henkilötodistelu

1. Työntekijä A, todistelutarkoituksessa

2. Luottamusmies E

Vastaajan henkilötodistelu

1. Johtaja C

2. Ryhmäpäällikkö B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Maistraateissa toiminut valtakunnallinen kuluttajaneuvonta siirtyi organisaatiouudistuksen seurauksena osaksi Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV) 1.1.2019 lukien. KKV:lle siirtyi yhteensä noin 50 kuluttajaoikeusneuvojaa. Ennen organisaatiouudistuksen toimeenpanoa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon laadittiin syksyllä 2018 vaativuusluokat ja tehtävänkuvaukset muun muassa kuluttajaoikeusneuvojille.

A oli toiminut maistraatissa kuluttajaoikeusneuvojana vuodesta 2009 lukien. Hän ei ollut maistraatissa työskennellessään osallistunut päivystysluontoiseen puhelinpalveluun. Hän oli siirtynyt 1.1.2019 samaan tehtävään Kilpailu- ja kuluttajavirastoon, eikä hänen tehtävänkuvansa ollut muuttunut.

Kantajan mukaan A oli virheellisesti sijoitettu kuluttajaoikeusneuvojan vaativuustasoon 6 tason 7 asemesta. Kantaja on lausunut, että A:n tehtävänimike oli sama ja hän teki samaa työtä kuin vaativuustasolla 7 olevat kuluttajaoikeusneuvojat. A:n kaltaisen kokeneen kuluttajaneuvojan näkökulmasta tasojen 6 ja 7 tehtävät olivat yhtä vaativia niin sanotun substanssiosaamisen suhteen, eikä tehtävä tasolla 6 eronnut vaativuudeltaan, työmäärältään tai vastuiltaan tason 7 tehtävistä. Kantajan mukaan A:n kohdalla oli myös tapahtunut menettelyvirhe tehtävänkuvan valinnassa. Työnantaja ei ollut käyttänyt tehtävänkuvan valinnassa KKV:n palkkausjärjestelmän arviointi- ja kehittämisryhmän 1.10.2018 vahvistamia tehtävänkuvia.

Muun muassa edellä mainituilla perusteilla kantaja on vaatinut vahvistettavaksi, että A:lla on 1.1.2019 lukien oikeus Kilpailu- ja kuluttajaviraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen (jäljempänä myös virkaehtosopimus) mukaiseen palkkaluokkaan 7 niin kauan, kun hänen tehtävänkuvansa säilyy muuttumattomana.

A:n sijoittaminen vaativuustasoon 6

Arvioinnin lähtökohdat

Kilpailu- ja kuluttajaviraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen 3 §:n mukaan palkkaus muodostuu tehtävien vaativuustasoon perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisen työsuorituksen tasoon perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Vaativuuden arviointitekijät ovat tietotaito, ongelmakenttä sekä vastuu ja vaikuttavuus.

Asiassa on riidatonta, että kuluttajaoikeusneuvojien tehtävänkuvia oli 1.10.2018 lukien viisi. Vuoden 2019 alkupuolelta lukien tehtävänkuvia oli kuusi, niiden joukossa kuluttajaoikeusneuvojan aloittava taso (taso 6), kuluttajaoikeusneuvojan suppea tehtävä (taso 6) ja kuluttajaoikeusneuvojan vaativan tehtävän taso (taso 7). A on sijoitettu 10.12.2018 tehdyllä palkkapäätöksellä vaativuustasoon 6. Muille samalla virkanimikkeellä työtä tekeville on yhtä lukuun ottamatta vahvistettu KKV:ssa vaativuustasoksi 7. Myös edellä tarkoitettu toinen vaativuustasolle 6 sijoitettu työntekijä toimii kuluttajaoikeusneuvojan suppeassa tehtävässä.

Kantajan mukaan A oli rinnastettu aloitteleviin kuluttajaoikeusneuvojiin sijoittamalla hänet vaativuustasoon 6, vaikka A teki samaa työtä kuin vaativuustasolla 7 olevat kokeneet neuvojat. Riidatonta on, että A ei ole tehnyt KKV:ssa puhelinpäivystystyötä. Vastaajan mukaan nimenomaan puhelinpäivystystyöhön osallistuminen oli se seikka, jonka perusteella kokeneet neuvojat oli sijoitettu vaativuustasoon 7 vaativuustason 6 asemesta.

Esitetty näyttö

$160

Työtuomioistuimessa on esitetty todisteena otteita KKV:ssa 3.10.2018 pidetystä henkilöstötilaisuudesta (V9), jossa puhujana esiintyi johtaja C. Hän on tuolloin ilmoittanut henkilöstölle muun ohella, että kuluttajaoikeusneuvojan tason 7 vaativuus perustui osin puhelinpäivystykseen. Tasolla 6 kuluttajaoikeusneuvojan työnteko olisi jollakin tavalla rajatumpaa: työntekijä voisi esimerkiksi olla aloittelija tai hän ei osallistuisi puhelinpäivystykseen.

Arviointi- ja kehittämisryhmän kokouksesta 28.2.2019 laadittuun muistioon (V12) on muun ohella kirjattu: ”Keskusteltiin kuluttajaoikeusneuvojien tehtävänkuvista. Kuluttajaoikeusneuvoja 7 tehtävänkuvaan on tehty pieniä viilauksia. Kuluttajaoikeusneuvoja 6 tehtävänkuva on jaettu kahteen eri tehtävänkuvaan: kuluttajaoikeusneuvoja 6 ja kuluttajaoikeusneuvoja 6, suppea. Kuluttajaoikeusneuvoja 7 tehtävänkuvassa henkilöt osallistuvat puhelinneuvontaan. Kuluttajaoikeusneuvoja 6 tehtävänkuvaan sijoitetaan ns. aloittavat neuvojat, jotka osallistuvat puhelinneuvontaan ja kuluttajaoikeusneuvoja 6 (suppea) tehtävänkuvaan sijoitetaan neuvojat, jotka eivät osallistu puhelinneuvontaan.”

$161

Luottamusmies E on kertonut, että työnantaja oli tuonut valmistelemiaan tehtävänkuvia arviointi- ja kehittämisryhmän kokoukseen 1.10.2018. Yksi kuluttajaoikeusneuvojan tehtävänkuvista oli ollut aloittelijoille tarkoitettu junior-tehtävä tasolla 6. Tason 6 tehtävä oli ja on edelleen jollakin tavalla rajatumpi kuin tason 7 tehtävä. Arviointi- ja kehittämisryhmän kokouksessa käydyn keskustelun seurauksena sana ”junior” otettiin pois tason 6 tehtävästä. Kokouksessa keskusteltiin neuvonnan merkityksestä vaativuustason valintaan mutta nimetyistä viestintävälineistä ei ollut puhetta. E on kertonut tulleensa tietoiseksi toisesta kuluttajaoikeusneuvojasta, joka ei osallistunut puhelinpäivystykseen, vasta 1.10.2018 jälkeen.

E on kertonut nähneensä tallenteen 3.10.2018 pidetystä infotilaisuudesta jälkeenpäin. Hänen mukaansa tilaisuudessa oli korostettu puhelinneuvonnan merkitystä eri tavalla kuin 1.10.2018 käsitellyissä tehtävänkuvauksissa. Arviointi- ja kehittämisryhmän kokouksessa 28.2.2019 oli käsitelty tasolle 6 sijoitettua kuluttajaoikeusneuvojan suppean tehtävän tehtävänkuvausta, joka E:n mukaan oli nimenomaan ”räätälöity” muun muassa A:lle.

Johtaja C on kertonut kirjoittaneensa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon maistraateista siirtyvän henkilöstön tehtävänkuvaluonnoksia elo-syyskuussa 2018. Hän oli käynyt niitä läpi viraston ylijohtajien kanssa, ja he olivat yhdessä pohtineet, millaisessa suhteessa tehtävänkuvat olisivat KKV:n muihin tehtäviin. Maistraatin palkkausjärjestelmä vaikutti johtavan kuluttajaoikeusneuvojien sijoittamiseen KKV:n järjestelmässä vaativuustasoon 6.

Kuluttajaoikeusneuvojan tehtävänkuvaa oli verrattu kuluttajavastuualueella olevaan valvontalakimiehen vaativuustason 7 tehtävään, jota oli lähtökohtaisesti pidetty kuluttajaoikeusneuvojan tehtävää vaativampana ja vastuullisempana. Esiin oli kuitenkin noussut, että toisin kuin valvontalakimiesten työssä kuluttajaoikeusneuvojien työssä oli tyypillistä yllättävien asiakastilanteiden hoitaminen, mitä ei kuluttajaoikeusneuvojien mielestä ollut otettu riittävästi huomioon maistraatin palkkausjärjestelmässä. C:n mukaan KKV:ssa kuluttajaoikeusneuvojan tehtävän sijoittaminen tason 6 asemesta tasoon 7 perusteltiin sillä, että kuluttajaoikeusneuvojan tehtävään kuuluvan puhelinpäivystyksen tunnistettiin olevan keskusteluun perustuvaa konsultoivaa palvelua yllättävissä ja vaativissa asiakastilanteissa.

C oli saanut kuulla kesäkuussa 2018, että maistraattien kuluttajaoikeusneuvonnan henkilöstössä oli yksi henkilö, joka oli aikanaan siirtynyt valtiolle toimistosihteerin nimikkeellä ja päätynyt vuosien mittaan tekemään kuluttajaoikeusneuvojan työtä. Tämä henkilö ei kuitenkaan ollut osallistunut puhelinpäivystykseen. C:n mukaan siinä vaiheessa yleinen käsitys oli ollut, että kaikki muut siirtyvät neuvojat osallistuivat puhelinpäivystykseen. Tällöin ajateltiin, että jos muut neuvojat sijoittuisivat vaativuusluokkaan 7 nimenomaan puhelinpäivystykseen osallistumisen perusteella, edellä viitatulle henkilölle oli tehtävä yksilöllinen tehtävänkuva vaativuusluokkaan 6.

C on kertonut päätyneensä ennen 1.10.2018 pidettyä arviointi- ja kehittämisryhmän kokousta laatimaan yksilöllisen tehtävänkuvan sijasta luonnoksen tasolle 6 sijoittuvaksi tyyppitehtävänkuvaksi, joka sopisi erilaisiin rajattuihin kuluttajaoikeusneuvojan tehtäviin kuten aloitteleville neuvojille. Lähtökohtana tälle tehtävänkuvalle oli kuitenkin ollut edellä viitattu neuvoja, joka muuten teki kokeneen neuvojan tehtäviä mutta ei osallistunut puhelinpäivystykseen.

$162

C:n mukaan kuluttajaoikeusneuvojat päivystävät puhelimessa vain 1,5 tuntia kerrallaan sen vuoksi, että heidän työssä jaksamisestaan on huolehdittava. Puhelinpäivystys on emotionaalisesti kuormittavaa, ja siinä tulee vastaan yllättäviä asiakastilanteita. KKV:n palvelumallissa yllättäviä asiakastilanteita ei tule muualla kuin puhelinpäivystyksessä.

Ryhmäpäällikkö B on kertonut uusilla ryhmäpäälliköillä olleen marraskuussa 2018 C:n johdolla kokous, jossa oli käynyt ilmi, että muutamat kuluttajaoikeusneuvojat eivät tehneet puhelinpäivystystyötä. Yksi heistä oli A, mikä oli vasta tässä kokouksessa tullut Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietoon. B oli saanut tehtäväkseen kertoa A:lle, että puhelinpäivystystyö vaikuttaisi työn vaativuusarviointiin. B on kertonut olleensa A:n esimies myös maistraatissa ja tienneensä sen vuoksi jo vuodesta 2010 lähtien, ettei A osallistunut puhelinpäivystykseen. B on lisäksi kertonut kysyneensä A:lta joka vuosi kehityskeskusteluissa, haluaako A ryhtyä tekemään puhelinpäivystystyötä. B:n mukaan kuluttajaoikeusneuvojat tekevät puhelinpäivystystyötä 1,5 tuntia päivässä, koska uusien asioiden vastaanottaminen puhelimitse on raskasta ja asiakkaan esittämiin asioihin on reagoitava nopeasti.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiointivolyymeistä esitetyt tilastot (V3) osoittavat, että vuonna 2018 kuluttajaneuvonnassa tuli vireille noin 63.000 asiaa. Niistä 78 prosenttia tuli vireille puhelinneuvonnan kautta ja 22 prosenttia sähköisessä muodossa. Vuonna 2019 asioita tuli vireille noin 69.000. Puhelinneuvonnan kautta vireille tulleiden osuus oli 74 prosenttia ja sähköisesti vireille tulleiden osuus 26 prosenttia. C on kertonut, että vuonna 2020 virastoon tuli noin 99.000 puhelinsoittoyritystä ja noin 23.000 sähköistä yhteydenottoa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

C on kertonut laatineensa uusia tehtävänkuvaluonnoksia elo-syyskuussa 2018 ja muokanneensa niitä tarpeen tullen eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen ja uusien tietojen saamisen seurauksena. Arviointi- ja kehittämisryhmän kokouksesta 1.10.2018 laaditun muistion mukaan kokouksessa käsiteltyä luonnosta kuluttajaoikeustehtävä junior -tehtävänkuvaksi muutettiin kokouksessa siten, että tehtävänkuvan nimestä poistettiin sana junior ja kohdasta tiedot, taidot ja kokemus poistettiin maininta siitä, että tehtävässä vaaditaan tyypillisesti 0-2 vuoden työkokemus vastaavista tehtävistä. E ja C ovat kertoneet kokouksessa tehdystä junior-sanan poistamisesta ja C myös kokemusvuosia koskevan maininnan poistamisesta.

$163

KKV:ssa 3.10.2018 järjestetyn henkilökunnan infotilaisuuden tallenteesta ilmenee, että C on tuolloin kertonut, että kuluttajaoikeusneuvojan tason 7 vaativuus perustui osin puhelinpäivystykseen. Tasolla 6 kuluttajaoikeusneuvojan työnteko olisi jollakin tavalla rajatumpaa eli työntekijä voisi esimerkiksi olla aloittelija tai hän ei osallistuisi puhelinpäivystykseen.

C on työtuomioistuimessa kertonut, että valmisteltaessa kuluttajaoikeusneuvojien siirtymistä maistraateista KKV:oon heidän tehtävänkuvaansa oli verrattu kuluttajavastuualueella olevaan valvontalakimiehen vaativuustason 7 tehtävään. Valvontalakimiehen tehtävää oli lähtökohtaisesti pidetty kuluttajaoikeusneuvojan tehtävää vaativampana ja vastuullisempana, ja kuluttajaoikeusneuvojan tehtävän oli alustavasti ajateltu sijoittuvan KKV:ssa vaativuustasolle 6. C:n mukaan kuluttajaoikeusneuvojan tehtävän sijoittaminen lopulta tasolle 7 perusteltiin nimenomaan kuluttajaoikeusneuvojan tehtävään kuuluvalla puhelinpäivystyksellä, jossa työntekijä kohtaa yllättäviä asiakastilanteita. C ja B ovat kertoneet, että puhelinpäivystystyö on vaativaa ja kuormittavaa ja että sitä tehdään 1,5 tuntia päivässä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiointivolyymeistä esitetyillä tilastoilla ja C:n kertomuksella on osoitettu, että viime vuosina noin kolme neljäsosaa kuluttajaneuvonnan asioista on tullut vireille puhelinpäivystyksen kautta. Työtuomioistuin katsoo, että puhelinpäivystyksen kautta vireille tulevien asioiden suuri osuus korostaa puhelinpäivystyksen vaikutusta kuluttajaoikeusneuvojan työhön. Tämän ja edellisessä kappaleessa mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että KKV on perustellusti voinut ottaa puhelinpäivystykseen osallistumisen yhdeksi vaativuustason arviointiin vaikuttavaksi tekijäksi. Puhelinpäivystyksestä tai sen puuttumisesta aiheutuu kuluttajaoikeusneuvojien tehtävänkuvien laajuuteen ja työn sisältöön merkittävä ero. Puhelinpäivystystä voidaan siten pitää niin merkittävänä osana kuluttajaoikeusneuvojan tehtävänkuvaa vaativuustasolla 7, että virkaehtosopimuksen määräysten ei voida katsoa estävän puhelinpäivystykseen osallistumattoman neuvojan sijoittamista vaativuustasoon 6.

A on kertonut, ettei hän tee puhelinpäivystystyötä, vaikka työnantaja on tarjonnut hänelle mahdollisuutta siihen. Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että hänen tehtävänkuvansa näin ollen on suppeampi kuin niillä kuluttajaoikeusneuvojilla, jotka tekevät myös puhelinneuvontaa. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että A on tehnyt samaa työtä kuin vaativuustasoon 7 sijoitetut kuluttajaoikeusneuvojat. Työtuomioistuin katsoo arviointi- ja kehittämisryhmän kokouksesta 28.2.2019 laaditun muistion sekä E:n ja C:n kertomusten perusteella näytetyksi, että viimeistään tuolloin on laadittu nimenomainen kuluttajaoikeusneuvojan 6 (suppea) tehtävänkuvaus neuvojille, jotka eivät osallistu puhelinpäivystykseen.

Asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi menetellyt viraston palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen vastaisesti sijoittaessaan A:n vaativuustason 6 kuluttajaoikeusneuvojan tehtävään. Koska tehtävänkuvan laajuus on erilainen vaativuustasoilla 6 ja 7, työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei ole loukattu. A:ta ei ole asetettu perusteettomasti eri asemaan kuin muut kuluttajaoikeusneuvojat. Asiassa ei voida antaa merkitystä sille, kuinka A:n aikaisempi työnantaja eli maistraatti on soveltanut omaa palkkausjärjestelmäänsä ja onko maistraatti antanut puhelinpäivystyksen tekemiselle palkkaukseen vaikuttavaa merkitystä.

A:n tehtävän vaativuustason vahvistaminen

$164

Työtuomioistuin katsoo, että asiassa vedotuissa virkaehtosopimuksen määräyksissä on varsin yksiselitteisesti sovittu, että työnantaja vahvistaa eri tilanteissa muun muassa vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä työntekijöiden tehtäväkohtaisen palkanosan. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä virkaehtosopimusmääräyksistä, joiden nojalla arviointi- ja kehittämisryhmä voisi vahvistaa tehtävänkuvia. E onkin työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että arviointi- ja kehittämisryhmä arvioi ja käsittelee tehtävänkuvia, tekee tilastoja ja ottaa kantaa erimielisyysasioihin. C on kertonut, että vaativuuksista päättäminen kuuluu KKV:n tehtäviin työnantajana eli viime kädessä KKV:n pääjohtajan tehtäviin. Työtuomioistuin toteaa, että todistajien kertomuksissa ei ole ristiriitaa tehtävänkuvien vahvistamisen osalta, ja ne vahvistavat virkaehtosopimuksen sanamuodosta saatavaa käsitystä vahvistamismenettelystä.

Työtuomioistuin pitää edellä mainituilla perusteilla selvitettynä, että KKV voi työnantajan ominaisuudessa päättää vaativuustasojen vahvistamisesta. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että KKV ei voisi vahvistaa vaativuustasoja toisen sisältöisinä kuin arviointi- ja kehittämisryhmä on niitä käsitellyt. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, että työnantajan tulisi vaativuustasoja vahvistaessaan ottaa huomioon arviointi- ja kehittämisryhmän määrittelemä kanta niihin. Näihin seikkoihin nähden asiassa ei ole merkitystä sillä kantajan esittämällä väitteellä, että sijoittaessaan A:n 10.12.2018 tekemällään palkkapäätöksellä vaativuustasoon 6 työnantaja ei ollut käyttänyt A:n tehtävänkuvan valinnassa niitä tehtävänkuvia, joita arviointi- ja kehittämisryhmä oli käsitellyt kokouksessaan 1.10.2018. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole näytetty tapahtuneen myöskään menettelyvirhettä siltä osin kuin A:n tehtävän vaativuustasoksi on vahvistettu 6.

Edellä mainituilla perusteilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n kanne on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla.

Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut on jaettu kahteen laskuun. Ministeriön asiamiehen laskussa on yhteensä 41 työtuntia ja 500 euron suuruinen varaus päätöksen jälkeisiä kuluja varten. Tuntiveloitusperuste on 480 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä. Asiamiehen laskun loppusumma on 25.023,20 euroa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston laskussa on ilmoitettu käytetyn 29 tuntia 45 minuuttia työaikaa, josta 21 tuntia 45 minuuttia on käytetty kirjallisen vastauksen laatimiseen, tunti valmisteluistuntoon osallistumiseen ja seitsemän tuntia pääkäsittelyyn osallistumiseen. Tuntiveloitusperuste on 200 euroa. Lasku, jonka loppusumma on 5.890 euroa, ei sisällä arvonlisäveroa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on paljoksunut valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluja siltä osin kuin ministeriön asiamiehen laskussa ilmoitettu tuntiveloitus ylitti 200 euroa ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston laskussa ilmoitettu vastauksen laatimiseen käytetty työaika ylitti 10 tuntia. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on lisäksi katsonut, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajan osallistuminen pääkäsittelyyn oli ollut tarpeetonta.

Valtiovarainministeriön asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Työtuomioistuin toteaa, että asia on ollut laadultaan ja laajuudeltaan tavanomainen työoikeudellinen riita-asia. Näyttötaakka asiassa on ollut kantajalla, eikä asiassa ole ollut sellaisia oikeudellisesti tai näytöllisesti vaikeita kysymyksiä, jotka olisivat tehneet asiasta vastaavanlaisista työoikeudellisista riita-asioista poikkeavan. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee valtiovarainministeriön asiamiehen kohtuulliseksi tuntiveloitusperusteeksi 300 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä.

Valtiovarainministeriön asiamiehen laskussa on 7,25 tuntia suurelta osin välittömästi vastauksen laatimiseen liittyviä toimenpiteitä ajalta ennen kirjallisen vastauksen toimittamista haastehakemukseen. Tämän seikan huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston laskusta vastauksen laatimisen osalta kohtuulliseksi työmääräksi kantajan myöntämät 10 tuntia. Työtuomioistuin myös katsoo, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajan läsnäolo työtuomioistuimen pääkäsittelyssä valtiovarainministeriön asiamiehen lisäksi ei ole ollut siten tarpeellista, että kantaja tulisi velvoittaa korvaamaan siitä aiheutuneet kustannukset.

Edellä mainituilla perusteilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on velvoitettava korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikuluista sen asiamiehen laskun osalta 12.800 euroa ja arvonlisäveron määrän 3.072 euroa sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston laskun osalta 2.200 euroa, kaikki yhteensä 18.072 euroa, oikeudenkäyntikuluille vaadittuine korkoineen. Valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä enemmälti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 18.072 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Murto, Äimälä, Tossavainen, Lehto ja Rapinoja jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.