TT 2022:3 – Lakko

Työtaistelulla uhkaamisen ja toteutuneen työtaistelun syynä oli työnantajayhtiön päätös vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia. Työtaistelutoimien katsottiin kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin mutta ei työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein ammattiliiton katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa sekä työtaistelua koskevan uhkauksen että toteutuneen työtaistelun osalta. Ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) johdon neuvonantaja A lähetti 18.6.2021 kello 14.00 Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja B:lle ja johtaja C:lle sekä X Oy:n toimitusjohtaja D:lle sähköpostiviestin, jossa todettiin JHL ry:n aloittavan työtaistelutoimenpiteet maanantaina 21.6.2021 kello 00.00 ja työtaistelutoimien päättyvän torstaina 24.6.2021 kello 24.00. Ilmoituksen mukaan työtaistelun piiriin kuuluivat kaikki Z Oyj:n työtehtävät. X Oy on Z-konserniin kuuluva yhtiö.

Työtaistelun syyksi ilmoitettiin Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Ilmoituksessa vaadittiin Z Oyj:tä perumaan työehtosopimusten vaihtaminen ja jatkamaan konsernissa nykyisin sovellettavien työehtosopimusten noudattamista.

Lisäksi JHL ry julkaisi 18.6.2021 kello 14.00 internet-sivustollaan kaksi työtaistelua koskevaa tiedotetta. Tiedotteiden mukaan työtaistelulla oli tarkoitus vastustaa Z-konserniin kuuluvien ja konsernin omistuksessa olevien yhtiöiden aikomuksia siirtyä soveltamaan muita kuin yhtiöitä nykyisin sitovia työehtosopimuksia. Tiedotteista ilmeni lisäksi, että kyse oli JHL ry:n 8.-10.6.2021 toteuttaman työtaistelun jatkamisesta samoilla perusteilla ja samalla tavoin kohdennettuna.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija E lähetti 18.6.2021 kello 14.45 JHL ry:n puheenjohtaja F:lle, toimialajohtaja G:lle ja energia-alan sopimusasiantuntija H:lle sähköpostitse valvontailmoituksen, jossa Energiateollisuus ry katsoi JHL ry:n lyhyen ajan sisällä toistuvan työtaistelun ja sitä koskevan uuden uhkauksen rikkovan järjestöjen välillä voimassa oleviin työehtosopimuksiin kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Työtaistelu toteutui ilmoituksen mukaisesti, ja siihen osallistui ainakin yksi toimihenkilö.

Energiateollisuus ry:n ja JHL ry:n välinen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus on voimassa 1.2.2020 – 28.2.2022.

X Oy on Energiateollisuus ry:n jäsenyritys ja siten työehtosopimuslain 4 §:n perusteella velvollinen soveltamaan toimihenkilöidensä työsuhteissa energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen

$fc

JHL ry oli vaatinut työtaistelutoimillaan nykyisten työehtosopimusten ja niiden mukaisen palkkatason säilyttämistä Z-konsernin yhtiöissä. Näin ollen työtaistelutoimet olivat kohdistuneet myös työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 23–26 §:ien määräyksiin.

Työtaistelun syyksi oli lisäksi mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Tältä osin työtaistelutoimien voitiin katsoa kohdistuvan energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiliiton vastuu

JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. JHL ry:n ennen työtaistelun alkamista lähettämät työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet sekä niistä ilmenevä työtaistelu-uhka osoittivat, että ammattiliitto oli tehnyt päätöksen työtaistelusta hyvissä ajoin ennen sen aloittamista.

JHL ry ei ollut ryhtynyt Energiateollisuus ry:n valvontailmoituksen saatuaan riittäviin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin esitetyn uhkauksen ja työnseisauksen peruuttamiseksi sekä työrauhan palauttamiseksi.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tuli ottaa huomioon, että JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuuttaan lyhyen ajan sisällä jo toisen kerran. JHL ry oli toteuttanut edellisen työtaistelun X Oy:ssä 8.-10.6.2021 samoilla perusteilla ja samalla tavalla kohdennettuna kuin nyt kyseessä olevan työtaistelun. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tuli huomioida myös se, että JHL ry on suuri ja vakavarainen ammattiliitto.

Oikeudenkäyntikulut

Energiateollisuus ry on myöntänyt JHL ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneensä valvontavelvollisuuttaan ja vaatinut, että Energiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 400 eurolla korkoineen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on kiistänyt kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan ja hyväksynyt siitä määrältään 2.500 euroa.

JHL ry:n X Oy:ssä toimeenpanema lakko ei ollut kohdistunut energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kanteessa mainituilla tavoilla. Jos työtaistelulla uhkaamisen katsotaan olevan erillinen työtaistelutoimenpide, myöskään se ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen.

Työtaistelun syynä oli ollut ainoastaan työnantajan ilmoitus toiseen työnantajaliittoon liittymisestä. JHL ry:n ilmoittama huoli liittyen halvempaan työehtosopimukseen vaihtamiseen oli seurausta työnantajan ilmoituksesta järjestäytyä Rakennusteollisuus ry:hyn. Työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan 3 §:n 1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö. Työnjohtoa koskevan määräyksen piiriin eivät kuulu sellaiset työantajan liikkeenjohtovaltansa perusteella tekemät toimenpiteet, jotka eivät millään tavoin liity työsuorituksen johtamiseen, työntekijän ottamiseen tai irtisanomiseen. Työtaistelu ei ollut kohdistunut työnantajan oikeuteen ottaa toimeen tai päättää työsuhde. Työnantajan järjestäytymisen arvostelu ei myöskään rikkonut oikeutta johtaa työtä. Kyseessä oli työnantajan järjestäytymistä koskeva päätös, joka ei ollut työn johtamista edes laajasti tulkittuna.

Työtaistelu ei ollut kohdistunut myöskään työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. JHL ry:n tekemät ilmoitukset eivät olleet sisältäneet vaatimusta, joka olisi koskenut voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä nyt tai tulevaisuudessa. JHL ry oli kuvannut kantajan kirjallisina todisteina vetoamissa sähköpostiviestissä ja tiedotteissa sitä, mitä työehtosopimuksen vaihtaminen tarkoittaisi ansiotasolle. Nuo viittaukset eivät olleet millään tavoin yksilöitävissä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta koskeviksi.

Työtaistelun ei myöskään voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen kokonaisuutena. Työtaisteluilmoituksen maininta ”Tämä heikentää Z Oy:n ja etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtoja” viittasi aiotun työehtosopimusvaihdoksen seurauksiin eikä kohdistunut millään tavoin voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan oli oikeuskäytännössä rajautunut lähinnä myötätuntotyötaisteluihin. Tässä tapauksessa oli kyse siitä, että vastaajan väitettiin rikkoneen työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Tällaisessa tapauksessa kantajan tuli osoittaa yksilöity työehtosopimusmääräys, johon työtaistelu oli kohdistunut. Jos tällaista määräystä ei työehtosopimuksessa ollut, ei työtaistelun voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen.

JHL ry ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska työtaistelun ei voitu katsoa kohdistuneen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen.

Lakosta ei ollut voinut aiheutua työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa, kun otettiin huomioon lakkoon osallistuneiden pieni henkilömäärä. Toteutunut työtaistelu ei muutenkaan ollut kohtuuttomasti haitannut palvelutuotantoa.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 18.6.2021 kello 14.00 ja sen liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista

2. JHL ry:n internet-sivustolla 18.6.2021 kello 14.00 julkaistu tiedote ”JHL jatkaa taistelua Z:n palkkapoljentaa vastaan: Yhtiö ei suostu neuvottelemaan, ammattiliitto lakkoon juhannusviikolla”

3. JHL ry:n internet-sivustolla 18.6.2021 kello 14.00 julkaistu tiedote ”Z:n lakko 21.-24.6.2021”

4. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan E:n sähköpostiviesti 18.6.2021 kello 14.45

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 18.6.2021 ja sen liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista (=K1)

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteiden syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 225)

Tukityötaistelua koskevassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:57 tuettavalla primaarityötaistelulla oli vastustettu yhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Tuomiossa katsottiin, että primaarityötaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Vastaavasti myös nyt käsillä olevassa asiassa yhtiön aikomuksen vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta on katsottava olevan sellainen työnantajan liikkeenjohdollinen ratkaisu, joka saa työnjohtomääräyksen kautta työrauhasuojan. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 3 §:n 1 kohdan määräykseen.

Edellä mainitun työtaistelua koskevan ilmoituksen mukaan JHL ry on vastustanut Z Oyj:n suunnitelmia heikentää henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen etuja. Kirjallisena todisteena esitetyssä JHL ry:n internet-sivuilla 18.6.2021 julkaistussa tiedotteessa todetaan muun ohessa: ”JHL jatkaa taistelua Z:n palkkapoljentaa vastaan: Yhtiö ei suostu neuvottelemaan, ammattiliitto lakkoon juhannusviikolla” ja ”Z pitää jääräpäisesti kiinni aikeistaan vaihtaa halvempaan työehtosopimukseen. Vaihto nirhaisee palkoista satoja tai jopa tuhat euroa vuodessa.” Työtuomioistuin katsoo mainittujen todisteiden osoittavan, että JHL ry on vaatinut työtaistelutoimillaan vallitsevan palkkatason säilyttämistä. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet myös voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 23–26 §:ien määräyksiin.

Kanteessa on lisäksi katsottu, että työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska työtaistelun syyksi on mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Työtuomioistuin toteaa, että työtaistelutoimenpiteiden on oikeuskäytännössä katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan lähinnä tilanteissa, joissa painostustoimilla on tuettu toista, työehtosopimuslain 8 §:n vastaista työtaistelutoimenpidettä. Lisäksi työtaistelutoimenpiteiden on katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan esimerkiksi tilanteessa, jossa työtaistelu on koskenut voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalan muutosta (TT 1985:103) tai työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen (TT 2008:38, TT 2012:52 ja TT 2019:39).

Se, että työtaistelun syyksi on mainittu työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoita, että työtaistelu kohdistuisi työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Sen sijaan työtaistelun on katsottava kohdistuvan niihin työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin, joiden kumoamista, muuttamista tai soveltamista vaatimukset koskevat, kuten edellä on todettu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskevien määräysten osalta.

Asiassa on riidatonta, että JHL ry:n edustaja on lähettänyt työtaistelua koskevan ilmoituksen ja että JHL ry toimeenpannut työtaistelun. Ammattiliitto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Energiateollisuus ry on vaatinut, että hyvityssakon määrää korottavana seikkana otetaan huomioon se, että JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuuttaan lyhyen ajan sisällä jo toisen kerran. Riidatonta on, että nyt käsiteltävässä työtaistelussa on ollut kyse JHL ry:n 8.-10.6.2021 toteuttaman työtaistelun jatkamisesta. Tuota työtaistelua koskeva asia on vireillä työtuomioistuimessa (diaarinumero 20051/2021). Mainitussa asiassa ei kuitenkaan ollut vielä nyt käsillä olevan työtaistelun tapahtuessa annettu työtuomioistuimen ratkaisua. Kyseessä ei siten ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpiteet olisivat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta. Näin ollen 8.-10.6.2021 järjestettyä lakkoa ei voida ottaa huomioon hyvityssakon määrää korottavana seikkana.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Työtuomioistuin on hyvityssakon määrää arvioidessaan ottanut huomioon sen, että hyvityssakko tuomitaan samalla kertaa sekä työtaistelulla uhkaamisesta että toteutuneesta työtaistelusta. Lisäksi hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiliiton koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla JHL ry on velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on 2.800 euroa sisältäen työtuomioistuimen oikeudenkäyntimaksun 2.050 euroa. JHL ry on paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.500 euroa ylittäviltä osin.

Asian hoitamisen vaatiman työmäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että haastehakemus on ollut hyvin samansisältöinen kuin kantajan vain noin viikko aikaisemmin työtuomioistuimessa vireille saattaman asian 20051/2021 haastehakemus. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa ei ole eritelty käytettyjen työtuntien määrää eikä tuntiveloitusta. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä tässä asiassa on 2.500 euroa, josta työn osuus siten on 450 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Työtaistelutoimenpiteet

JHL ry:n työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet olivat olleet todellisia työtaistelu-uhkauksia, jotka rikkoivat työrauhavelvollisuutta. Työtaistelu oli myös toteutunut ilmoituksen mukaisesti.

Toisin kuin vastaaja on väittänyt, työtaistelua koskevassa ilmoituksessa ei ole ollut kyse pelkästään vahinkojen minimoimiseen pyrkivästä ilmoituksesta. JHL ry on ilmoituksen yhteydessä vaatinut työehtosopimuksen vaihtamista koskevan suunnitelman perumista. Käsiteltävässä asiassa uhkauksen ja työtaistelun alkamisen välinen aika on ollut pidempi kuin vastaajan viittaamassa tapauksessa TT 2019:106 ja rinnastuu pikemminkin tapaukseen TT 2021:83.

Asiassa ei ole tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, joka olisi erillinen työtaistelutoimenpide. JHL ry:n työnantajalle osoittamassa viestissä oli ollut kyse vain aiotun työtaistelun ilmoittamisesta ennakkoon, jotta työnantaja voisi ryhtyä tarvittaviin järjestelyihin. Tällaista ilmoitusta, jolla pyritään minimoimaan työnantajan vahinkoja, ei ole oikeuskäytännössä pidetty erillisenä työtaisteluna (TT 2019:106). Viesti oli lähetetty perjantaina 18.6.2021 kello 14.00 työpäivän ollessa päättymässä, ja lakko oli alkanut maanantaina 21.6.2021 kello 00.00. Viestillä ei ollut pyritty enää erikseen uhkauksena vaikuttamaan työnantajaan. Viestissä ei myöskään ollut annettu ymmärtää, että työnantaja voisi toisin toimimalla estää työtaistelun syntymisen. Jos työrauhavelvollisuutta katsotaan rikotun, se oli tapahtunut vasta lakkoon ryhdyttäessä.

JHL ry:n johdon neuvonantaja oli edellä kerrotuin tavoin ilmoittanut 18.6.2021 kello 14 sähköpostitse Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajalle ja johtajalle sekä X Oy:n toimitusjohtajalle työtaistelusta, joka alkaisi maanantaina 21.6.2021 kello 00.00 ja päättyisi torstaina 24.6.2021 kello 24.00. Työtaistelu toteutui ilmoituksen mukaisesti, ja siihen osallistui ainakin yksi toimihenkilö.

Vastauksessa on katsottu, ettei asiassa ole tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, jota olisi pidettävä erillisenä työtaistelutoimenpiteenä, vaan kyseessä on ollut tavanomainen ennakkoilmoitus työtaistelusta.

Työtaistelutoimenpiteiksi on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa vakiintuneesti katsottu työntekijä- tai työnantajapuolen kollektiiviset, joukkoluonteiset painostustoimet, jotka suunnataan vastapuoleen tämän tai ehkä kolmannen osapuolen taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset. Toimenpiteen järjestäytyneeseen luonteeseen kuuluu, että sillä ajetaan yhteistä tavoitetta, jonka saavuttamiseksi vastapuolta, yleensä omaa työnantajaa tai työnantajayhdistystä, painostetaan. Painostus voi ilmetä myös vastalauseen esittämisenä (ulosmarssi). Joukkoluonteesta ja painostustarkoituksesta ei ole yleensä mitään epäilystä, jos toimenpiteestä on yhdistyksen päätös ja siitä kertova ammattiosaston tiedote, työntekijäliiton työnantajapuolelle lähettämä uhkavaatimus tai vastaava. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 209–210)

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelulla uhkaamiseen on tyypillisesti liittynyt työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajalle (esim. TT 2015:99, 2014:149 ja 2013:179). Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2019:106 on lausuttu, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Sen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. Se, onko kysymys työtaistelulla uhkaamisesta vai aiotusta työtaistelusta tehdystä ilmoituksesta, on ratkaistava tapauskohtaisesti ilmi tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden.

Kyseisessä ratkaisussa TT 2019:106 työtuomioistuin päätyi asian kokonaisarvioinnissa siihen, ettei ammattiosaston edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta tullut pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä. Ratkaisussa otettiin huomioon se, ettei ammattiosaston ollut näytetty esittäneen työnantajalle nimenomaisia vaatimuksia, uhkauksia tai toimintavaihtoehtoja eikä myöskään muuten painostaneen työnantajaa toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Lisäksi ratkaisussa otettiin huomioon se, että ilmoitus työtaistelusta oli tehty vain noin kolme tuntia ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista, jolloin työnantajan mahdollisuudet reagoida viestiin ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista olivat olleet käytännössä hyvin rajalliset.

Käsillä olevassa asiassa on esitetty kirjallisena todisteena JHL ry:n johdon neuvonantajan 18.6.2021 lähettämä sähköpostiviesti. Viestin liitteenä olevassa ilmoituksessa on muun ohella todettu: ”JHL ry aloittaa työtaistelutoimenpiteet maanantaina 21.06.2021 klo 00:00 alkaen ja päättyen torstaina 24.06.2021 klo 24.00. — Työtaistelu on JHL ry:n julistama.” Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on voinut viestin johdosta perustellusti ymmärtää, että työnseisaus todennäköisesti tultaisiin järjestämään eli työtaistelun mahdollisuus on ollut todellinen.

Edellä mainitussa sähköpostiviestin liitteessä työtaistelun syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Lisäksi viestissä on todettu: ”JHL ry edellyttää, että Z Oyj ei siirrä henkilöstöä koskevaa työehtosopimusta halvempaan Rakennusteollisuus ry:n kanssa sovittuun sopimukseen, vaan jatkaa entisellä tavalla kunnioittaen ja noudattaen niitä sopimusaloja, joita Z:ssa noudatetaan tälläkin hetkellä.”

Työtuomioistuin katsoo, että viestistä ilmenee JHL ry:n esittämä nimenomainen vaatimus työnantajayhtiötä kohtaan. Sähköpostiviestillä on ollut tarkoitus painostaa työnantajaa siten, että sillä on pyritty vaikuttamaan työnantajan päätökseen vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia. Käsiteltävässä asiassa ei näin ollen ole kysymys vastaavanlaisesta tilanteesta kuin asiassa TT 2019:106, jossa ilmoitus työtaistelusta oli tehty lisäksi vain muutamia tunteja ennen työtaistelun alkamista. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että ammattiliiton edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta voidaan tässä tapauksessa pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Jarkko Ruohoniemi, Anu-Tuija Lehto ja Patrik Stenholm jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.