TT 2022:6 – Lakko

Työtaistelulla uhkaamisen ja toteutuneen työtaistelun syynä oli työnantajayhtiön päätös vaihtaa sovellettavia työehtosopimuksia. Työtaistelutoimien katsottiin kohdistuneen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskeviin määräyksiin mutta ei työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein ammattiliiton ja ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto ja ammattiosasto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Energiateollisuus ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Kuultava

Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (jäljempänä JHL ry) johdon neuvonantaja A lähetti 18.6.2021 kello 14.00 Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja B:lle ja johtaja C:lle sekä X Oy:n toimitusjohtaja D:lle sähköpostiviestin, jossa todettiin JHL ry:n aloittavan työtaistelutoimenpiteet maanantaina 21.6.2021 kello 00.00 ja työtaistelutoimien päättyvän torstaina 24.6.2021 kello 24.00. Ilmoituksen mukaan työtaistelun piiriin kuuluivat kaikki Z Oyj:n työtehtävät. X Oy on Z-konserniin kuuluva yhtiö.

Työtaistelun syyksi ilmoitettiin Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Ilmoituksessa vaadittiin Z Oyj:tä perumaan työehtosopimusten vaihtaminen ja jatkamaan konsernissa nykyisin sovellettavien työehtosopimusten noudattamista.

Lisäksi JHL ry julkaisi 18.6.2021 kello 14.00 internet-sivustollaan kaksi työtaistelua koskevaa tiedotetta. Tiedotteiden mukaan työtaistelulla oli tarkoitus vastustaa Z-konserniin kuuluvien ja konsernin omistuksessa olevien yhtiöiden suunnitelmia siirtyä soveltamaan muita kuin yhtiötä nykyisin sitovia työehtosopimuksia. Tiedotteista ilmeni lisäksi, että kyse oli JHL ry:n 8.-10.6.2021 toteuttaman työtaistelun jatkamisesta samoilla perusteilla ja samalla tavoin kohdennettuna.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija E lähetti 18.6.2021 kello 14.45 JHL ry:n puheenjohtaja F:lle, toimialajohtaja G:lle ja energia-alan sopimusasiantuntija H:lle sähköpostitse valvontailmoituksen, jossa Energiateollisuus ry katsoi JHL ry:n lyhyen ajan sisällä uudelleen toistuvan työtaistelun ja sitä koskevan uuden uhkauksen rikkovan järjestöjen välillä voimassa oleviin työehtosopimuksiin kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

X Oy:n toimitusjohtaja D ilmoitti 21.6.2021 kello 21.37 sähköpostitse yhtiön työntekijöiden pääluottamusmiehelle I:lle, että yhtiö piti työtaistelua työrauhavelvollisuuden vastaisena toimenpiteenä. Viestissä pääluottamusmiestä kehotettiin ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja vaadittiin selvitystä työrauhan palauttamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. I toimii Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry:n puheenjohtajana.

Työtaistelu toteutui ilmoituksen mukaisesti, ja siihen osallistui 21 JHL ry:n jäsentä.

X Oy on Energiateollisuus ry:n jäsenyritys ja siten työehtosopimuslain 4 §:n perusteella velvollinen soveltamaan työntekijöidensä työsuhteissa Sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimusta.

Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry:ssä on 227 jäsentä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Energiateollisuus ry on vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry tuomitaan hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Energiateollisuus ry on lisäksi vaatinut, että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kohdistuminen työehtosopimukseen

$108

JHL ry oli vaatinut työtaistelutoimillaan nykyisten työehtosopimusten ja niiden mukaisen palkkatason säilyttämistä Z-konsernin yhtiöissä mukaan lukien X Oy:ssä. Näin ollen työtaistelutoimet olivat kohdistuneet myös työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 5 luvun 35-47 kohtien määräyksiin.

Työtaistelun syyksi oli lisäksi mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Tältä osin työtaistelutoimien voitiin katsoa kohdistuvan sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Hyvityssakkoja korottavana tekijänä tuli ottaa huomioon se, että työrauhavelvollisuuden rikkominen oli toistunut lyhyen ajan sisällä. Edellinen työtaistelu oli toteutettu X Oy:ssä 8.-10.6.2021 samoilla perusteilla ja samalla tavoin kohdennettuna kuin nyt kyseessä oleva työtaistelu. Hyvityssakon määrää korottavana seikkana tuli huomioida myös se, että JHL ry on suuri ja vakavarainen ammattiliitto.

Oikeudenkäyntikulut

Nyt käsiteltävän asian haastehakemuksessa on kyse eri työtaistelusta kuin asiassa 20073/2021. Näin ollen haastehakemuksen laatiminen käsillä olevassa asiassa on edellyttänyt vastaavan laajuista asiaan tutustumista kuin aikaisempaa työtaistelua koskevassa asiassa.

Energiateollisuus ry on myöntänyt vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Oulun sähkölaitoksen ammattisosasto JHL ry ovat kiistäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa tai laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa ja vaatineet, että Energiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 400 eurolla korkoineen.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Oulun sähkölaitoksen ammattisosasto JHL ry ovat kiistäneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan mutta hyväksyneet siitä määrältään 2.500 euroa.

JHL ry:n X Oy:ssä toimeenpanema lakko ei ollut kohdistunut sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen kanteessa mainituilla tavoilla. Jos työtaistelulla uhkaamisen katsotaan olevan erillinen työtaistelutoimenpide, myöskään se ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen.

Työtaistelun syynä oli ollut työnantajan ilmoitus toiseen työnantajaliittoon liittymisestä. JHL ry:n ilmoittama huoli liittyen halvempaan työehtosopimukseen vaihtamiseen oli seurausta työnantajan ilmoituksesta järjestäytyä Rakennusteollisuus ry:hyn. Työehtosopimuksen työjohto-oikeutta koskevan 5.1 kohdan mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työsopimuslaissa tarkoitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Työnjohtoa koskevan määräyksen piiriin eivät kuulu sellaiset työantajan liikkeenjohtovaltansa perusteella tekemät toimenpiteet, jotka eivät millään tavoin liity työsuorituksen johtamiseen, työntekijän ottamiseen tai irtisanomiseen. Työtaistelu ei ollut kohdistunut työnantajan oikeuteen ottaa toimeen tai päättää työsuhde. Työnantajan järjestäytymisen arvostelu ei myöskään rikkonut oikeutta johtaa työtä. Kyseessä oli työnantajan järjestäytymistä koskeva päätös, joka ei ollut työn johtamista edes laajasti tulkittuna.

Työtaistelu ei ollut kohdistunut myöskään työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. JHL ry oli vaatinut työnantajaa luopumaan hankkeesta vaihtaa työehtosopimusta liittymällä toiseen työnantajaliittoon. JHL ry oli kuvannut kantajan kirjallisina todisteina vetoamissa sähköpostiviestissä ja tiedotteissa sitä, mitä työehtosopimuksen vaihtaminen tarkoittaisi ansiotasolle. Ne eivät kuitenkaan olleet sisältäneet vaatimusta, joka koskisi voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausmääräyksiä.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan oli oikeuskäytännössä rajautunut lähinnä myötätuntotyötaisteluihin. Tässä tapauksessa oli kyse siitä, että vastaajan ja kuultavan väitettiin rikkoneen työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Tällaisessa tapauksessa kantajan tuli osoittaa yksilöity työehtosopimusmääräys, johon työtaistelu oli kohdistunut. Jos tällaista määräystä ei työehtosopimuksessa ollut tai siihen ei kanteessa vedottu, ei työtaistelun voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen.

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

Hyvityssakon määrästä

Lakosta ei ollut aiheutunut työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa, eivätkä työtaistelut olleet kohtuuttomasti haitanneet palvelutuotantoa.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana ei voitu ottaa huomioon sitä, että X Oy:ssä oli aiemmin järjestetty samasta syystä työtaistelu. Työtuomioistuin ei ollut todennut aikaisempaa työtaistelua laittomaksi.

Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry:n osalta hyvityssakon määrässä tuli ottaa huomioon, että ammattiosasto ei ollut ollut aktiivisesti järjestämässä työtaistelua vaan sen jäsenistö oli noudattanut liiton ilmoitusta työtaistelusta.

Kantajan esittämä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus oli määrältään liiallinen, koska kanteessa oli pitkälti toistettu asian 20073/2021 haastehakemuksessa esitetyt perustelut.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 18.6.2021 kello 14.00 ja sen liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista

2. JHL ry:n internet-sivustolla 18.6.2021 kello 14.00 julkaistu tiedote ”JHL jatkaa taistelua Z:n palkkapoljentaa vastaan: Yhtiö ei suostu neuvottelemaan, ammattiliitto lakkoon juhannusviikolla”

3. JHL ry:n internet-sivustolla 18.6.2021 kello 14.00 julkaistu tiedote ”Z:n lakko 21.-24.6.2021”

4. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan E:n sähköpostiviesti 18.6.2021 kello 14.45

5. X Oy:n toimitusjohtajan D:n sähköpostiviesti 21.6.2021 21.37

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. JHL ry:n johdon neuvonantajan A:n sähköpostiviesti 18.6.2021 ja sen liitteenä ollut ilmoitus työtaistelutoimista

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteiden syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vaatimukset ja vastalauseet, joiden aiheena ovat työnantajan työnjohdolliset ratkaisut, kohdistuvat työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, vaikka kysymyksessä olevasta asiasta ei olisi muita yksityiskohtaisia määräyksiä työehtosopimuksessa. Työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat oikeuskäytännön mukaan työrauhasuojan. Näin on silloinkin, kun ratkaistavasta asiasta ei edes voitaisi sopia pätevästi työehtosopimuksella. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 225)

Tukityötaistelua koskevassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2021:57 tuettavalla primaarityötaistelulla oli vastustettu yhtiön päätöstä vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta. Tuomiossa katsottiin, että primaarityötaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Vastaavasti myös nyt käsillä olevassa asiassa yhtiön aikomuksen vaihtaa työnantajaliittoa ja sovellettavaa työehtosopimusta on katsottava olevan sellainen työnantajan liikkeenjohdollinen ratkaisu, joka saa työnjohtomääräyksen kautta työrauhasuojan. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 5.1 kohdan määräykseen.

Edellä mainitun työtaistelua koskevan ilmoituksen mukaan JHL ry on vastustanut Z Oyj:n suunnitelmia heikentää henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen etuja. Kirjallisena todisteena esitetyssä JHL ry:n internet-sivuilla 18.6.2021 julkaistussa tiedotteessa on todettu muun ohessa: ”JHL jatkaa taistelua Z:n palkkapoljentaa vastaan: Yhtiö ei suostu neuvottelemaan, ammattiliitto lakkoon juhannusviikolla” ja ”Z pitää jääräpäisesti kiinni aikeistaan vaihtaa halvempaan työehtosopimukseen. Vaihto nirhaisee palkoista satoja tai jopa tuhat euroa vuodessa.” Työtuomioistuin katsoo mainittujen todisteiden osoittavan, että JHL ry on vaatinut työtaistelutoimillaan vallitsevan palkkatason säilyttämistä. Työtaistelutoimenpiteet ovat siten kohdistuneet myös voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 5 luvun 35-47 kohtien määräyksiin.

Kanteessa on lisäksi katsottu, että työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska työtaistelun syyksi on mainittu ”etenkin X Oy:n työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen”. Työtuomioistuin toteaa, että työtaistelutoimenpiteiden on oikeuskäytännössä katsottu kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan lähinnä tilanteissa, joissa painostustoimilla on tuettu toista, työehtosopimuslain 8 §:n vastaista työtaistelutoimenpidettä. Lisäksi työtaistelutoimenpiteiden on katsottu kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan esimerkiksi tilanteessa, jossa työtaistelu on koskenut voimassa olevan työehtosopimuksen soveltamisalan muutosta (TT 1985:103) tai työtaistelulla on pyritty painostamaan työnantajaa suostumaan työntekijäpuolen tavoitteiden mukaisen uuden työehtosopimuksen solmimiseen (TT 2008:38, TT 2012:52 ja TT 2019:39).

Se, että työtaistelun syyksi on mainittu työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikentäminen, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan osoita, että työtaistelu kohdistuisi työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Sen sijaan työtaistelun on katsottava kohdistuvan niihin työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin, joiden kumoamista, muuttamista tai soveltamista vaatimukset koskevat, kuten edellä on todettu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja palkkausta koskevien määräysten osalta.

Asiassa on riidatonta, että JHL ry:n edustaja on lähettänyt työtaistelua koskevan ilmoituksen ja että JHL ry toimeenpannut työtaistelun. Ammattiliitto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Kanteen mukaan ammattiosaston puheenjohtaja ja pääluottamusmies I on osallistunut työnseisaukseen, mitä vastaaja ja kuultavat eivät ole kiistäneet. Ammattiosasto vastaa lakkoon osallistuneiden edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiosasto ei voi vapautua vastuustaan vetoamalla yläjärjestön tekemään työtaistelua koskevaan päätökseen.

Hyvityssakot

Energiateollisuus ry on vaatinut, että hyvityssakon määrää korottavana seikkana otetaan huomioon se, että JHL ry ja ammattiosasto olivat rikkoneet työrauhavelvollisuuttaan lyhyen ajan sisällä jo toisen kerran. Riidatonta on, että nyt käsiteltävässä työtaistelussa on ollut kyse JHL ry:n ja ammattiosaston 8.-10.6.2021 toteuttaman työtaistelun jatkamisesta, jota koskeva asia on vireillä työtuomioistuimessa (diaarinumero 20073/2021). Mainitussa asiassa ei kuitenkaan ollut vielä nyt käsillä olevan työtaistelun tapahtuessa annettu työtuomioistuimen ratkaisua. Kyseessä ei siten ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpiteet olisivat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta. Näin ollen 8.-10.6.2021 järjestettyä lakkoa ei voida ottaa huomioon hyvityssakkojen määriä korottavana seikkana.

Työtuomioistuin on hyvityssakkojen määriä arvioidessaan ottanut huomioon sen, että hyvityssakot tuomitaan samalla kertaa sekä työtaistelulla uhkaamisesta että toteutuneesta työtaistelusta. Toisaalta asiassa on ammattiosaston osalta otettu huomioon, että työtaistelutoimien aloittaminen on perustunut ammattiliiton päätökseen. Lisäksi hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiliiton ja -osaston koko sekä muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla JHL ry ja Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry ovat velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on 2.800 euroa sisältäen työtuomioistuimen oikeudenkäyntimaksun 2.050 euroa. Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.500 euroa ylittäviltä osin.

Asian hoitamisen vaatiman työmäärän osalta työtuomioistuin toteaa, että haastehakemus on ollut hyvin samansisältöinen kuin kantajan edellisenä päivänä työtuomioistuimessa vireille saattaman asian 20073/2021 haastehakemus. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksessa ei ole eritelty käytettyjen työtuntien määrää eikä tuntiveloitusta. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin katsoo, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä tässä asiassa on 2.500 euroa, josta työn osuus siten on 450 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa ja Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Työtaistelutoimenpiteet

JHL ry:n työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet olivat olleet todellisia työtaistelu-uhkauksia, jotka rikkoivat työrauhavelvollisuutta. Työtaistelu oli myös toteutunut ilmoituksen mukaisesti.

Toisin kuin vastaaja ja kuultava ovat väittäneet, työtaistelua koskevassa ilmoituksessa ei ole ollut kyse pelkästään vahinkojen minimoimiseen pyrkivästä ilmoituksesta. JHL ry on ilmoituksen yhteydessä vaatinut työehtosopimuksen vaihtamista koskevan suunnitelman perumista (todiste K1 ja V1). Käsiteltävässä asiassa uhkauksen ja työtaistelun alkamisen välinen aika on ollut pidempi kuin vastaajan viittaamassa tapauksessa TT 2019:106 ja rinnastuu paremmin ratkaisuun TT 2021:83.

X Oy joutui työtaistelun takia selvittämään ja varmistamaan vararesursseja sähköverkkotyöhön, mistä aiheutui ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Työtaistelutoimenpiteistä aiheutui haittaa asiakassuhteille, koska asiakkaiden projektien valmistumista jouduttiin siirtämään luvatusta. Työtaistelutoimenpiteet merkitsivät myös menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia, koska myrskyvaurioiden korjaamiseen ei pystytty osoittamaan pyydettyjä resursseja.

Ammattiosaston vastuu

Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Työntekijät kieltäytyivät kollektiivisesti työstä 21.-24.6.2021. Työnseisaukseen osallistuivat myös ammattiosaston puheenjohtaja ja henkilöstöryhmää edustava pääluottamusmies I sekä varaluottamusmies J.

Ammattiosasto oli toissijaisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Työtaisteluja koskevan ilmoituksen ja tiedotteiden perusteella ammattiosastolla oli ollut etukäteen tieto työtaistelusta. Työnseisaus oli toteutunut ilmoituksen mukaisesti yhtiön työrauhan palauttamista koskevista vaatimuksista huolimatta. Työnseisauksen alettua pääluottamusmies tai muut ammattiosaston edustajat eivät olleet ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai ainakin toimenpiteet olivat olleet riittämättömiä.

Ammattiliiton vastuu

JHL ry oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. JHL ry:n ennen työtaistelun alkamista lähettämät työtaistelua koskevat ilmoitukset ja tiedotteet sekä niistä ilmenevä työtaistelu-uhka osoittivat, että ammattiliitto oli tehnyt päätöksen työtaistelusta hyvissä ajoin ennen sen aloittamista.

JHL ry ei ollut ryhtynyt Energiateollisuus ry:n valvontailmoituksen saatuaan tehokkaisiin toimenpiteisiin esitetyn uhkauksen ja työnseisauksen peruuttamiseksi sekä työrauhan palauttamiseksi.

Asiassa ei ole tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, joka olisi erillinen työtaistelutoimenpide. JHL ry:n työnantajalle osoittamassa viestissä on ollut kyse vain aiotun työtaistelun ilmoittamisesta ennakkoon, jotta työnantaja voisi ryhtyä tarvittaviin järjestelyihin. Tällaista ilmoitusta, jolla pyritään minimoimaan työnantajan vahinkoja, ei ole oikeuskäytännössä pidetty erillisenä työtaisteluna (TT 2019:106). Viesti on lähetetty perjantaina 18.6.2021 kello 14.00 työpäivän ollessa päättymässä, ja lakko on alkanut maanantaina 21.6.2021 kello 00.00. Työtaistelulla uhkaamisella ei ole enää tuossa vaiheessa viikonlopun alkaessa ole realistisesti odotettu saavutettavan itsenäisenä toimena mitään. Viestissä ei myöskään ole annettu ymmärtää, että työnantaja voisi toisin toimimalla estää työtaistelun syntymisen. Jos työrauhavelvollisuutta katsotaan rikotun, se on tapahtunut vasta lakkoon ryhdyttäessä.

JHL ry ei ollut rikkonut valvontavelvollisuuttaan, koska työtaistelun ei voitu katsoa kohdistuneen sähköalan tes–energia–ICT–verkosto-työehtosopimukseen.

Oulun sähkölaitoksen ammattiosasto JHL ry ei ollut rikkonut työrauhavelvollisuuttaan eikä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, koska työtaistelun ei voitu katsoa kohdistuneen voimassa olevaan työehtosopimukseen.

Joka tapauksessa ammattiosasto ei ollut rikkonut (passiivista) työrauhavelvollisuutta. Ammattiosasto ei ollut tehnyt päätöstä lakkoon ryhtymisestä eikä muustakaan aktiivisesta, liiton päättämiin toimenpiteisiin kuulumattomasta työtaistelutoimesta. Ammattiliittoon kuuluvat jäsenet olivat osallistuneet lakkoon liiton ohjeistuksen mukaisesti ilman ammattiosaston päätöksiä. Tämä koski myös pääluottamusmiehen ja ammattiosaston puheenjohtajan I:n osallistumista lakkoon. Varaluottamusmies J:n osallistumisella ei ollut merkitystä ammattiosaston vastuun kannalta, koska hän ei ollut tuona aikana hoitamassa luottamusmiehen tehtävää.

Mikäli työtaistelun katsottaisiin kohdistuneen työehtosopimukseen, ammattisosasto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuuden laiminlyömisen. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Valvontavelvollisuuden laiminlyömisen osalta tuli kuitenkin ottaa huomioon, että ammattiosaston jäsenet olivat toteuttaneet liiton toimeenpanemaa lakkomääräystä. Tällaisessa tilanteessa ammattiosaston käytettävissä olevat keinot lakon estämiseksi olivat hyvin rajalliset, elleivät olemattomat.

JHL ry:n johdon neuvonantaja oli edellä kerrotuin tavoin ilmoittanut 18.6.2021 kello 14 sähköpostitse Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajalle ja johtajalle sekä X Oy:n toimitusjohtajalle työtaistelusta, joka alkaisi maanantaina 21.6.2021 kello 00.00 ja päättyisi torstaina 24.6.2021 kello 24.00. Työtaistelu toteutui ilmoituksen mukaisesti, ja siihen osallistui 21 työntekijää.

Vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, ettei asiassa ole tapahtunut sellaista työtaistelulla uhkaamista, jota olisi pidettävä erillisenä työtaistelutoimenpiteenä, vaan kyseessä on ollut tavanomainen ennakkoilmoitus työtaistelusta.

Työtaistelutoimenpiteiksi on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa vakiintuneesti katsottu työntekijä- tai työnantajapuolen kollektiiviset, joukkoluonteiset painostustoimet, jotka suunnataan vastapuoleen tämän tai ehkä kolmannen osapuolen taivuttamiseksi hyväksymään esitetyt vaatimukset. Toimenpiteen järjestäytyneeseen luonteeseen kuuluu, että sillä ajetaan yhteistä tavoitetta, jonka saavuttamiseksi vastapuolta, yleensä omaa työnantajaa tai työnantajayhdistystä, painostetaan. Painostus voi ilmetä myös vastalauseen esittämisenä (ulosmarssi). Joukkoluonteesta ja painostustarkoituksesta ei ole yleensä mitään epäilystä, jos toimenpiteestä on yhdistyksen päätös ja siitä kertova ammattiosaston tiedote, työntekijöiden työnantajapuolelle lähettämä uhkavaatimus tai vastaava. (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, Helsinki 2020, s. 209–210)

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä työtaistelulla uhkaamiseen on tyypillisesti liittynyt työntekijäpuolen esittämiä vaatimuksia työnantajalle (esim. TT 2015:99, 2014:149 ja 2013:179). Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2019:106 on katsottu, että esimerkiksi vahinkojen minimoimiseksi voi olla työnantajan kannalta toivottavaa, että työntekijäpuoli ilmoittaa tulevasta työtaistelusta ennakolta. Sen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikkia ilmoituksia aiotusta työtaistelutoimenpiteestä pidetään työtaistelulla uhkaamisena, joka voi johtaa velvollisuuteen maksaa hyvityssakkoa. Se, onko kysymys työtaistelulla uhkaamisesta vai aiotusta työtaistelusta tehdystä ilmoituksesta, on ratkaistava tapauskohtaisesti ilmi tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden.

Kyseisessä ratkaisussa TT 2019:106 työtuomioistuin päätyi asian kokonaisarvioinnissa siihen, ettei ammattiosaston edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta tullut pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä. Ratkaisussa otettiin huomioon se, ettei ammattiosaston ollut näytetty esittäneen työnantajalle nimenomaisia vaatimuksia, uhkauksia tai toimintavaihtoehtoja eikä myöskään muuten painostaneen työnantajaa toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla. Lisäksi ratkaisussa otettiin huomioon se, että ilmoitus työtaistelusta oli tehty vain noin kolme tuntia ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista, jolloin työnantajan mahdollisuudet reagoida viestiin ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista olivat olleet käytännössä hyvin rajalliset.

Käsillä olevassa asiassa on esitetty kirjallisena todisteena JHL ry:n johdon neuvonantajan 18.6.2021 lähettämä sähköpostiviesti. Viestin liitteenä olevassa ilmoituksessa on muun ohella todettu: ”JHL ry aloittaa työtaistelutoimenpiteet maanantaina 21.06.2021 klo 00:00 alkaen ja päättyen torstaina 24.06.2021 klo 24.00. — Työtaistelu on JHL ry:n julistama.” Työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on voinut viestin johdosta perustellusti ymmärtää, että työnseisaus todennäköisesti tultaisiin järjestämään eli työtaistelun mahdollisuus on ollut todellinen.

Edellä mainitussa sähköpostiviestin liitteessä työtaistelun syyksi on ilmoitettu Z Oyj:n aikomus vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia, mikä heikentäisi henkilöstön palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja etenkin X Oy:ssä. Lisäksi viestissä on todettu: ”JHL ry edellyttää, että Z Oyj ei siirrä henkilöstöä koskevaa työehtosopimusta halvempaan Rakennusteollisuus ry:n kanssa sovittuun sopimukseen, vaan jatkaa entisellä tavalla kunnioittaen ja noudattaen niitä sopimusaloja, joita Z:ssa noudatetaan tälläkin hetkellä.”

Työtuomioistuin katsoo, että viestistä ilmenee JHL ry:n esittämä nimenomainen vaatimus työnantajayhtiötä kohtaan. Sähköpostiviestillä on ollut tarkoitus painostaa työnantajaa siten, että sillä on pyritty vaikuttamaan työnantajan päätökseen vaihtaa konsernissa sovellettavia työehtosopimuksia. Käsiteltävässä asiassa ei näin ollen ole kysymys vastaavanlaisesta tilanteesta kuin asiassa TT 2019:106, jossa ilmoitus työtaistelusta oli tehty lisäksi vain muutamia tunteja ennen työtaistelun alkamista. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että ammattiliiton edustajan työnantajalle tekemää ilmoitusta aiotusta työtaistelusta voidaan tässä tapauksessa pitää painostustarkoituksessa tehtynä työtaistelutoimenpiteenä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Satu Saarensola, Mikko Nyyssölä, Jarkko Ruohoniemi, Anu-Tuija Lehto ja Patrik Stenholm jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.