TT 2023:11 – Lakko

Yrityskohtaisen työehtosopimuksen määräyksen mukaan yrityksen työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatettiin kulloinkin voimassa olevia tietyn työnantajajärjestön solmimia työehtosopimuksia työehtosopimuslain 4 §:n perusteella. Riidatonta oli, että määräyksessä tarkoitetut työehtosopimukset eivät olleet tulleet yrityskohtaisen työehtosopimuksen osaksi. Työtuomioistuin katsoi, että työtaistelut, joissa esitettiin määräyksessä tarkoitettuihin työehtosopimuksiin kohdistuvia vaatimuksia, eivät olleet yrityskohtaisen työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen vastaisia.

Yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa mainittuihin työehtosopimuksiin osallinen ammattiliitto oli antanut lakkoilmoituksen. Työtuomioistuin katsoi, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen solmineen ammattiliiton sen jälkeen ilmoittama työnseisaus oli laillisen työtaistelun tukemiseksi järjestettävä tukilakko. Työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että viimeksi mainittu ammattiliitto olisi pyrkinyt tukityötaistelusta ilmoittaessaan osaksikaan vaikuttamaan yrityskohtaiseen työehtosopimukseen. Ammattiliiton ilmoitus tukityötaistelusta oli sallittu työtaistelutoimenpide.

Asia

Työrauha

Kantaja

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Vastaaja

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Helsingin Bussiliikenne Oy on Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n (ALT ry) jäsenyritys. ALT ry ja Helsingin Bussiliikenne Oy ovat yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n (nykyiseltä nimeltään Ammattiliitto Jyty ry) kanssa solmineet 15.12.2016 Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen, joka on kokonaisuudessaan voimassa ainakin 31.1.2024 saakka. Työehtosopimuksen 2 §:n mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ALT ry:n solmimia työehtosopimuksia. Tällaisia työehtosopimuksia ovat olleet muun muassa ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmitut linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työehtosopimukset. ALT ry:n ja AKT ry:n väliset työehtosopimukset eivät ole tulleet Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen osaksi.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 5 §:ssä sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet työrauhavelvoitteeseen.

Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.1.2023. AKT ry antoi 14.2.2023 noin kello 20.10 valtakunnansovittelijan toimistossa ALT ry:n toimitusjohtajalle ja valtakunnansovittelijalle kirjallisen lakkoilmoituksen. AKT ry:n ilmoittaman linja-autohenkilökunnan lakon piirissä on muun muassa Helsingin Bussiliikenne Oy.

JHL ry antoi 14.2.2023 kello 21.04 sähköpostitse työriitojen sovittelusta annetun lain 2 luvun 7 §:n mukaisen ilmoituksen Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, ALT ry:lle ja valtakunnansovittelijalle. Siinä JHL ry ilmoitti aloittavansa työnseisauksen Helsingin Bussiliikenne Oy:n työpaikoilla 1.3.2023 kello 00.01 vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluja. Lakko koskisi alkaessaan kaikkia Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä tehtäviä töitä. Ilmoituksessa ei määritelty lakon päättymisajankohtaa. JHL ry julkaisi lisäksi 15.2.2023 kello 9.00 tiedotteen, jossa se ilmoitti haluavansa vauhdittaa lakolla linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen neuvotteluja.

ALT ry:n toimitusjohtaja lähetti 14.2.2023 kello 22.22 muun muassa JHL ry:lle sähköpostiviestin, jossa hän muistutti Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen ja sen sisältämän työrauhavelvoitteen olevan voimassa. Viestissään toimitusjohtaja pyysi JHL ry:tä toimimaan työrauhavelvoitteen edellyttämällä tavalla ja valvomaan, etteivät myöskään JHL ry:n jäsenet ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin.

Asianosaiset ovat käyneet asiassa erimielisyysneuvottelut 25.2.2023.

JHL ry:llä on noin 300 jäsentä Helsingin Bussiliikenne Oy:n palveluksessa.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Asiassa ei ole esitetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ilmoitetun työtaistelun mahdolliset vaikutukset

Mikäli JHL ry:n ilmoittama lakko toteutuu, Helsingin Bussiliikenne Oy:ltä jää saamatta viikossa liikevaihtoa arviolta noin 500.000 euroa ajamattomina vuoroina. Lisäksi yhtiön säännöllisistä kilometrihuolloista jäisi tekemättä arviolta 18, kun kokonaishuoltotarve on 28 tehtyä huoltoa viikossa. Päivittäisistä kalustovioista ja liikennevahingoista jäisi korjaamatta arviolta yli puolet. Tämä haittaisi lakon jälkeen käynnistettävää liikennöintiä ja aiheuttaisi aluksi kalustopulaa useampana päivänä. Tällöin osa linja-autojen lähdöistä jäisi ajamatta, ja yhtiöltä jäisi saamatta tuloja. Lakko aiheuttaisi viikossa haittaa yli 250.000 matkustajalle.

Oikeudenkäyntikulut

ALT ry on hyväksynyt JHL ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin hylkää kanteen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on lisäksi vaatinut, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkoineen tai että asianosaiset joka tapauksessa velvoitetaan pitämään kulunsa asiassa vahinkonaan.

Mahdollisen hyvityssakon määrä

Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon, ettei työtaistelu ole vielä toteutunut eikä työnantajalle ole tähän mennessä aiheutunut mitään vahinkoa.

Ennen lakon toteutumista ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, ovatko kantajan esittämät luvut mahdollisten vahinkojen määrästä millään muotoa oikeita. Asiassa tulee ottaa huomioon, että samaan aikaa JHL ry:n ilmoittaman työtaistelun kanssa on alkamassa AKT ry:n ilmoittama lakko, joka koskee myös Helsingin Bussiliikenne Oy:tä. On mahdotonta ennakoida, miltä osin vahingot ja haitat tulisivat aiheutumaan nimenomaan JHL ry:n jäsenten mahdollisesta työtaistelusta, varsinkin kun JHL ry:n jäsenillä joka tapauksessa olisi oikeus kieltäytyä lakon alaisesta työstä.

Asia on siinä määrin epäselvä, ettei vastaajaa tule määrätä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja, vaikka työtuomioistuin määräisi hyvityssakon maksettavaksi.

JHL ry:n korvattaviksi mahdollisesti tulevien oikeudenkäyntikulujen määrässä tulee ottaa huomioon, että asiassa on käytännössä toistettu kanne, joka on jo esitetty asiassa 5/2023. Kyseisessä asiassa työtuomioistuin jätti kanteen tutkimatta (päätös 23.2.2023 nro H10/2023). Käsillä olevassa asiassa hyväksyttävä asiamiehen palkkio on siten kolmen tunnin työmäärää vastaavan palkkion ja oikeudenkäyntimaksun yhteismäärä eli korkeintaan 2.800 euroa.

Perustelut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on hyväksynyt Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry velvoitetaan korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Työtaistelutoimenpide ja sen kohdistuminen työehtosopimukseen

JHL ry:n työtaistelutoimenpide kohdistuu voimassa olevaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen 2 §:n määräyksiin, jotka koskevat muun muassa palkkaa, ja 5 §:n määräykseen, joka koskee työrauhavelvoitetta. Työtaistelutoimenpiteen on katsottava kohdistuvan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska sen 2 §:n 1. kohdan määräyksen nojalla JHL ry:n jäsenten työsuhteiden ehdot määräytyvät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ALT ry:n ja AKT ry:n välisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan. Poikkeukset koskevat muun muassa ammattiyhdistyksen jäsenmaksujen perintää.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n 1. kohdan johdosta työtaistelutoimenpide kohdistuu myös ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmittuun linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen 7 §:n palkkaa koskeviin määräyksiin.

JHL ry:n työtaistelutoimenpide kohdistuu myös Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 3 §:n määräykseen, joka koskee ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintää. JHL ry:n työtaisteluilmoituksessa työriidan syyksi on ilmoitettu muun muassa liiton jäsenten edunvalvontaedellytysten varmistaminen.

JHL ry:n työtaistelutoimenpide kohdistuu lisäksi Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen, joka koskee erimielisyysmenettelyä.

JHL ry:n työtaistelutoimenpide kohdistuu vielä Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 5 §:n työrauhavelvoitetta koskevaan määräykseen.

Lakkoa koskevalla uhkauksellaan JHL ry on pyrkinyt vaikuttamaan ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmittuja linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Siten JHL ry on pyrkinyt vaikuttamaan myös JHL ry:n linja-autonkuljettajien ja huoltokorjaamotyöntekijöiden työsuhteiden ehtoihin kuten palkkaan, koska ALT ry:n ja AKT ry:n välisten työehtosopimusten ehdot tulevat noudatettaviksi heidän työsuhteissaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n 1. kohdan nojalla. Kyse on työnantajaliiton ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n painostamisesta. Lakonuhka on todellinen.

Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu, että työtaistelutoimenpide voidaan periaatteessa aina toteuttaa pelkällä uhkaamisella (esim. TT 2022:7, TT 2022:6, TT 2021:93 ja TT 2018:111). Jo työtaistelu-uhan esittäminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, jos uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 214).

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan, voimassa olevan työehtosopimuksen 2 § ei ole vain informatiivinen. Kyseinen asiakirja on kokonaisuudessaan työehtosopimus. Erimielisyysasioiden käsittelyn on työehtosopimuksessa sovittu tapahtuvan paikallisten neuvottelujen jälkeen tämän työehtosopimuksen allekirjoittajaliittojen kesken. AKT ry ei ole allekirjoittanut tätä työehtosopimusta. Olisi erikoinen tilanne, jos AKT ry ratkoisi erimielisyysasiaa, jossa on kyse esimerkiksi JHL ry:n jäsenten jäsenmaksujen perinnästä. ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmitun linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 31 §:ssä oma määräys erimielisyysasioiden käsittelystä.

Työtaistelun väitetty laittomuus ja työtaistelun kohdistuminen

JHL ry:n ilmoittama työtaistelu ei kohdistu Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen yksittäisiin määräyksiin tai siihen kokonaisuudessakaan.

Työehtosopimuksen 2 §:n mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ALT ry:n solmimia työehtosopimuksia työehtosopimuslain 4 §:n perusteella kunkin työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisesti. Lisäksi pykälän 2. kohdassa on sovittu, että ”osapuolet sopivat työehtosopimusvaikutuksin 1.1.2017 lukien seuraavaa:”. Työehtosopimusvaikutuksin on siten sovittu siitä, mitä sopimuksen 3 — 6 §:ssä määrätään.

Kun sopimusta tulkitaan kokonaisuudessaan, osapuolet voivat sen 4 §:n 2. kohdan mukaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi vain sopimuksen 3 — 6 §:ää koskevat tulkintaa, soveltamista ja rikkomista koskevat erimielisyydet. Sopimuksen 2 §:n määräys onkin luonteeltaan vain informatiivinen, koska sen vastaisen menettelyn toteuttamiseksi ei ole käytettävissä lainkaan työehtosopimuslain mukaisia oikeusturvakeinoja. Sopimuksen 2 §:n 1. kohdassa sovittu kertoo käytännössä vain sen, että työnantajan on noudatettava työehtoja, joita sen olisi jo muutenkin noudatettava JHL ry:hyn kuuluvien työntekijöiden työsuhteissa työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin perusteella. Tällä määräyksellä ei ole työehtosopimusvaikutusta sopijaosapuolten kesken. Työrauhaa ei voi rikkoa työtaistelu-uhkauksella, joka kohdistuu seikkaan, joka ei ole osapuolten välillä voimassa työehtosopimusvaikutuksin.

Väitetty työtaistelulla uhkaaminen on sitä koskevan ilmoituksen ja JHL ry:n tiedotteen mukaan kohdistunut palkkaneuvotteluihin. JHL ry:n sekä ALT ry:n ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n välillä ei ole käynnissä mitään palkkaneuvotteluja.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevalla työehtosopimuksella ei ole sovittu palkoista, vaan siinä on ainoastaan informatiivinen viittaus ALT ry:n solmimiin työehtosopimuksiin. Uhkauksella ei siten ole pyritty vaikuttamaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen. Koska siinä viitattu työehtosopimus ei ole voimassa, ei Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevassa työehtosopimuksessa ole tällä hetkellä voimassa palkkausmääräyksiä, joihin tai joista käytäviin neuvotteluihin uhkauksen voitaisiin katsoa kohdistuvan. Uhkaus ei siten ylipäätään kohdistu työehtosopimuksen 2 §:n määräyksiin.

Työtaistelu-uhkaus ei kohdistu myöskään ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintää koskevaan sopimuksen 3 §:n määräykseen. Sillä, millä tavoin jäsenmaksut peritään, ei ole mitään tekemistä edunvalvontaedellytysten kanssa. Jäsenmaksut voidaan tarvittaessa toki kerätä suoramaksuina jäseniltä. Työnantajaperinnästä on sovittu ainoastaan maksuliikenteen helpottamiseksi. Tällä voi toki olla työntekijäliitolle pientä käytännön merkitystä jäsenmaksuperinnän toteuttamisen kannalta. Kysymys on kuitenkin puhtaasti järjestöllinen, ei edunvalvonnallinen kysymys. Jäsenmaksujen perintä ei vaikuta millään tavoin jäsenten edunvalvontaan. JHL ry ei ole esittänyt työtaistelu-uhkauksessaan tai muutenkaan mitään muutosvaatimusta jäsenmaksuperintään liittyen. Uhkauksella ei ole pyritty kumoamaan tai muuttamaan voimassa olevaa työehtosopimuksen määräystä.

Myöskään erimielisyysmenettelyä koskevan 4 §:n muuttamista ei ole vaadittu.

Työtaisteluilmoitus ei ole voinut kohdistua kokonaisuudessaan sopimukseen, joka on sisällöllisesti voimassa työehtosopimuksena vain 3 – 6 §:n osalta. Väitetty uhkaus ei selvästikään ole kohdistunut näihin määräyksiin, eikä kanteessa ole muutenkaan selvitetty, miten edes teoriassa työtaistelu-uhkaus kohdistuisi työehtosopimukseen kokonaisuutena.

Väitetty työrauhavelvollisuuden rikkominen

$f0

Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että voimassa olevan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ALT ry:n solmimia työehtosopimuksia. Tällaisia työehtosopimuksia ovat olleet muun muassa ALT ry:n ja AKT ry:n välillä solmitut linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työehtosopimukset.

Riidatonta on myös, että linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen ja huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31.1.2023. AKT ry antoi 14.2.2023 ilmoituksen linja-autohenkilökunnan lakosta. Lakon piirissä on muun muassa Helsingin Bussiliikenne Oy. JHL ry ilmoitti 14.2.2023 aloittavansa työnseisauksen Helsingin Bussiliikenne Oy:n työpaikoilla 1.3.2023 vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluja. Lakko koskisi alkaessaan kaikkia Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä tehtäviä töitä. JHL ry julkaisi lisäksi 15.2.2023 tiedotteen, jossa se ilmoitti haluavansa vauhdittaa lakolla linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen neuvotteluja.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jo työtaistelu-uhan esittäminen voidaan katsoa työtaistelutoimenpiteeksi, mikäli uhkaus on voitu ymmärtää todelliseksi (Jorma Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2020, s. 214). Käsillä olevassa asiassa ei ole väitetty, että työnantajapuolella ei olisi ollut aihetta pitää edellä mainittua JHL ry:n ilmoitusta ja tiedotetta lakosta todellisena työtaistelu-uhkauksena.

Työtuomioistuin toteaa, että ALT ry:n ja AKT ry:n väliset linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työehtosopimukset eivät riidattomasti ole enää voimassa. Asiassa ei ole edes väitetty, että AKT ry:n ilmoittama linja-autohenkilökunnan lakko olisi työehtosopimuslain vastainen. Käsillä olevassa asiassa AKT ry:n työtaistelua on siten pidettävä laillisena.

Työtuomioistuin katsoo JHL ry:n sisällöltään riidattomasta ilmoituksesta 14.2.2023 ja tiedotteesta 15.2.2023 olevan pääteltävissä, että JHL ry:n ilmoittaman lakon on tarkoitettu tukevan AKT ry:n ilmoittamaa lakkoa. JHL ry:n ilmoitusta lakosta on siten pidettävä laillisen lakon tukemiseksi tehtynä työtaistelutoimenpiteenä. Tämän johdosta JHL ry:n ilmoittamaa tukilakkoa on pidettävä sallittuna, mikäli sillä ei pyritä osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen.

Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 2 §:n mukaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteisiin noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ALT ry:n solmimia työehtosopimuksia työehtosopimuslain 4 §:n perusteella kunkin työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisesti. Riidatonta on, että ALT ry:n ja AKT ry:n väliset työehtosopimukset eivät ole tulleet Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen osaksi. Tämän johdosta työtuomioistuin katsoo, että työtaistelut, joissa esitetään ALT ry:n ja AKT ry:n välisiin työehtosopimuksiin kohdistuvia vaatimuksia, eivät ole Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitteen vastaisia.

Ratkaistavaksi jää siten se, pyrkiikö JHL ry lakollaan vaikuttamaan nimenomaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen ehtoon, johon ALT ry on asiassa vedonnut. Työehtosopimuksen 1 §:ssä on sovittu aiemman työehtosopimuksen päättymisestä ja 2 §:ssä sovellettavista työehtosopimuksista. Sopimuksen 3-6 § koskevat ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintää, erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista, työrauhavelvoitetta ja sopimuksen voimassaoloa. Muita määräyksiä sopimuksessa ei ole. Työtuomioistuin toteaa, että asiassa ei ole väitetty JHL ry:n esittäneen yhtään vaatimusta, joka liittyisi Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäisiin ehtoihin.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että JHL ry olisi pyrkinyt tukityötaistelusta ilmoittaessaan osaksikaan vaikuttamaan Helsingin Bussiliikenne Oy:tä koskevaan työehtosopimukseen. Edellä mainituilla perusteilla JHL ry:n ilmoitusta tukityötaistelusta on pidettävä sallittuna työtaistelutoimenpiteenä. Kanne on siten hylättävä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Meeri Julmala, Markus Äimälä, Mika Lallo, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Puheenjohtaja on esitellyt asian.

Tuomio on yksimielinen.