TT 2023:3 – Merimies
Työantajayhdistyksen edustaja, jolla oli oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen yksin, oli allekirjoittanut 12.4.2019 yhdistyksen nimissä työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi otsikoidun asiakirjan ammattiliiton kanssa. Asiakirjan mukaan monitoimijäänmurtajilla työskentelevälle konepäällystölle palautettaisiin monitoimimurtajien työehtosopimuksen mukaiset työehdot keväällä 2019 sovituista työehtosopimuksista riippumatta, jos näiden murtajien kansipäällystö saisi pitää monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot. Lisäpöytäkirjan mukaan monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot tulisi palauttaa konepäällystölle...
40 min de lecture · 8,583 mots
Työantajayhdistyksen edustaja, jolla oli oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen yksin, oli allekirjoittanut 12.4.2019 yhdistyksen nimissä työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi otsikoidun asiakirjan ammattiliiton kanssa. Asiakirjan mukaan monitoimijäänmurtajilla työskentelevälle konepäällystölle palautettaisiin monitoimimurtajien työehtosopimuksen mukaiset työehdot keväällä 2019 sovituista työehtosopimuksista riippumatta, jos näiden murtajien kansipäällystö saisi pitää monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot. Lisäpöytäkirjan mukaan monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot tulisi palauttaa konepäällystölle myös takautuvasti tilanteessa, jossa kansipäällystö esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä saisi pitää monitoimimurtajien työehtosopimuksen työehdot.
Työtuomioistuin antoi 22.12.2020 ratkaisun, jonka mukaan monitoimimurtajien kansipäällystö, jota koskeva monitoimimurtajien työehtosopimus oli voimassa 1.3.2018 – 28.2.2021, sai pitää monitoimimurtajia koskevat työehtonsa myös 1.9.2019 jälkeen (TT 2020:114).
Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että työnantajayhtiö oli menetellyt työehtosopimuslisäpöytäkirjan vastaisesti, kun yhtiö oli jättänyt noudattamatta monitoimijäänmurtajilla työskennelleiden konepäällystöön kuuluvien työsuhteissa monitoimimurtajia koskevaa työehtosopimusta 1.3.2019 — 28.2.2021. Kanteessa vaadittiin myös palkkasaatavia konepäällystön jäsenille.
Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että työehtosopimuslisäpöytäkirjassa mainitut ehdot eivät olleet tulleet työnantajapuolta sitoviksi. Kanne hylättiin.
Asia
Palkkaus
Kantaja
Suomen Konepäällystöliitto ry
Vastaaja
Suomen Varustamot ry
Kuultava
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 20.9.2022
Pääkäsittely 1. ja 2.12.2022
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Varustamot ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n 4.3.2019 hyväksymän työehtosopimuksen liitteenä on ollut 3.3.2019 päivätty lisäpöytäkirja, jossa on ollut seuraavat määräykset:
Suomen Konepäällystöliitto ry 3.3.2019
Arctia Oy
Arctia Offshore Oy
Arctia Icebreaking Oy
Lisäpöytäkirja Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry väliseen Arctia Oy:n / Arctia Icebreaking Oy:n / Arctia Offshore Oy:n 4.3.2019 allekirjoitettuun työehtosopimuksiin:
Yllä mainitut osapuolet ovat sopineet seuraavaa:
1. Monitoimimurtajilla työskentelevään konepäällystöön sovelletaan Arctia Oy:n konsernin monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimusta (”MTM”) niin kauan, kuin työntekijät ovat Arctia Offshore Oy:n palveluksessa. Kun työntekijä siirretään Arctia Offshore Oy:n palveluksesta Arctia Icebreaking Oy:n palvelukseen, työntekijään sovelletaan monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimusta työntekijän irtisanomisajan pituisen ajan. Tämän jälkeen häneen sovelletaan Arctia Oy:n, Arctia Icebreaking Oy:n ja Arctia Offshore Oy:n jäänmurtajien ja monitoimimurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimusta (”KJM”), vaikka työntekijä työskentelee monitoimijäänmurtajalla, ellei kyse ole kohdan 2 mukaisesta työstä.
2. Siinä tapauksessa, että Arctia Oy:n, Arctia Offshore Oy:n tai Arctia Icebreaking Oy:n palveluksessa oleva konepäällystö tekee yli kaksi (2) kuukautta kestävän ajan offshore- tai sitä vastaavaa työtä, sovelletaan tältä ajalta konepäällystöön Arctia Oy:n monitoimimurtajat konepäällystön työehtosopimusta (”MTM”).
3. Arctia Offshore Oy:n monitoimijäänmurtajia koskevassa työehtosopimuksessa soveltamisalaa koskevat 2 ja 3 kohdat poistetaan tulevasta työehtosopimuksesta.
SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY
SUOMEN VARUSTAMOT RY
ARCTIA OY
ARCTIA ICEBREAKING OY
ARCTIA OFFSHORE OY
======================================================
Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisessä 12.4.2019 solmitussa työehtosopimuslisäpöytäkirjassa on ollut seuraavat määräykset:
Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisiin Arctia Oy:tä koskeviin keväällä 2019 sovittuihin työehtosopimuksiin liittyen yllämainitut sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavaa:
Mikäli MSV Nordican ja MSV Fennican kansipäällystö saa pitää nykyiset työ- ja palkkaehtonsa ennallaan monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaisesti, kyseisten alusten konepäällystöön ryhdytään soveltamaan yllämainittujen sopimusosapuolten välistä Arctia Oy:tä koskevaa monitoimijäänmurtajatyöehtosopimusta riippumatta siitä, mitä sopimusosapuolet ovat sopineet kevään 2019 työehtosopimusneuvotteluissa.
Mikäli työehtosopimusosapuolista tai Arctia Oy:sta riippumattomista syistä, esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä, jälkeenpäin ilmenee, että edellä mainittujen alusten kansipäällystö saa pitää nykyiset monitoimimurtajien työ- ja palkkaehdot, kyseisten alusten konepäällystöön ryhdytään soveltamaan yllä mainittujen työehtosopimusosapuolten välistä Arctia Oy:tä koskevaa monitoimijäänmurtajatyöehtosopimusta riippumatta siitä, mitä sopimusosapuolet ovat sopineet kevään 2019 työehtosopimusneuvotteluissa. Tässä tilanteessa sopimusosapuolten välisen monitoimimurtajatyöehtosopimuksen katsotaan tulleen takautuvasti sovellettavaksi MSV Nordican ja MSV Fennican konepäällystöön aina siitä hetkestä lähtien, kun aluksilla on ryhdytty soveltamaan sopimusosapuolten välistä perinteisten jäänmurtajien työehtosopimusta.
Suomen Varustamot ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välisen Arctia Oy:n konsernin konventionaalisten ja monitoimimurtajien konepäällystöä koskevien työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjassa 25.2.2021 on muun muassa seuraava määräys:
Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Varustamot ry (jäljempänä osapuolet) ovat sopineet jatkavansa niiden välillä 1.3.2019 — 28.2.2021 voimassa olevien työehtosopimusten (Arctia Oy konsernin konventionaalisten ja monitoimijäänmurtajien konepäällystöä koskevat työehtosopimukset liitesopimuksineen ja lisäpöytäkirjoineen) voimassaoloa jäljempänä sovituilla muutoksilla.
—
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA
Arctia-konsernin toimialana on turvata Suomen meriliikenteen kulku Itämeren jäätalven olosuhteissa, varmistaa toimivat vesiliikenneyhteydet ja tarjota ratkaisut turvalliseen ja tehokkaaseen merenkulkuun haastavissa olosuhteissa merellä ympäri maailman. Konsernin liiketoiminta jakaantuu kolmeen operatiiviseen alueeseen: jäänmurto, väylänhoito ja merenmittaus. Jäänmurtotoiminta muodostuu pääosin perinteisistä eli konventionaalisista jäänmurtopalveluista, joihin sisältyvät alusten avustaminen, reitityksen suunnittelu sekä siihen liittyvä liikenteenohjaus.
Konsernin emoyhtiön Arctia Oy:n tytäryhtiö Arctia Icebreaking Oy tuottaa jäänmurtopalveluita Suomen rannikkoalueilla talvimerenkulkua varten. Arctia Icebreaking Oy on Suomen Varustamot ry:n jäsen. Suomen Varustamot ry neuvottelee yhdessä Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanssa Arctia-konsernin konepäällystön työehtosopimuksista.
Arctia Oy:n tytäryhtiö Arctia Offshore Oy harjoitti kansainvälistä monitoimijäänmurto- eli offshore-liiketoimintaa vuoteen 2019 saakka. Arctia Offshore Oy:n monitoimijäänmurtopalveluita tuotettiin Nordica- ja Fennica-aluksilla. Offshore-liiketoiminta poikkesi merkittävästi perinteisestä Itämeren jäänmurrosta, minkä vuoksi aikoinaan oli sovittu kahdesta erillisestä työehtosopimuksesta.
Arctia Offshore Oy päätti syksyllä 2018 käynnistää offshore-liiketoiminnan lopettamista koskevan suunnittelun. Yhtiössä aloitettiin 12.11.2018 tuotannollisista ja taloudellisista syistä kaikkia henkilöstöryhmiä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut offshore-liiketoiminnan lopettamisesta ja työvoiman käytön vähentämisestä sekä vaihtoehtona uuden työn tarjoamisesta perinteisen jäänmurtotoiminnan piirissä. Offshore-liiketoiminnassa olleen henkilöstön eli kansipäällystön, konepäällystön ja miehistön uudelleensijoittaminen perinteisen jäänmurtotoiminnan piiriin merkitsi henkilöstön siirtymistä Arctia Offshore Oy:n palveluksesta Arctia Icebreaking Oy:n palvelukseen.
Neuvottelut Arctia-konsernin konepäällystön työehtosopimusten uudistamisesta 1.3.2019 lukien alkoivat Suomen Varustamot ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välillä alkuvuonna 2019. Yhteistoimintaneuvottelut keskeytettiin työehtosopimusneuvotteluiden ajaksi. Työehtosopimusneuvottelut eivät koskeneet kansipäällystöä, jonka työehtosopimus oli voimassa 28.2.2021 saakka.
Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli ilmoitti työtaistelun uhasta, minkä jälkeen neuvotteluja jatkettiin valtakunnansovittelijan johdolla helmi-maaliskuussa 2019.
Valtakunnansovittelija antoi konepäällystöä koskeneessa työriidassa sovintoesityksen, jonka työehtosopimuksen osapuolet Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Varustamot ry hyväksyivät 4.3.2019 uudeksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimukseen liitettiin lisäpöytäkirja, joka oli päivätty 3.3.2019.
Lisäpöytäkirjan 3.3.2019 mukaan monitoimimurtajilla työskentelevään konepäällystöön noudatetaan monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimusta siihen saakka, kun työntekijät siirtyivät Arctia Icebreaking Oy:n palvelukseen. Sen jälkeen noudatetaan työsopimuksen irtisanomisajan pituisen ajan jälkeen konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimusta, vaikka työntekijä työskentelee monitoimijäänmurtajalla. Jos konepäällystö tekee yli kaksi kuukautta kestävän ajan offshore- tai sitä vastaavaa työtä, tältä ajalta konepäällystöön noudatetaan kuitenkin monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimusta.
Nyt kysymyksessä oleva riita-asia koskee toisen, 12.4.2019 allekirjoitetun työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi otsikoidun sopimuksen pätevyyttä ja sitovuutta. Suomen Varustamot ry:n silloinen varatoimitusjohtaja A allekirjoitti kyseisen lisäpöytäkirjan Suomen Varustamot ry:n nimissä Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanssa. A:lla on ollut Suomen Varustamot ry:n sääntöjen 27 §:n tarkoittama asema, jossa hänellä on ollut oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen yksin.
Lisäpöytäkirjan 12.4.2019 mukaan Nordica- ja Fennica-murtajilla työskentelevälle konepäällystölle palautetaan monitoimijäänmurtajien työehtosopimuksen mukaiset työehdot keväällä 2019 sovituista työehtosopimuksista riippumatta, jos näiden murtajien kansipäällystö saa pitää monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot. Lisäpöytäkirjan mukaan monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot tuli palauttaa konepäällystölle myös takautuvasti tilanteessa, jossa kansipäällystö esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä sai pitää monitoimimurtajien työehtosopimuksen työehdot.
Kahden eri liiketoiminnan eroista johtuen konventionaalisten jäänmurtajien ja monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimusten sisällöt eroavat olennaisesti toisistaan esimerkiksi palkan ja lomaoikeuden osalta, jotka ovat työsuhteen keskeisiä ehtoja. Myös koko palkkausjärjestelmä on erilainen.
Suomen Laivanpäällystöliitto ry nosti työtuomioistuimessa 20.1.2020 kanteen kansipäällystöön noudatettavasta työehtosopimuksesta. Työtuomioistuin katsoi 22.12.2020 antamassaan ratkaisussa TT 2020:114, että työnantaja Arctia Icebreaking Oy oli velvollinen noudattamaan monitoimimurtajien kansipäällystön työehtosopimusta myös 1.3.2019 lukien 28.2.2021 saakka kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työskennellessä Fennica- ja Nordica-aluksilla.
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko 12.4.2019 päivättyä lisäpöytäkirjaa pitää pätevänä työehtosopimuksena, joka velvoittaa Arctia Icebreaking Oy:n soveltamaan 1.3.2019 ja 28.2.2021 välisenä aikana MSV Nordicalla ja MSV Fennicalla työskennelleeseen konepäällystöön Arctia Oy:tä koskevaa konepäällystön monitoimimurtajatyöehtosopimusta.
Mikäli työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi otsikoidun 12.4.2019 allekirjoitetun asiakirjan katsotaan sitovan muiden ohella Arctia Icebreaking Oy:tä työehtosopimuksena, kanteessa mainittuihin työntekijöihin on tullut soveltaa Arctia Oy:tä koskevaa monitoimijäänmurtajien konepäällystön työehtosopimusta 1.3.2019 ja 28.2.2021 välisenä aikana.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
1. vahvistaa, että Arctia Icebreaking Oy on menetellyt Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä 12.4.2019 solmitun työehtosopimuslisäpöytäkirjan vastaisesti, kun se on jättänyt noudattamatta palveluksessaan aluksilla MSV Nordica ja MSV Fennica työskennelleiden Suomen Konepäällystöliitto ry:n jäsenten työsuhteissa Arctia Oy:tä koskevaa konepäällystön monitoimimurtajatyöehtosopimusta ajanjaksolla 1.3.2019 — 28.2.2021,
2. velvoittaa Arctia Icebreaking Oy:n maksamaan vaatimuskohtaan 1 perustuvia palkkasaatavia ajanjaksolta 1.3.2019 — 28.2.2021 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 31.5.2021 lukien
C:lle 6.183,46 euroa,
D:n kuolinpesälle 8.263,02 euroa,
E:lle 20.156,14 euroa,
F:lle 14.221,27 euroa,
G:lle 13.108,02 euroa,
H:lle 4.228,01 euroa,
J:lle 20.895,10 euroa,
K:lle 16.841,79 euroa,
L:lle 10.948,98 euroa,
M:lle 26.667,16 euroa
N:lle 36.333,36 euroa,
O:lle 30.608,28 euroa,
P:lle 28.707,36 euroa ja
Q:lle 9.847,52 euroa sekä
3. velvoittaa Suomen Varustamot ry:n korvaamaan Suomen Konepäällystöliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 21.645,42 eurolla korkoineen.
Perusteet
Työehtosopimuslisäpöytäkirja velvoittaa Arctia Icebreaking Oy:tä
Suomen Varustamot ry:n jäsenenä Arctia Icebreaking Oy on 12.4.2019 päivättyyn työehtosopimusasiakirjaan sidottu työnantaja. Oikeus päättää työehtosopimuksen solmimisesta kaikin sen oikeusvaikutuksin on työnantajaliitolla, johon yksittäinen työnantaja kuuluu. Työehtosopimukseen pelkästään sidotun tietoisuudella, hyväksynnällä tai hyväksymättä jättämisellä ei siten ole oikeudellista merkitystä työehtosopimuslain mukaiselle työehtosopimuksen syntymiselle tai sen oikeusvaikutuksille. Arctia Oy:n ja Arctia Icebreaking Oy:n edustajat ovat kuitenkin olleet tietoisia 12.4.2019 laaditun työehtosopimuslisäpöytäkirjan sisältämistä velvoitteista yhtiölle jo pöytäkirjan laadinnan ajankohtana. Suomen Konepäällystöliitto ry:n edustaja R on tavannut Arctia-konsernin edustajan S:n 12.4.2019 ja kertonut hänelle työehtosopimuslisäpöytäkirjan solmimisesta valtakunnantoimistolla käytyjen neuvotteluiden mukaisesti.
Työehtosopimuslisäpöytäkirja 12.4.2019 on sisällöltään ja sanamuodoltaan yksiselitteinen ja selkeä. Työtuomioistuimen tuomio TT 2020:114 on pöytäkirjassa tarkoitettu Arctia Icebreaking Oy:lle maksuvelvoitteen perusteen muodostava ratkaisu, jonka johdosta yhtiön on tullut maksaa takautuvasti monitoimimurtajatyöehtosopimuksen mukainen palkka Nordica- ja Fennica-aluksilla konepäällystön tehtävissä ajanjaksolla 1.3.2019 — 28.2.2021 työskennelleille työntekijöille.
Suoritusvaatimus
Monitoimimurtajatyöehtosopimuksen ja Arctia Icebreaking Oy:n 1.3.2019 — 28.2.2021 soveltaman työehtosopimuksen välillä on palkkausta koskevissa työehdoissa eroja siten, että monitoimimurtajatyöehtosopimuksen määräykset oikeuttavat konepäällystön työtehtävissä työskentelevät merimiehet suurempaan palkkaan kuin perinteisten jäänmurtajien työehtosopimus.
Vuorottelun vapaapäivien kertymää koskevat säännökset ovat asiassa käsillä olevassa kahdessa työehtosopimuksessa täysin samanlaiset. Suoritusvaatimuksen työntekijäkohtaisten määrien ja vastaajan myöntämien määrien erotus muodostuu kahden eri työehtosopimuksen palkkaehtojen muodostamasta vapaapäivien arvon erotuksesta. Vaatimus on määrältään oikea, koska vahvistusvaatimuksen tullessa hyväksytyksi ratkaistavaksi tuleva suoritusvaatimus on korvaus väärällä työehtosopimuksen noudattamisella aiheutetusta taloudellisesta menetyksestä, joka pitää sisällään kertyneiden vapaapäivien korvauksen laskettuna sen työehtosopimuksen mukaan, jota yhtiön olisi tullut noudattaa. Vastikevapaat korvataan muutoinkin sen ansion mukaan, jolla ne ovat kertyneet. Toisen henkilöstöryhmän tai sitä edustavan ammattiliiton kanssa tehdyllä sopimuksella ei ole merkitystä tässä asiassa käsiteltävien työntekijöiden oikeuksien oikeaan tulkintaan.
Vastaus kannevaatimuksiin
Suomen Varustamot ry ja Arctia Icebreaking Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet ensisijaisesti, että kanne hylätään ja Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 21.671,64 eurolla korkoineen.
Sen varalta, että työtuomioistuin hyväksyy kantajan vahvistusvaatimuksen, Suomen Varustamot ry ja Arctia Icebreaking Oy ovat toissijaisesti myöntäneet suoritusvaatimuksen pääomamäärät oikeiksi seuraavasti:
B 5.064,05 euroa,
C 4.025,70 euroa,
D:n kuolinpesä 4.676,37 euroa,
E 15.012,86 euroa,
F 12.026,49 euroa,
G 12.765,13 euroa,
J 17.351,95 euroa,
K 16.841,79 euroa,
L 7.018,10 euroa,
M 25.102,22 euroa,
N 34.881,62 euroa,
O 30.148 euroa ja
P 27.678,70 euroa.
Vastaaja ja kuultava ovat vaatineet, että H:n ja Q:n suoritusvaatimukset joka tapauksessa hylätään.
Lisäpöytäkirjan 12.4.2019 sopijaosapuolet
Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisiin 4.3.2019 hyväksyttyihin Arctia Shippingin konepäällystöjä koskeneisiin työehtosopimuksiin liittyi 3.3.2019 päivätty lisäpöytäkirja.
Lisäpöytäkirja oli sovittu Suomen Konepäällystöliitto ry:n, Arctia Oy:n, Arctia Offshore Oy:n ja Arctia Icebreaking Oy:n sekä Suomen Varustamot ry:n välillä.
Työehtosopimuslisäpöytäkirja 12.4.2019 koski samaa asiaa kuin 3.3.2019 päivätty lisäpöytäkirja. Pöytäkirjalla 12.4.2019 oli sovittu samasta asiasta toisin siten, että sopimuksella oli ilmeinen ja sanamuodostakin selvästi ilmenevä pyrkimys poistaa 3.3.2019 lisäpöytäkirjalla sovitut oikeusvaikutukset siinä sovituissa tilanteissa.
Sopimusta voidaan muuttaa vain samojen sopijapuolten uudella sopimuksella. Koska 3.3.2019 päivätyssä työehtosopimuspöytäkirjassa ovat olleet sopijapuolina ja siten sopimukseen osallisina myös Arctia Oy, Arctia Offshore Oy ja Arctia Icebreaking Oy, sopimuksen oikeusvaikutuksia ei ole näihin yhtiöihin nähden voinut muuttaa tai poistaa 12.4.2019 tehdyllä työehtosopimuslisäpöytäkirjalla, jossa sanotut yhtiöt eivät olleet sopijaosapuolina ja josta yhtiöt eivät olleet edes tietoisia.
Näin ollen 12.4.2019 tehty työehtosopimuslisäpöytäkirja on yhtiöihin nähden vaikutukseton eikä siten velvoita yhtiöitä toimimaan lisäpöytäkirjassa sovitulla tavalla.
Lisäpöytäkirjan 12.4.2019 asianmukainen hyväksyminen
Työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi 12.4.2019 otsikoidun sopimuksen allekirjoitti Suomen Varustamot ry:n puolesta sen silloinen varatoimitusjohtaja A. A ei ollut laatinut lisäpöytäkirjaa.
Suomen Varustamot ry:n sääntöjen 26 §:n mukaan yhdistyksen johtajan tehtävänä on muun ohella yhdistyksen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti edustaa hallituksen toimeksi annosta yhdistystä sen määrittelemien tavoitteiden, toimintasuunnitelmien ja ohjeiden mukaisesti ja valmistella ja esitellä hallituksen kokouksissa esille tulevia asioita. Johtajalla on yhdistyksen sääntöjen 27 §:n mukainen oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi.
A:lla on asemansa puolesta ollut kelpoisuus neuvotella yhdistyksen nimissä sovittavista työehtosopimuksista, esitellä niitä koskevia asioita yhdistyksen hallitukselle ja kirjoittaa yhdistyksen nimi neuvottelutulokseen ja hallituksen hyväksymään työehtosopimukseen.
Työehtosopimusneuvottelussa työnantajayhdistyksen neuvottelijoiden toimivaltaa rajoitetaan tavanomaisesti siten, että yhdistystä edustavat kuhunkin neuvotteluun neuvottelijoiksi nimetyt henkilöt. Suomen Varustamot ry:n käytännössä kunkin neuvottelun neuvottelijat muodostivat vastaavalla tavalla neuvotteluryhmän. Arctia-konsernin työehtosopimusten neuvotteluryhmään vuoden 2019 työehtosopimusneuvotteluissa kuuluivat lisäksi pääneuvottelijana Arctia-konsernin edustaja ja myös muita neuvottelijoita konsernista. A ei kuulunut ryhmään, eikä hän aikaisemmin muutoinkaan ollut neuvotellut konsernin työehtosopimuksista. Arctia-konsernin työehtosopimus on yrityskohtainen työehtosopimus, ja sen uudistamista koskeneet neuvottelut on Suomen Varustamot ry:n jäsenyysaikana aina käyty konsernin henkilöstöjohtajan johdolla.
A:lla ei ollut toimivaltaa yksin neuvotella lisäpöytäkirjasta, jolla tulisi olemaan tosiasiallista vaikutusta muutoin neuvotellun työehtosopimuksen sisältöön. Tällaisesta asiasta neuvottelemisen työehtosopimusneuvottelun yhteydessä tai siitä erillisenä olisi tullut tapahtua Arctia Oy:n aloitteesta. A on työehtosopimuslisäpöytäkirjasta sopiessaan ylittänyt valtuutensa, minkä Suomen Konepäällystöliitto ry on tiennyt tai mikä sen on joka tapauksessa pitänyt tietää.
Sitova työehtosopimusratkaisu syntyy vasta, kun neuvottelutulos hyväksytään työnantajayhdistyksen päättävissä toimielimissä yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisessa järjestyksessä. Suomen Varustamot ry:n sääntöjen 25 §:n mukaan yhdistyksen hallituksen tulee tehdä yhdistyksen puolesta sopimukset sekä valvoa niiden noudattamista. Sääntöjen määräys vastaa yleisesti työmarkkinajärjestöissä noudatettua työehtosopimusten hyväksymistapaa, minkä Suomen Konepäällystöliitto ry on tiennyt tai minkä sen on joka tapauksessa pitänyt tietää.
A ei johtajan asemassaan ole voinut yksin hyväksyä työehtosopimusta Suomen Varustamot ry:n puolesta. A tai kukaan mukaan ei ole esitellyt 12.4.2019 allekirjoitettua työehtosopimuslisäpöytäkirjaa Suomen Varustamot ry:n hallitukselle vahvistettavaksi, eikä hallitus ole ollut sopimuksesta edes tietoinen. Tämän johdosta hallituksen päätöstä lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ei ole tehty.
Arctia-konsernin työehtosopimusten hyväksyminen Suomen Varustamot ry:ssä edellyttää, että konsernin hallitus on ensin osaltaan hyväksynyt neuvottelutuloksen. Työehtosopimuslisäpöytäkirjaa 12.4.2019 ei esitetty konsernin hallituksen hyväksyttäväksi, eikä siitä konsernissa edes tiedetty.
Työehtosopimuksen hyväksymisestä ilmoitetaan tavan mukaan toiselle sopijaosapuolelle. Koska työehtosopimuslisäpöytäkirjaa ei ollut hyväksytty, ei hyväksymisestä luonnollisesti Suomen Konepäällystöliitto ry:lle ilmoitettu.
Koska Suomen Varustamot ry:n hallitus ei ollut hyväksynyt 12.4.2019 allekirjoitettua pöytäkirjaa, A:lla ei ollut oikeutta allekirjoittaa pöytäkirjaa osoitukseksi sen lopullisesta hyväksymisestä.
Sinänsä työehtosopimuskauden aikana on mahdollista sopia työehtojen muutoksista työehtosopimuspöytäkirjoilla. Tällaiset työehtosopimuspöytäkirjat hyväksytään normaalilla tavalla sopijaosapuolen hallinnossa. Lisäksi voidaan sopia paikallisista sopimuksista, jotka hyväksytään paikallisesti. Arctia-konsernin työehtosopimuksia ei ole täydennetty niin sanotuilla kassakaappisopimuksilla eli sellaisilla yhdistysten välisillä vastaisen varalle tehdyillä työehtosopimuspöytäkirjoilla, jotka jätetään yhdistyksen hallinnossa hyväksymättä.
Suomen Varustamot ry:n palkatulla henkilöstöllä on oikeus itsenäisesti sopia vain työehtosopimuksen tulkintaan liittyvistä seikoista. Työehtosopimuslisäpöytäkirjan 12.4.2019 sanamuodolla on muutettu perustavalla tavalla 3.3.2019 solmitun lisäpöytäkirjan, työehtosopimuksen ja osapuolten hyväksymän valtakunnansovittelijan ratkaisun sisältöä, joten sitä ei voida pitää sopimuksena työehtosopimuksen tulkinnasta.
Koska 12.4.2019 allekirjoitettua työehtosopimuslisäpöytäkirjaa ei ole Suomen Varustamot ry:n hallinnossa asianmukaisesti hyväksytty ja koska Suomen Konepäällystöliitto ry on tämän myös tiennyt tai sen on asiasta ainakin pitänyt tietää, varsinkin kun sille ei ollut hyväksymisestä ilmoitettu, pätevää työehtosopimusta ei ole syntynyt. Arctia Icebreaking Oy ei ole tullut sidotuksi lisäpöytäkirjaan työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti.
Lisäpöytäkirjan 12.4.2019 väitetty hyväksyminen vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä
Arctia-konsernin konepäällystön työehtosopimukset uudistettiin 25.2.2021 allekirjoitetulla allekirjoituspöytäkirjalla ajalle 1.3.2021-28.2.2022. Sopimus allekirjoitettiin Suomen Konepäällystöliitto ry:n, Arctia Icebreaking Oy:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä.
Vuoden 2021 työehtosopimusratkaisu perustui siihen, että konepäällystön työsuhteissa jatketaan konventionaalisten jäänmurtajien työehtosopimuksen ehtojen noudattamista. Työehtosopimukseen sisältyivät nimenomaiset erilliset määräykset offshore-töissä noudatettavien työehtojen määräytymisestä.
Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ei tullut esille 12.4.2019 allekirjoitettu lisäpöytäkirja, eikä sanottu lisäpöytäkirja ollut osa sopimusratkaisua. Työehtosopimuslisäpöytäkirjaa 12.4.2019 ei siten hyväksytty työehtosopimuksen osana. Vaikka allekirjoituspöytäkirjassa todetaan, että työehtosopimusten voimassaoloa jatketaan liitesopimuksineen ja lisäpöytäkirjoineen, allekirjoituspöytäkirjassa ei yksilöity 12.4.2019 allekirjoitettua työehtosopimuslisäpöytäkirjaa.
Suomen Varustamot ry:n hallitus ei myöskään työehtosopimusta hyväksyessään hyväksynyt sanottua lisäpöytäkirjaa, eikä lisäpöytäkirja ollut edes sen tiedossa.
Arctia Icebreaking Oy:llä, joka on ollut 1.3.2021 voimaan tulleen työehtosopimuksen osallisena ja allekirjoittanut allekirjoituspöytäkirjan, ei ole ollut tiedossaan 12.4.2019 allekirjoitetun pöytäkirjan olemassaolo. Pöytäkirja tuli yhtiön tietoon vasta huhtikuun lopussa 2021, kun Suomen Konepäällystöliitto ry:n edustaja R näytti sen Arctia Oy:n henkilöstö- ja lakiasiainjohtajalle T:lle. Yhtiö ei näin ollen ole allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittamalla työehtosopimukseen osallisena hyväksynyt sanottua pöytäkirjaa itseään sitovaksi.
Vaikka Suomen Varustamot ry:n katsottaisiin edellä sanotun allekirjoituspöytäkirjan allekirjoittamisella ja hyväksymisellä samalla hyväksyneen 12.4.2019 allekirjoitetun lisäpöytäkirjan, Arctia Icebreaking Oy ei ole sidottu sanottuun lisäpöytäkirjaan.
Uudistetun Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaa muutettiin siten, että sopimusta sovellettiin jatkossa eli 1.3.2021 alkaen myös monitoimimurtajilla työskenteleviin konepäällystön työntekijöihin. Lisäpöytäkirjalla 12.4.2019 ei ole siten ollut soveltamismerkitystä enää uuden työehtosopimuksen voimaan tultua 1.3.2021 alkaen. Myöskään kansipäällystön työssä ei annetusta työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta 1.3.2021 lukien jatkettu monitoimimurtajien kansipäällystöä koskevan työehtosopimuksen noudattamista. Pelkästään takautuvalle ajalle sovittua sopimusta ei ole pidettävä työehtosopimuslain 1 §:n mukaisena sopimuksena ehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten on noudatettava.
Arctia Icebreaking Oy on ollut työehtosopimuksen sopijapuolena ja allekirjoittajana 25.2.2021 allekirjoituspöytäkirjassa. Yhtiö ei ole tiennyt eikä sille ole työehtosopimuksesta neuvoteltaessa taikka sopimusta allekirjoitettaessa kerrottu 12.4.2019 allekirjoitetusta lisäpöytäkirjasta. Jos lisäpöytäkirjan katsotaan silloin tulleen osaksi työehtosopimusta siitä syystä, että myös Suomen Varustamot ry:n katsotaan sen hyväksyneen, Arctia Icebreaking Oy on tullut varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 30 §:ssä säädetyin perustein petollisesti vietellyksi sopimukseen. Allekirjoituspöytäkirja siltä osin, kun siinä katsottaisiin Arctia Icebreaking Oy:n hyväksyneen myös 12.4.2019 allekirjoitetun lisäpöytäkirjan osaksi työehtosopimusta, ei ole yhtiötä sitova myöskään työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn perusteella.
Suoritusvaatimukset
Mikäli vahvistusvaatimus hyväksytään, suoritusvaatimuksissa yksilöidyillä työntekijöillä on oikeus korvaukseen palkkaetujen menettämisestä vaatimuksessa kerrotulla ajanjaksolla. Korvaus määräytyy sen mukaan, mihin palkkaetujen määrään kukin työntekijä on ollut oikeutettu monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen perusteella vähennettynä sillä määrällä, johon kukin työntekijä on Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen perusteella ollut oikeutettu ja mikä määrä kullekin on maksettu.
Vastaajan ja kuultavan hyväksymä palkkojen erotus kunkin työntekijän osalta edellä sanotuin perustein laskettuna on määrältään seuraava:
H -3.306,86 euroa,
O 30.148 euroa,
P 27.678,70 euroa ja
Q -1.010,51 euroa.
Edellä sanotut rahamäärät vastaavat Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen ja konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen perusteella laskettua palkkojen erotusta kuitenkin niin, että laskennassa on mukana työntekijöiden 28.2.2021 vapaana pitämättä olleiden vuorottelun vapaapäivien korvaus laskettuna konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen perusteella. Vastaajan ja kuultavan käsitys on, että laskennalliset palkkojen erot ovat vapaapäivien korvaamista koskevaa kysymystä lukuun ottamatta näin riidattomat.
H:lle ja Q:lle on maksettu palkkana ja vuorottelun korvauksina Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen perusteella enemmän palkkaa kuin mihin heillä on oikeus monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen perusteella. H:n ja Q:n osalta Arctia Icebreaking Oy pidättää oikeuden periä liikaa maksettu palkka takaisin tämän oikeudenkäynnin ulkopuolella.
Jos kanteessa yksilöidyille työntekijöille tulee edellä sanottujen korvausten lisäksi korvata kummassakin työehtosopimuksessa sovitun työvuorojen vuorottelujärjestelmän mukaiset 28.2.2021 vapaana pitämättä olleet vapaapäivät laskettuina Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen perusteella, korvattava palkkaetujen määrä kunkin työntekijän osalta on kannevaatimusten mukainen. Nämä rahamäärät on laskettu siten, että vastaajan ja kuultavan oikeiksi myöntämiin rahamääriin on lisätty asianosaisten laskema monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen mukaan lasketun vapaapäivien korvauksen ja konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen mukaan lasketun korvauksen erotus.
Vapaapäivät eivät tule korvattaviksi monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen palkkojen määräisinä, koska korvattavia palkkaeriä koskevan ratkaisun tulee 12.4.2019 solmitun sopimuksen perusteella olla samanlainen kuin kansipäällystöä koskeneen ratkaisun. Kansipäällystölle vapaapäivät korvattiin työtuomioistuimen tuomion jälkeen ammattiyhdistyksen kanssa sovitun mukaisesti konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevan työehtosopimuksen palkkojen perusteella laskettuina. Vapaat tulevat korvattaviksi 1.3.2021 jälkeen, jolloin työntekijöiden työsuhteissa on noudatettu konventionaalisten jäänmurtajien konepäällystöä koskevaa työehtosopimusta.
Kantajan kirjalliset todisteet
Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet
Kantajan henkilötodistelu
Perustelut
A:n asema Arctia-konsernin työehtosopimusneuvotteluissa
SKL ry:n asiamiehenä ja asiantuntijana syyskuusta 2013 elokuuhun 2022 toimineen R:n, syyskuusta 2016 lukien SKL ry:n toiminnanjohtajana toimineen V:n, SKL ry:n entisen lakimiehen U:n sekä Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n entisen puheenjohtajan W:n mukaan Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtaja ja työmarkkinajohtaja A oli toiminut pääneuvottelijana Suomen Varustamot ry:n puolelta varustamoita ja merenkulkua koskeneissa työehtosopimusneuvotteluissa. Hän oli usein ollut jopa ainoa neuvottelija työehtosopimusneuvotteluissa Suomen Varustamot ry:n puolelta. R:n, V:n ja U:n mukaan pääyhteyshenkilönä Suomen Varustamot ry:n puolelta oli aina ollut A, kun SKL ry oli neuvotellut työehtosopimuksista myös Arctia-konsernia koskevissa asioissa.
R:n ja V:n mukaan A oli neuvotellut yksin Suomen Varustamot ry:n nimissä myös mahdolliset lisäpöytäkirjat kesken sopimuskauden. Lisäpöytäkirjoja oli neuvoteltu kymmenittäin. Myös W on kertonut merenkulkualalla olleen tyypillistä, että lisäpöytäkirjoja laadittiin kesken sopimuskauden. Lisäpöytäkirja saattoi korvata myös kokonaisen työehtosopimuksen.
W on korostanut, että A:n oikeutta sopia asioista ei ollut koskaan kyseenalaistettu. A:lla oli ollut yksin nimenkirjoitusoikeus, kaikki asiat neuvoteltiin A:n kanssa ja kaikki hänen kanssaan tehdyt sopimukset olivat myös pitäneet. W:n mukaan silloinkin, kun neuvotteluissa oli ollut mukana Suomen Varustamot ry:n puheenjohtaja, A oli yksin allekirjoittanut sopimukset.
Suomen Varustamot ry:n entinen varatoimitusjohtaja A ja Suomen Varustamot ry:n työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja X ovat kertoneet, että Arctia-konserni oli hyväksytty Suomen Varustamot ry:n jäseneksi huhtikuussa 2015. Tuolloin oli päätetty, että konserni johtaisi liiton jäsenenä itse omia työehtosopimusneuvotteluitansa. X on kertonut, että Suomen Varustamot ry:n puolelta oli ollut aina edustaja mukana työehtosopimusneuvotteluissa, koska työehtosopimus on Suomen Varustamot ry:n nimissä ja koska osa neuvoteltavista asioista oli voinut koskea välillisesti myös muita Suomen Varustamot ry:n jäsenyrityksiä. X:n mukaan A ei tuntenut Arctia-konsernin työehtosopimuksia eikä hän ollut koskaan ollut Suomen Varustamot ry:n puolelta pääasiallisessa vastuussa Arctia-konsernia koskevista työehtosopimusneuvotteluista. Suomen Varustamot ry:n puolelta neuvotteluissa oli ollut X tai hänen edeltäjänsä.
V:n ja R:n mukaan A ei ollut koskaan tuonut esille, miten heidän kesken sovittua asiaa oli käsitelty Suomen Varustamot ry:n hallituksessa, eikä näin ollut tapana toimia. R:n mukaan hän ei ollut myöskään kokenut tarpeelliseksi ilmoittaa A:lle siitä, miten asia oli SKL ry:n hallituksessa käsitelty.
W on kertonut, että Suomen Merimies-Unioni SMU ry:ssä etenkin isommat työehtosopimuskokonaisuudet oli ollut tapana viedä hallitukseen käsiteltäviksi, jolloin neuvottelun osapuolille oli ilmoitettu, että asia tullaan vielä käsittelemään liiton hallituksessa.
A:n mukaan kaikki Arctia-konsernia koskevat työehtosopimukset oli tullut ensin hyväksyttää konsernissa, minkä jälkeen ne tuli hyväksyttää Suomen Varustamot ry:n hallituksessa. A on kertonut, että vaikka Arctia-konsernilla oli ollut vetovastuu neuvotteluista, hän oli allekirjoittanut Suomen Varustamot ry:n edustajana myös Arctia-konsernia koskevat sopimukset.
Arctia Oy:n ja konsernin henkilöstö- ja lakiasiainjohtajana alkusyksystä 2018 vuoden 2019 loppuun toimineen S:n ja X:n mukaan kaikki valtio-omisteista Arctia-konsernia koskevat työehtosopimuspäätökset oli tullut ensin hyväksyttää Arctia-konsernin henkilöstöjohtajalla, joka vei asian hyväksyttäväksi Arctia Oy:n hallitukseen, toimitusjohtajalle sekä valtion omistajaohjausyksikön edustajille. Arctia-konsernin hyväksynnän saamisen jälkeen työehtosopimusasiat oli tullut viedä hyväksyttäväksi Suomen Varustamot ry:n hallitukseen, jossa myös Arctia-konsernilla oli edustus. X:n mukaan Arctia Oy:n hallitus oli hyväksynyt työehtosopimukset aina siitä lähtien, kun jäänmurtopalvelut oli yhtiöitetty Suomessa vuonna 2010.
X:n mukaan työehtosopimuksen sopimusosapuolet olivat olleet tietoisia siitä, että työehtosopimusasiat tulee hyväksyttää Suomen Varustamot ry:n hallituksessa ennen kuin työehtosopimuksesta voidaan sopia. Sopimusosapuolilla oli ollut tapana tiedustella työehtosopimusneuvotteluissa X:ltä, milloin asiaan saataisiin hallituksen hyväksyntä. Yleinen tapa oli ollut, että sopimusosapuolet olivat ilmoittaneet toisilleen, kun liiton hallitus oli hyväksynyt neuvotteluratkaisun.
X:n mukaan myös kassakaappisopimukset, joissa sovitaan, että jonkun saadessa tietty etu sama annetaan myös muille, tulee hyväksyttää Suomen Varustamot ry:n hallituksella tai neuvottelukunnalla. Koska 12.4.2019 päivätty sopimus myös nostaisi merkittävästi Arctia-konsernin palkkakustannuksia, asia olisi tullut ehdottomasti viedä liiton hallitukseen. S:n ja X:n mukaan SKL ry:llä oli ollut vuosien työehtosopimusneuvottelukokemuksen perusteella tieto edellä kuvatusta menettelystä työehtosopimuksia sovittaessa.
Kanteeseen antamassaan vastauksessa vastaajapuoli on myöntänyt, että A:lla on ollut Suomen Varustamot ry:n varatoimitusjohtajana oikeus yksin allekirjoittaa yhdistyksen hallituksen hyväksymät työehtosopimukset. Työtuomioistuin katsoo A:n ja W:n kertomuksilla näytetyksi, että A on tavanomaisesti yksin allekirjoittanut työehtosopimukset, joissa osapuolena on ollut Suomen Varustamot ry.
A, S ja X ovat kertoneet Arctia-konsernia koskevien työehtosopimusratkaisujen hyväksymiseen vaadittavasta menettelystä. Työtuomioistuin katsoo, että SKL ry:lle työehtosopimuksia neuvottelevana liittona on täytynyt olla alan käytännön perusteella selvää, että A ei ole voinut yksin päättää merkittävistä Arctia-konsernia koskevista työehtosopimusratkaisuista, vaikka hänellä on ollut oikeus kirjoittaa Suomen Varustamot ry:n nimi yksin.
Työehtosopimusneuvottelut vuonna 2019
Neuvottelut valtakunnansovittelijan luona
A:n, X:n ja S:n mukaan soviteltaessa valtakunnansovittelijan toimistolla lakonuhkaa talvella 2019 paikalla oli ollut kaksi eri neuvotteluryhmää: yksi koskien Arctia-konsernia ja toinen koskien muuta merenkulkua. Molempien ryhmien neuvotteluvaltuuskunnat olivat kokoontuneet aluksi valtakunnansovittelijan johdolla samaan tilaan neuvottelemaan, minkä jälkeen neuvottelijat olivat jakautuneet kahteen eri tilaan. Arctia-konsernin henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja S oli vetänyt konsernia koskeneita neuvotteluja yhdessä kahden muun Arctia-konsernin johtajan kanssa. A oli johtanut muuta merenkulkua koskeneita neuvotteluita. A:n ja X:n mukaan A:lla ei ollut ollut mitään roolia Arctia-konsernia koskeneissa neuvotteluissa, eikä hän ollut keskustellut valtakunnansovittelijan toimistolla mistään konsernin aluksiin liittyvästä. S, X ja Suomen Varustamot ry:n entinen puheenjohtaja Y ovat kertoneet, että Arctia-konsernia koskeneisiin neuvotteluihin oli osallistunut Suomen Varustamot ry:stä X ja SKL ry:n puolelta R ja U.
S:n ja X:n mukaan S oli ollut Arctia-konsernin osalta päävastuussa työehtosopimusneuvotteluista, ja vuoden 2019 työehtosopimus oli valmisteltu S:n johdolla. Yhteyshenkilönä Suomen Varustamot ry:n puolelta oli toiminut X. S:n mukaan kun molemmat neuvotteluryhmät olivat kokoontuneet yhdessä valtakunnansovittelijan kanssa samaan saliin, S oli yksin käyttänyt kaikki puheenvuorot Arctia-konsernin sopimusta koskien, eikä A ollut osallistunut lainkaan tähän keskusteluun.
R:n, V:n ja U:n mukaan sovittelija oli pyytänyt sovintoehdotukseen vastausta 4.3.2019 mennessä ainoastaan työehtosopimusosapuolilta eli SKL ry:ltä ja Suomen Varustamot ry:ltä. Vastauksen olivat antaneet SKL ry:n puolesta pääneuvottelijana toiminut R ja Suomen Varustamot ry:n puolelta A. V:n ja R:n mukaan A oli vastannut Arctia-konsernia koskevista neuvotteluista valtakunnansovittelijan toimistolla, koska A oli yksin ilmoittanut Suomen Varustamot ry:n suostumuksen sovintosopimukseen. A oli lukenut valtakuntakunnansovittelijan järjestämässä tilaisuudessa Suomen Varustamot ry:n vastauksen, jonka mukaan Suomen Varustamot ry hyväksyi sovintoehdotuksen.
Sopiminen 12.4.2019 päivätyn lisäpöytäkirjan ehdoista
SKL ry vedonnut siihen, että se oli valtakunnansovittelijan luona käydyissä neuvotteluissa saanut takeet siitä, että työehtojen muutoksesta laaditaan työehtosopimuslisäpöytäkirja, jolla turvataan MSV Nordican ja MSV Fennican konepäällystön työntekijöiden työ- ja palkkaehdot, mikäli muutosta ei syystä tai toisesta tapahdu kyseisten alusten kansipäällystön työehdoissa. Näihin neuvotteluihin, jotka käytiin ennen sovintoehdotuksen antamista, osallistuivat SKL ry:n mukaan SKL ry:n puolesta R ja Suomen Varustamot ry:n puolesta A. R ja V ovat kertoneet, että mikäli näitä takeita ei olisi saatu, ei sovintosopimusta olisi hyväksytty ja SKL ry olisi mennyt lakkoon.
R on kertonut A:n antaneen SKL ry:n edellyttämät takeet suullisesti valtakunnansovittelijan toimistolla neuvottelutauolla. R oli keskustellut tauon aikana kahden kesken A:n kanssa valtakunnansovittelijan toimiston wc-tiloissa. A oli sanonut, että totta kai työehtosopimuksen vaihtaminen koskee kaikkia työntekijöitä tai ei ketään, ja luvannut, että asiasta tehtäisiin pöytäkirja. Pöytäkirjaa ei laadittu heti, koska R:llä oli vahva luottamus siihen, että A:n sanaan voi luottaa. Pöytäkirjan laatiminen oli viivästynyt 12.4.2019 asti R:stä johtuvista syistä, koska hän oli ollut muissa työehtosopimusneuvotteluissa.
Myös V on kertonut A:n luvanneen SKL ry:lle suullisesti takeet siitä, että mikäli Suomen Laivanpäällystöliitto ry saisi neuvoteltua paremman sopimuksen, SKL ry:lle taattaisiin yhtä hyvä asema. V:n mukaan A oli neuvottelujen aikana antanut suulliset takeet tämän sisältöisen asiakirjan laatimisesta. V:n kertomuksesta ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, oliko hän itse kuullut A:n sanovan jotain asiasta vai oliko V ainoastaan kuullut asiasta R:ltä. V on kertonut, että koska SKL ry oli voinut luottaa A:n sanaan, SKL ry oli hyväksynyt valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. V:n mukaan sovintoneuvotteluissa suullisesti sovittu oli myöhemmin kirjattu sopimuksen muotoon SKL ry:ssä R:n ja liiton lakimiehen U:n toimesta. V ei ollut osallistunut tämän asiakirjan laatimiseen, mutta hän oli ollut tietoinen sen sisällöstä.
A on kiistänyt R:n kertoman siitä, että hän olisi neuvotellut valtakunnansovittelijan toimiston wc-tiloissa konepäällystön työehtosopimuksesta R:n kanssa. A:n mukaan hän ei itse ollut neuvottelujen aikana keskustellut R:n, V:n tai kenenkään muunkaan kanssa mistään sen tyyppisestä aihepiiristä kuin mistä 12.4.2019 päivätyssä pöytäkirjassa oli kysymys. Hänen tiedossaan ei ollut, että kukaan muukaan olisi keskustellut tästä aihepiiristä sovittelun aikana.
S:n mukaan Arctia-konserni oli työehtosopimusneuvotteluissa ilmoittanut, ettei se enää uudista offshore-työehtoja, koska tämä liiketoiminta oli loppunut. Sovintoneuvotteluissa oli hyväksytty S:n laatima 3.3.2019 päivätty lisäpöytäkirja osaksi työehtosopimusratkaisua. S:n mukaan Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n kanssa oli tehty miehistöä koskeva samantyyppinen sopimusratkaisu.
S:n kertomuksen mukaan valtakunnansovittelijan luona ei ollut neuvoteltu siitä, että mikäli kansipäällystö saisi pitää monitoimimurtajien työehtosopimuksen mukaiset entiset työehtonsa, myös konepäällystö saisi pitää monitoimimurtajia koskevat työehdot. Tästä neuvotteleminen ei olisi ollut edes mahdollista, koska työehtosopimusneuvottelut eivät olleet koskeneet kansipäällystöä, jonka työehtosopimus ei ollut ollut päättymässä vuonna 2019. Konepäällystön osalta oli sovittu ainoastaan 3.3.2019 päivätyn lisäpöytäkirjan mukaisesta siirtymästä monitoimimurtajia koskevaan sopimukseen, mikäli konepäällystö tekee yli kaksi kuukautta offshore-toimintaa vastaavaa työtä. Osapuolet eivät olleet keskustelleet mistään muista tilanteista, joissa monitoimimurtajia koskeva työehtosopimus tulisi sovellettavaksi.
12.4.2019 päivätyn lisäpöytäkirjan laatiminen
R:n mukaan nyt riidan kohteena oleva 12.4.2019 päivätty lisäpöytäkirja oli laadittu sen jälkeen, kun hän oli soittanut 11.4.2019 illalla A:lle ja ilmoittanut, että oli tullut sopimuksen laatimisen aika, koska kentältä oli alkanut kuulua ”kummia asioita”. Kun R oli tullut aamulla 12.4.2019 töihin, A oli lähettänyt hänelle sopimuspohjan, jonka R oli toimittanut SKL ry:n lakimiehelle U:lle. R ja U olivat muokanneet asiakirjaa yhdessä. R ja U ovat kertoneet, että A oli laatinut 12.4.2019 päivätyn työehtosopimuslisäpöytäkirjan ensimmäisen kappaleen. U oli lisännyt siihen tarkennukseksi toisen kappaleen. R:n mukaan hän oli tämän jälkeen soittanut A:lle ja sopinut tapaamisen Suomen Varustamot ry:n toimistossa, jossa hän ja U olivat tavanneet A:n. A oli hyväksynyt sopimuksen, ja osapuolet allekirjoittivat sen.
R:n mukaan laadittaessa ja allekirjoitettaessa 12.4.2019 päivättyä lisäpöytäkirjaa osapuolet eivät olleet keskustelleet mitään siitä, oliko asia käsitelty liittojen hallinnossa. Osapuolet eivät olleet koskaan edellyttäneet toisiltaan tietoa siitä, oliko heillä liiton hyväksyntä sopia asiasta. R on kertonut uskoneensa, että Suomen Varustamot ry oli tietoinen A:n tekemästä sopimuksesta.
A:n mukaan R oli huhtikuussa 2019 väittänyt, että Arctia-konsernin kanssa oli sovittu siitä, mitä pöytäkirjaan 12.4.2019 kirjattiin. A:n mukaan hänellä ei ollut ollut sen enempää tietoa, mitä Arctia-konsernin kanssa mahdollisesti oli sovittu asiasta. Hän oli tavannut R:n ja SKL ry:n lakimiehen, ja pöytäkirja oli allekirjoitettu lyhyen keskustelun päätteeksi. SKL ry:n lakimies oli laatinut pöytäkirjan ainakin sen toisen kappaleen osalta. A on pitänyt mahdollisena, että hän oli laatinut pöytäkirjan ensimmäisen kappaleen, mutta hän ei ole muistanut asiaa varmaksi.
A:n mukaan 12.4.2019 päivätty pöytäkirja, kuten kaikki työehtosopimukset, työehtosopimuspöytäkirjat ja alusten palkkausta koskevat asiat, olisi tullut käsitellä ja hyväksyttää Suomen Varustamot ry:n hallituksessa. A:lla ei ollut ollut valtuuksia hyväksyä työehtosopimuksia ilman, että hän hyväksytti ne Suomen Varustamot ry:llä. A:n mukaan hänellä olisi ollut velvollisuus viedä 12.4.2019 päivätty pöytäkirja käsiteltäväksi liiton hallitukseen, mutta se oli kuitenkin jäänyt viemättä. Suomen Varustamot ry:n hallitus tai Arctia Oy:n hallitus ei ollut sen vuoksi lainkaan käsitellyt tai hyväksynyt pöytäkirjaa. A ei ollut keskustellut asiakirjasta myöskään sen laatimisen jälkeen Arctia-konsernin edustajien kanssa.
R on kertonut olleensa 11.4.2019 yhteydessä myös S:ään sopiakseen tämän ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n edustajan Z:n kanssa yhteisestä tapaamisesta 12.4.2019. Kantajan todisteena esittämästä tekstiviestistä ilmenee, että R oli ehdottanut S:lle pikaista tapaamista 12.4.2019 keskustellakseen monitoimimurtajien kansipäällystön palkkauksesta ja että tapaamiseen tulisi paikalle myös Z. R oli kirjoittanut viestissään S:lle muun ohella: ”Meille on tullut sen verran viestiä kentältä monitoimimurtajien kansipäällystön palkkaukseen jatkossa, joten näen tapaamisen erittäin tärkeänä pikaisesti.” Tällä R oli viitannut alusten pääluottamusmieheltä kuulemiinsa huhuihin siitä, ettei kansipäällystön työehtosopimusta tultaisikaan heikentämään siirtymällä noudattamaan perinteisiä jäänmurtajia koskevia ehtoja.
R on kertonut, että tapaamisessa S:n ja Z:n kanssa hän oli ilmoittanut S:lle hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi tehneensä ”lisäpöytäkirjan A:n kanssa siitä, että työehdot säilyvät, mikäli tulee jotain muuta myöhemmässä vaiheessa eteen ja että A tulisi varmasti kertomaan lisää pöytäkirjasta”. Hän ei ollut keskustellut asiasta sen enempää S:n kanssa, koska heillä oli ollut muita asioita käsiteltävänä. R:n mukaan S ei ollut oikeastaan vastannut millään tavalla tähän ilmoitukseen.
$1d6
$1d7
S on kertonut tulleensa tietoiseksi 12.4.2019 laaditusta lisäpöytäkirjasta vasta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut Arctia-konsernin palveluksessa. Hänen seuraajansa konsernin henkilöstöjohtajana T oli lähettänyt asiakirjan hänelle sähköpostilla huhti- tai toukokuussa 2021. T oli ilmoittanut S:lle, ettei asiakirja ollut tullut ilmi myöskään vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluissa. S ei ollut myöskään keskustellut asiakirjan sisältämästä aihepiiristä kenenkään kanssa ennen vuotta 2021.
X on kertonut tulleensa tietoiseksi 12.4.2019 laaditusta lisäpöytäkirjasta huhtikuun lopulla 2021, kun Arctian uusi henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja T oli näyttänyt puhelimeltaan kuvaa sopimuksesta X:lle. X:n kysyttyä asiasta A:lta tämä oli sanonut, ettei hän muistanut tapahtumista mitään.
Johtopäätökset vuoden 2019 työehtosopimusratkaisusta
Asiassa on riidatonta, että vuoden 2019 työehtosopimusta edelsivät neuvottelut valtakunnansovittelijan luona. Sovittelija teki asiassa sovintoehdotuksen, jonka osapuolet hyväksyivät 4.3.2019.
Sovintoehdotuksen osalta työehtosopimuksen osapuolilla on ollut vain kaksi vaihtoehtoa: ne ovat voineet hyväksyä ehdotuksen sellaisenaan tai hylätä sen. Ilmoittaessaan ehdotuksen hyväksymisestä A on kertomuksensa mukaan ilmoittanut Suomen Varustamot ry:n hyväksyneen sovittelijan ehdotuksen. Myös R ja V ovat työtuomioistuimessa kuultuina kertoneet A:n ilmoittaneen Suomen Varustamot ry:n suostuneen sovintosopimukseen. Työtuomioistuin katsoo, että hyväksymisilmoitus ei siten ole voinut käsittää SKL ry:n väittämiä suullisesti sovittuja muutoksia tai lisäyksiä siihen. Ilmoittaessaan A:n välityksellä sovintoehdotuksen hyväksymisestä 4.3.2019 Suomen Varustamot ry ei ole samalla ilmoittanut hyväksyneensä lisäpöytäkirjan 12.4.2019 sisältöä. Lisäpöytäkirjan sisältö ei siten ole tullut Suomen Varustamot ry:tä sitovaksi valtakunnansovittelijan luona käytyjen neuvottelujen ja sovittelijan ehdotuksen hyväksymisen perusteella.
Lisäpöytäkirjan 12.4.2019 sisältö on selostettu edellä kysymyksenasettelussa. Käsillä olevan asian kannalta olennaista lisäpöytäkirjassa on se, että sen mukaan monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot palautettaisiin konepäällystölle myös takautuvasti tilanteessa, jossa kansipäällystö esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä saisi pitää monitoimimurtajien työehtosopimuksen työehdot. Työtuomioistuin katsoo, että 12.4.2019 päivätty lisäpöytäkirja johtaisi siten merkittävään muutokseen työehtosopimusosapuolten 4.3.2019 hyväksymään sovintoehdotukseen verrattuna.
A:n, R:n ja U:n kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että pöytäkirjan 12.4.2019 ensimmäinen kappale on A:n muotoilema ja toinen kappale SKL ry:n edustajien kirjoittama. Ensimmäinen kappale koskee sanamuotonsa mukaan tilannetta, jossa kansipäällystö saa pitää nykyiset työehtonsa ennallaan monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaisesti. Työtuomioistuin toteaa, että tuolloin voimassa ollut kansipäällystöä koskeva työehtosopimus oli sovittu ajalle 1.3.2018 – 28.2.2021. Työtuomioistuin katsoo, että pöytäkirjan ensimmäisen kappaleen sanamuoto ei viittaa siihen, että monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot voisivat tulla sovellettaviksi konepäällystöön takautuvasti. Tämä vastaa myös R:n ja V:n kertomuksia siitä, minkälaiset takeet A oli antanut heille suullisesti valtakunnansovittelijan toimistolla. Näistä kertomuksista ei ole pääteltävissä, että A olisi tarkoittanut konepäällystöön sovellettavan työehtosopimuksen voivan vaihtua takautuvasti.
Lisäpöytäkirjan 12.4.2019 toisessa kappaleessa on sen sijaan määrätty, että monitoimimurtajia koskevat työehdot voivat tietyissä tilanteissa tulla takautuvasti sovellettaviksi konepäällystöön. Työtuomioistuin katsoo, että pöytäkirjan määräys on tältä osin sanamuodoltaan selkeä.
R on kertonut ottaneensa 11.4.2019 illalla yhteyttä A:han ja ilmoittaneensa, että oli tullut sopimuksen laatimisen aika. Seuraavana aamuna hän oli saanut A:lta pöytäkirjaluonnoksen, jossa oli ollut yksi tekstikappale. R ja U ovat kertoneet, että U oli lisännyt siihen edellä kuvatun toisen kappaleen. Sen jälkeen R ja U olivat käyneet Suomen Varustamot ry:n toimistossa, jossa R ja A olivat allekirjoittaneet pöytäkirjan.
Työtuomioistuin toteaa, että R:n kertomuksen mukaan pöytäkirjan 12.4.2019 laatimisessa oli kysymys aikaisemmin sovittujen asioiden saattamisesta kirjalliseen muotoon. Työtuomioistuin on kuitenkin edellä katsonut, että työehtosopimusosapuolten hyväksyessä sovittelijan ehdotuksen 4.3.2019 ne eivät olleet sopineet työehtosopimuksesta toisin kuin sovintoehdotuksessa määrättiin. Tämän johdosta pöytäkirjassa 12.4.2019 ei ole voinut olla kysymys ainoastaan jo sovittujen asioiden kirjaamisesta, mikä myös SKL ry:n on täytynyt ymmärtää.
X on kertonut, että R oli ottanut sovittelijan ehdotuksen hyväksymisen ja pöytäkirjan 12.4.2019 allekirjoittamisen välisenä aikana X:n ja S:n läsnä ollessa puheeksi sen mahdollisuuden, että kansipäällystöön sovellettava työehtosopimus voisi vaihtua esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisun johdosta. X:n mukaan sekä hän itse että S olivat tuolloin kieltäytyneet laatimasta sopimusta, jossa etukäteen otettaisiin huomioon mahdollinen työnantajapuolen kannalta epäedullinen työtuomioistuimen ratkaisu. Valtakunnansovittelijan luona käytyihin neuvotteluihin osallistuneiden kertomuksilla on selvitetty, että Arctia-konsernia koskeneissa neuvotteluissa työnantajapuolen pääneuvottelija oli S ja Suomen Varustamot ry:n edustajana X eikä A. X:n kertomuksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että R:n on siten tullut ymmärtää A:n mahdollisesti ylittävän toimivaltansa, mikäli A allekirjoittaisi R:n ehdottaman pöytäkirjan R:n S:ltä ja X:ltä saamista reaktioista huolimatta.
A on kertonut, että R oli ilmoittanut hänelle Arctia-konsernin kanssa sovitun siitä, mitä pöytäkirjaan kirjattiin. A:lla ei kertomuksensa mukaan ollut ollut enempää tietoa siitä, mitä asiasta mahdollisesti oli sovittu konsernin kanssa. A:n, S:n ja X:n kertomusten perusteella työtuomioistuin pitää uskottavana sitä, että A:lla ei ole ollut kaikkea tietoa Arctia-konsernin työehtosopimuksista ja mahdollisista niitä koskeneista neuvotteluista ja että hän on siten mahdollisesti luottanut siihen, mitä R on ilmoittanut hänelle konsernin kanssa tehdyistä sopimuksista. Työtuomioistuin on edellä katsonut tavanomaiseksi käytännöksi sen, että A on yksin allekirjoittanut työehtosopimukset, joissa osapuolena on ollut Suomen Varustamot ry.
Työtuomioistuin katsoo A:n, R:n ja U:n kertomuksilla selvitetyksi, että R:n otettua yhteyttä A:han nyt riidan kohteena oleva pöytäkirja on laadittu ja allekirjoitettu alle vuorokauden kuluessa. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että SKL ry:lle on täytynyt olla selvää, että A ei ole voinut yksin päättää merkittävistä Arctia-konsernia koskevista työehtosopimusratkaisuista.
Edellä mainitut seikat, 12.4.2019 allekirjoitetun pöytäkirjan ehtojen merkittävyys ja pöytäkirjan laatimisessa noudatettu hyvin nopea aikataulu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että SKL ry:n on tullut ymmärtää, että Suomen Varustamot ry ja Arctia-konserni eivät välttämättä olleet sitoutuneet pöytäkirjassa mainittuihin ehtoihin. Arctia-konsernin työehtosopimusten hyväksymismenettelystä esitetyt seikat huomion ottaen työtuomioistuin katsoo, että A on ylittänyt toimivaltansa allekirjoittaessaan pöytäkirjan. Pöytäkirjasta neuvottelemiseen ja sen allekirjoittamiseen liittyneet, edellä kuvatut erityiset olosuhteet huomioon ottaen SKL ry:n olisi tullut varmistaa A:lta tai joltakin muulta Suomen Varustamot ry:n edustajalta nimenomaisesti, että vastapuoli oli hyväksynyt pöytäkirjaan 12.4.2019 kirjatut seikat. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että pöytäkirjassa mainitut ehdot eivät ole tulleet työnantajapuolta sitoviksi myöskään sillä perusteella, että A on allekirjoittanut pöytäkirjan.
Työehtosopimusneuvottelut vuonna 2021
X:n mukaan Arctia-konsernin silloinen henkilöstöjohtaja T oli toiminut pääneuvottelijana konsernia koskeneissa vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluissa. X oli ollut mukana niiltä osin kuin neuvoteltava asia saattoi liittyä myös muiden jäsenvarustamoiden asioihin. Suomen Konepäällystöliitto ry:n puolelta mukana neuvotteluissa olivat olleet R ja V.
T:n mukaan konepäällystön työehtosopimusneuvotteluissa helmikuussa 2021 sovittiin 3.3.2019 päivätyn pöytäkirjan muuttamisesta siten, että vaadittiin kahden kuukauden sijaan kolmen kuukauden pituinen offshore-työjakso, ennen kuin siirryttäisiin soveltamaan monitoimijäänmurtajia koskevaa työehtosopimusta. A ei ollut lainkaan osallistunut Arctia-konsernia koskeneisiin työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2021. Sen jälkeen, kun Suomen Varustamot ry:n hallitus oli hyväksynyt neuvottelutuloksen, A oli kuitenkin nimenkirjoitusoikeutettuna allekirjoittanut sopimuksen. Arctia-konsernin puolesta vuoden 2021 sopimuksen oli allekirjoittanut T:n lisäksi toinen henkilö, joka ei ollut itse ottanut osaa neuvotteluihin.
R:n ja V:n mukaan vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluissa allekirjoituspöytäkirjan kirjauksella oli haluttu varmistaa, että kaikki Arctia-konsernia koskevat sopimukset uudistettiin. Tämän kaltainen yleinen viittaus kaikkiin aiemmin laadittuihin pöytäkirjoihin ja niiden liitteisiin niitä sen tarkemmin yksilöimättä oli yleinen käytäntö työehtosopimuksia uudistettaessa, koska oli tyypillistä, että erillispöytäkirjoja ja niiden liitteitä oli useita. R:n mukaan sopimusten yksilöinti ei ollut tarpeen, koska työehtosopimusosapuolet olivat tietoisia siitä, mitä sopimuksia ne olivat tehneet.
X on kertonut, että kirjauksella aiemmin laadittujen pöytäkirjojen ja niiden liitteiden uudistamisesta Suomen Varustamot ry oli tarkoittanut uudistaa ainoastaan valtakunnansovittelijan toimistossa hyväksytyn työehtosopimuksen liitteineen eli 3.3.2019 laaditun lisäpöytäkirjan. Vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluiden aikana 12.4.2019 päivätty lisäpöytäkirja ei ollut tullut X:n tai työehtosopimusneuvottelukunnan tietoon. Kun asiakirja oli tullut tietoon huhtikuun lopulla 2021, Suomen Varustamot ry:ssä oli selvitetty, ettei asiakirjaa ollut toimitettu kenellekään sähköpostitse eikä asiakirjaa löytynyt myöskään paperisena liiton henkilöstöltä.
T:n mukaan vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu lainkaan siitä, että mikäli laivanpäällystö saisi pitää entiset työehdot, samat ehdot tulisivat myös konepäällystön hyväksi. Lisäpöytäkirja 12.4.2019 ei ollut tullut keskusteluissa esille. Vuoden 2021 neuvotteluissa työnantajapuolen tavoitteena oli ollut 4,5 prosentin kustannussäästö, josta oli neuvoteltu myös SKL ry:n kanssa. Pöytäkirja 12.4.2019 olisi tarkoittanut kustannusten lisäystä, eikä sellaisesta sovittu mitään vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluissa. T on kertonut, että jos mainittu pöytäkirja olisi ollut tiedossa vuoden 2021 neuvotteluissa, sopimusratkaisu olisi ollut kustannussyistä erilainen.
T on lisäksi kertonut, että
en jälkeen, kun konepäällystöä koskeva työehtosopimus oli hyväksytty normaalikäytännön mukaisesti, R oli pyytänyt tapaamista huhtikuussa 2021. Tuolloin hän oli näyttänyt 12.4.2019 laaditun lisäpöytäkirjan T:lle. T ei ollut nähnyt asiakirjaa aikaisemmin. Hän oli selvittänyt asian perusteellisesti, eikä pöytäkirjasta ollut löytynyt mitään viitteitä myöskään neuvottelumuistioista. Suomen Varustamot ry oli ilmoittanut, että asiakirjaa ei ollut hyväksytty liiton hallituksessa.
Työtuomioistuin toteaa, että R:n ja V:n mukaan yleinen viittaus kaikkiin aiemmin laadittuihin pöytäkirjoihin ja niiden liitteisiin niitä sen tarkemmin yksilöimättä on ollut yleinen käytäntö työehtosopimuksia uudistettaessa. Vastaajapuolen todistajat eivät ole kertoneet tästä käytännöstä toisin.
Vuoden 2021 työehtosopimusratkaisulla on jatkettu voimassa olleiden työehtosopimusten sekä niiden liitteiden ja lisäpöytäkirjojen voimassaoloa yksilöimättä näitä asiakirjoja. Työtuomioistuin on edellä katsonut, että 12.4.2019 allekirjoitetussa pöytäkirjassa mainitut ehdot eivät olleet tulleet työnantajapuolta sitoviksi työehtosopimusosapuolten hyväksyessä sovittelijan sovintoehdotuksen 4.3.2019 tai myöskään pöytäkirjan allekirjoituksella. Työnantajapuolelta neuvotteluihin vuonna 2021 osallistuneet ovat kertoneet, että heillä ei ollut tuolloin tietoa pöytäkirjan olemassaolosta. Pöytäkirja ei siten lähtökohtaisesti ole vuoden 2021 työehtosopimuksessa tarkoitettu asiakirja.
Työtuomioistuin katsoo, että 12.4.2019 allekirjoitetun pöytäkirjan voitaisiin edellä lausutusta huolimatta katsoa tulleen työehtosopimuksen osaksi vuonna 2021, jos se olisi nimenomaisesti mainittu neuvottelujen aikana. Kukaan työtuomioistuimessa kuulluista, vuoden 2021 työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneista henkilöistä ei kuitenkaan ole kertonut, että 12.4.2019 allekirjoitettu pöytäkirja olisi mainittu neuvotteluissa. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei 12.4.2019 päivätyn pöytäkirjan ole näytetty kuuluneen niihin asiakirjoihin, joiden voimassaoloa Suomen Varustamot ry on tarkoittanut jatkaa työehtosopimuksella vuonna 2021.
$1d9
Edellä mainituilla perusteilla kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla SKL ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Suomen Varustamot ry:n ja Arctia Icebreaking Oy:n oikeudenkäyntikulut. SKL ry on hyväksynyt vastapuoltensa oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Työehtosopimuslisäpöytäkirjan sitovuus työehtosopimuksena
Työehtosopimuslisäpöytäkirjan 12.4.2019 nojalla MSV Nordican ja MSV Fennican konepäällystöön kuuluvien työntekijöiden osalta on noudatettava osapuolten välistä monitoimimurtajia koskevaa konepäällystön työehtosopimusta työ- ja palkkaehtoineen takautuvasti 1.3.2019 lukien helmikuun 2021 loppuun saakka.
Työehtosopimuslisäpöytäkirja 12.4.2019 on valtakunnallisten työntekijöitä ja työnantajia edustavien yhdistysten, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välillä solmittu kirjallinen sopimus, jossa on sovittu työnantajayhdistyksen jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työehdoista molempia osapuolia ja työehtosopimukseen sidottuja sitovasti. Lisäpöytäkirja itsessään täyttää kaikki työehtosopimuslain edellytykset työehtosopimukseksi. Se on siten itsenäinen työehtosopimus, jolla on liityntä 1.3.2019 voimaan tulleeseen samojen osapuolten väliseen valtakunnansovittelijan sovintoesityksen hyväksynnällä voimaan tulleeseen työehtosopimukseen. Lisäpöytäkirja 12.4.2019 on tehty, käsitelty ja solmittu tavalla, jolla se saa täydet työehtosopimuksen oikeusvaikutukset.
$1dc
Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n tarkoituksena 12.4.2019 päivätyn työehtosopimuslisäpöytäkirjan laadinnassa on ollut tehdä muun ohessa Arctia Icebreaking Oy:tä sitova työehtosopimus. Asiakirja on työehtosopimus myös sen kirjoitusasun eli sanamuodon perusteella.
Työehtosopimuslisäpöytäkirja 12.4.2019 on asiakirjana kirjoitettu alun pitäen Suomen Varustamot ry:n toimesta. Suomen Konepäällystöliitto ry on tehnyt sopimukseen pieniä muokkauksia, joiden jälkeen molempien liittojen edustajat ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
A on allekirjoittanut 12.4.2019 päivätyn työehtosopimuslisäpöytäkirjan Suomen Varustamot ry:n edustajana, ei yksityishenkilönä. A:lla on ollut oikeus myös kirjoittaa Suomen Varustamot ry:n nimi yksin sopimuksiin. A:lla on ollut myös asemansa perusteella oikeus tehdä ja allekirjoittaa Suomen Varustamot ry:tä oikeudellisesti velvoittavia sopimuksia mukaan lukien työehtosopimuksen oikeusvaikutukset saavat sopimukset. A:n tehtäviin on kuulunut allekirjoittaa muutkin työehtosopimukset Suomen Varustamot ry:n puolesta, ja hän onkin allekirjoittanut ne yksin yhdistyksen nimissä.
Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja merenkulun muiden ammattiliittojen sekä Suomen Varustamot ry:n välillä on ollut vuosikymmeniä kestävä yhtenäinen käytänne siitä, että ne solmivat varsinaisen työehtosopimusratkaisun jälkeen välillään työehtosopimuksena sitovia työehtosopimuslisäpöytäkirjoja vastaavasti kuin 12.4.2019 päivätty työehtosopimuslisäpöytäkirja. Liitot ovat solmineet lisäpöytäkirjoja sekä keskenään ilman valtakunnansovittelijan myötävaikutusta tehtyjen työehtosopimusratkaisujen yhteydessä ja niiden jälkeen että myös tilanteissa, joissa itse työehtosopimusratkaisu on tullut hyväksytyksi valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen hyväksymisen kautta. Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Varustamot ry ovat tehneet 12.4.2019 päivättyä lisäpöytäkirjaa vastaavia sopimuksia ennen tuota ajankohtaa myös Arctia-yhtiön työehtoja koskien täysin vastaavin menettelytavoin kuin 12.4.2019 solmitun pöytäkirjan yhteydessä.
Suomen Konepäällystöliitto ry ja Suomen Varustamot ry ovat pitäneet vastaavalla tavalla solmimiaan ja yhdistyksissä käsiteltyjä työehtosopimuslisäpöytäkirjoja työehtosopimuksina. Niitä on myös käsitelty työtuomioistuimessa työehtosopimuksina ilman, että niiden luonteesta työehtosopimuksena on tehty väitteitä (esim. TT 2016:36).
Suomen Konepäällystöliitto ry ei ole menetellyt vilpillisesti 12.4.2019 solmittua pöytäkirjaa tehtäessä. Se ei ole tiennyt Suomen Varustamot ry:n nyt jälkikäteen väittämästä A:n toimivallan puuttumisesta tai siitä, että yhdistyksen hallitus ei ollut päättänyt 12.4.2019 pöytäkirjaan sitoutumisesta tai valtuuttanut A:ta solmimaan kyseisen kaltaisia sopimuksia tai tätä nimenomaista sopimusta. Suomen Konepäällystöliitto ry on ollut vilpittömässä mielessä ja luottanut siihen, että nimenkirjoitusoikeutettu A oli asemassa, jossa hänen tekemänsä sopimukset ovat päteviä ja sitovat yhdistystä. A:n ja Suomen Varustamot ry:n aikaisempi toiminta ei ollut muodostanut käytännettä, jossa yhdistyksen sopimuskumppanilta olisi edellytetty sopimuksen pätevyyden varmistamiseksi, että se erikseen selvittää hallituksen päätöksenteon kyseisen asian osalta.
$1dd
Lisäpöytäkirjan 12.4.2019 väitetty sitovuus työehtosopimuksena
Vaatimuksessa kerrottua työehtosopimusta ei ole pätevästi sovittu, eikä Arctia Icebreaking Oy ole sopimukseen osallisena tai Suomen Varustamot ry:n jäsenyrityksenä siihen sidottu. Yhtiö ei ole ollut velvollinen antamaan sen MSV Nordica- ja MSV Fennica-aluksilla työskennelleille Suomen Konepäällystöliitto ry:n jäsenille Arctia Shipping -konsernin monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimuksen mukaisia palkkaetuja ajalla 1.3.2019-28.2.2021.
Arctia-konsernin konepäällystön työehtosopimukset uudistettiin 1.3.2019 lukien valtakunnansovittelijan esityksestä. Työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi nimetty 12.4.2019 allekirjoitettu asiakirja ei ollut osa valtakunnansovittelijan 4.3.2019 antamaa ja osapuolten hyväksymää sovintoesitystä. Työehtosopimuslisäpöytäkirjaa 12.4.2019 ei näin ollen hyväksytty osaksi uutta työehtosopimusta.
Työehtosopimusneuvottelun yhteydessä ei myöskään neuvoteltu sanotusta 12.4.2019 allekirjoitetusta työehtosopimuslisäpöytäkirjasta ilmenevistä määräyksistä. Näin ollen ei myöskään sovittu tai annettu takeita siitä, että tällaisista määräyksistä tehdään sovintoesityksen hyväksymisen jälkeen erillinen työehtosopimuspöytäkirja.
Työehtosopimusneuvottelun jälkeisissä työnantaja- ja työntekijäpuolen tapaamisissa todettiin vain, että työnantaja jatkaa Arctia-konsernin kansipäällystön kanssa työehtojen muuttamista koskeneita yhteistoimintaneuvotteluja. Myöskään 12.4.2019 ei ollut erillisiä keskusteluja, joissa Suomen Konepäällystöliitto ry:n edustaja olisi kertonut Arctia Oy:n edustajalle lisäpöytäkirjan solmimisesta.
Suomen Varustamot ry:n hallitus hyväksyi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen esityksessä edellytetyllä tavalla ilman ehtoja. Esityksen hyväksymisen lisäksi ei ollut erikseen sovittu tai puhuttu siitä, että 12.4.2019 allekirjoitettu työehtosopimuslisäpöytäkirja oli tarkoitus tehdä. Työehtosopimus sovitaan kirjallisena. Pöytäkirjassa mainituilla seikoilla ei siten ollut merkitystä, kun Suomen Varustamot ry:n hallitus 4.3.2019 hyväksyi valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen, eikä Suomen Varustamot ry sitoutunut pöytäkirjan tekemiseen.
Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus 1.4.2015 Arctia Shipping -konsernin konventionaalisten ja monitoimimurtajien konepäällystön työehtosopimukseksi Suomen Konepäällystöliitto ry:lle ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:lle ja siihen liittyvä Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto ry:n välinen 29.9.2015 päivätty lisäpöytäkirja
Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n, Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n työehtosopimuspöytäkirja 20.4.2015
Suomen Varustamot ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välinen pöytäkirja 10.12.2015
Suomen Konepäällystöliitto ry:n 27.2.2019 antama työriitojen sovittelusta annetun lain 7 §:n tarkoittama ilmoitus työnseisauksesta
Valtakunnansovittelijan antama sovintoehdotus 4.3.2019
Sähköposti U:lta 12.4.2019 R:lle
sopimuskassakaappi.docx -tiedoston ominaisuuksia koskevat tiedot
Kuvat R:n puhelimesta hänen ja S:n välisistä tekstiviesteistä ajalla 11.4.2019 – 12.4.2019
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 25.2.2021
Suomen Konepäällystöliitto ry:n, Arctia Oy:n, Arctia Offshore Oy:n, Arctia Icebreaking Oy:n ja Suomen Varustamot ry:n välinen lisäpöytäkirja 3.3.2019 Suomen Konepäällystöliitto ry:n Suomen Varustamot ry väliseen Arctia Oy:n/Arctia Icebreaking Oy:n / Arctia Offshore Oy:n 4.3.2019 allekirjoitettuun työehtosopimuksiin
Suomen Konepäällystöliitto ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välinen työehtosopimuslisäpöytäkirja 12.4.2019
Suomen Varustamot ry:n säännöt
V, Suomen Konepäällystöliitto ry:n toiminnanjohtaja
R, Suomen Konepäällystöliitto ry:n entinen asiantuntija
U, Suomen Konepäällystöliitto ry:n entinen lakimies
A, Suomen Varustamot ry:n entinen varatoimitusjohtaja
W, Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n entinen puheenjohtaja
X, Suomen Varustamot ry:n työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja
T, Arctia Oy:n henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja ja Arctia Icebreaking Oy:n hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa
Y, entinen Suomen Varustamot ry:n hallituksen puheenjohtaja
Kysymyksenasettelu
Työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työehtosopimukseen ovat sidotut muun muassa ne työnantajat, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.
Asiassa on riidatonta, että Suomen Varustamot ry:n silloinen varatoimitusjohtaja A allekirjoitti 12.4.2019 työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi otsikoidun sopimuksen Suomen Varustamot ry:n nimissä Suomen Konepäällystöliitto ry:n (SKL ry) kanssa. A:lla oli tuolloin Suomen Varustamot ry:n sääntöjen nojalla oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen yksin. Riidatonta on myös, että Arctia Icebreaking Oy oli edellä mainittuna ajankohtana Suomen Varustamot ry:n jäsen. Asiassa ei ole väitetty, että mainittu pöytäkirja ei muodollisesti täyttäisi työehtosopimuslaissa työehtosopimukselle asetettuja vaatimuksia.
Mainitun lisäpöytäkirjan mukaan Nordica- ja Fennica-murtajilla työskentelevälle konepäällystölle palautettaisiin monitoimijäänmurtajien työehtosopimuksen mukaiset työehdot keväällä 2019 sovituista työehtosopimuksista riippumatta, jos näiden murtajien kansipäällystö saisi pitää monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot. Lisäpöytäkirjan mukaan monitoimimurtajia koskevien työehtosopimusten mukaiset työehdot palautettaisiin konepäällystölle myös takautuvasti tilanteessa, jossa kansipäällystö esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä saisi pitää monitoimimurtajien työehtosopimuksen työehdot.
Nyt kysymyksessä oleva riita-asia koskee 12.4.2019 allekirjoitetun lisäpöytäkirjan pätevyyttä ja sitovuutta.
$1de
Suomen Varustamot ry on vedonnut siihen, että 12.4.2019 päivättyä lisäpöytäkirjaa ei ollut sovittu pätevästi, eikä se sitonut Arctia Icebreaking Oy:tä. Arctia-konsernin konepäällystön työehtosopimukset uudistettiin 1.3.2019 lukien valtakunnansovittelijan esityksestä. Työehtosopimuslisäpöytäkirjaksi nimetty 12.4.2019 allekirjoitettu asiakirja ei ollut osa valtakunnansovittelijan 4.3.2019 antamaa ja osapuolten hyväksymää sovintoesitystä. Työehtosopimuslisäpöytäkirjaa 12.4.2019 ei näin ollen hyväksytty osaksi uutta työehtosopimusta. Työehtosopimusneuvottelun yhteydessä ei myöskään neuvoteltu sanotusta 12.4.2019 allekirjoitetusta työehtosopimuslisäpöytäkirjasta ilmenevistä määräyksistä.
$1df
Suomen Varustamot ry on vedonnut myös siihen, että A ei ollut aikaisemminkaan neuvotellut Arctia-konsernin työehtosopimuksista, jotka oli aina käyty konsernin henkilöstöjohtajan johdolla. A:lla ei ollut toimivaltaa neuvotella yksin lisäpöytäkirjasta, jolla tulisi olemaan tosiasiallista vaikutusta muutoin neuvotellun työehtosopimuksen sisältöön. Suomen Varustamot ry:n hallitus ei ollut hyväksynyt lisäpöytäkirjaa, minkä SKL ry oli tiennyt tai mikä sen oli ainakin pitänyt tietää, varsinkin kun sille ei ollut ilmoitettu hyväksymisestä. Myöskään Arctia-konsernin hallitus ei ollut hyväksynyt lisäpöytäkirjaa. A oli siten ylittänyt valtuutensa neuvotellessaan lisäpöytäkirjasta, minkä SKL ry oli tiennyt tai mikä sen oli joka tapauksessa pitänyt tietää.
Suomen Varustamot ry on vedonnut vielä siihen, että vuoden 2021 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ei tullut esille 12.4.2019 allekirjoitettu lisäpöytäkirja, eikä sanottu lisäpöytäkirja ollut osa sopimusratkaisua. Suomen Varustamot ry tai Arctia Icebreaking Oy ei siten hyväksynyt 12.4.2019 päivättyä työehtosopimuslisäpöytäkirjaa työehtosopimuksen osana vuonna 2021. Jos lisäpöytäkirjan kuitenkin katsottaisiin silloin tulleen osaksi työehtosopimusta siitä syystä, että myös Suomen Varustamot ry:n katsottaisiin hyväksyneen sen, Arctia Icebreaking Oy oli tullut varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 30 §:ssä säädetyin perustein petollisesti vietellyksi sopimukseen.
Riidattomat tapahtumatiedot
Neuvottelut Arctia-konsernin konepäällystön työehtosopimusten uudistamisesta 1.3.2019 lukien alkoivat Suomen Varustamot ry:n ja SKL ry:n välillä alkuvuonna 2019. Työehtosopimusneuvottelut eivät koskeneet kansipäällystöä, jonka työehtosopimus oli voimassa 28.2.2021 saakka. Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli ilmoitti työtaistelun uhasta, minkä jälkeen neuvotteluja jatkettiin valtakunnansovittelijan johdolla helmi-maaliskuussa 2019.
Valtakunnansovittelija antoi konepäällystöä koskeneessa työriidassa sovintoesityksen, jonka työehtosopimuksen osapuolet SKL ry ja Suomen Varustamot ry hyväksyivät 4.3.2019 uudeksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimukseen liitettiin lisäpöytäkirja, joka oli päivätty 3.3.2019.
s
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Kristel Nybondas, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...