TT 2023:34 – Sidottu varallaolo

Kysymys Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen varallaoloa koskevien määräysten tulkinnasta ja siitä, oliko virkamies tullut määrätä virkamatkallaan kanteessa tarkoitetussa tilanteessa sidottuun vai vapaamuotoiseen varallaoloon. (Ks. myös TT 2003:3.)

Asia

Työaika

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

Kuultava

Rajavartiolaitoksen esikunta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 14.3.2022

Suullinen valmistelu 27.10.2022

Pääkäsittely 27.3.2023

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rajavartiolaitoksen esikunnan ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä 9.4.2013 solmitussa Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa (Rajavartiolaitoksen työaikasopimus) on muun muassa seuraavat määräykset:

6.1. Vapaamuotoinen varallaolo

6.1.1. Vapaamuotoisella varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jonka aikana virkamiehen on oltava työaikansa ulkopuolella erikseen annetun käskyn mukaan puhelimella tai muulla viestimellä tavoitettavissa ja hänellä on velvollisuus saapua virkapaikalle tai erikseen määrätylle työn suorittamispaikalle käskettäessä tai tilanteen niin vaatiessa viimeistään yhden tunnin kuluessa.

Soveltamisohje:

Virkamiestä ei määrätä vapaamuotoiseen varallaoloon, jos hän työmatkan pituuden vuoksi ei voi saapua asunnoltaan tunnin kuluessa virkapaikalle tai muulle erikseen määrätylle työn suorittamispaikalle. Virkamies voidaan kuitenkin työn tarpeen konkretisoituessa määrätä suoraan saapumaan myös muulle kuin varallaolomääräyksessä yksilöidylle työn suorituspaikalle, jos työn aloittaminen näin nopeutuisi.

6.2. Sidottu varallaolo

6.2.1. Sidotulla varallaololla tarkoitetaan varallaoloa, jonka aikana virkamiehen on virka- tai työaikansa ulkopuolella käskyn mukaan oleskeltava muussa kuin itse valitsemassaan paikassa ja hänellä on velvollisuus saapua työpaikalle käskettäessä tai tilanteen niin vaatiessa viimeistään 30 minuutin kuluessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A määrättiin virkamatkalla vapaamuotoiseen varallaoloon 28.12.2020 kello 21 ja 1.1.2021 kello 19 väliseksi ajaksi, jolloin hänellä oli velvollisuus saapua työn suorittamispaikalle yhden tunnin kuluessa. Rajavartiolaitoksen virkamiehillä ei ole oikeutta kieltäytyä varallaolosta, vaan varallaolo perustuu työnantajan velvoittavaan määräykseen.

Koko Helsinki-Vantaan tukikohdan päivystävä henkilöstö oli tuona aikana määrätty varallaoloon. Miehistöstä se osa, joka asui enintään tunnin matkan päässä Helsinki-Vantaan tukikohdasta, oli määrätty vapaamuotoiseen varallaoloon. Se osa miehistöstä, jota ei virkaehtosopimuksen mukaan voitu määrätä vapaamuotoiseen varallaoloon, oli varalla tukikohdassa sidotussa varallaolossa.

Erimielisyys vallitsee siitä, olisiko A tullut määrätä sidottuun varallaoloon.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että A on ollut 28.12.2020 kello 21.00 ja 1.1.2021 kello 19.00 välisenä aikana Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6.2.1 kohdan mukaisessa sidotussa varallaolossa

2. vahvistaa, että Rajavartiolaitoksen esikunta on menetellyt Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6.1 kohdan vastaisesti määrätessään A:n vapaamuotoiseen varallaoloon edellä mainituksi ajaksi

3. velvoittaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaan A:lle saamatta jäänyttä varallaolokorvausta 269,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.2.2021 lukien

4. tuomitsee valtiovarainministeriön hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

5. velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 14.320,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Valtiovarainministeriö ja Rajavartiolaitoksen esikunta ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.544,45 eurolla korkoineen.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston päätös 16.7.2008/1570/17/2008 Frontexin koordinoimien operaatioiden palvelussuhteen ehdot Rajavartiolaitoksessa

2. Ote toteutuneesta työvuorosuunnitelmasta jaksolta 28.12.20207.2.2021

3. Rajavartiolaitoksen esikunnan käsky 3.2.2020 (osittain salainen)

4. Rajavartiolaitoksen esikunnan käsky 29.1.2021 (osittain salainen)

5. Rajavartiolaitoksen esikunnan käsky 30.8.2021 (osittain salainen)

6. G:n vapaamuotoiset varallaolot kansallisena yhteysupseerina (NO) Ateenassa 13.28.10.2015

7. Esimerkki yhteismajoitustiloista

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. Everstiluutnantti E, palvelussuhdeyksikön päällikkö

2. Majuri F, toimistopäällikkö

Perustelut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että A on ollut 28.12.2020 kello 21.00 ja 1.1.2021 kello 19.00 välisenä aikana Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6.2.1 kohdan mukaisessa sidotussa varallaolossa

– vahvistaa, että Rajavartiolaitoksen esikunta on menetellyt Rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 6.1 kohdan vastaisesti määrätessään A:n vapaamuotoiseen varallaoloon edellä mainituksi ajaksi

– velvoittaa Rajavartiolaitoksen esikunnan suorittamaan A:lle saamatta jäänyttä varallaolokorvausta 269,98 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.2.2021 lukien

– tuomitsee valtiovarainministeriön maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa 4.000 euroa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä

– velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 14.320,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Virkaehtosopimuksen oikea tulkinta

A:ta ei olisi tullut määrätä Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen 6.1.1. kohdan mukaiseen vapaamuotoiseen varallaoloon. Kyseisen virkaehtosopimuksen määräyksen soveltamisohjeen mukaan virkamiestä ei määrätä vapaamuotoiseen varallaoloon, jos hän työmatkan pituuden vuoksi ei voi saapua asunnoltaan tunnin kuluessa virkapaikalle tai muulle erikseen määrätylle työn suorittamispaikalle. A ei olisi voinut saapua asunnoltaan Kaarinasta tunnin kuluessa hänelle erikseen määrätylle työn suorittamispaikalle Helsingin tukikohtaan.

Soveltamisohjeen määräyksellä tarkoitetaan virkamiehen omaa asuntoa. Tukikohdan majoitustilojen laadulla ja sillä, ovatko ne luonteeltaan yksityis- vai yhteiskäyttöön tarkoitettuja, ei ole oikeudellista merkitystä. Virkaehtosopimusta on tulkittava lähtökohtaisesti sen sanamuodon mukaisesti pitäen lähtökohtana sopimuksen yleiskielen mukaista merkityssisältöä, jollei osapuolten näytetä poikenneen siitä. Näyttötaakka on tässä tapauksessa vastaajalla.

Sopimuksen soveltamisohjeen sanamuodossa puhutaan nimenomaan asunnosta. Asunnolla tarkoitetaan yleisessä kielenkäytössä asuinhuoneistoa tai -huonetta sekä yhden perheen asuintaloa eli asumiseen tarkoitettua huonetta tai taloa. Asumisella tarkoitetaan puolestaan vakinaista tai pysyvää oleskelua jossakin. Tukikohdan majoitustilat eivät ole vakinaiseen asumiseen tai pysyvään oleskeluun tarkoitettuja tiloja, joten niitä ei voida pitää virkaehtosopimuksen tarkoittamana asuntona, vaan tilapäiseen oleskeluun eli majoittumiseen tarkoitettuina tiloina. Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2004:80 todetulla tavalla tilapäiseen majoittumiseen tarkoitettuja tiloja ei voida pitää yleiskielen tarkoittamana asuntona, joten tukikohdan majoitustilat eivät ole virkamiehen asunto olivatpa nämä tasoltaan ja laadultaan millaiset tahansa. Virkaehtosopimusneuvotteluissa ei ole erikseen käsitelty asunnon käsitettä, joten osapuolet eivät ole poikenneet sen yleiskielisestä merkityssisällöstä.

$146

Siinä tapauksessa, että asunnolla ylipäänsä katsottaisiin voitavan tarkoittaa muutakin kuin virkamiehen pysyvää oleskelua varten tarkoitettua asuntoa, Helsingin tukikohdan majoitustiloja ei voida pitää luonteeltaan ja olosuhteiltaan asuntoon rinnastettavina. A:lle oli osoitettu suljetulla, Rajavartiolaitoksen hallinnoimalla alueella sijaitsevasta Helsingin tukikohdan yhteiskäyttöön tarkoitetusta majoitustilasta ikkunaton 8 m² suuruinen yhden hengen majoitushuone, jossa ei ollut omaa käymälää eikä peseytymistilaa. Käymälä ja peseytymistila olivat yhteiskäytössä muiden majoittujien kanssa. Majoitushuonetta ei ollut tarkoitettu pysyvään oleskeluun, eikä kyse ollut A:n itse hankkimasta majoituksesta. Tukikohdan huoneet oli tarkoitettu muun muassa päivystävän helikopterimiehistön käyttöön. A ei maksanut eikä hänen olisi pitänytkään maksaa majoitushuoneen käytöstä korvausta työnantajalleen.

Tällainen yhteiskäyttöön tarkoitetussa majoitustilassa oleva majoitushuone ei ole verrattavissa asuntoon, vaan lähinnä yhteismajoitustilaan. Yhteismajoitus- tilassa majoittuvat virkamiehet tulee molempien osapuolten riidattoman käsityksen mukaan määrätä vapaamuotoisen varallaolon sijasta sidottuun varallaoloon. Rajavartiolaitoksen yhteiskäytössä olevista majoitustiloista toteutettu varallaolo on vakiintuneen käytännön mukaan katsottu sidotuksi varallaoloksi lentävän henkilöstön osalta vuodesta 1997 lukien, jolloin Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksessa ollut asuntopäivystys muuttui varallaolojärjestelmäksi.

$147

Sillä, onko A:n liikkumista ja oleskelua rajoitettu varallaolon aikana siten, että hänen olisi tullut oleskella tukikohdassa, ei ole asiassa merkitystä, koska hänet oli määrätty virkaehtosopimuksen määräysten vastaisesti vapaamuotoiseen varallaoloon, eikä hänellä tästä syystä ollut velvollisuutta oleskella tukikohdassa varallaolon aikana. Jos hänet olisi määrätty sidottuun varallaoloon, kuten virkaehtosopimuksen määräykset edellyttivät, hän olisi ollut velvollinen oleskelemaan tukikohdassa tai sen välittömässä läheisyydessä.

A ei ole voinut itse valita paikkaa, jossa hän oleskeli. Vapaamuotoiseen varallaoloon määräämiselle virkaehtosopimuksessa asetetut edellytykset eivät ole toteutuneet. Varallaolosta on aiheutunut A:lle sellaista sidonnaisuutta, josta olisi tullut suorittaa varallaolokorvausta sidottua varallaoloa koskevien määräysten mukaan.

SM:n / Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston päätös 16.7.2008/157/17/2008 Frontexin koordinoimien operaatioiden palvelussuhteen ehdot Rajavartiolaitoksessa ei ole virkaehtosopimuksen osapuolten yhteisesti laatima asiakirja, vaan viranomaisen yksipuolinen määräys. Vastaajan Poseidon Sea -operaatiossa noudattama käytäntö ei ollut kantajan tiedossa ennen kuin se sai tiedon tässä asiassa annetusta vastauksesta, eikä se kuvasta osapuolten yhteisesti hyväksymää ja vakiintunutta virkaehtosopimuksen soveltamiskäytäntöä.

Frontex eli Euroopan raja- ja merivartiovirasto ei ole erimielisyyden kohteena olevan tarkentavan virkaehtosopimuksen osapuoli eikä tarkentavaa virkaehtosopimusta sovelleta Frontex-operaatioihin. Rajavartiolaitoksen virkamiehet hakeutuvat kyseisiin operaatioihin vapaaehtoisina ja sopivat pääsääntöisesti erikseen operaation aikaisista palvelussuhteen ehdoista. Tuolloin on mahdollista sopia myös siitä, että palvelussuhteen ehdot määräytyvät ainakin osittain Suomen virkaehtosopimusten mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että palvelussuhteeseen sovellettaisiin operaation aikana esimerkiksi Rajavartiolaitoksen tarkentavia virkaehtosopimuksia. Ne virkamiehet, jotka ovat olleet ulkomailla virkamatkalla, ja joihin on sovellettu muun muassa erimielisyyden kohteena olevaa virkaehtosopimusta, on määrätty virkamatkan aikana sidottuun varallaoloon.

Hyvityssakko virkaehtosopimuksen rikkomisesta

Vastaaja on rikkonut menettelyllään virkaehtosopimuksen määräyksiä tietensä. Vähintäänkin vastaajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa virkaehtosopimuksen määräyksiä. Vastaaja on tuomittava hyvityssakkoon virkaehtosopimuslain (664/1970) 19 §:n nojalla.

Maksamatta jääneet korvaukset

A:lle on maksettu varallaoloajalta korvausta vapaamuotoista varallaoloa koskevien määräysten mukaan. Korvaus olisi tullut maksaa sidottua varalla- oloa koskevien määräysten mukaan. A:lle on näin ollen jäänyt maksa- matta varallaolokorvausta 269,98 euroa.

Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen 6.1. kohdan soveltamisohjeessa tarkoitettu tavoite siitä, että virkamiehellä on käytettävissään sellainen asunto, jossa hän voi viettää lepoaikansa ja saapua työn suorittamispaikalla vapaamuotoisesta varallaolosta 1 tunnin kuluessa, on A:n kanteessa tarkoitetulla virkamatkalla toteutunut työnantajan tarjotessa A:lle majoituksen virkamatkan ajaksi.

$148

$149

A on voinut oleskella vapaamuotoisessa varallaolossa itse valitsemassaan paikassa, josta hän olisi ehtinyt yhden tunnin kuluessa työn suorittamispaikalle. Hänen ei ole edellytetty oleskelevan muussa kuin itse valitsemassaan paikassa, kuten sidotussa varallaolossa edellytetään. Häntä ei siten ole työjohdollisin toimenpitein sidottu virkamatkansa vapaa-aikana Helsinki-Vantaan tukikohtaan. A:n ollessa vapaamuotoisessa varallaolossa hänen oleskeluaan ja liikkumistaan ei ole rajoitettu siten kuin virkaehtosopimuksessa on määrätty sidotusta varallaolosta. Kokonaisuutena katsoen A:n varallaolosta virkamatkalla ei ole aiheutunut hänelle sellaista ylimääräistä sidonnaisuutta, josta olisi perusteltua suorittaa vapaamuotoisen varallaolon korvausta suurempaa korvausta. Varallaolo on toteutunut virkamatkalla ja työviikolla aikoina, joita A ei muutenkaan olisi voinut viettää perheensä parissa Kaarinan asunnollaan.

$14a

$14b

$14c

$14d

Frontex-komennukset eivät kanteessa esitetyin tavoin välttämättä perustu vapaaehtoisuuteen, vaan niille voidaan myös määrätä Rajavartiolaitoksen virkamiehiä. Frontex-operaatioiden palvelussuhteen ehdoista ei sovita. Frontex-komennuksilla noudatetaan virkaehtosopimuksia samoin kuin muillakin virkamatkoilla aina. Frontexin lisäehtoja sovelletaan Frontex-operaatioissa, mutta ne ovat osin toissijaisia.

Käytännön esimerkki vapaamuotoisesta varallaolosta virkamatkalla on Poseidon Sea — operaatio Välimerellä vuonna 2015, jolloin muun muassa kansalliset yhteysupseerit olivat vapaamuotoisessa varallaolossa ja yöpyivät enintään yhden tunnin matkan päässä työskentelypaikkana toimineesta esikunnasta sijainneessa hotellissa.

Komennuksella ollaan virkamatkalla virkatehtävien suorittamiseksi ja silloin virkamies voidaan määrätä operatiivisen tarpeen perusteella sidottuun varallaoloon tai vapaamuotoiseen varallaoloon. Rajavartiolaitoksella on riskinarviointiin pohjautuva valmiuden säätely, joka määrittelee varallaolon tarpeen ja muodon. Virkamatkan ajaksi työnantaja järjestää majoituksen, josta varallaolon aikainen saapumisvelvoite määritetään. Vakiintuneena soveltamiskäytäntönä on ollut, että sekä kotimaan että ulkomaan virkamatkalla virkamies voidaan määrätä vapaamuotoiseen varallaoloon. Rajavartiolaitoksessa edustettuina olevat henkilöstöjärjestöt eivät ole aiemmin riitauttaneet tulkintaa, jonka mukaan vapaamuotoiseen varallaoloon määräämistä on pidetty mahdollisena myös virkamatkalla.

Rajavartiolaitos on menetellyt vapaamuotoista varallaoloa koskevan virkaehtosopimuksen tulkinnan osalta tässä tapauksessa samalla tavalla yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti niin A:n kuin muidenkin virkamatkoilla olleiden virkamiesten osalta vastaavissa tapauksissa. A:ta ei ole myöskään asetettu eri asemaan niihin Helsinkiin sijoitettuihin virkamiehiin nähden, jotka on virkaehtosopimuksen 6.1. kohdan soveltamisohjeen vuoksi tullut samaan aikaan määrätä sidottuun varallaoloon yli yhden tunnin työmatkan vuoksi.

Samalla kuuden viikon jaksolla oli myös neljä muuta ohjaajaa Turun tukikohdan helikopteriryhmästä komennettu virkamatkalle Helsingin tukikohtaan ja määrätty Helsingissä virkamatkan aikana vastaavaan vapaamuotoiseen varallaoloon kuin A. Vastaavasti Helsinkiin sijoitettuja virkamiehiä on tarvittaessa komennettu virkamatkalle Turun tukikohtaan ja heidät on siellä määrätty vapaamuotoiseen varallaoloon virkamatkalla. A:ta on siten kohdeltu varallaolon suhteen täysin yhdenvertaisesti muiden Helsinkiin tai Turkuun virkamatkalle komennettujen virkamiesten kanssa.

Hyvityssakkovaatimuksesta

$14f

Kuvia Helsingin tukikohdan yhteiskäyttöön tarkoitetusta majoitustilasta

Rajavartiolaitoksen esikunnan käsky 13.3.2015 (osittain salainen)

Rajavartiolaitoksen esikunnan käsky 11.8.2015 (osittain salainen)

Rajavartiolaitoksen esikunnan käsky 20.02.2019 (osittain salainen)

Työn suunnittelu, työajankäyttö ja matkustaminen Vartiolentolaivueessa 4.3.2015

Yliluutnantti B, Vartiolentolaivueen lentäjä

Kapteeni C, pääluottamusmies

Kysymyksenasettelu

A:n virkapaikka on Vartiolentolaivueen Turun tukikohta ja hänen asuntonsa sijaitsee Kaarinassa. A on asian taustassa kuvatuin tavoin komennettu virkamatkalle virkapaikaltaan Helsinki-Vantaan tukikohtaan ja määrätty sen aikana vapaamuotoiseen varallaoloon. A on majoitettu Helsingissä tukikohdan majoitustilan yhden hengen huoneeseen. Riitakysymys koskee sitä, olisiko A tullut määrätä sidottuun varallaoloon.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu kantajan nimeäminä todistajina Päällystöliiton entistä puheenjohtajaa D:tä, pääluottamusmies C:tä ja Vartiolentolaivueen lentäjää B:tä. Vastaajan ja kuultavan nimeäminä todistajina on kuultu palvelussuhdeyksikön päällikköä E:tä ja toimistopäällikkö F:ää.

D on kertonut toimineensa Rajavartiolaitoksen palveluksessa vuosina 1981 — 2005, jonka jälkeen hän oli siirtynyt Puolustusvoimien Pääesikuntaan jääden eläkkeelle vuonna 2012. Rajavartiolaitoksen palveluksessa ollessaan D oli toiminut Päällystöliiton varapuheenjohtajana vuosina 19952005 vastaten liiton puolesta Rajavartiolaitoksen neuvottelutoiminnasta, ja vuodesta 2005 lukien koko liiton toiminnasta puheenjohtajana. D oli ollut neuvottelemassa työaikasopimusta vuonna 1997, jolloin sopimusta oli uudistettu ja riidanalainen määräys oli otettu sopimukseen. Aiemmin sopimuksessa oli käytetty käsitettä asuntopäivystys pykälässä, jossa oli käsitelty siitä maksettavista korvauksista. Vuonna 1997 Rajavartiolaitoksella oli ollut tarve nopeamman lähtövalmiuden varallaololle, ja siksi erilliseksi pykäläksi oli kirjattu puolen tunnin lähtövalmiuden sisältämä varallaolo.

$150

C on kertonut toimineensa vuodesta 2014 lukien Rajavartiolaitoksen esikunnassa tietotekniikkayksikön järjestelmäpäällikkönä. Hän oli toiminut myös pääluottamusmiehenä. Riidanalainen määräys oli otettu työaikasopimukseen nykymuotoisena ensimmäisen kerran vuonna 1997, kun aiemmasta asuntopäivystyksestä luovuttiin ja sen sijaan tulivat vapaamuotoinen ja sidottu varallaolo. Asunnolla tarkoitettiin työaikasopimuksessa virkamiehen kotia tai muuta tämän itse pysyväisluontoista asumista varten hankkimaansa paikkaa. Asunnon käsitettä käytettiin samalla tavoin myös muualla työaikasopimuksessa. Vanhassa järjestelmässä asunnon käsitteellä oli tarkoitettu samaa asiaa eikä käsite ollut järjestelmää vuonna 1997 uudistettaessa muuttunut. Myös yleisessä valtion virkaehtosopimuksessa oli käytetty asunto-termiä useita kymmeniä kertoja C:n käsityksen mukaan tässä samassa tarkoituksessa.

Rajavartiolaitoksessa riidanalaista määräystä oli C:n mukaan sovellettu siten, että virkamies oli määrätty sidottuun varallaoloon, jos hän oli ollut yli tunnin matkan päässä asunnostaan. Määräystä oli sovellettu vastaavasti virkamatkalla ollessa. Jos virkamatkalla virkamies oli majoittunut tukikohdassa yli tunnin matkan päästä kotoaan, häntä ei ollut määrätty vapaamuotoiseen varallaoloon vaan aina sidottuun varallaoloon. C:n tiedossa ei ole ollut käsillä olevan tapauksen lisäksi muita sellaisia tapauksia, joissa olisi vastaavalla tavalla virkamatkalla ollessa käytetty vapaamuotoista varallaoloa.

$151

Asiassa esitettyjen Frontex-operaatioiden käskyjen mukaan työvuorojen välissä oltiin sidotussa varallaolossa eikä käskyissä ollut mainintaa vapaamuotoisesta varallaolosta. Se, millaista käytäntöä esimerkiksi Poseidon Sea -operaatiossa oli noudatettu, ei ollut C:n tiedossa ennen käsillä olevaa asiaa eikä operaatiossa noudatettu käytäntö kuvannut yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä. Frontex-operaatioissa oltiin normaalin työaikalaskennan piirissä ja varallaolojen osalta noudatettiin Rajavartiolaitoksen työaikasopimusta.

Myöskään Rajavartiolaitoksen esikunnan tekemä työnantajapäätös (V1) ei ilmentänyt työaikasopimuksen yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä tai tulkintaa. Jos virkamies hankki ja kustansi operaation aikana itselleen operaatioalueelta asunnon, hänet voitiin määrätä vapaamuotoiseen varallaoloon, jos asunnolta ehti työn suorittamispaikalle korkeintaan tunnissa. Vasta nyt käsillä olevan riidan yhteydessä työnantaja oli tuonut esiin, että eräs virkamies oli ollut Ateenassa virkamatkalla yhteysupseerina ollessaan määrätty vapaamuotoiseen varallaoloon vuonna 2015 (V6). Tällaista tulkintaa tai soveltamiskäytäntöä ei ollut yhteisesti hyväksytty.

Työnantaja oli muuttanut linjaustaan erimielisyysmenettelyn käynnistämisen jälkeen Rajavartiolaitoksen esikunnan käskystä 30.8.2021 (V5) ilmenevin tavoin. Linjaus oli tullut palkansaajapuolen tietoon joulukuussa 2020 pidetyssä kehittämisryhmän kokouksessa, jossa edustettuina olivat olleet työnantajan edustajat ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet. Asiaa oli käsitelty kehittämisryhmän kokouksissa elo- ja syyskuussa 2021. Työnantaja oli tuolloin esittänyt, että varallaoloa koskevaa kirjausta muutettaisiin virkamatkojen osalta niin, että saapumisvelvoite katsottaisiin virkamatkan ajalle virkamiehelle osoitetusta majoituksesta eikä tämän asunnosta. Työnantaja oli tällä tavoin halunnut muuttaa sopimusta oman muuttuneen tulkintansa mukaiseksi. Henkilöstöjärjestöt eivät olleet suostuneet tähän, koska kyse olisi ollut palvelussuhteen ehtojen merkittävästä heikennyksestä.

B on kertonut toimivansa Rajavartiolaitoksen palveluksessa Vartiolentolaivueessa ilma-aluksen päällikkönä varsinaisena virkapaikkanaan Turun tukikohta. B oli työskennellyt Rajavartiolaitoksella vuodesta 2010 lukien ja osana päivystysmiehistöä meripelastushelikopterissa vuodesta 2012 lukien. Kanteessa tarkoitettu A työskenteli vastaavissa tehtävissä. Heidän työtehtäviinsä kuului varallaoloa, joka Vartiolentolaivueessa oli toteutettu operatiivisen tarpeen mukaan joko sidottuna tai vapaamuotoisena. Kesäaikaan varallaolo oli monesti sidottua ja talviaikaan vapaamuotoista kuitenkin niin, että henkilöt, jotka asuivat virkapaikasta yli tunnin matkan päässä, oli määrätty sidottuun varallaoloon. Vastaava toimintamalli oli ollut käytössä vuosina 2013 — 2015 käydyistä paikallisneuvotteluista lukien, jolloin toimintamallista oli saatu työnantajan kanssa yhteinen näkemys.

Työvuoroluetteloissa oli aina merkintä siitä, kummasta varallaolomuodosta oli kyse. Niistä ilmeni, että esimerkiksi vuonna 2013, jolloin B:n virkapaikka oli ollut Rovaniemi ja hän oli ollut virkamatkalla Helsingissä, hänet oli määrätty sidottuun varallaoloon, vaikka muu miehistö olisi ollut operatiivisen tarpeen perusteella vapaamuotoisessa varallaolossa. Vastaavasti oli toimittu vuoteen 2019 saakka aina kaikkien virkamiesten osalta. Työnantaja oli vuonna 2019 tehnyt uuden linjauksen, ja virkamatkoilla oli alettu käyttää myös vapaamuotoista varallaoloa. Tätä ennen ei ollut käytetty vapaamuotoista varallaoloa henkilön ollessa virkamatkalla yli tunnin matkan päässä asunnostaan. Aikaisemmin työnantaja ei ollut tulkinnut tukikohdassa olevaa majoitusta virkamiehen asunnoksi.

Työnantajan ohjeessa 4.3.2015 (K5) oli ohjeistettu sidotun varallaolon käyttö virkamatkalla. A:n komennus oli ohjeen mukaan ollut luonteeltaan sellainen, jota sidottu varallaolo oli koskenut. Vuoteen 2019 asti työnantaja oli mainituin tavoin noudattanut ohjetta. Ohje oli B:n mukaan toistaiseksi voimassa ja se löytyi muiden työntekijöille annettujen operatiivisten ohjeiden joukosta.

E on kertonut työskennelleensä Rajavartiolaitoksen esikunnassa henkilöstöosastolla palvelussuhdeyksikön päällikkönä vuodesta 2014. Virkamatkan aikaisesta varallaolosta E on todennut, että Rajavartiolaitoksen toiminnan sitä edellyttäessä virkamies voitiin virkamatkallaan määrätä toimintavalmiusvaatimusten mukaisesti joko sidottuun tai vapaamuotoiseen varallaoloon. Työnantajan tuli huolehtia siitä, että virkamies ehti majoituspaikastaan työn suorituspaikalle edellytetyssä ajassa.

Varallaolosta virkamatkalla oli ohjeistettu Frontexin koordinoimien operaatioiden palvelussuhteen ehtoja käsittelevässä käskyssä vuodelta 2008 (V1). Käskyyn oli kirjattu, että operaatiossa voitiin määrätä sidottuun tai vapaamuotoiseen varallaoloon. Operatiivinen johto Rajavartiolaitoksen kansainvälisissä tehtävissä määritti sen, kumpaan varallaolomuotoon oli tarve.

Sopijapuolet käsittelivät kehittämisryhmässä virkaehtosopimusten kehittämiseen, soveltamiseen ja tulkintaan liittyviä asioita. E on todennut, että varallaoloakin oli varmaan tuossa ryhmässä käsitelty.

Virkamies voitiin määrätä saapumaan varallaolosta virkapaikan lisäksi myös muulle työn suorittamispaikalle. Lisäys riidanalaiseen määräykseen tätä koskien oli tehty, koska oli haluttu mahdollistaa se, että henkilö, joka asui yli tunnin matkan päässä virkapaikastaan, mutta kuitenkin lyhyemmällä etäisyydellä määrätystä työn suorituspaikasta kuten toisesta Rajavartiolaitoksen toimipisteestä, voitiin tarvittaessa määrätä myös vapaamuotoiseen varallaoloon. Varallaolorinkiä oli näin haluttu laajentaa.

Vartiolentolaivueen ohje 4.3.2015 (K5) oli yksikön sisäinen eikä sitä ollut jaettu Rajavartiolaitoksen esikuntaan, henkilöstöosastolle tai palvelusyksikköön taikka siellä tarkistettu. Ohje sisälsi vääriä tulkintoja muun muassa päällekkäisten hälytysten osalta.

Vielä E on kertonut kansallisten yhteysupseerien Frontex-operaatioiden osalta, että merivalmiuden ylläpitäminen oli määritelty sen mukaan, lähdettiinkö meripelastus- tai valvontatehtäviin veneellä vai laivalla. Laivapalvelukselle olivat omat varallaolomääräyksensä, joiden mukaan laivalla ollessa oltiin aina sidotussa varallaolossa ja satamaan tultaessa laivalla olevaa päivystäjää lukuun ottamatta muu miehistö oli vapaamuotoisessa varallaolossa. Esimerkiksi G oli ollut operaatiossa ollessaan vapaamuotoisessa varallaolossa, koska hän oli kyennyt saapumaan hotellista työn suorituspaikalle tunnin kuluessa (V6). Varallaolomuoto vaihteli tehtävästä riippuen. Lähtökohtaisesti työnantaja järjesti majoituksen, jonka tuli täyttää tietyt edellytykset, mutta henkilö saattoi valita majoituksensa kohdemaassa tiettyjen reunaehtojen puitteissa siten, että sijainnista tuli ehtiä varalla ollessa työn suorituspaikalle asianmukaisessa ajassa.

F on kertonut työskennelleensä Rajavartiolaitoksen palveluksessa vuodesta 1991 lukien ja Vartiolentolaivueen esikunnan henkilöstötoimiston toimistopäällikkönä lokakuusta 2018 lukien. Hän on kertonut, että vapaamuotoista ja sidottua varallaoloa oli käytetty valmiusvaatimusten mukaisesti tilanteen mukaisesta tarpeesta riippuen. Valmiutta eri tukikohdissa ja lentoryhmissä oli ohjattu vuosittain annetulla toimintakäskyllä. Vartiolentolaivue toimi Helsinki-Vantaan, Rovaniemen ja Turun tukikohdista käsin. Tukikohtien valmiutta säädeltiin sen mukaan, minkälaista lähtövalmiutta oli tarpeen ylläpitää. Esimerkiksi meripelastusvalmiuden kannalta talviaikaan ei tarvittu samanlaista lähtövalmiutta kuin kesäaikaan. Helsingissä ja Turussa oli tiukemmat lähtöaikavaatimukset.

$152

F ei ole tiennyt tarkemmin, oliko käytäntönä ennen vuotta 2019 ollut määrätä virkamatkalla olevat sidottuun vai vapaamuotoiseen varallaoloon. Palkkavalta oli vuonna 2018 siirtynyt Rajavartiolaitoksen esikuntaan, ja tämän jälkeen oli ryhdytty noudattamaan käytäntöä, jonka mukaan vain tarpeen mukaan määrättiin henkilöt tiukempaan eli sidottuun varallaoloon.

F ei ollut aiemmin nähnyt ohjetta 4.3.2015 (K5). Kyseessä oli yksikön ohje, jonka edelle esikunnan käskyt menivät ristiriitatilanteessa. Ohje sisälsi F:n mukaan virheitä eikä se ollut enää voimassa.

Helsinki-Vantaan tukikohdassa oli suljetulla lentokenttäalueella seitsemän yhden hengen majoitushuonetta ja niistä viisi oli varattu pelkästään päivystysmiehistölle. Majoituksessa olivat yhteiset keittiö-, suihku- ja ajanviettotilat. Koska majoitushuoneet olivat yhden hengen tiloja, ei F:n arvion mukaan kyse ollut yhteismajoitustilasta.

$153

Rajavartiolaitoksen työaikasopimuksen 6.1.1. kohdan mukaan vapaamuotoisella varallaololla tarkoitetaan järjestelyä, jonka aikana virkamiehen on oltava työaikansa ulkopuolella erikseen annetun käskyn mukaan puhelimella tai muulla viestimellä tavoitettavissa ja hänellä on velvollisuus saapua virkapaikalle tai erikseen määrätylle työn suorittamispaikalle käskettäessä tai tilanteen niin vaatiessa viimeistään yhden tunnin kuluessa.

Määräystä koskevan soveltamisohjeen mukaan virkamiestä ei määrätä vapaamuotoiseen varallaoloon, jos hän työmatkan pituuden vuoksi ei voi saapua asunnoltaan tunnin kuluessa virkapaikalle tai muulle erikseen määrätylle työn suorittamispaikalle.

Sopimuksen 6.2.1. kohdan mukaan sidotulla varallaololla tarkoitetaan varallaoloa, jonka aikana virkamiehen on virka- tai työaikansa ulkopuolella käskyn mukaan oleskeltava muussa kuin itse valitsemassaan paikassa ja hänellä on velvollisuus saapua työpaikalle käskettäessä tai tilanteen niin vaatiessa viimeistään 30 minuutin kuluessa.

Asiassa tulkinnan kohteena on erityisesti 6.1.1. kohdan soveltamisohje, jota sovelletaan riidattomasti myös virkamatkoilla.

Henkilötodistelulla on selvitetty, että varallaoloa koskevia määräyksiä on uudistettu vuonna 1997, jolloin aiemman asuntopäivystyksen sijaan on sovittu vapaamuotoisesta ja sidotusta varallaolosta. Työtuomioistuimessa on kuultu vuoden 1997 neuvotteluihin osallistunutta D:tä, jonka mukaan asunnolla on sopimuksessa tarkoitettu aina virkamiehen omaa, kotinaan käyttämää asuntoa, eikä vuoden 1997 neuvotteluissa ole tarkoitettu muuttaa tätä asunnon käsitteen merkitystä. Työtuomioistuin toteaa, että tämä tulkinta vastaa sitä, mitä myös yleiskielessä tarkoitetaan asunnolla erotuksena esimerkiksi pelkästään tilapäismajoitukseen käytettävästä huoneistosta (ks. myös TT 2004:80). Sopimuksen sanamuoto ja osapuolten alkuperäisestä tarkoituksesta esitetty näyttö tukevat siten kantajan omaksumaa tulkintaa asiassa.

Soveltamisohjeeseen on lisätty myös maininta ”muulle erikseen määrätylle työn suorittamispaikalle” saapumisesta, jotta päivystys voisi kohdistua muuallekin kuin varsinaiselle virkapaikalle. D ja E ovat kertoneet yhteneväisesti määräyksen tarkoituksesta, eikä asiassa esitetty selvitys osoita, että sillä olisi tarkoitettu jollakin tapaa muuttaa sitä lähtökohtaa, että virkamiestä ei määrätä vapaamuotoiseen varallaoloon, jos hän työmatkan pituuden vuoksi ei voi saapua asunnoltaan tunnin kuluessa työn suorittamispaikalle.

$154

$155

Työtuomioistuin katsoo edellä selostettujen seikkojen osoittavan, että vastaajapuolen tulkinta asiassa ei vastaa vakiintunutta, yhtenäistä ja osallisten yhteisesti hyväksymää sopimusmääräyksen soveltamiskäytäntöä. Se seikka, että Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimien operaatioiden osalta on mahdollisesti voitu määrätä virkamiehiä varallaoloon vastaajapuolen esittämällä tavalla, ei muuta asian arviointia. Pääluottamusmies C:n kertoman perusteella tällainen käytäntö ei ole ollut henkilöstöjärjestöjen tiedossa (K2 — K4).

$156

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo, että A olisi kanteessa tarkoitetussa tilanteessa tullut työaikasopimuksen nojalla määrätä sidottuun varallaoloon ja että työnantaja on menetellyt työaikasopimuksen 6.1. kohdan vastaisesti määrätessään hänet vapaamuotoiseen varallaoloon. Näin ollen A:lla on ollut oikeus kanteessa vaadittuun varallaolokorvaukseen. Suoritusvaatimus on määrältään riidaton.

Esitetyn selvityksen perusteella työnantaja on tieten rikkonut virkaehtosopimuksen määräystä. Valtiovarainministeriö on siten tuomittava hyvityssakkoon, jonka määrää harkitessaan työtuomioistuin on ottanut huomioon valtion virkaehtosopimuslain 20 §:ssä mainitut seikat.

Kanne on edellä lausutuin perustein hyväksyttävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla valtiovarainministeriö on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut.

Kantajan asiamiehen tuntilaskutus on ollut 210 euroa tunnilta ja asian hoitamiseen käytetty tuntimäärä 51 tuntia. Valtiovarainministeriö on tarkemmin yksilöimättä paljoksunut kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta määrältään.

Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus työtuomioistuin katsoo, että kantajan asiamiehen laskussa yksilöidyt toimenpiteet ovat olleet tarpeen kantajan edun ja oikeuden valvomiseksi asiassa. Käytettyä tuntiveloitusperustetta on pidettävä työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä tavanomaisena. Vastaaja on sen vuoksi velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaaditulla määrällä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Mirja-Maija Tossavainen, Anu-Tuija Lehto ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.