TT 2023:47 – Palkkausjärjestelmä

Kolme työntekijää oli siirtynyt kuultavayhtiön palvelukseen toisista samalla alalla toimivista yrityksistä, joissa he myöskin olivat tehneet lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan töitä. Kanteessa vaadittiin vahvistettavaksi, että näiden työntekijöiden henkilökohtaisen palkanosan määrittelyajankohta kuultavayhtiössä määräytyi työehtosopimuksen seuraavan kohdan perusteella: ”Työntekijän siirtyessä sopimusalalla uuteen työhön, hänet arvioidaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun uusi työ alkanut.” Vastaajapuoli vastusti kannetta ja katsoi edellä tarkoitettuihin työntekijöihin tulleen sovellettavaksi seuraava työehtosopimuksen kohta: ”Uusi työntekijä arvioidaan viimeistään seuraavana vuonna työsuhteen alkamisesta.”

Työtuomioistuin katsoi sopimusmääräysten sanamuodon sekä niiden tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen kokonaisuutena puoltavan enemmän vastaajapuolen kuin kantajan asiassa vetoamaa tulkintaa. Kanne hylättiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Ilmailualan Unioni IAU ry

Vastaaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.6.2023

Pääkäsittely 31.8.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry ovat sopineet lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alun perin sopimuskaudelle 17.3.2020- 15.3.2022. Sopimuskautta on myöhemmin jatkettu 15.3.2023 saakka. Työehtosopimus on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:

8. LUKU PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

67. § Palkan muodostuminen

Työntekijän palkka muodostuu seuraavien asioiden perusteella:

– työkokonaisuuden vaativuuden arvioinnin perusteella määriteltävä taulukkopalkka,

– työkokemusaikaan perustuva kokemuslisä,

– ammatinhallintaan ja työskentelytavan arviointiin perustuva henkilökohtainen palkanosa sekä

– erikseen todettava moniosaaminen.

—

9. LUKU PÄTEVYYS- JA KOKEMUSLISÄ

75. § Pätevyys- ja kokemusajan kertyminen

1. Jos työsuhde on uusi tai työntekijän siirtyy uuteen tämän sopimusalan työhön, määritellään hänen pätevyys-/kokemusaikansa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

10. LUKU HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA

77. § Määrittelyperusteet ja -ajankohta

1. Henkilökohtainen palkanosa määritellään ammatinhallinnan ja työskentelytavan perusteella vuosittain siten, että palkanmaksu voidaan toteuttaa arvioinnin perusteella viimeistään 1.12. alkavan palkan maksukauden alusta.

2. Uusi työntekijä arvioidaan viimeistään seuraavana vuonna työsuhteen alkamisesta.

3. Työntekijän siirtyessä sopimusalalla uuteen työhön, hänet arvioidaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun uusi työ alkanut.

78. § Ammatinhallinta

79. § Työskentelytapa

1. Työskentelytavan arvioinnissa käytetään arviointipohjana sitä työhön sisältyvää tehtäväkokonaisuutta, joka henkilölle on osoitettu suoritettavaksi. Työskentelytapaa arvioidaan ainoastaan työntekijän oma-aloitteisuuden, täsmällisyyden ja huolellisuuden perusteella. Aikaisemmin tähän osioon kuuluneet työn laatu ja joutuisuus tarkastellaan osana ammatinhallintaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

A:n ja B:n työsuhteet ovat alkaneet X Oy:ssä 1.9.2021 ja C:n 15.11.2021. Heidän työtehtäviinsä kuuluvat miehistönkuljetus, ATR-lentokoneiden catering-palveluiden hoitaminen sekä lentokoneiden jäänpoisto.

A, B ja C työskentelivät aikaisemmissa työpaikoissaan Y Oy:ssä ja Z Oy:ssä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan töissä.

A työskenteli Y Oy:n palveluksessa vuosina 2012-2021 jäänpoistotehtävissä, ATR-lentokoneiden kuormauksessa ja tuuraavana esimiehenä. B työskenteli saman yrityksen palveluksessa vuosina 2012-2021 ramp-miehenä, tuuraavana järjestelymiehenä ja kalustomiehenä. C työskenteli Z Oy:n palveluksessa vuosina 2014-2021 miehistönkuljetuksessa, kalustomiehenä, lentokoneiden pushback- ja siirtotehtävissä, lentokoneen vedentäyttötehtävissä ja käymälän tyhjennystehtävissä sekä ramp-miehenä.

X Oy ei määritellyt A:n

B:n ja C:n henkilökohtaisia palkanosia viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun kunkin työsuhde yhtiössä alkoi.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

,

Vaatimukset

Ilmailualan Unioni IAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että X Oy:n palvelukseen toisesta saman sopimusalan yrityksestä siirtyneiden työntekijöiden A:n, B:n ja C:n henkilökohtaisen palkanosan määrittelyajankohdan tulee määräytyä työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohdan perusteella ja

– velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n oikeudenkäyntikulut 4.720 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kanteessa mainituilla työntekijöillä on yli 20 vuoden kokemus lentokentän maahuolintapalveluiden parissa työskentelystä eri yritysten palveluksessa.

Uudella työntekijällä tarkoitetaan työehtosopimuksen 77. §:n 2 kohdassa työntekijää, jolla ei ole aikaisempaa työkokemusta lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisista työtehtävistä. Työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohdan työntekijällä tarkoitetaan puolestaan työntekijää, joka on jo työskennellyt sopimusalalla ja siirtyy joko yrityksen sisällä tai yrityksestä toiseen uuteen työtehtävään samalla sopimusalalla.

Riidanalaisten työehtosopimusmääräysten muutoksella 1.6.2008 lähtien haluttiin tehdä ero sopimusalalle tulevan täysin uuden työntekijän ja sopimusalalla jo työskentelevän työntekijän välillä. Aiempi työehtosopimusmääräys ei pitänyt sisällään tällaista erottelua. Työehtosopimusmääräyksen muutoksen tarkoituksena on ollut varmistaa se, että sopimusalalla jo työskennelleen kokeneen ammattityöntekijän ei tarvitse odottaa henkilökohtaisen palkanosan määrittelyn ajankohtaa kohtuuttoman pitkään hänen vaihtaessaan uuteen työhön saman työnantajan palveluksessa tai sopimusalalla toimivan eri työnantajan palvelukseen.

Työehtosopimusmääräystä on sovellettu vakiintuneesti ja yhtenäisesti edellä mainitun sisällön mukaisesti työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivien yritysten keskuudessa uudistetun työehtosopimusmääräyksen voimaantulosta lukien. Työehtosopimusmääräyksen tulkinnassa voidaan siten antaa huomattavaa merkitystä vakiintuneelle ja sopimusosapuolten yhteisesti hyväksymälle soveltamiskäytännölle. Näin ollen työnantajalla ei ole ollut perusteltua syytä jättää soveltamatta kanteessa mainittuihin työntekijöihin työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohtaa arvioidessaan heidän henkilökohtaista palkanosaansa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet ensisijaisesti, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Ilmailualan Unioni IAU ry:n korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 6.507,50 eurolla korkoineen. Vastaaja on kuultava ovat vaatineet toissijaisesti, että asianosaiset joka tapauksessa velvoitetaan pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Kanteessa mainitut työntekijät ovat lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen tarkoittamia uusia työntekijöitä, joiden henkilökohtainen palkanosa määritellään työehtosopimuksen 77. §:n 2 kohdan mukaan viimeistään seuraavana vuonna työsuhteen alkamisesta. Työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohdan määräys koskee tilanteita, joissa työntekijä siirtyy uuteen työhön saman yrityksen sisällä, mutta se ei kata työntekijän siirtymistä yhdestä sopimusalan yrityksestä toiseen sopimusalan yritykseen.

Työehtosopimusmääräysten muutoksen tarkoituksena ei ollut varmistaa, että sopimusalalla jo työskennelleen työntekijän henkilökohtainen palkanosa määriteltäisiin tavanomaista aikaisemmin. Työntekijän aiempi kokemus sopimusalan töistä huomioidaan työehtosopimuksen mukaisella pätevyys- ja kokemuslisällä.

Työehtosopimuksen 77. §:n 2 ja 3 kohtia ei noudateta työehtosopimuksen soveltamisalalla toimivissa yrityksissä yhtenäisesti, vaan käytännöissä on yrityskohtaista vaihtelua.

Mikäli työtuomioistuin hyväksyy kanteen, asiaa on pidettävä siten epäselvänä, että asianosaiset tulee velvoittaa pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Kantajan kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

Perustelut

Vahvistusvaatimus

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla IAU ry on asian hävitessään velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA ry) oikeudenkäyntikulut. IAU ry on paljoksunut vastaajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta yhden työtuomioistuimessa toimitettuun pääkäsittelyyn kuluneen työtunnin osalta. Työtuomioistuin toteaa, että PALTA ry:n laskusta ilmenevä asiamiehen tuntiveloitus on ollut 190 euroa.

Pääkäsittelyn kestoksi on PALTA ry:n oikeudenkäyntikululaskussa merkitty kuusi tuntia. Työtuomioistuin toteaa, että pääkäsittely lounastaukoineen on kestänyt noin viisi tuntia, joten kantajan vaatimus yhden työtunnin vähentämisestä pääkäsittelyn arvioidusta kestosta on hyväksyttävä. Koska kantaja ei ole muilta osin paljoksunut vastaajan esittämää oikeudenkäyntikululaskua, kantaja on velvoitettava suorittamaan PALTA ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena yhteensä 6.317,50 euroa laskussa vaadittuine korkoineen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ilmailualan Unioni IAU ry velvoitetaan maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 6.317,50 euroa. Korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

W Oy:n Head of Operations, sähköpostiviesti pääluottamusmiehelle 8.11.2022

Y Oy:n Head of HR, sähköpostiviesti pääluottamusmiehelle 11.11.2022

D, todistelutarkoituksessa

E

F

G

H

J

Riidanalaiset työehtosopimusmääräykset ja kysymyksenasettelu

Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 77 §:n 1 kohdan mukaan ”henkilökohtainen palkanosa määritellään ammatinhallinnan ja työskentelytavan perusteella vuosittain siten, että palkanmaksu voidaan toteuttaa arvioinnin perusteella viimeistään 1.12 alkavan palkan maksukauden alusta”. Työehtosopimuksen 78. ja 79. §:ssä on määritelty, mitä 77. §:n 1 kohdassa mainitulla ammatinhallinnan ja työskentelytavan arvioinnilla tarkoitetaan. Sopimuksen 77. §:n 2 kohdassa on sovittu, että ”uusi työntekijä arvioidaan viimeistään seuraavana vuonna työsuhteen alkamisesta”. Pykälän 3 kohdan mukaan ”työntekijän siirtyessä sopimusalalla uuteen työhön, hänet arvioidaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun uusi työ alkanut”.

Asiassa on vedottu myös työehtosopimuksen 75. §:n 1 kohtaan, jonka mukaan ”jos työsuhde on uusi tai työntekijä[n] siirtyy uuteen tämän sopimusalan työhön, määritellään hänen pätevyys-/kokemusaikansa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista”.

Kantaja on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että kanteessa mainittujen kolmen X Oy:n palvelukseen toisesta saman sopimusalan yrityksestä siirtyneen työntekijän henkilökohtaisen palkanosan määrittelyajankohdan tulee määräytyä työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohdan perusteella. Kantajan mukaan tämän sopimusmääräyksen tarkoituksena oli varmistaa, että sopimusalalla jo työskennelleen kokeneen työntekijän ei tarvinnut odottaa henkilökohtaisen palkanosan määrittelyä kohtuuttoman pitkään, kun hän vaihtoi uuteen työhön samalla työnantajalla tai siirtyi toisen samalla sopimusalalla toimivan työnantajan palvelukseen. Kantaja on väittänyt, että sen vetoamaa tulkintaa on sovellettu vakiintuneesti ja yhtenäisesti työehtosopimusalalla toimivien yritysten keskuudessa.

Vastaaja ja kuultava ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja katsoneet, että kanteessa mainittuihin työntekijöihin on tullut soveltaa työehtosopimuksen 77. §:n 2 kohtaa. Vastaajapuolen mukaan sopimuksen 77. §:n 3 kohta tuli sovellettavaksi vain silloin, kun työntekijä siirtyi uuteen työhön saman yrityksen sisällä. Vastaajapuoli on vedonnut asiassa muun ohella siihen, että henkilökohtainen palkanosa oli arvionvaraista palkanosaa ja työnantaja tarvitsi riittävästi aikaa työntekijän arvioimiseen. Työntekijän arvioiminen 77. §:n 3 kohdan mukaisesti neljässä kuukaudessa ei ollut tarkoituksenmukaista silloin, kun työntekijä tuli toisesta yrityksestä, koska tällöin työnantajalla ei ollut ennakolta tietoa työntekijän työskentelytavasta. Vastaaja ja kuultava ovat myös katsoneet, että työehtosopimuksen 77. §:n soveltamiskäytäntö ei ollut yhtenäistä ja vakiintunutta, vaan määräyksen soveltamisessa oli yrityskohtaista vaihtelua.

Työehtosopimusmääräysten sanamuoto

$128

$129

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen 75. §:n maininta ”työsuhde on uusi” vastaa loogisesti 77. §:n 2 kohtaa, joka koskee uutta työntekijää, jonka työsuhde on alkanut. Sanamuotonsa mukaan nämä kirjaukset vaikuttavat siten viittaavan tilanteisiin, joissa työntekijä on aloittanut uudessa työsuhteessa eli hänen työnantajansa on vaihtunut tai sellaista ei ole aikaisemmin ollut. Sopimuksen 75. §:n toinen tilanne, jossa työntekijä siirtyy uuteen tämän sopimusalan työhön, vaikuttaa puolestaan vastaavan enemmän 77. §:n 3 kohtaa, jossa on viitattu uuden työn alkamiseen. Jotta viimeksi mainittu kohta ja 77. §:n 2 kohta eivät koskisi osaksikaan samoja tilanteita, 3 kohdan on sanamuotonsa perusteella ymmärrettävä tarkoittavan uuden työn aloittamista samalla sopimusalalla ainoastaan siten, että työnantaja ei vaihdu.

Työtuomioistuin katsoo sopimuksen 77. §:n 1 kohdan ja 79. §:n 1 kohdan sanamuodon tukevan osaltaan käsitystä siitä, että 77. §:n 2 ja 3 kohdan tulkinnassa nimenomaan työnantajan mahdollisella vaihtumisella on merkitystä, vaikka työntekijä jatkaisi työskentelyä samalla sopimusalalla. Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä on otettava huomioon työntekijän ammatinhallinta ja työskentelytapa työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla. Siihen nähden on ymmärrettävää, että henkilökohtaisen palkanosan määrittelemiseen on käytettävissä enemmän aikaa silloin, kun työnantajalla ei ole aiempaa tietoa ja kokemusta työntekijän työskentelytavasta ja ammatinhallinnasta.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo työehtosopimuksen sanamuodon viittaavan kokonaisuutena arvioiden siihen, että 77. §:n 2 kohtaa on sovellettava silloin, kun kysymyksessä on kokonaan uusi työsuhde eli työntekijä on aloittanut uuden työnantajan palveluksessa. Pykälän 3 kohta tulisi sen sijaan sanamuotonsa mukaan sovellettavaksi ainoastaan silloin, kun työntekijä siirtyy tietyn yrityksen sisällä toiseen saman sopimusalan tehtävään.

Määräysten tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Työtuomioistuimessa on kuultu edellä mainitun työryhmän jäsenistä tai riidanalaisten määräysten valmisteluun muuten osallistuneista henkilöistä Ilmailualan Unioni IAU ry:n (IAU ry) puheenjohtajaa D:tä, IAU ry:n entistä varapuheenjohtajaa G:tä, V Oyj:n entistä HR-asioiden apulaisjohtajaa H:ta sekä V Oyj:n silloista pääluottamusmiestä ja nykyistä HR-puolen työntekijää J:tä. Heidän kertomansa mukaan työryhmässä ei ollut käsitelty muita työehtosopimuksen määräyksiä kuin 77. §:ää.

D:n ja G:n mukaan työntekijäpuoli oli valmistellut työehtosopimuksen 77. §:n muutosta IAU ry:n jäsenistä perustetussa taustatyöryhmässä, johon olivat kuuluneet D, G ja J. D oli laatinut ehdotuksen työehtosopimuksen 77. §:n uudeksi tekstiksi, ja G ja J olivat esitelleet sen työryhmässä työnantajapuolen edustajille.

D:n kertoman mukaan työehtosopimuksen 77. pykälän 2 ja 3 kohdissa oli ollut tarkoitus jakaa työntekijät kahteen ryhmään sen mukaan, miten he siirtyivät uuteen työhön. Kohdassa 2, jonka mukaan työntekijä arvioidaan viimeistään seuraavana vuonna työsuhteen alkamisesta, oli D:n mukaan kysymys työntekijöistä, jotka eivät olleet työskennelleet välittömästi ennen uuden työsuhteen alkamista lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla. D:n mukaan 77. §:n 3 kohdassa oli sen sijaan nimenomaan korostettu sopimusalan sisällä siirtymistä. Siten kohdan 3 soveltamisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, vaihtuiko työntekijän työnantaja vai ei, vaan riitti, että työ jatkui työehtosopimuksen soveltamisalalla.

D on kertonut, että hänen laatimansa työntekijäpuolen alkuperäinen ehdotus 77. §:n 3 kohdan muotoiluksi oli kuulunut seuraavasti: ”Työntekijän siirtyessä sopimusalalla uuteen työhön hänet arvioidaan samana vuonna tai viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun uusi työ on alkanut”. Tekstistä poistettiin kuitenkin työnantajapuolen vaatimuksesta sanat ”samana vuonna”, koska tarkoitus oli ollut, että työntekijän arviointiin on aina vähintään koeajan pituinen aika eli neljä kuukautta.

D on kertonut osallistuneensa IAU ry:n puheenjohtajan asemassa työehtosopimusneuvotteluihin vuonna 2007. Silloin sopijapuolet olivat käyneet yksityiskohtaisesti läpi työryhmän esityksen työehtosopimuksen 77. §:n muutokseksi. D:n ymmärryksen mukaan IAU ry:llä ja työnantajapuolella eli Palvelualojen Toimialaliitto ry:llä oli ollut yhteinen käsitys määräyksen sisällöstä. D:n tietämän mukaan työehtosopimuksen 77. §:n tulkinnasta ei ollut ollut erimielisyyttä liittojen välillä ennen käsillä olevaa asiaa.

G:n kertoman mukaan työntekijäpuoli oli ehdottanut työehtosopimuksen 77. §:n uudistamista, koska aiemmin voimassa ollut kirjaus oli jättänyt henkilökohtaisen palkanosuuden arvioinnin ajankohdan tulkinnanvaraiseksi. Työntekijäpuoli oli halunnut tarkentaa määräystä siten, että jos kokenut työntekijä, joka oli jo ollut sopimusalalla työssä, siirtyi uuteen työhön, hänen henkilökohtaisen palkanosuutensa arviointi tehtäisiin viimeistään neljän kuukauden jälkeen, mikä vastasi koeajan pituutta. Tarkoituksena oli ollut, että ainoastaan henkilöt, jotka tulivat ensimmäistä kertaa alalle töihin, arvioitaisiin vasta seuraavana vuonna.

G on kertonut, että hänen tietojensa mukaan työnantajapuoli oli ryhtynyt soveltamaan uutta työehtosopimusmääräystä työntekijäpuolen tarkoittamalla tavalla, eikä tulkinnasta ollut ollut kiistaa. G oli ollut V Oyj:n -konsernin palveluksessa vuoteen 2009 asti ja sen jälkeen Y Oy:n palveluksessa vuoteen 2011. Molemmissa yrityksissä oli noudatettu työehtosopimuksen 77. §:ää kanteessa tarkoitetulla tavalla. Niillä henkilöillä, jotka olivat siirtyneet yrityksen sisällä tehtävästä toiseen ilman koeaikaa, henkilökohtainen palkanosa oli kuitenkin pysynyt ennallaan, ja sitä oli arvioitu normaalin käytännön mukaisesti kerran vuodessa.

J on kertonut, että nyt riidanalaisia sopimusmääräyksiä valmistelleen työryhmän tavoitteena oli ollut vähentää arviointiin perustuvan palkan osuutta kokonaispalkasta. J:llä ei ole ollut muistikuvia siitä, kuka muutetun 77. §:n tekstin oli laatinut, tai siitä, miten muutosta oli käsitelty työryhmässä.

J on kertonut hoitaneensa HR-tehtäviä V Oyj-konsernissa vuodesta 2011 lukien. Hänen tehtäviinsä on kuulunut määritellä työntekijöiden aloituspalkka, minkä lisäksi hän on osallistunut myös henkilökohtaisen palkanosan määrittelyyn nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalalla. Mikäli työntekijä on tehnyt lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen alaisia tehtäviä V Oyj-konsernin ulkopuolisella työnantajalla ja siirtyy V Oyj-konserniin tekemään saman sopimusalan tehtäviä, hänet määritellään uudeksi työntekijäksi. Häneen sovelletaan siten työehtosopimuksen 77. §:n 2 kohtaa, jonka mukaan hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään viimeistään seuraavana vuonna työsuhteen alkamisesta. Saman sopimusalan kokemuslisät otetaan kuitenkin aina huomioon työsuhteen alusta lukien.

J:n mukaan työehtosopimuksen 77 §:n 3 kohdan mukaisesti on käsiteltävä ne tilanteet, joissa työntekijä siirtyy tietyn yrityksen sisällä toisiin tehtäviin samalla sopimusalalla. Tällöin työntekijä arvioidaan neljän kuukauden kuluessa uudessa tehtävässä aloittamisesta. J on kertonut, että tästä huolimatta V Oyj-konsernissa työntekijä arvioidaan 77. §:n 3 kohdan mukaisessa ajassa myös silloin, kun hän siirtyy sopimusalan tehtävistä yhdessä konserniyhtiössä saman sopimusalan tehtäviin toisessa konserniyhtiössä. J:n mukaan V Oyj-konsernissa on noudatettu riidanalaisia sopimusmääräyksiä edellä mainitulla tavalla siitä lähtien, kun ne olivat tulleet voimaan. Muutaman henkilön kohdalla rekrytoinnin yhteydessä oli tosin luvattu työehtosopimuksen vastaisesti tehdä henkilökohtaisen palkanosuuden arviointi noudattaen väärää 77. §:n kohtaa.

H on kertonut nyt riidanalaisten työehtosopimusmääräysten laatimisen taustalla olleen IAU ry:n edustajien pelko siitä, että työnantaja olisi voinut käyttää vanhan 77. §:n epäselvyyttä hyväkseen silloin, kun tehtiin yritysjärjestelyjä tai yhdistettiin tehtäviä. H:lla ei ole ollut muistikuvia siitä, kuka työehtosopimuksen 77. §:n lopullisen sanamuodon oli laatinut tai siitä, oliko se syntynyt työryhmässä vai vasta työehtosopimusneuvotteluissa.

$12a

Asiassa on vedottu kirjallisena todisteena kahteen sähköpostiviestiketjuun. Ensimmäisessä alkuperäisen viestin on lähettänyt yhden V Oyj-konserniin kuuluvan yhtiön pääluottamusmies, ja vastaanottaja on ollut yhtiön Head of Operations. Pääluottamusmies on tiedustellut, onko kuormauksessa muistettu määritellä henkilökohtainen palkanosa uusille työntekijöille, jotka ovat siirtyneet sopimusalalla uuteen työhön, viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun uusi työ on alkanut. Viestissä on viitattu uusiin työntekijöihin, jotka ovat työskennelleet ”Y:llä, Z:lla ja U:lla”. Marraskuun 8. päivänä 2022 päivätyn vastauksen mukaan neljä henkilöä oli aloittanut syyskuun 12. päivä, joten heillä ei ollut vielä neljä kuukautta tullut täyteen. Vastauksessa on lisäksi todettu, että palkanosien määrittelyjen osalta ”on toimittu alla olevan kirjauksen hengessä”. Varsinaisen vastauksen alla on referoitu lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 77. § kokonaisuudessaan.

Toisessa sähköpostiviestiketjussa ensimmäisen viestin lähettäjä on Y Oy:n pääluottamusmies ja vastaanottaja yhtiön Head of HR. Pääluottamusmies on tiedustellut, onko yhtiössä määritelty työntekijän henkilökohtainen palkanosa viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, kun työntekijä on siirtynyt sopimusalalla toisen yrityksen palveluksesta uutena työntekijänä. Yhtiön Head of HR on vahvistanut, että henkilökohtainen palkanosa on pääluottamusmiehen mainitsemassa tapauksessa arvioitu neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Z Oy:n pääluottamusmies E on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että kun hän oli vuonna 2013 siirtynyt toisen yhtiön palveluksesta Z Oy:hyn, hänen henkilökohtainen palkanosansa oli määritelty noudattaen työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohtaa. Hän on lisäksi kertonut, että Z Oy:hyn oli siirtynyt kymmeniä henkilöitä muista sopimusalan yrityksistä niiden puolentoista vuoden aikana, kun hän oli toiminut pääluottamusmiehenä yhtiössä. Myös Z Oy:ssä muista sopimusalan yrityksistä siirtyneiden henkilöiden henkilökohtaisen palkanosan määrittely oli tehty työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohdan mukaisesti eli viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun uusi työ oli alkanut.

U Oy:n pääluottamusmies F on kertonut työskennelleensä nykyisen työnantajansa palveluksessa vuodesta 2018 lukien. F:n mukaan U Oy:ssä muista saman alan yrityksistä siirtyneiden työntekijöiden henkilökohtaisen palkanosan määrittelyajankohta määräytyi työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohdan nojalla.

Työtuomioistuimen johtopäätökset

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että erään yhtiön palvelukseen toisesta saman sopimusalan yrityksestä siirtyneiden kolmen työntekijän henkilökohtaisen palkanosan määrittelyajankohdan tulee määräytyä lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohdan perusteella.

Työtuomioistuin on edellä katsonut asiassa vedottujen työehtosopimusmääräysten sanamuodon viittaavan kokonaisuutena arvioiden siihen, että kysymyksen ollessa uudesta työsuhteesta eli kun työntekijä on aloittanut uuden työnantajan palveluksessa, sovellettavaksi tulee sopimuksen 77. §:n 3 kohdan asemesta pykälän 2 kohta.

Asiassa on esitetty henkilötodistelua riidanalaisten määräysten tarkoituksesta. Työtuomioistuin toteaa, että edellä kerrottu henkilötodistelu on ollut olennaisilta osin ristiriitaista. D ja G ovat kertoneet ymmärtämästään määräysten tarkoituksesta ja sisällöstä toisin kuin H ja J. Siten todistelusta ei voida päätellä, että työntekijä- ja työnantajapuolella olisi ollut kantajan väittämällä tavalla yhteinen tarkoitus sopia, että työehtosopimuksen 77. §:n 3 kohta tulisi aina sovellettavaksi työntekijän siirtyessä saman sopimusalan yrityksestä toiseen. D:n ja G:n kertomuksilla on selvitetty, että työehtosopimuksen 77. §:n nyt riidanalainen teksti oli laadittu työntekijäpuolella. Edellä mainittujen neljän henkilön kertomuksia arvioituaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijäpuoli olisi määräyksiä koskeneissa neuvotteluissa riittävästi huolehtinut siitä, että vastapuoli sai oikean käsityksen siitä, mitä työntekijäpuoli oli tarkoittanut esittämiensä määräysten sisällöksi.

$12b

Työtuomioistuin katsoo sopimusmääräysten sanamuodon sekä niiden tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen kokonaisuutena arvioituna puoltavan enemmän vastaajapuolen kuin kantajan asiassa vetoamaa tulkintaa. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo kanteen jääneen näyttämättä toteen. Kanne on siten hylättävä.

A

sian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Kristel Nybondas, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.