TT 2023:57 – Hyvityssakko
Työtaistelun syynä oli ollut Oulun kaupungin suunnitelma ulkoistaa infra-liikelaitoksen toimintoja. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Ammattiliitto tuomittiin myöntämisensä perusteella valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon. Ks. tuomio 2.11.2023 TT 2023:56 Asia Työrauha Kantaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT Vastaaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL...
8 min de lecture · 1,640 mots
Työtaistelun syynä oli ollut Oulun kaupungin suunnitelma ulkoistaa infra-liikelaitoksen toimintoja. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosaston katsottiin rikkoneen työrauhavelvollisuutensa ja se tuomittiin hyvityssakkoon. Ammattiliitto tuomittiin myöntämisensä perusteella valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
Ks. tuomio 2.11.2023 TT 2023:56
Asia
Työrauha
Kantaja
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Vastaaja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
Kuultava
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (jäljempänä myös JHL ry) ja Oulun kunta-alan yhteistyöjärjestö JHL ry olivat järjestäneet työtaistelutoimenpiteen Oulun kaupungissa 22.5.2023. Työnseisaus oli alkanut 22.5.2023 kello 00.01 ja päättynyt samana päivänä kello 23.59. Työtaistelun piirissä olivat olleet kaikki Oulun infra-liikelaitoksella työskentelevät JHL ry:n jäsenet, joita ei ole erikseen rajattu lakon ulkopuolelle.
Lakkoon oli osallistunut työnantajan ilmoittaman tiedon mukaan Oulun infra-liikelaitoksen henkilöstöä 135 kappaletta, joista kuukausipalkkaisia oli ollut 64 työntekijää ja tuntipalkkaisia 71 työntekijää. Työtaistelun piiriin olivat kuuluneet kaikki Oulun infra-liikelaitoksen työtehtävät. Osallistujat työskentelivät kaikissa infra-liikelaitoksen yksiköissä (maarakennuspalvelut, ympäristöpalvelut, kunnossapitopalvelut) sekä kaikissa liikelaitoksen toimipisteissä. Lakon ulkopuolelle oli rajattu viranhaltijat ja tukityöllistetyt.
Oulun kaupungin yhteisjärjestö JHL ry:hyn kuuluvissa Oulun kaupungin työntekijät JHL ry:ssä ja Oulun kaupungin toimen- ja viranhaltijat JHL ry:ssä oli jäseniä yhteensä noin 3350, joista maksavia jäseniä noin 2400. Työssäkäyviä jäseniä oli puolestaan vähemmän, noin 2000. Jäsenten tarkka lukumäärä vaihteli kuukausittain.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on vaatinut:
1. että Oulun kunta-alan yhteistyöjärjestö JHL ry tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,
2. että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja
3. että vastaaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 700 euroa laillisine korkoineen sekä oikeudenkäyntimaksun 2.120 euroa.
Perusteet
Yhdistysten vastuu
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (jäljempänä myös KT) oli välittömästi saatuaan tiedon työtaisteluista pyytänyt kirjallisesti JHL ry:tä ja Oulun kunta-alan yhteistyöjärjestö JHL ry:tä ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin työtaistelun keskeyttämiseksi samalla ilmoittaen, että kyseessä oli laiton työtaistelutoimenpide (K2).
Työtaistelu oli tapahtunut ennakkoilmoitusten mukaisesti, eikä sen aikana ollut käyty minkäänlaisia neuvotteluja. JHL ry ja Oulun kunta-alan yhteistyöjärjestö JHL ry eivät olleet ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, keskeyttämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi. JHL ry oli siten myös laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaan sille kuuluvan valvontavelvollisuutta sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyönyt ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.
Työtaisteluiden kohdistuminen työehtosopimuksiin
Kanteessa kuvatulla työtaistelutoimenpiteellä JHL ry ja Oulun kunta-alanyhteisjärjestö JHL ry olivat osoittaneet mieltään työnantajan ulkoistamissuunnitelmia vastaan. Oulun kaupunginhallituksessa olivat olleet 22.5.2023 käsittelyssä suunnitelmat mahdollisesti ulkoistaa Oulun infra-liikelaitos. Työnseisauksien syynä oli siten ollut työntekijöiden ja JHL ry:n tyytymättömyys työnantajan ulkoistamissuunnitelmaa kohtaan, joka kuului työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin.
Oikeuskäytännössä oli vakiintuneesti katsottu, että työnjohtomääräyksen kautta myös työnantajan liikkeenjohdolliset ratkaisut saavat työrauhasuojan. Työtaisteluilla oli pyritty painostamaan työnantajaa asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja liikkeenjohtovaltaan (TT 2016:19, TT 2018:102, TT 2018:1 ja TT 2008:10).
Työnseisaus oli kohdistunut noudatettavana olevien työehtosopimusten työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Työnantajalta saadun tiedon mukaan työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneet työntekijät olivat Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) tai Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piirissä. Niiden mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa (TTES 2022-2025 Yleinen osa 3 § 1 mom.) Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS 2022-2025 I luku 4 §) oli viittaus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) säännökseen, jonka mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa (KVTES 2022-2025 I luku 5 §).
Työtaistelutoimenpiteen seuraukset ja menettelyn moitittavuus
Edellä mainituista laittomista työtaistelutoimenpiteistä kaupungille aiheutuneet seuraukset olivat lisänneet menettelyn moitittavuutta.
Työtehtäviä oli jäänyt työnseisausten ajalta tekemättä tai työtehtävien suorittaminen oli viivästynyt työtaisteluiden jälkeiseen aikaan.
Työnseisauksen vuoksi ulkoliikuntapaikkojen pukuhuoneet ja wc-tilat eivät olleet olleet 22.5.2023 käytössä. Ulkoliikuntapaikkojen vuorot oli jouduttu perumaan. Heinäpään palloiluhalli oli ollut kiinni. Maarakentamisen ja ympäristörakentamisen työmaiden eteneminen oli hidastunut. Mittauspalveluita ei ollut pystytty tuottamaan.
Työnseisauksessa oli ollut kyse jo toisesta laittomasta lakosta samalla perusteella. Ensimmäinen oli järjestetty 2.5.2023 – 5.5.2023, ja silläkin oli vastustettu Oulun kaupungin suunnitelmia ulkoistaa Oulun infra-liikelaitos. KT oli jo aiemman lakon aikana ja työtaisteluilmoituksen siitä saatuaan tuonut esiin lakon laittomuuden ja vaatinut välittömiin toimiin ryhtymistä sen estämiseksi. KT oli lähettänyt tätä koskien valvontailmoituksen 28.4.2023 JHL:lle sekä JAU ry:lle. Moitittava menettely oli tästä huolimatta päätetty toistaa 22.5.2023 järjestetyllä työnseisauksella.
Nämä seikat tulee ottaa huomioon hyvityssakon määrää nostavana seikkana.
Vastaus kannevaatimuksiin
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on myöntänyt kanteen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry on myöntänyt kanteen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Työtaistelutoimenpiteen seuraukset ja menettelyn moitittavuus:
Työtaistelusta ei ollut aiheutunut merkittäviä seurauksia Oulun kaupungille. Maanrakentamisen työt eivät olleet viivästyneet, koska ulkopuoliset urakoitsijat olivat olleet työssä koko ajan. Lisäksi katujen kunnossapidon osalta katujen harjaus oli ollut lähes kokonaisuudessaan jo suoritettu tässä vaiheessa. Kokonaisuutena arvioiden seuraukset olivat olleet varsin lievät, eivätkä ainakaan sellaiset, joilla voitaisiin katsoa olevan mahdollisen hyvityssakon määrää korottavaa vaikutusta.
Hyvityssakon määrä
Vastaajat ja kuultava vetoavat edellä mainittuun liittyen mahdollisen hyvityssakon määrää arvioitaessa. Paikallisella tasolla tarkoituksena ei nimenomaan ollut ollut rikkoa työehtosopimuslakia, vaan pyrkiä vaikuttamaan paikallisiin poliittisiin päättäjiin varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on huomattava, etteivät työtaistelun todelliset vaikutukset työnantajalle olleet olleet erityisen merkittävät. Asiassa ei ole perusteita nostaa hyvityssakon määrää.
Kantajan kirjalliset todisteet
Perustelut
Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu
Vastauksessa on myönnetty, että Oulun kunta-alan yhteistyöjärjestö JHL ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa ja että Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
KT on vaatinut, että hyvityssakon määrää korottavana seikkana tulee ottaa huomioon, että vastaaja ja kuultava ovat järjestäneet saman asian vuoksi jo kerran aikaisemmin 2.5.-5.5.2023 kestäneen laittoman työtaistelun, jonka tarkoituksena oli ollut vastustaa Oulun kaupungin suunnitelmia ulkoistaa Oulun infra-liikelaitoksen tehtävät. KT oli lähettänyt 28.4.2023 lakkoa koskevan valvontailmoituksen JHL ry:lle sekä JAU ry:lle.
Työtuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä hyvityssakkojen määrää korottavana seikkana on otettu huomioon se, että työtaistelutoimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta, työtaistelutoimet lainvastaiseksi vahvistavasta tuomiosta huolimatta (esimerkiksi tuomiot TT 2021:97 ja TT 2021:83).
Työtuomioistuin on tämän asian kanssa yhdessä käsitellyssä asiassa 28/2023 tänään antamassaan tuomiossa asiassa tuominnut Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta sekä JHL ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Tuomio on koskenut 2.5.2023 – 5.5.2023 järjestettyä työtaistelua, jonka syynä on ollut Oulun kaupungin suunnitelma ulkoistaa Oulun infra -liikelaitos. Työtuomioistuin toteaa, että kyseisen työtaistelun syynä ovat olleet samat erimielisyydet kuin nyt käsiteltävässä työtaistelussa. Työtuomioistuimen kyseistä työtaistelua koskeva tuomio on kuitenkin annettu samaan aikaan kuin tämä tuomio eli vasta nyt käsiteltävänä olevan työtaistelun päättymisen jälkeen. Kyseessä ei siis ole tilanne, jossa työtaistelutoimenpide olisi jatkunut työtuomioistuimen samassa asiassa antamasta tuomiosta huolimatta.
Asiassa ei ole muutoinkaan tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n oikeudenkäyntikulut 2.820 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Tapahtumainkulku
JHL ry:n järjestämän työtaistelun seurauksena lakkoon osallistuneet olivat Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry:n jäseniä. Oulun kunta-alan yhteisjärjestö JHL ry on JHL ry:n paikallisyhdistys.
Oulun kaupunginjohtaja A ja henkilöstöpäällikkö B olivat saaneet tiedon työnseisauksesta keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 kello 12.00 JHL ry:n johdon neuvonantajan C:n lähettämällä sähköpostilla, missä ilmoitus työtaistelutoimenpiteistä oli ollut sähköpostin liitteenä (K1).
Työtaisteluiden kohdistuminen työehtosopimuksiin:
Oulun kunta-alan yhteisjärjestön tarkoituksena oli ollut pyrkiä vaikuttamaan Oulun kaupungin ulkoistamissuunnitelmiin varhaisessa vaiheessa paikallisella tasolla poliittisen lakon hengessä. Oulun kunta-alan yhteisjärjestön tarkoituksena ei ollut ollut rikkoa näin työehtosopimuslain määräyksiä.
JHL ry:n ilmoitus työtaistelusta 17.5.2023
KT:n valvontapyyntö 17.5.2023
Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimuksiin
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (jäljempänä myös JHL ry) ja Oulun kunta-alan yhteistyöjärjestö JHL ry ovat edellä kuvatuin tavoin järjestäneet noin vuorokauden pituisen työtaistelutoimenpiteen Oulun kaupungissa 22.5.2023. Työtaisteluun on osallistunut 135 Oulun infra-liikelaitoksella työskennellyttä JHL ry:n jäsentä, joista kuukausipalkkaisia on ollut 64 työntekijää ja tuntipalkkaisia 71 työntekijää.
Vastaajan ja kuultavan mukaan työtaistelu on ollut luonteeltaan poliittinen, eikä sillä ollut tarkoitus rikkoa työehtosopimuslain määräyksiä. Työtuomioistuin toteaa, että oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (esimerkiksi tuomiot TT 2008:32, TT 2013:169 ja TT 2020:52).
Työtaistelun syynä on ollut Oulun kaupunginhallituksen suunnitelma ulkoistaa yli 200 Oulun infra -liikelaitoksen työntekijää (kantajan todiste K1, JHL ry:n ilmoitus työtaistelusta 17.5.2023). JHL ry:n 17.5.2023 päivätystä työtaisteluilmoituksesta (K1) ilmenee, että JHL ry oli ilmoittanut järjestävänsä 22.5.2023 kello 00.01 alkavan ja 22.5.2023 kello 23.59 päättyvän työtaistelun, jonka tarkoituksena on ollut vastustaa Oulun kaupungin infra-liikelaitosta koskevaa ulkoistamissuunnitelmaa. Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että silloin, kun työtaistelun syynä on ollut työnantajan päätös ulkoistaa toimintoja ja irtisanoa henkilöstöä, työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen (ks. esimerkiksi tuomiot TT 2023:25, TT 2021:12, TT 2021:11 ja TT 2013:169).
Työtuomioistuin toteaa, että Oulun kaupungin suunnitelma ulkoistaa infra -liikelaitoksen toimintoja on työnjohto-oikeuden ja siten myös työrauhavelvollisuuden piiriin kuuluva liikkeenjohdollinen ratkaisu. Siten kanteessa kerrottu työtaistelu on kohdistunut kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) yleisen osan 3 §:n 1 momentin työnjohtoa koskevaan määräykseen sekä kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, joiden mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä sekä johtaa ja valvoa työntekoa (kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS) on viittaus kyseiseen KVTES määräykseen).
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Ari Wirén, Riitta Kiiski, Risto Lerssi, Mika Lallo, Satu Tähkäpää, Ari Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...