TT 2023:74 – Hyvityssakko

Yhtiö oli laiminlyönyt vahvuuslaskentaa koskevien oikeiden tietojen toimittamisen luottamusmiehelle työehtosopimuksen mukaisessa määräajassa. Asiassa ei ollut erityisiä syitä jättää hyvityssakkoa tuomitsematta.

Asia

Vahvuuslaskenta

Kantaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Vastaaja

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 5.9.2023

Asia on käsitelty kirjallisessa menettelyssä asianosaisten suostumuksella.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä 1.2.2019 — 31.1.2021 voimassa olevassa ahtausalan työehtosopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavaa:

1. YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala; vakinaiset työntekijät

3. Kussakin satamassa yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:

Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuus tarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.

Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.

Vahvuuslaskennassa ei oteta huomioon kirjavahvuuteen sellaisia vakituisia ahtaajia, jotka ovat olleet poissa palkanmaksun piiristä vähintään kaksi vuotta.

Henkilöautojen purkuun osallistuvien tilapäisten työntekijöiden työvuoroja ei huomioida vahvuuslaskentaa suoritettaessa silloin kun kyseessä on pelkästään autojen kuljetuksiin tarkoitettu laiva. Tätä kappaletta sovelletaan ainoastaan Satamaoperaattorit ry:n jäsenyrityksiin.

Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennan perusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.

Määräaikaisia työntekijöitä ei oteta vahvuuslaskennassa huomioon, jos määräaikaisen työsopimuksen perusteena on:

– vuorotteluvapaa

– kesälomasijaisuudet

– perhevapaat

– opintovapaat

– vähintään kuukauden kestävät yhtäjaksoiset sairausloman sijaisuudet.

Vakinaistettaessa työntekijöitä ei heidän tilapäisinä työntekijöinä tekemiään työvuoroja huomioida sillä laskentakaudella, jolloin vakinaistaminen tulee olla suoritettu.

Mahdolliset vakinaistamiset tulee suorittaa seuraavassa järjestyksessä:

– työsopimuslain uudelleensijoittamisvelvoitteen piirissä olevat työntekijät

– takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat työntekijät

– vahvuuslaskentakaudella tilapäisinä, määräaikaisina, tai oppisopimusoppilaina olleet työntekijät.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

X Oy:tä sitovan ahtausalan työehtosopimuksen mukaan kussakin satamassa yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Yhtiön on työehtosopimuksen mukaan tehtävä vahvuuslaskenta kuuden kuukauden välein.

Yhtiö ei ole ajanjaksoa 1.7. — 31.12.2020 koskevassa Sunilan satamaa koskevassa yhtiön luottamusmiehelle tammikuussa 2021 toimittamassaan vahvuuslaskennassa ottanut huomioon Hallassa työskennelleitä tilapäisiä työntekijöitä. Hallan eli kyseisen sataman osan tilapäiset työntekijät olisi tullut huomioida vahvuuslaskennassa.

Yhtiön toimitusjohtaja A on myöntänyt laiminlyönnin 28.1.2021 Satamaoperaattorit ry:n toimistolla pidetyssä palaverissa AKT ry:n reklamoitua vahvuuslaskennan laskutavan virheellisyydestä.

Yhtiö on 29.1.2021 toimittanut yhtiön luottamusmiehelle oikaistun vahvuuslaskennan, jossa Sunilan vahvuuslaskennassa oli huomioitu ajanjaksolla 1.7. — 31.12.2020 Hallassa tehdyt 13 tilapäisen työntekijän työvuoroa. Tieto on toimitettu myöhemmin kuin työehtosopimuksen mukaisessa määräajassa, joka on päättynyt 15.1.2021.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut. Työehtosopimusosapuolten välillä ei ole erimielisyyttä kyseisen työehtosopimusmääräyksen oikeasta tulkinnasta.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

– velvoittaa X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, kun se oli toimittanut yhtiön luottamusmiehelle ajanjakson 1.7. — 31.12.2020 Sunilan vahvuuslaskentatiedot, jossa ei ollut huomioitu Hallassa tilapäisillä työntekijöillä teetettyjä työvuoroja ja

– velvoittaa X Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut

5.096 eurolla korkoineen.

Perusteet

Hallan tilapäiset työntekijät olisi tullut huomioida vahvuuslaskennassa. Näin ollen vastaajayhtiö ei ole noudattanut työehtosopimuksen määräyksiä vahvuuslaskennan tekemisessä oikein ja se on tuomittava hyvityssakkoon. Sillä, että vahvuuslaskentaa on myöhemmin korjattu, ei ole merkitystä työehtosopimuksen tieten rikkomisen ja hyvityssakon tuomitsemisen kannalta, kun oikeat tiedot olivat jääneet toimittamatta 15.1. päättyneen määräajan päättymiseen mennessä.

Työehtosopimuksen rikkominen on ollut tahallista tai ainakin huolellisen työnantajan tavoin toimiessaan yhtiön olisi tullut ymmärtää, että sen menettely vahvuuslaskennan tekemisessä on lopputulokseltaan vastoin työehtosopimusmääräyksen velvoitteita. Vastaajayhtiö on ollut tietoinen, että myös Hallassa työskennelleet tilapäiset työntekijät on otettava mukaan satamaa koskevaan vahvuuslaskentaan. Työehtosopimuksen ehto on selkeä ja huolellisesti toimiessaan vastaajayhtiön olisi tullut olla tietoinen ehdon sisällöstä.

Määräyksen sisältämä velvoite on ollut toimittaa oikean sisältöiset tiedot tammikuun 15. päivään mennessä. Työehtosopimuksen määräyksen oikea tulkinta ei ole ollut aidosti epäselvä, mitä osoittaa se, että vastaaja toimitti oikaistut tiedot viipymättä sen jälkeen kun tietojen virheellisyydestä oli huomautettu. Epäselvyydestä ei siis ole ollut kyse, vaan siitä, että vastaaja ei ollut huolellisesti selvittänyt tai harkinnut sitä mitä tietoja määräajan päättymiseen mennessä annettavassa ilmoituksessa tulee ilmoittaa.

Hyvityssakon perustetta harkittaessa on huomioitava myös se, että oikean sisältöiset tiedot annettiin vasta sen jälkeen kun ensimmäisestä tiedosta oli reklamoitu. Se, että vastaaja oikaisi tietoa noin lyhyen ajan kuluttua 15. tammikuuta jälkeen ei siis johtunut siitä, että vastaaja olisi itse selvittänyt velvoitteensa sisällön ja toimittanut oikeat tiedot omalla aktiivisella toiminnallaan. Jos asiasta ei olisi reklamoitu, tietoja ei joko olisi oikaistu lainkaan tai ne olisi oikaistu olennaisesti myöhemmin. Tämä osoittaa sen, että ajankulua määräajan ja oikeiden tietojen välillä ei voida lukea johtuvan vastaajan omista ansioista, joka tulee huomioida hyvityssakon perustetta arvioitaessa.

Työtuomioistuin on todennut aikaisemmin saman työehtosopimusmääräyksen osalta, että määräyksen noudattamisen tai sen rikkomisen seuraamusten kannalta ei ole merkitystä sillä, onko 15. tammikuuta mennessä toimitettavat tiedot toimitettu kuinka paljon tai vähän aikaa 15. tammikuuta jälkeen. Ratkaisussa TT 2012:72 työtuomioistuin on tuominnut hyvityssakon tieten rikkomisen perusteella työehtosopimukseen sidotuille yhtiöille, jotka olivat toimittaneet tiedot 17.1 ja 19.1 mennessä (K Oy) sekä 18.1 mennessä (Oy L Ab), 19.1 mennessä (Oy M Ab) 26.1 mennessä (Oy N Ab) ja 30.1 mennessä (O oy). Loogisesti täytyy saman olla tulkinta myös silloin kun 15.1 mennessä toimitetaan vahvuuslaskentatiedot, mutta niiden sisältö on väärä, eli 15.1 mennessä toimitetut tiedot ovat antaneet väärän tiedon laskennan lopputuloksesta.

Vastaajan menettelyä ja hyvityssakkovastuuta tässä asiassa arvioitaessa on huomioitava sekin, että vastaaja on aiemminkin tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta saman vahvuuslaskentamääräyksen rikkomisesta (TT 2012:72). Vastaajan on siten tälläkin perusteella pitänyt tietää kyseisen määräyksen velvoittavuus ja osata ottaa huomioon se, että se riittävällä huolellisuudella täyttää velvoitteensa. Kun se tätä velvoitetta on nyt, jo toiseen kertaan, rikkonut, ei ole perustetta jättää hyvityssakkoa tuomitsematta. Koska kyse on jo toiseen kertaan tapahtuneesta saman yhtiön saman määräyksen rikkomisesta tieten, tulee tuomittavan hyvityssakon määrän olla korkeampi tai vähintään sama kuin ratkaisussa TT 2012:72 tuomittu 800 euroa.

Vastaajan esille nostamassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2002:39 oli kyse tilanteesta, jossa työehtosopimukseen sidottu työnantajan oli osin myös omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä johtuen (materiaalipuutteet) tilanteessa, jossa se ei kyennyt täyttämään työehtosopimuksesta johtuvia velvoitteitaan työehtosopimuksessa määrätyssä määräajassa. Tuossa tilanteessa työtuomioistuin hylkäsi hyvityssakkovaatimuksen, vaikka katsoikin määräajan ylityksen merkinneen työehtosopimuksen määräyksen vastaista olosuhdetta. Tässä asiassa ei ole käsillä mitään ratkaisussa TT 2002:39 käsiteltyihin rinnastuvia esteitä, joiden vuoksi vastaaja ei olisi kyennyt noudattamaan määräaikaa ja toimittamaan oikeat tiedot 15. tammikuuta mennessä. Tässä asiassa ei ole vedottu mihinkään vastaajan toimintamahdollisuuksien esteisiin tai rajoitteisiin toimittaa oikeat tiedot jo 15.1 mennessä.

Sillä missä vaiheessa kulumassa olevaa kanneaikaa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta tai työrauhavelvoitteen rikkomisesta nostettava hyvityssakkokanne nostetaan, ei työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan ole mitään merkitystä hyvityssakon tuomitsemisen perusteeseen tai määrään. Tuolla seikalla ei myöskään ole liityntää yleisesti ottaen tai tässäkään asiassa teon väitettyyn vähäisyyteen. Siten kanteen nostamisen ajankohdasta ei voida tehdä vastaajan väittämää johtopäätöstä, että se osoittaisi jotain kantajan suhtautumisesta asian vähäisyyteen. Vastaajan menettelyn moitittavuusarvioinnin eli käsiteltävän asian kannalta on ollut 29.1.2021 jälkeen merkityksetöntä se, missä ajankohdassa sitä koskeva kanne nostetaan.

Koska vahvuuslaskentamääräyksen tarkoitus on antaa luottamusmiehelle ja AKT:lle tiedot vakituisten ja tilapäisten työntekijöiden työvoiman käytön suhteista, jotta vakinaistamisvelvoitetta voidaan työntekijäpuolen taholta arvioida itsenäisesti oikeiden tietojen perusteella oikea-aikaisesti, kyse on työehtosopimuksen tieten rikkomisesta, vaikka myöhemmin tapahtuva virheellisen tiedon oikaiseminen ei merkitse kyseisessä tapauksessa sitä, että työnantajalle johtuisi velvoite vakinaistaa tilapäisiä työntekijöitä (TT 2014:188).

Vastaajayhtiö on perustellusti ollut tai sen on tullut olla tietoinen sitä velvoittavista työehtosopimuksen määräyksistä. Vastaajayhtiö on yllä olevin perusteluin laiminlyönyt sitä velvoittavan työehtosopimuksen määräyksiä jättämällä ottamatta Hallassa työskenteleviä tilapäisiä työntekijöitä huomioon vahvuuslaskennassa. Vastaajayhtiö on näin ollen tuomittava työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti hyvityssakkoon.

X Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.650 eurolla korkoineen.

Kanteessa esitetystä tapahtumakulusta ei ole riitaa. Yhtiö on toimittanut Sunilan satamaa koskevat vahvuuslaskentatiedot ajalta 1.7. — 31.12.2020 luottamusmiehelle myöhässä, koska tietoja on pitänyt oikaista Hallan satamassa tehdyillä työvuoroilla. Hallan satamassa ei ole ollut vakituisia ahtaajia, ja siellä tilapäisesti työskennelleet ahtaajat ovat epähuomiossa jääneet pois Sunilan laskelmasta. Yhtiö on korjannut virheen heti, kun AKT on siitä huomauttanut. Tietojen toimittaminen on virheestä johtuen viivästynyt kaksi viikkoa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta ei ole riitaa. Yhtiön mielestä sen ei kuitenkaan voida katsoa rikkoneen työehtosopimusta, koska Hallan sataman tilapäisten ahtaajien lukemisesta Sunilan tietoihin on ollut epäselvyyttä ja oikaistut tiedot on toimitettu heti, kun asiaan on kiinnitetty huomiota. Myöhästyminen on kestänyt vain lyhyen aikaa. Joka tapauksessa hyvityssakko tulee jättää tuomitsematta rikkomuksen vähäisyyden perusteella (ks. tällaisesta ratkaisusta esim. TT 2002:39, jossa niin ikään oli kyse sovitun aikataulun laiminlyönnistä).

Laiminlyönnin vähäisyyteen vaikuttavana tekijänä tulee ottaa huomioon myös se, että AKT on reagoinut tammikuussa 2021 tapahtuneeseen laiminlyöntiin nostamalla kanteen vasta syyskuussa 2023, vaikka laiminlyönti on ollut sen tiedossa koko ajan. AKT:n passiivisuus kertoo siitä, että se ei itsekään pidä asiaa merkittävänä. Tietojen myöhästymisestä ei ole aiheutunut vahinkoa, eivätkä oikaistut tiedot ole vaikuttaneet vahvuuslaskennan lopputulokseen.

Kantajan kirjalliset todisteet

Perustelut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– velvoittaa X Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 4.500,80 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Alkuperäinen 31.12.2020 päivätty vahvuuslaskenta

Oikaistu vahvuuslaskenta 31.12.2020

Sähköposti 29.1.2021

Työehtosopimuksen rikkominen

Ahtausalan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohta sisältää määräykset vahvuuslaskennan tekemisestä. Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1. ja 15.7. mennessä laskennan perusteet ja tulos. Laskennassa on otettava huomioon tilapäisten työntekijöiden määrä määräyksessä tarkemmin määritellyin tavoin.

Kanteen mukaan X Oy ei ollut yhtiön luottamusmiehelle tammikuussa 2021 toimittamassaan Sunilan satamaa ajanjakson 1.7. — 31.12.2020 osalta koskevassa vahvuuslaskennassa ottanut huomioon Hallassa työskennelleitä tilapäisiä työntekijöitä. Oikeat tiedot olisi tullut toimittaa 15.1.2021 mennessä. Ne on toimitettu 29.1.2021 eli kaksi viikkoa myöhässä.

X Oy on myöntänyt laiminlyöneensä oikeiden tietojen toimittamisen määräajassa. Yhtiö on vedonnut muun ohella siihen, että Hallan sataman tilapäisten ahtaajien lukemisesta Sunilan tietoihin oli ollut epäselvyyttä ja oikaistut tiedot oli toimitettu heti, kun asiaan oli kiinnitetty huomiota. Lisäksi vastaaja on vedonnut myöhästymisen lyhyeen kestoon ja laiminlyönnin vähäisyyteen.

Työtuomioistuin toteaa, ettei työehtosopimuksen tulkinnasta ole ollut riitaa. Vastaajayhtiö on tuomittu aiemminkin ahtausalan työehtosopimuksen vastaavan sisältöisen määräyksen rikkomisesta (TT 2012:72), joten työehtosopimusmääräyksen sisällöstäkään ei ole voinut olla epäselvyyttä. Laiminlyödessään työehtosopimukseen perustuvan velvollisuutensa X Oy:n on katsottava tieten rikkoneen ahtausalan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdan määräystä.

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta.

X Oy on edellä kerrotuin tavoin toiminut selkeän työehtosopimusmääräyksen vastaisesti. Rikkomus on sinänsä ollut vähäinen, joskin virhe on korjattu vasta AKT ry:n siitä huomautettua. Asiassa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakko voitaisiin jättää työehtosopimuslain 10 §:n nojalla tuomitsematta (ks. myös esim. TT 2012:72, TT 2018:96, TT 2019:56). Työtuomioistuin harkitsee oikeudenmukaiseksi hyvityssakon määräksi 1.500 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

X Oy on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Kantaja on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 5.096 euroa. Kulut muodostuvat 10 työtuntiin perustuvasta asiamiehen palkkiosta 240 euron tuntiveloituksella, arvonlisäveron määrästä ja oikeudenkäyntimaksusta. Vastaaja on paljoksunut oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimusta siltä osin kuin haastehakemuksen laatimiseen käytetty aika (5,25 tuntia) on ylittänyt kaksi tuntia ja yhteenvedon kommentointiin sekä lopputoimenpiteisiin varattu aika (1,5 tuntia) 0,75 tuntia. Kohtuulliseksi asian hoitamiseen käytetyksi kokonaistuntimääräksi vastaaja on näin ollen katsonut kuusi tuntia ja palkkion määräksi siten 1.785,60 euroa.

Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee kohtuullisiksi AKT ry:n oikeudenkäyntikuluiksi palkkion osalta kahdeksan tunnin työmäärään ja 240 euron tuntiveloitukseen perustuvaa 1.920 euroa. Yhtiö on näin ollen velvollinen suorittamaan AKT ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista palkkion määrän 1.920 euroa, arvonlisäveron määrän 460,80 euroa sekä oikeudenkäyntimaksun 2.120 euroa eli yhteensä 4.500,80 euroa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Anna Lavikkala, Anu-Tuija Lehto ja Timo Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.