TT 2024:4 – Työrauha

Ylityökiellon taustalla olivat työnantaja- ja työntekijäpuolen erimielisyydet, jotka liittyivät työnantajan menettelyyn vuosilomien säästämistä sekä osittaista työaikajärjestelyä koskevissa asioissa. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta, työaikoja, varallaoloa, vuosilomaa, vuorolistaa sekä erimielisyyksien ratkaisemista koskeviin määräyksiin.

Ammattiliitto myönsi rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa, mutta vaati, että hyvityssakko jätettäisiin tuomitsematta. Ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Työrauha

Kantaja

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Vastaaja

Suomen Liikennelentäjäliitto ry

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.2.2024

Pääkäsittely 1.3.2024

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Suomen Liikennelentäjäliitto ry (SLL) lähetti 22.2.2024 kello 18.49 sähköpostitse ylityökieltoa koskevan työtaisteluilmoituksen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle (Palta) ja työnantaja X Oyj:lle (X). Ylityökiellon ilmoitettiin astuvan voimaan perjantaina 23.2.2024 kello 00.01 ja olevan voimassa toistaiseksi. Ilmoituksen mukaan ylityökielto koski kaikkia X:n liikennelentäjiä ja vain Helsingistä lähteviä lentoja. Työtaistelutoimi alkoi ilmoituksen mukaisesti ja se jatkui yhä pääkäsittelyn ajankohtana 1.3.2024.

Palta lähetti 22.2.2024 kello 19.57 SLL:lle valvontakirjeen, jossa se vaati, että SLL ryhtyy välittömästi kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan säilymisen varmistamiseksi X:ssä. Lisäksi Palta vaati SLL:a antamaan kirjallisen selvityksen asian eteen tehdyistä toimenpiteistä.

X on Paltan jäsen, ja yhtiön liikennelentäjien työssä noudatetaan Paltan ja SLL:n välistä Liikennelentäjät-työehtosopimusta, jonka sopimuskausi on 23.4.2021 — 30.9.2024. Työehtosopimuksen piirissä on 990 X:n liikennelentäjää.

KANNE

VASTAUS

RIIDATTOMAT SEIKAT

Kohdassa työtaistelutoimenpiteet mainitut seikat.

X:n ja SLL:n välillä oli loppuvuodesta 2023 syntynyt paikallista osa-aikatyösopimusta koskeva erimielisyys. Erimielisyyttä oli käsitelty työehtosopimuksen mukaisesti paikallisesti ja liittojen välillä. X oli 26.1.2024 irtisanonut paikallisen osa-aikatyösopimuksen työehtosopimuslain mukaista kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Tämän seurauksena SLL oli irtisanonut X:n ja SLL:n välisen, tammikuussa 2024 solmitun paikallisen Qantas-sopimuksen, jolla oli sovittu Qantas-operaation osalta erityisehdot työaikamallista ja lisävapaapäivien saamisesta.

Ylityökiellon takia ei ollut toistaiseksi jouduttu perumaan lentoja.

X:n palveluksessa olevat esihenkilöt olivat ylityökiellon aikana lentäneet jonkin verran lentoja.

SLL oli esittänyt X:lle ylityökieltoa koskien kirjallisen vaatimuksen.

SLL:n ylityökielto täytti työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkistön.

SLL oli pyrkinyt ylityökiellolla vaikuttamaan X:n työnjohto-oikeuteen ja työehtosopimuksessa sovittuun sisältöön.

RIITAISET SEIKAT

– Onko ylityökiellolla ollut kantajan väittämiä vaikutuksia työnantajan toimintaan?

– onko ylityökiellolla ollut taloudellista vaikutusta?

– onko ylityökiellolla ollut operatiivista vaikutusta?

– Mahdolliset hyvityssakot ja niiden määrä

– onko olemassa erityinen syy hyvityssakon tuomitsematta jättämiseen

– työnantajan X:n oman aiemman menettelyn osuus työtaistelussa

– Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus, oikeudenkäyntikulujen määrä

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että Suomen Liikennelentäjäliitto ry tuomitaan

1. hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

2. korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 6.800 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Ylityökielto oli työtaistelutoimenpide

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa oli vakiintuneesti katsottu, että ylityökielto voi olla työtaistelutoimenpide.

SLL oli esittänyt työnantajalle niin suullisen kuin kirjallisenkin uhkauksen, ja työtaistelulla oli painostustarkoitus. Painostustarkoitus kävi muun muassa ilmi SLL:n ylityökieltoa koskevasta ilmoituksesta 22.2.2024 ja SLL:n säästölomia koskevasta lausumasta 23.2.2024. Lisäksi SLL:n hallitus (pois lukien A), SLL:n edunvalvontajohtaja B ja SLL:n entinen hallituksen jäsen, hallituksen asiantuntija C tapasivat työnantajaa 26.2.2024 X:n ja SLL:n kvartaaleittain pidettävässä operatiivisessa palaverissa. Palaverin yhteydessä SLL:n puheenjohtaja D esitti työnantajalle suullisen uhkavaatimuksen toteamalla, että ylityökielto saadaan päättymään, kun työnantaja vetää säästölomaehdotuksensa pois. Lisäksi hän mainitsi osa-aikatyösopimuksen. D:n mukaan nämä ratkaisemalla ylityökielto päättyisi heti.

SLL:n työtaistelutoimenpide vaikutti merkittävästi X:n toimintaan ja siitä aiheutui vahinkoa. Työnantaja oli joutunut tekemään erityisjärjestelyjä ylityökiellon takia. Lentoja hoidettiin esihenkilöiden avulla, ja oli vain ajan kysymys, milloin lentoja jouduttaisiin perumaan. Yhden laajarunkolennon peruminen aiheuttaa työnantajalle jopa 200.000 euron kustannusmenetyksen.

Esihenkilölentäjien normaalit työvuorolistat jouduttiin tyhjentämään ja heiltä poistettiin kaikki normaalit toimistotyövuorot. Esihenkilölentäjät siirrettiin kotiin lentovalmiuteen, jotta he voisivat tarvittaessa lähteä lentämään alkuperäisen lentäjän esimerkiksi sairastuessa. Esihenkilölentäjät eivät ylityökiellon takia voineet tehdä normaaleja työvuorojaan, koska normaalin työvuoron jälkeen he eivät ilmailumääräysten mukaan voisi enää lähteä lentämään. Esihenkilölentäjät olivat ylityökiellon aikana 1.3.2024 mennessä lentäneet tai heille oli buukattu 48 ylimääräistä työvuoroa. Esihenkilölentäjät lentävät normaalisti yksitäisiä, suunnitelmallisesti kalanteroituja lentoja, mutta edellä mainitut 48 lentoa eivät olleet niitä vaan ylimääräisiä lentoja.

Työnantajalle aiheutui vahinkoa myös siitä, että se joutui ylityökiellon takia perumaan ja aikatauluttamaan uudelleen kaksi simulaattorikoulutusta, koska päivystyskate ei enää riittänyt muutosten hoitamiseen.

Toisin kuin SLL on väittänyt, työehtosopimusmääräykset olivat työaikojen osalta tiukempia kuin viranomaismääräykset, ja myös tämän takia ylityökielto oli työtaistelutoimenpiteenä tehokas ja sillä oli painostustarkoitus.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Työnjohto- ja valvontaoikeus sekä työaikamääräykset

$13e

SLL oli todennut työtaisteluilmoituksessa 22.2.2024, että X oli käyttänyt tulkintaetuoikeuttaan mielivaltaisesti ja rajoituksetta muun ohella osittaista työaikajärjestelyä koskien ja että X oli noudattanut sanelupolitiikkaa ja pyrkinyt ohittamaan SLL:n neuvotteluosapuolena kokonaisuudessaan.

Työnantajalla oli työnjohto- ja valvontaoikeutensa nojalla oikeus päättää, solmiko se paikallisia sopimuksia ja halutessaan oikeus irtisanoa paikalliset sopimukset niiden määräaikoja tai, jos sellaisia ei ollut, työehtosopimuslain kolmen kuukauden määräaikaa noudattaen. Näin ollen työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen 2.1-kohdan määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa liikennelentäjiä riippumatta siitä, olivatko nämä järjestäytyneitä vai eivät.

Työnantajalla oli direktio-oikeuden puitteissa oikeus päättää työaikamallista ja järjestää työt työehtosopimuksen mahdollistamilla työaikajärjestelyillä. SLL oli työtaistelulla painostanut työnantajaa saadakseen työehtosopimusta paremmat työaikaehdot sekä painostanut työnantajaa kasvattamaan työehtosopimuksen piirissä olevien osa-aikatyöntekijöiden määrää. SLL oli vaatinut työehtosopimusta parempia ehtoja työaikoihin ja osa-aikatyöhön sekä työehtosopimuksen tasoa korkeampaan lisävapaapäivien määrää Qantas-operaatiossa. Näin ollen työtaistelu oli kohdistunut myös työehtosopimuksen 10 ja 11 kohtien työaika- ja osa-aikatyömääräyksiin.

Osa-aikatyösopimusta oli käsitelty työehtosopimuksen mukaisessa erimielisyysmenettelyssä, ja työtaistelulla painostettiin työnantajaa sopimaan näistä ehdoista. Näin ollen työtaistelu kohdistui myös työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisemista koskevaan 30 kohdan määräykseen.

Vuosilomamääräykset ja vuorolistaa koskevat määräykset

SLL:n työtaisteluilmoituksen 22.2.2024 mukaan työnantaja oli ryhtynyt lain vastaisesti toimenpiteisiin SLL:n jäsenten etujen ja oikeuksien rajoittamiseksi muun muassa vuosilomaa koskien. Työtaistelun alkamisen jälkeen 23.2.2024 SLL oli lähettänyt kirjallisen lausuman, jossa se oli vaatinut X:ää välittömästi luopumaan päätöksestään rajoittaa liikennelentäjien säästövapaan käyttöä joulunajalla tai muutoin.

Päivä ennen työtaisteluilmoituksen antamista 21.2.2024 työnantaja oli ilmoittanut työntekijöille, että säästölomien suuri määrä oli aikaisempina jouluina aiheuttanut pahenevan resurssiongelman ja että työnantaja joutui tästä syystä rajoittamaan säästölomien käyttämistä aikavälillä 20. — 28.12. Työnantaja ei ollut rajaamassa lomien säästämistä, mutta jatkossa työntekijöiden tuli sitoutua olemaan käyttämättä säästölomia kyseisenä ajankohtana. Taustalla oli vaikea resurssihaaste, koska esimerkiksi edellisenä jouluna 470 lentäjää oli vaatinut säästölomien käyttämistä jouluna. Tästä oli aiheutunut vakavaa haittaa tuotanto- ja palvelutoiminnalle, minkä vuoksi työnantaja joutui jatkossa rajaamaan säästölomien käytön kyseessä olevan ajankohdan ulkopuolelle.

SLL oli työtaistelutoimellaan painostanut työnantajaa muuttamaan työnjohto-oikeudella tehtyä päätöstä säästölomien käytön rajaamisesta joulunajan ulkopuolelle. SLL oli käytännössä vaatinut työntekijöille uutta subjektiivista lomaoikeuden käyttöä tuolle ajalle ja painostanut työnantajan direktio-oikeuden rajoittamista työehtosopimuksen työvuoroluettelokohdan osalta joulun aikana. SLL oli työtaistelulla painostanut vaikuttamaan työehtosopimuksen mukaiseen työvuorosuunnitteluun. Työtaistelu on siten kohdistunut myös työehtosopimuksen vuosilomaa koskevan 14 kohdan sekä vuorolistaa koskevan 9 kohdan määräyksiin.

SLL:n vastuu työtaistelutoimenpiteistä

SLL oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa tai vähintäänkin laiminlyönyt valvontavelvoitteensa. SLL oli kirjallisessa viestissään Paltalle ilmoittanut aloittavansa työtaistelun ja siten ottanut vastuun työtaistelutoimenpiteestä. Palta oli lähettänyt SLL:lle valvontapyynnön ennen työtaistelutoimenpiteen alkamista. SLL ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, keskeyttämiseksi tai työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Työtaistelu oli alkanut ilmoituksen mukaisesti ja se jatkui yhä kanteen tullessa vireille.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrässä tuli ottaa huomioon se, että työtaistelusta aiheutui lentoliikenteelle merkittäviä vahinkoja. Kyse oli suunnitelmallisesta ja tietoisesta työrauhasäännösten rikkomisesta, mikä osoitti vakavaa piittaamattomuutta työehtosopimusmääräyksiä ja lainsäädäntöä kohtaan. Ylityökiellosta oli edellä kohdassa ”Ylityökielto on työtaistelutoimenpide” selostetuin tavoin aiheutunut yhtiölle vahinkoa.

Oikeudenkäyntikulut

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan työnantaja- ja työntekijäliittojen juristit olivat voineet laskuttaa tekemänsä työn oikeudenkäynneissä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Lisäksi Suomen Liikennelentäjäliitto ry on vaatinut, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 2.678,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien tai että asianosaiset toissijaisesti määrätään pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työtaistelutoimenpiteellä oli hyvin vähäinen vaikutus

Kaupallisen ilmakuljetuksen työajoista oli viranomaisen toimesta säädetty pakottavalla tavalla. X oli hyväksyttänyt viranomaisella sen lentotoiminnassa noudatettavan toimintakäsikirjan, jossa oli sitovasti yksilöity X:n toiminnassa noudatettavat enimmäistyöajat. Työehtosopimuksen luvussa 10 sovitut työajat eivät poikkeuksetta rajoittaneet X:n mahdollisuutta hyödyntää toimintakäsikirjasta ilmeneviä enimmäistyöaikoja. X hyödynsi toimintakäsikirjasta ilmeneviä, viranomaisen hyväksymiä enimmäistyöaikoja SLL:n ylityökiellosta huolimatta.

SLL:n ylityökieltoa noudatettiin vain Helsingistä lähteviin lentoihin eikä ylityökieltoilmoituksessa näidenkään osalta rajoitettu X:n mahdollisuutta päättää miehistöjen työajoista. SLL ei ollut kieltänyt lisätyön tekemistä, koska työaikoja rajoittivat työehtosopimuksen sijaan viranomaisen pakottavat enimmäistyöajat.

SLL:n ilmoittama ylityökielto ei vastannut työmarkkinoilla tyypillistä ylityökieltoa. Lentotyön luonteen takia miehistöllä ei olisi edes teoriassa mahdollisuutta poistua lennolla olevasta lentokoneesta kesken työpäivän, vaikka lento myöhästyisi työvuorolistalla ilmoitetuista ajoista.

Ylityökiellon alkamisen jälkeen yhdenkään X:n lennon viivästymisen tai peruuntumisen syyksi ei ollut ilmoitettu SLL:n ylityökieltoa tai siihen liittyvää seikkaa. Lisäksi X pystyi ylityökiellosta huolimatta hyödyntämään tuotantopoikkeamissaan liikennelentäjien varallaoloa ja reservimiehistöjä. Sillä, että lentoja oli mahdollisesti hoidettu esihenkilöiden avulla, ei ollut merkitystä asiassa. Esihenkilöt olivat lentäjiä ja heidän tuli muutenkin lentää säännöllisesti säilyttääkseen kelpoisuutensa.

Kantajan väitteet ylityökiellon aiheuttamista vahingoista ja haitasta olivat perustelemattomia ja toteennäyttämättömiä, eikä perustetta asian kiireiselle käsittelyjärjestykselle ole ollut ylipäätään.

Ylityökielto kohdistui työehtosopimukseen

Kanteessa esitetty väite siitä, että SLL pyrkisi painostamaan työnantajaa työehtosopimusta parempien työaikaehtojen saamiseksi tai kasvattamaan työehtosopimuksen piirissä olevien osa-aikatyöntekijöiden määrää, oli virheellinen. X:n irtisanottua osittaista työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen SLL oli irtisanonut vastatoimenpiteenä Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyjä koskevan paikallisen sopimuksen. SLL oli siten jo vastannut X:n yksipuoliseen toimenpiteeseen. SLL:n jäsenillä oli osa-aikasopimuksen irtisanomisesta huolimatta oikeus sopia osittaisesta työajasta työaikalain ja työehtosopimuksen perusteella.

Todellisuudessa X oli pyrkinyt painostamaan SLL:n sopimaan uudesta, korvaavasta osa-aikasopimuksesta, jolla muun ohella sovittaisiin aikaisempaa pienemmästä määrästä liikennelentäjiä, joilla olisi subjektiivinen oikeus osittaiseen työaikamalliin. Menettelyllään X pyrki sitovasti rajoittamaan niiden liikennelentäjien määrää, jotka saattaisivat hakeutua osittaiselle työaikajärjestelylle työaikalain ja työehtosopimuksen 18 luvun nojalla. Ylityökiellolla SLL vastusti tätä X:n harjoittamaa painostavaa neuvottelumenettelyä.

X oli väärinkäyttänyt tulkintaetuoikeuttaan siten, ettei se ollut koskaan noudattanut osa-aikasopimuksen sanamuotoa järjestelyyn valittavien lentäjien vähimmäismäärästä, vaan X oli tulkinnut sopimusmääräystä omaksi edukseen. Tulkintaerimielisyydestä oli käyty työehtosopimuksen mukaiset erimielisyysmenettelyt, joiden jälkeen X oli irtisanonut sopimuksen ennen kuin SLL:llä oli ollut mahdollisuus saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Samalla X oli irtisanonut jo määräajaksi sovitulla osa-aikajärjestelyllä olevien työntekijöiden sopimukset kesken kauden ja muutosneuvottelumenettelyä käymättä.

Vuosilomalain 27 §:n 3 momentin nojalla työntekijällä oli oikeus päättää säästövapaan ajankohdasta, ellei asiasta voitu sopia. X:llä ei siten ollut ollut laillista perustetta yksipuolisesti rajoittaa liikennelentäjien säästövapaan käyttämistä. Työnantajan työnjohto-oikeus ei ollut rajoittamaton, vaan sen ulkopuolelle jäivät muun ohella hyvän tavan vastainen ja lainvastainen toiminta. Tässä tapauksessa X:n menettely oli sen työnjohtovallan ulottuvuuden ulkopuolella.

Työntekijän oikeus loman säästämiseen oli pääsääntö, mistä syystä vakavan tuotantohaitan käsitettä oli tulkittava suppeasti. Näin ollen vuosiloman säästämistäkään ei voitu rajoittaa X:n yksipuolisen ilmoituksen mukaisesti. X ei ollut esittänyt mitään näyttöä vakavan tuotantohaitan olemassaolosta joulun ajalla nyt tai tulevaisuudessa.

Ylityökielto oli kohdistettu työnantajan toimintaan vain rajoitetusti

SLL ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Palta ei ollut valvontailmoituksessaan tai haastehakemuksessaan tuonut esiin mitään sellaista väärinkäytöstä tai työehtosopimuksen väärää soveltamista, johon SLL olisi voinut puuttua valvontavelvollisuutensa perusteella.

SLL:n 22.2.2024 antamassa ilmoituksessa oli ylityökiellon sijaan kyse siitä, että SLL:n jäsenet eivät lähteneet Helsingissä vapaa-ajaltaan työvuoroille. SLL:n jäsenet suorittivat lentotyöt Helsingistä lähtevillä lennoilla täysin työehtosopimuksen määräysten edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. Ulkoasemille tai maakoulutukseen ei ollut esitetty mitään poikkeuksia.

Hyvityssakoista

Asiassa oli työehtosopimuslain tarkoittama erityinen syy jättää hyvityssakko tuomitsematta. X:n lainvastainen, mielivaltainen ja aggressiivinen menettely liikennelentäjien työsuhteissa oli johtanut ylityökiellon aloittamiseen.

X on toistuvasti ja pitkällä ajalla rikkonut liikennelentäjien keskeisiä oikeuksia työajan, vuosiloman ja palkanmaksun osalta. Tästä huolimatta SLL on valinnut lievimmän mahdollisen sekä olematonta haittaa aiheuttavan tavan mielenilmaisulleen. SLL on myös tehnyt joustoja työnantajalle ylityökiellon aikana, että huoltolennot ja operaatiot ulkoasemilla pystytään hoitamaan häiriöttä.

Ylityökielto ei olennaisesti rajoittanut työnantajan mahdollisuuksia johtaa työtä, eikä siitä ollut aiheutunut taloudellisia menetyksiä tai lentojen peruutuksia. SLL:n jäsenet noudattivat X:n julkaisemia työvuoroja Helsingistä lähtiessään täsmällisesti ja lepoaikasäännösten puitteissa. Laajan varallaolo- ja reservimiehistökäytännön sekä SLL:n joustojen vuoksi X pystyi järjestämään liikenteen epäsäännöllisyyden ylityökiellosta huolimatta.

Vaikka SLL:n ilmoitus koski kaikkia yhdistyksen jäseniä, on yhdistys jäsenmäärältään hyvin pieni ja X:n lentotoiminta oli muilta osin suljettu laajasti toimenpiteen ulkopuolelle. Ylityökielto ei koskenut maakoulutusta, tarkastustoimintaa simulaattorissa eikä lentotoimintaa muilta asemilta kuin Helsingistä käsin. Lisäksi X pystyi edelleen muuttamaan liikennelentäjän työvuorolistalle julkaistuja työvuoroja työehtosopimuksen mukaisesti aikaistamalla työvuoroa 30 minuutilla tai myöhentämällä sen päättymistä enintään yhdellä tunnilla.

Joka tapauksessa hyvityssakon tuli olla määrältään vähäinen, enintään 500 euroa.

Oikeudenkäyntikuluista

Kanteen tullessa hylätyksi Paltan tuli korvata SLL:n oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Jos Paltan kanne joltakin osalta menestyisi, asiassa oli olemassa perusteita määrätä asianosaiset pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan, koska oikeudenkäynti oli seurausta Paltan jäsenyrityksen X:n mielivaltaisesta ja lainvastaisesta menettelystä.

Paltan esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta tuli joka tapauksessa kohtuullistaa, ja se tuli hylätä ainakin asiamieskustannusten osalta. Paltan asiamies oli työsuhteessa kantajayhteisöön, mistä syystä kantajalle ei ollut voinut syntyä tästä oikeudenkäynnistä muita kuluja kuin käytettyä aikaa vastaava palkkakustannus. Mainittu kuluerä olisi aiheutunut kantajalle oikeudenkäynnistä huolimatta, mistä syystä kantajalle ei ole aiheutunut asiassa ylimääräistä oikeudenkäyntikuluina korvattavaa vahinkoa.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajan kirjalliset todisteet todistusteemoineen

Muu asiakirja-aineisto

1. Liikennelentäjien työehtosopimus 23.4.2021 — 30.9.2024

Kantajan henkilötodistelu

1. E

2. F

Vastaajan henkilötodistelu

Ei henkilötodistelua.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on 22.2.2024 kello 18.49 lähettänyt sähköpostitse ylityökieltoa koskevan työtaisteluilmoituksen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle ja työnantajalle X Oyj:lle. Ylityökielto on alkanut ilmoituksen mukaisesti perjantaina 23.2.2024 kello 00.01, ja se on jatkunut edelleen pääkäsittelyn ajankohtana 1.3.2024. Ylityökielto on koskenut kaikkia X Oyj:n 990 liikennelentäjää.

Asiassa on riidatonta, että SLL:n ylityökielto täyttää työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkistön.

Asiassa on edelleen riidatonta, että työtaistelu kohdistuu työehtosopimukseen. Työtaistelun taustalla ovat työnantaja- ja työntekijäpuolen erimielisyydet, jotka liittyvät työnantajan menettelyyn vuosilomien säästämistä sekä osittaista työaikajärjestelyä koskevissa asioissa.

Työtaistelu on siten kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen 2.1. kohdan määräykseen, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa liikennelentäjiä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät. Työtaistelu on lisäksi kohdistunut työehtosopimuksen 10 kohdan työaikoja koskeviin määräyksiin, 11 kohdan varallaoloa koskeviin määräyksiin, vuosilomaa koskevan 14 kohdan määräyksiin, vuorolistaa koskevan 9 kohdan määräyksiin sekä erimielisyyksien ratkaisemista koskevan 30 kohdan määräyksiin.

Ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Suomen Liikennelentäjäliitto ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Asiassa ei sen vuoksi ole tarvetta antaa lausuntoa Paltan kanteen 1 kohdan toissijaisesta kannevaatimuksesta.

Hyvityssakko

Todistelu

Kantajan kirjallisesta todisteesta K8 ilmenevät X:n esihenkilölentäjien ylityökiellon aikana 2.3.2024 mennessä lentämät ylimääräiset lennot, joita on ollut 48 kappaletta.

X:n lentotoiminnan johtaja E on kertonut työnantajalle ylityökiellosta aiheutuneista vahingoista. E:n mukaan yhtiön varallaolo- ja reservijärjestelyt eivät ole riittäneet ylityökiellon aikana, vaan niitä on jouduttu paikkaamaan esihenkilölentäjien voimin, jolloin esihenkilölentäjät eivät ole voineet hoitaa omia työtehtäviään. Tällöin työnantaja ei ole saanut vastinetta esihenkilölentäjien työpanoksesta, minkä vuoksi sille on aiheutunut taloudellisena vahinkona esihenkilöiden palkkoja vastaava määrä, joka on viikossa 55.000 euroa lisättynä työnantajan sivukuluilla. Lisäksi lentäjien maakoulutuksia on jouduttu perumaan. X:llä on noin 20 lentäjätaustaista esihenkilöä.

Johtopäätökset ylityökiellon X:lle aiheuttamista vahingoista

Asiassa on riidatonta, että X ei ole ylityökiellon takia joutunut perumaan tai viivästyttämään yhtään lentoa. Asiassa on kirjallisen todisteen K8 sekä todistaja E:n kertomuksen perusteella selvitetty se, että X:n esihenkilölentäjät ovat ylityökiellon aikana lentäneet ylimääräisiä lentoja, mistä on E:n kertomukseen mukaan aiheutunut työnantajalle taloudellista vahinkoa. Lisäksi työnantaja on joutunut ylityökiellon takia perumaan kaksi simulaattorikoulutusta.

Työtuomioistuin toteaa, että työtaisteluista aiheutuu tyypillisesti jonkinasteista haittaa työnantajalle. Nyt käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole näytetty, että työnantajalle olisi aiheutunut ylityökiellon takia tavanomaisesta poikkeavaa vahinkoa. Hyvityssakko ei ole kuitenkaan sidottu vahingon syntymiseen eikä sen suuruuteen, vaan mahdollisesti aiheutunut vahinko tai sen syntymättä jääminen ovat hyvityssakon määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä (Jorma Pelkonen, Hyvityssakon tuomitsematta jättämisestä, Juhlajulkaisu Antti Suviranta, Helsinki 1993, s. 138).

Hyvityssakon tuomitsematta jättämistä koskeva vaatimus

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakko voidaan erityisestä syystä jättää tuomitsematta. Lainkohdan esitöissä (HE 248/1985 vp, s. 8) on todettu, että lainvastainen menettely voi joissain tilanteissa olla puolusteltava. Näin on esimerkiksi, jos vastapuolen selvästi epäasiallinen käyttäytyminen, kuten lain rikkominen, on antanut siihen aiheen tai mahdollisuus ymmärtää menettelyn lainvastaisuus on ollut heikko. Hallituksen esityksen mukaan ehdotettu säännös tulisi lähinnä sovellettavaksi vähäisemmissä lain tai työehtosopimuksen rikkomisissa, joissa toisen osapuolen etu ei yleensä kohtuudella voi vaatia hyvityssakkoseuraamuksen määräämistä. Lähtökohtana olisi luonnollisesti edelleenkin se, että oikeudellisten ristiriitojen ratkaisemisessa osapuolet turvautuvat työmarkkinain neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän mukaiseen oikeusturvatiehen.

Työtuomioistuin toteaa, että työntekijä- ja työnantajapuolella on ollut nyt käsiteltävänä olevassa asiassa erilaiset käsitykset vuosilomien säästämistä sekä osittaista työaikajärjestelyä koskevista kysymyksistä. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla X:llä on tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli SLL voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei sitä vastoin ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. SLL:llä ei ole selvitetty olleen sellaisia anteeksiannettavia syitä, joiden perusteella sen lainvastaista menettelyä voitaisiin pitää perusteltuna.

Tältä osin työtuomioistuin viittaa edellä mainitun Pelkosen kirjoituksen sivuilla 144 — 147 selostettuihin työtuomioistuimen tuomioihin. Mainituissa tuomioissa perusteena hyvityssakon tuomitsematta jättämiselle on ollut toisen osapuolen antama aihe (TT 1987:96, TT 1987:152), erehdys tai siihen verrattava syy (TT 1988:25, TT 1991:116) tai vähäinen syyllisyys (TT 1987:13, TT 1992:32, TT 1988:123).

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole selvitetty olevan sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden työntekijöiden määrä, ammattiyhdistyksen koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

SLL on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Paltan oikeudenkäyntikulut. Paltan oikeudenkäyntikuluvaatimus on ollut yhteensä 6.800 euroa. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin kuin se ylittää 3.400 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet työtuomioistuin harkitsee oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 3.000 euroa sekä oikeudenkäyntimaksun 2.120 euroa eli yhteensä 5.120 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Liikennelentäjäliitto ry maksamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.500 euroa.

Lausunnon antaminen raukeaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kanteen 1 kohdan toissijaisesta kannevaatimuksesta.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut 5.120 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

SLL:n työtaisteluilmoitus, sähköposti 22.2.2024 kello 18.49

Paltan valvontakirje, sähköposti 22.2.2024 kello 19.57

Osa-aikatyösopimusta koskeva paikallinen erimielisyysmuistio 13.10.2023

Työnantajan osa-aikatyösopimuksen irtisanomisilmoitus 26.1.2024

SLL:n ilmoitus paikallisen Qantas-sopimuksen irtisanomisesta 16.2.2024

Työnantajan ilmoitus säästölomien käytöstä liikennelentäjille 21.2.2024

SLL:n lausuma säästölomista 23.2.2024

Crew Control:n sähköposti 1.3.2024, jossa on yksilöity esihenkilöiden ylityökiellon takia lentämät ylimääräiset lennot

Ote X Oyj toimintakäsikirjasta enimmäistyöaikoja koskien (SALASSAPIDETTÄVÄ)

Ote X Oyj:n suunnittelemista ja toteutuneista työvuoroista (SALASSAPIDETTÄVÄ)

SLL ilmoitus ylityökiellosta 22.2.2024 (= K1)

Ote X Oyj:n aikatauluhallinnasta (SALASSAPIDETTÄVÄ)

X Oyj tiedote helmikuun työvuorosuunnittelusta (SALASSAPIDETTÄVÄ)

a) X Oyj tiedote osa-aikasopimuksen irtisanomisesta 26.1.2024

b) X Oyj täydennys osa-aikasopimuksen irtisanominen 6.2.2024

c) X Oyj täsmennys osa-aikasopimuksen irtisanominen 9.2.2024

(SALASSAPIDETTÄVÄ)

X Oyj sähköpostiviestit 7.2. ja 8.2.2024 sekä irtisanottu osa-aikasopimus yhtiön muutosmerkinnöin (SALASSAPIDETTÄVÄ)

Erimielisyysmuistio 13.10.2023 (= K3)

Luovuttu

SLL:n lausuma ja vaatimus vuosilomaa koskien 23.2.2024 (=K7)

a) SLL:n ja X:n viestinvaihto 24.-25.2.2024

b) SLL:n ja X:n viestinvaihto 25.-26.2.2024

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarikoski, Äimälä, Lallo, Tähkäpää ja Ilveskivi jäseninä. Esittelijä on ollut Brander.

Tuomio on yksimielinen.