TT 2024:55 – Henkilökohtainen palkanosa

Vastaajayhtiöiden katsottiin rikkoneen työehtosopimusta, kun ne eivät olleet pyrkineet sopimaan paikallisesti työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä eivätkä määritelleet työntekijöille henkilökohtaista palkanosaa työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Yhtiöt tuomittiin työehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoihin. Vaikka henkilökohtaista palkanosaa ei ollut määritelty työehtosopimuksen mukaisesti, asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voitu kanteessa vaadituin tavoin katsoa, että työntekijöille ei olisi maksettu lainkaan henkilökohtaista palkanosaa. Tältä osin kanne hylättiin.

Yhtiöt eivät olleet myöskään luovuttaneet luottamushenkilöille työehtosopimuksessa tarkoitettuja palkkatilastoja. Ne tuomittiin työehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoihin.

Asia

Muu riita-asia

Kantaja

Teollisuusliitto ry

Vastaajat

Keitele Wood Products Oy

Keitele Timber Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 28.11.2023

Suullinen valmistelu 29.5.2024

Pääkäsittely 2.10.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teollisuusliitto ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n sekä Keitele Forest Oy:n, Keitele Timber Oy:n, Keitele Wood Products Oy:n ja Keitele Energy Oy:n välillä ajalle 1.1.2022 solmitussa työehtosopimuksessa on ollut voimassa muun ohella seuraavat määräykset.

[- -]

1. Työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edustaja. Työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan paikallisesti.

2. Työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän työtulosta, ammattitaitoa, monipuolisuutta, työtehtävien osaamisen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi katsottua tekijää.

3. Työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään kerran vuodessa ellei paikallisesti toisin sovita.

4. Henkilökohtainen palkanosa on 1 — 16 % työkohtaisesta palkasta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Henkilökohtainen palkanosa määritellään viimeistään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta tai koeajan päätyttyä. Alan ammatti- tai erikoisammattitutkinto otetaan huomioon palkkauksessa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pääluottamusmiehellä ja kuukausipalkkalaisia edustavalla luottamusmiehellä on tietosuojalain puitteissa oikeus saada kirjallisesti yhteistoimintalain mukaiset, säännöllisesti luovutettavat tiedot.

Lisäksi luovutetaan tilastotiedot palkoista ja työtunneista sekä tiedot palkkarakenteesta laskettuna keskimääräisen tuntiansion ilman erillisiä vuorotyö- ja olosuhdelisiä sekä sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia mukaan.

Edellä mainituilla luottamusmiehillä on oikeus käsitellä palkkatilastotietoja, joista yksittäisen työntekijän palkkatiedot eivät ole tunnistettavissa, tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestön kanssa. Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle etukäteen luovutuksesta ja toimittaa työnantajalle kopion luovutetuista tiedoista.

Edellä olevat tiedot koskevat yksinomaan täysin työkykyisiä, 18 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Palkkaryhmistä, joissa työntekijöitä on alle kuusi, ei tietoja kuitenkaan anneta.

Tässä kohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa käyttää muuhun kuin tilastointitarkoituksiin.

Palkkaperusteet

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä edustamiensa henkilöstöryhmien kulloinkin voimassa oleviin työn palkkausjärjestelmiin.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kantajan ja vastaajien välillä on solmittu 1.1.2022 voimaan tullut Keitele Forest -konsernissa sovellettava työehtosopimus.

Riidatonta on, että vastaajayhtiöissä ei ole sovittu paikallisesti työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä (työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohta). Yhtiöt ovat katsoneet, että ne ovat voineet soveltaa 13 §:n 2 — 4 kohtien mukaisia arviointiperusteita ja -menettelyä ilman 1 kohdassa tarkoitettua sopimista, ja että joka tapauksessa ne ovat pyrkineet sopimaan asian, toisin kuin henkilöstön edustajat.

Työntekijäpuoli on esimerkiksi 7.10.2022 ilmaissut työnantajapuolelle, että työnantaja ei noudata työehtosopimusta ja tämänkin jälkeen toistuvasti kehottanut työnantajapuolta toimimaan työehtosopimuksen mukaisesti.

Vastaajayhtiöt ovat vedonneet siihen, että työntekijöille on viimeistään koeajan päättymisen yhteydessä tehty työehtosopimuksen määräyksen mukainen työsuorituksen arviointi työehtosopimuksessa tarkoitetuilla arviointiperusteilla, ja palkkoja on tässä yhteydessä tarvittaessa tarkistettu. Yhtiöiden mukaan työntekijän henkilökohtainen palkanosa on tästä tarkistuksesta eteenpäin sisältynyt työntekijän kokonaispalkkaan ja ollut pääteltävissä palkkalaskelmalta, sillä työntekijöille on maksettu työehtosopimuksen mukaisen taulukkopalkan ylittäviä palkkoja.

Vastaajayhtiöt ovat 28.2. ja 1.3.2024 esitelleet yksipuolisesti laatimansa palkkajärjestelmädokumentaationsa työkaluineen kantajalle ja myös henkilöstön edustajille. Henkilöstön edustajilla on ollut mahdollisuus kommentoida esitettyä dokumentaatiota työkaluineen. Vastaajayhtiöiden näkemyksen mukaan työehtosopimuksen 13 §:n määräys ei edellytä paikallista sopimista.

Luottamushenkilöt ja liiton toimitsijat ovat pyytäneet vastaajia toimittamaan työehtosopimuksen 39.2 kohdan mukaiset palkkatilastot. Tietoja on pyydetty 21.3.2023 HR-päällikkö G:ltä. Tätä ennen jo 7.10.2022 vastaajia on muistettu tietojenantovelvollisuudesta. Tietoja ei ole annettu. Vastaajat ovat vedonneet siihen, että tilastojen laatiminen on ollut haasteellista eikä kantaja ole lupaamallaan tavalla toimittanut niille tilastoesimerkkejä eikä ohjeistusta palkkatilastoinnista.

Paikallistason muistiot erimielisyysasiassa on työntekijäpuolelta laadittu elo- ja syyskuussa 2023. Työnantajapuoli ei ole allekirjoittanut muistiota koskien työehtosopimuksen 13 §:ää eikä esittänyt kantaansa muistioon koskien 39.2 kohtaa.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

III Palkkaus

13 § Henkilön työsuoritus

V Yhteistoiminta

39 § Työnantajan luovuttamat tiedot

39.2 Henkilöstö- ja palkkatilastot

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin erikseen kummankin vastaajan osalta

2) vahvistaa, että vastaaja on rikkonut Keitele Forest -konsernissa noudatetun työehtosopimuksen 13 §:ää, kun se ei ole määritellyt 1.1.2022 lukien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille lainkaan henkilökohtaista palkanosaa 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla

3) vahvistaa, että vastaaja on rikkonut Keitele Forest -konsernissa noudatetun työehtosopimuksen 13 §:ää, kun se ei ole maksanut 1.1.2022 lukien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille lainkaan henkilökohtaista palkanosaa ja

4) velvoittaa vastaajan maksamaan hyvityssakkoa kannevaatimuksissa 1 — 3 mainittujen rikkomusten johdosta.

Teollisuusliitto ry on edelleen vaatinut, että työtuomioistuin erikseen kummankin vastaajan osalta

6) velvoittaa vastaajan maksamaan hyvityssakkoa kannevaatimuksessa 5 tarkoitetun rikkomuksen johdosta.

Lisäksi kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin

7) velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 19.119,75 eurolla korkoineen.

Perusteet

Keitele Wood Products Oy ja Keitele Timber Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 38.069,77 eurolla korkoineen.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajien kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajien henkilötodistelu

Perustelut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että Keitele Wood Products Oy on rikkonut Keitele Forest -konsernissa noudatetun työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohtaa 1.1.2022 lukien, kun se ei ole sopinut työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä paikallisesti

– vahvistaa, että Keitele Timber Oy on rikkonut Keitele Forest -konsernissa noudatetun työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohtaa 1.1.2022 lukien, kun se ei ole sopinut työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä paikallisesti

– vahvistaa, että Keitele Wood Products Oy on rikkonut Keitele Forest -konsernissa noudatetun työehtosopimuksen 13 §:ää, kun se ei ole määritellyt 1.1.2022 lukien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille henkilökohtaista palkanosaa 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla

– velvoittaa Keitele Wood Products Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa 6.000 euroa ja Keitele Timber Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa 6.000 euroa työehtosopimuksen 13 §:n rikkomisesta

– vahvistaa, että Keitele Wood Products Oy on rikkonut Keitele Forest -konsernissa noudatetun työehtosopimuksen 39.2 kohtaa, kun se ei ole antanut määräyksessä tarkoitettuja palkkatilastoja

– vahvistaa, että Keitele Timber Oy on rikkonut Keitele Forest -konsernissa noudatetun työehtosopimuksen 39.2 kohtaa, kun se ei ole antanut määräyksessä tarkoitettuja palkkatilastoja

– velvoittaa Keitele Wood Products Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa 4.000 euroa ja Keitele Timber Oy:n maksamaan Teollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa 4.000 euroa työehtosopimuksen 39.2 kohdan rikkomisesta.

Keitele Wood Products Oy ja Keitele Timber Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 19.119,75 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanne hylätään enemmälti.

Työsuorituksen arviointiperusteet (kannevaatimukset 1 — 4)

Kannevaatimus 1

Työehtosopimuksen 13 § edellyttää paikallista sopimista. Vastauksessaan vastaajapuoli on alun perin vedonnut siihen, että asiasta on sovittu paikallisesti.

Yhtiöt eivät ole sopineet paikallisesti työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä. Henkilöstön edustajat ovat pyrkineet pääsemään sopimaan mainituista asioista, mutta työnantaja ei ole tätä hyväksynyt. Yhtiöt ovat menettelyllään rikkoneet työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohtaa.

Henkilöstön edustajat ovat esittäneet kommentteja todisteeseen V1 ja/tai pyytäneet sopimaan seuraavaa neuvotteluaikaa. Yhtiö ei ole heille vastannut mitään.

Kannevaatimus 2

Kun yhtiöt eivät ole sopineet henkilöstön edustajien kanssa työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä, johtuu tästä väistämättä se, ettei yhtiöiden voida katsoa määritelleen työntekijöiden henkilökohtaisten palkanosien määriä 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tätä tukee se, että henkilökohtaisen palkanosuuden euromäärä taikka prosenttiluku ei ole käynyt ilmi työntekijöiden palkkalaskelmista eikä niistä ole käynyt ilmi myöskään palkkaryhmä. Palkkalaskelmiin 25.2.2024 jälkeen ensi kerran merkittyjen henkilökohtaisten palkanosien määrät osoittivat, ettei sen suuruisia henkilökohtaisia palkanosia ollut tosiasiassa määritelty taikka maksettu aiemmin. Yhtiöt ovat menettelyllään rikkoneet työehtosopimuksen 13 §:n 4 kohtaa.

Vastaajayhtiöt ovat 20.2.2024 esitelleet palkkajärjestelmädokumentaationsa työkaluineen kantajalle. Kantaja kiistää todenneensa asiakirjojen vastaavan työehtosopimuksen vaatimuksia. Kantaja on tuonut esiin, että asia edellyttää paikallista sopimista.

Kannevaatimus 3

Kun yhtiöt eivät ole määritelleet 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla työntekijöiden henkilökohtaisten palkanosien määriä, on katsottava, etteivät yhtiöt ole myöskään maksaneet 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaista palkanosaa työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille. Tätä tukee se, että henkilökohtaisen palkanosuuden euromäärä taikka prosenttiluku ei ole käynyt ilmi työntekijöiden palkkalaskelmista. Palkkalaskelmiin 25.2.2024 jälkeen ensi kerran merkittyjen henkilökohtaisten palkanosien määrät osoittivat, ettei sen suuruisia henkilökohtaisia palkanosia ollut tosiasiassa määritelty taikka maksettu aiemmin. Yhtiöt ovat menettelyllään rikkoneet työehtosopimuksen 13 §:n 4 kohtaa.

Hyvityssakkovaatimus

Vastaajat ovat luottamusmiesten ja Teollisuusliiton puuttumisesta huolimatta 1.1.2022 lukien tieten rikkoneet kannevaatimuksissa 1 — 4 kuvatuin tavoin 13 §:n määräyksiä eivätkä ne ole korjanneet menettelyään. Vastaajayhtiöillä on ollut viimeistään 1.1.2022 lukien aikaa toimia siten, että ne pystyvät noudattamaan solmimansa työehtosopimuksen velvoitteita. Ne on tuomittava tuntuviin hyvityssakkoihin.

Palkkatilastot (kannevaatimukset 5 — 6)

Kannevaatimus 5

Asiassa on riidatonta, että tietoja ei ole annettu. Vastaajat ovat siten rikkoneet työehtosopimuksen 39.2 kohtaa.

Vastaajat ovat menettelyllään tieten rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä ja ne ovat tuomittava hyvityssakkoon.

$17a

Joka tapauksessa työnantaja on pyrkinyt sopimaan asiasta, mutta henkilöstön edustajat eivät ole esittäneet muutosehdotuksia työnantajan esittämään asiakirjaan (V1). Esittelytilaisuuden jälkeen käydystä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmenevästi Keitele Timberin pääluottamusmies B on pyytänyt palkkausjärjestelmän kuvausta koskevaa esitystä, joka hänelle on toimitettu ja jonka jälkeen hän on luvannut palata ehdotuksineen asiaan myöhemmin. Lisäksi henkilöstön edustajat A ja H ovat esittäneet kolme huomiota koskien henkilökohtaisen palkanosan arviointityökalua. Työnantaja on ilmoittanut henkilöstön edustajille vastaajien keräävän ensin mahdollisimman laajasti ja kattavasti palautetta ja kommentteja paikallisen sopimisen piiriin kuuluvista arviointityökaluista ja lopullinen sopimus näiden uusittujen arviointityökalujen käyttöönotosta tehdään koko konsernia kattavasti. Vastaajien tarkoituksena on siten sopia asia.

Henkilöstön edustajat eivät ole ennen kanteen vireilletuloa tai sen jälkeenkään pyrkineet pääsemään sopimaan mainituista asioista, eikä työnantaja ole tällaista sopimuspyrkimystä siten voinut edes hylätä. Henkilöstön edustajat ovat tiedustelleet työnantajalta asiasta tehtyä paikallista sopimusta (K1), mutta työnantajalle ei ole ehdotettu sopimusneuvotteluja paikallisen sopimuksen tekemiseksi asiasta. Lähes vuotta myöhemmin elokuussa 2023 vaatimus paikallisesta sopimuksesta on kuitenkin kirjattu henkilöstön edustajien laatimaan erimielisyysmuistioon. Mikäli kantaja katsoo asian edellyttävän paikallista sopimista, henkilöstön edustajien olisi tullut tehdä asiassa esitys sopimusneuvottelujen aloittamiseksi. Sopimusneuvottelujen käynnistäminen paikallisen sopimuksen laatimiseksi ei edellytä neuvottelualoitetta nimenomaisesti työnantajalta.

Paikallinen sopiminen on työehtosopimuksessa annettu mahdollisuus sopia paikallisesti työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Paikallinen sopiminen on siis oikeus, ei velvollisuus. Myös oikeuskirjallisuudessa on todettu, että henkilökohtaisen palkanosan määritysprosessiin ei liity velvoitetta paikallisen sopimuksen tekemiseen vaan kyse on sopimisesta.

Kannevaatimukset 2 ja 3

Vastaajayhtiöissä on selvitetty aktiivisesti mahdollisuutta dokumentoida käytössä ollut henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä ja varmistaa henkilökohtaisen palkanosan selkeämpi viestintä työntekijöille. Yhtiön HR-päällikön siirryttyä pois tehtävistään asian selvittäminen kuitenkin viivästyi eikä asiaa ollut ennen kanteen vireilletuloa ehditty tavoitellulla tavalla dokumentoida.

Vastaajayhtiöt ovat palkanneet HR-päällikön työsuhteen päättymisen jälkeen ulkopuolisen asiantuntijan palkkajärjestelmän selkeän dokumentaation toteuttamiseksi. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiperusteet ja -menettely on dokumentoitu ja arvioinnin avuksi on myös laadittu työkalu, jossa henkilön saamat arviot pisteytetään ja saatu yhteispistemäärä otetaan huomioon henkilökohtaisen palkanosan määrityksessä. Henkilökohtaisen palkanosan määrittämisessä on koko työehtosopimuksen voimassaoloajan noudatettu ja noudatetaan edelleen työehtosopimuksen 13 §:n mukaisia arviointiperusteita ja -menettelyä. Henkilökohtainen palkanosa on jatkossakin työehtosopimuksen 13 §:n 4 kohdan mukaisesti 1 — 16 % työkohtaisesta palkasta.

Samalla vastaajayhtiöissä dokumentoitiin myös palkkaryhmän määrittämisessä käytettävät työehtosopimuksen 11 §:n mukaiset tekijät. Helmikuusta 2024 lähtien vastaajayhtiöissä on noudatettu dokumentoitua järjestelmää työkaluineen, ja tämän myötä työntekijät ovat aiempaa paremmin tietoisia omasta henkilökohtaisesta palkanosastaan. Työkalujen käyttöönoton jälkeen sekä tehtävien vaativuus ja palkkaryhmä että henkilökohtaiset arvioinnit tarkistetaan työehtosopimuksen mukaisesti vuosittain, ja uusissa työsuhteissa aiempaa käytäntöä ja työehtosopimusta noudattaen viimeistään puolen vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Vastaajayhtiöt ovat 20.2.2024 esitelleet palkkajärjestelmädokumentaationsa työkaluineen kantajalle. Kantaja on todennut näiden vastaavan työehtosopimuksen vaatimuksia ja vaativan kantajan näkemyksen mukaan enää kommentointia henkilöstön edustajilta. Kantaja on sähköpostissaan vastaajille palkkausjärjestelmän esittelyn jälkeen 21.2.2024 todennut työehtosopimuksen vaatimuksen henkilökohtaisen palkanosan arviointiperusteiden ja -menettelyiden paikallisesta sopimisesta edellyttävän luottamusmiesten aktiivista osallistamista palkkausjärjestelmäluonnoksen loppuvalmisteluun. Kantaja ei ole todennut asian edellyttävän nimenomaista paikallista sopimusta. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointimenettely ja -perusteet ovat vastaajayhtiöiden laatimalla dokumentaatiolla ja työkaluilla todennettavissa työehtosopimuksen 13 §:n 2 — 4 kohtia vastaavaksi. Vastaajayhtiöt ovat 27.2.2024 ja 28.2.2024 esitelleet dokumentaation myös henkilöstön edustajille ja pyytäneet heiltä kommentteja. Muutosehdotuksia ei tullut.

Vastoin kanteessa esitettyä vastaajayhtiöt ovat maksaneet työehtosopimuksessa määriteltyä henkilökohtaista palkanosaa kaikille työntekijöilleen. Vastaajayhtiöissä ei ole aiemmin ollut henkilön työsuorituksen arvioinnista työehtosopimusmääräyksen lisäksi erillistä kirjallista dokumentaatiota. Henkilökohtainen palkanlisä on kuitenkin ollut pääteltävissä palkkalaskelmilta. Työehtosopimuksen 13 § ei sisällä määräystä siitä, että henkilökohtainen palkanosa tulisi ilmetä työntekijän palkkalaskelmalta tai muullakaan tavalla kirjallisesti.

Koska palkkoja on tarvittaessa tarkistettu viimeistään koeajan päättymisen jälkeen ja henkilökohtainen palkanosa on viimeistään tästä tarkistuksesta eteenpäin ollut pääteltävissä palkkalaskelmalta, katsovat vastaajayhtiöt, etteivät ne ole menetelleet vastoin työehtosopimusta siten, ettei henkilökohtaista palkanosaa olisi lainkaan määritelty tai maksettu työntekijöille, kuten kannevaatimuksissa 2 ja 3 on esitetty.

Vastaajayhtiöt ovat määritelleet ja maksaneet työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille henkilökohtaista palkanosaa koko työehtosopimuksen voimassaoloajan, joten tältä osin hyvityssakon tuomitsemiselle ei vastaajayhtiöiden näkemyksen mukaan ole lainkaan perusteita. Lisäksi vastaajayhtiöt ovat noudattaneet henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa määräyksen 2 — 4 kohdissa esitettyjä arviointiperusteita ja -menettelyä ja myöhemmin myös dokumentoineet soveltamansa palkkausjärjestelmän sekä luoneet erilliset työkalut. Vastaajayhtiöt katsovat toimineensa työehtosopimuksen mukaisesti. Joka tapauksessa, mikäli kantajan työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan tulkinta paikallisen sopimisen osalta katsottaisiin oikeaksi, on ristiriita kantajan ja vastaajayhtiöiden välillä poistunut tai ainakin poistumassa eikä perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle myöskään tältä osin enää ole.

Säännöstä hyvityssakon tuomitsematta jättämisestä erityisten syiden nojalla voidaan soveltaa sellaisissa vähäisissä lain tai työehtosopimuksen rikkomisissa, joissa toisen osapuolen etu ei kohtuudella voi vaatia hyvityssakkoseuraamuksen määräämistä. Tässä asiassa myöskään kantajan etu ei voi kohtuudella vaatia hyvityssakkoseuraamuksen määräämistä. Huomioon on otettava myös se, että kyseessä on Keiteleen ensimmäinen työehtosopimus, johon Keitele painostettiin muun muassa saartotoimin. Keitele on edelleenkin järjestäytymätön työnantaja, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta toimimisesta työehtosopimuksen osapuolena.

Palkkatilastot (kannevaatimukset 5 ja 6)

$17b

$17c

Oikeudenkäyntikuluista

Kantajan kanne on perusteeton, joten kantajan on korvattava vastaajien oikeudenkäyntikulut. Vastaajat eivät ole rikkoneet työehtosopimuksen määräyksiä, joten niitä ei tule missään olosuhteissa tuomita maksamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja.

Luottamushenkilöiden sähköposti työnantajalle 7.10.2022 ja siihen saatu vastaus 24.10.2022 sekä luottamushenkilöiden vastaus 27.10.2022

Palkkalaskelmaesimerkit 12.5.2023 ja 10.11.2023

Esimerkkipalkkalaskelmat yhdentoista työntekijän osalta, Keitele Timber Oy

Esimerkkipalkkalaskelmat neljän työntekijän osalta, Keitele Wood Products Oy

Sähköpostikirjeenvaihtoa Teollisuusliitto ja vastaajapuoli 12.4. — 15.5.2023

Sähköpostikirjeenvaihtoa Teollisuusliitto ja vastaajapuoli 28.8.2023 ja 22.9.2023

Sähköpostikirjeenvaihto Teollisuusliitto ja vastaajapuoli tammi-maaliskuu 2024

Sähköpostikirjeenvaihto luottamushenkilöt ja Keitele Wood Products Oy:n edustaja maalis-huhtikuu 2024

Teollisuusliiton järjestelmästä otetut tiedot luottamushenkilöistä

Esimerkkilaskelmat Keitele Wood Products Oy, koeajan jälkeinen palkka

Palkkausjärjestelmän esittely, Keitele Timber Oy 28.2.2024

Palkkausjärjestelmän esittely, Keitele Wood Products Oy 1.3.2024

D:n sähköpostikirjeenvaihto henkilöstön edustajien kanssa 5.3. — 17.4.2024

B:n sähköposti 5.3.2024

Teollisuusliiton sopimusasiantuntija J:n ja sopimuspäällikkö C:n sähköpostit vastaajille 21.2.2024 palkkausjärjestelmäesittelyn jälkeen

Kantajan todisteen 10 esimerkkitapaukseen liittyvät palkkalaskelmat

A, henkilöstön edustaja, Keitele Wood Products Oy

B, henkilöstön edustaja, Keitele Timber Oy

C, Teollisuusliitto ry:n sopimuspäällikkö

D, toimitusjohtaja, Keitele Wood Products Oy

E, toimitusjohtaja, Keitele Timber Oy

F, tuotantojohtaja, Keitele Timber Oy

Kysymyksenasettelu

Keitele Forest -konsernissa sovellettavan työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan mukaan työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edustaja. Työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan paikallisesti. Määräyksen 2 kohdan mukaan työsuorituksen arviointiperusteena käytetään työntekijän työtulosta, ammattitaitoa, monipuolisuutta, työtehtävien osaamisen kehittämistä ja/tai muuta työpaikalla tärkeäksi katsottua tekijää. Määräyksen 3 kohdan mukaan työntekijän pätevyyden tarkistus suoritetaan vähintään kerran vuodessa ellei paikallisesti toisin sovita. Määräyksen 4 kohdan mukaan henkilökohtainen palkanosa on 1 — 16 % työkohtaisesta palkasta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Henkilökohtainen palkanosa määritellään viimeistään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta tai koeajan päätyttyä.

Työehtosopimuksen 39.2 kohdan mukaan pääluottamusmiehellä ja kuukausipalkkalaisia edustavalla luottamusmiehellä on tietosuojalain puitteissa oikeus saada kirjallisesti yhteistoimintalain mukaiset, säännöllisesti luovutettavat tiedot. Lisäksi luovutetaan tilastotiedot palkoista ja työtunneista sekä tiedot palkkarakenteesta laskettuna keskimääräisen tuntiansion ilman erillisiä vuorotyö- ja olosuhdelisiä sekä sunnuntaityö- ja ylityökorotuksia mukaan. Edellä mainituilla luottamusmiehillä on oikeus käsitellä palkkatilastotietoja, joista yksittäisen työntekijän palkkatiedot eivät ole tunnistettavissa, tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestön kanssa. Luottamusmies ilmoittaa työnantajalle etukäteen luovutuksesta ja toimittaa työnantajalle kopion luovutetuista tiedoista.

Asiassa on kysymys siitä, ovatko vastaajayhtiöt tieten rikkoneet työehtosopimusta jättämällä 1.1.2022 lukien sopimatta paikallisesti työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä (työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohta), jättämällä 1.1.2022 lukien määrittelemättä ja maksamatta työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työntekijöille henkilökohtaisen palkanosan (työehtosopimuksen 13 §:n 4 kohta) sekä laiminlyömällä antaa työehtosopimuksen 39.2 kohdassa tarkoitettuja palkkatilastoja.

Asiassa on riidatonta, että vastaajayhtiöissä ei ole sovittu paikallisesti työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä. Yhtiöt ovat katsoneet, että ne ovat voineet soveltaa työehtosopimuksen 13 §:n 2 — 4 kohtien mukaisia arviointiperusteita ja -menettelyä ilman 1 kohdassa tarkoitettua sopimista, ja että joka tapauksessa ne ovat pyrkineet sopimaan asian, toisin kuin henkilöstön edustajat.

Asiassa on selvitetty, että työehtosopimus on tullut voimaan 1.1.2022 ja palkkamääräysten pohjaksi on otettu vanhan yleissitovan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Sopimusta neuvoteltaessa osapuolet eivät ole käyneet keskustelua 13 §:n yhteisestä tulkinnasta (D, E, C). Muutakaan selvitystä osapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty. Määräystä on siten tulkittava sen sanamuodon mukaisesti.

Työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan mukaan työnsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä sovitaan paikallisesti. Työtuomioistuin toteaa, että määräyksen sanamuoto on velvoittava eikä siinä ole sovittu vain paikallisten osapuolten kelpoisuudesta ja heillä olevasta mahdollisuudesta sopia asiasta paikallisesti. Työnantajalla on siten ollut velvollisuus parhaansa mukaan pyrkiä sopimuksen aikaansaamiseen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että vastoin selvää työehtosopimuksen sanamuotoa työnantaja voisi yksipuolisesti päättää noudattaa 13 §:n 2 — 4 kohtia pyrkimättäkään sopimaan asiasta paikallisesti. (Ks. myös esim. TT 2012:112, TT 2007:6 ja TT 1982:155.)

Asiassa on selvitetty, että luottamushenkilöt ovat 7.10.2022 olleet sähköpostitse yhteydessä vastaajayhtiöiden edustajiin uuden yrityskohtaisen työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä tuoneet esiin huolensa muun ohella työntekijöiden henkilökohtaisen palkanosan määräytymisestä ja paikallisen sopimuksen puuttumisesta (K1). Luottamushenkilöt ovat myös ilmoittaneet haluavansa neuvotella näistä asioista työnantajan kanssa. Työnantajan edustaja on ilmoittanut luottamushenkilöille, että työnantaja on määritellyt henkilökohtaisen palkanosan ja se sisältyy työntekijälle maksettavaan tuntipalkkaan, vaikka sitä ei ole eritelty esimerkiksi palkkakuitilla (K1). Työnantaja ei ole pyrkinyt neuvottelemaan asiasta luottamushenkilöiden kanssa (A, B).

$17d

Kanne on tullut vireille 28.11.2023.

$17e

Johtopäätöksenään edellä selostetusta työtuomioistuin katsoo, että vastaajayhtiöt eivät ole pyrkineetkään sopimaan paikallisesti työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä. Tämän velvollisuutensa laiminlyödessään ne ovat rikkoneet työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohtaa. Asiaa ei ole arvioitava toisin, vaikka Keitele Wood Products Oy:n toisessa toimipaikassa (höyläämö) ei ilmeisesti ole ollut luottamushenkilöä tai luottamushenkilöissä on ollut vaihtuvuutta. Molemmissa yhtiöissä on joka tapauksessa ollut koko ajan henkilöstön edustajia. Merkitystä ei myöskään ole sillä, että työntekijän työsuorituksen arvioinnin suorittaa työnantaja tai sen edustaja.

Ensimmäinen vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Kantaja on katsonut, että vastaajayhtiöt ovat rikkoneet työehtosopimuksen 13 §:ää, kun ne eivät ole 1.1.2022 lukien määritelleet työntekijöille lainkaan henkilökohtaista palkanosaa 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi kantaja on katsonut, että yhtiöt ovat rikkoneet mainittua 13 §:ää, kun ne eivät ole 1.1.2022 lukien maksaneet työntekijöille lainkaan henkilökohtaista palkanosaa.

Vastaajayhtiöiden mukaan työntekijöiden henkilökohtaisten palkanosien määrittämisessä on koko työehtosopimuksen voimassaoloajan noudatettu työehtosopimuksen 13 §:n mukaisia arviointiperusteita ja -menettelyä. Yhtiöiden mukaan ne ovat aktiivisesti selvittäneet mahdollisuutta dokumentoida käytössä ollut henkilökohtaisen työsuorituksen arviointijärjestelmä, jotta asia olisi voitu viestiä selkeämmin työntekijöille. Yhtiöiden mukaan henkilökohtainen palkanosa on joka tapauksessa ollut aiemminkin pääteltävissä palkkalaskelmilta.

Työnantajan alkuvuodesta 2024 laatima palkkajärjestelmädokumentaatio työkaluineen on edellä selostetuin tavoin esitelty työntekijöille ja otettu käyttöön helmikuussa 2024. Yhtiöt ovat vedonneet asiassa siihen, että henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiperusteet ja -menettely on nyt dokumentoitu ja arvioinnin tueksi on myös laadittu työkalu, jossa henkilön saamat arviot pisteytetään ja saatu yhteispistemäärä otetaan huomioon henkilökohtaisen palkanosan määrityksessä. Samalla yhtiöissä on dokumentoitu myös palkkaryhmän määrittämisessä käytettävät tekijät.

Työnantajan edustajat D, E ja F ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että tuotantopäälliköt olivat tehneet vuosittain arvion kunkin työntekijän työsuorituksesta työehtosopimuksessa mainittujen kriteerien perusteella. Heidän mukaansa henkilökohtainen palkanosa oli määritelty heti työsuhteen alussa tai viimeistään koeajan päätyttyä. Uuden pisteytysjärjestelmän käyttöönoton myötä palkat eivät olleet juurikaan muuttuneet.

Luottamushenkilöt A ja B taas ovat kertoneet, että työntekijät eivät olleet tienneet palkkaryhmäänsä tai henkilökohtaista palkanosaansa ennen kuin nämä tiedot oli alettu merkitä palkkalaskelmille helmikuussa 2024. Edelleenkään he eivät ole olleet varmoja, mitä mahdollinen lisäosa henkilökohtaisen palkanosan osana tarkoitti. Heidän tiedossaan ei ole ollut, että työnantaja olisi tarkistanut vuosittain työntekijöiden pätevyyden, eikä työnantaja heidän mukaansa ollut käynyt keskusteluja työntekijöiden kanssa työsuorituksen arviointiperusteista.

Asiassa on selvitetty (K2, K3, K4), että palkkalaskelmilta on palkkakauteen 11.2. — 25.2.2024 asti ilmennyt vain työntekijän tuntipalkka. Tätä ennen palkkalaskelmilta ei ole ilmennyt palkkaryhmää, joten henkilökohtaista palkanosaa niiltä ei ole voinut päätellä. Epäselväksi on ylipäätään jäänyt, milloin yhtiöissä on arvioitu työtehtävien vaativuus työntekijöiden palkkaryhmiin sijoittamista varten. Edellä mainitusta palkkakaudesta lukien palkkalaskelmilta on kuitenkin ilmennyt palkkaryhmä, tuntipalkka, taulukkopalkka ja henkilökohtainen palkanosa mahdollisine lisäosineen. Palkan lisäosaa on voitu maksaa, jos henkilön tuntipalkka on ollut suurempi kuin palkkaryhmäpalkka ja henkilökohtainen palkanosa yhteensä (V1). D ja E ovat viitanneet tältä osin tilanteeseen, jossa työntekijän työsuoritus ja siten ”heko-prosentti” on laskenut mutta palkkaa ei ole alennettu.

Edellä kerrottujen seikkojen perusteella työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että ennen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa henkilökohtainen palkanosa olisi määritelty työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Yhtiöillä ei ole ollut asiasta minkäänlaista kirjallista dokumentaatiota, henkilökohtainen palkanosa ei ole ilmennyt palkkalaskelmilta, eivätkä työntekijät ole muutoinkaan voineet päätellä henkilökohtaisen palkanosansa suuruutta, koska palkkaryhmät eivät ole luottamushenkilöiden kertomusten perusteella olleet tiedossa.

Työnantajapuolen kuultavien mukaan yhtiöissä on uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä arvioitu työntekijöiden työsuoritus ja tarkistettu heidän henkilökohtaiset palkanosansa palkkausjärjestelmään sisältyvän henkilökohtaisen arvioinnin työkalun avulla (V1, V2). Edellä todetuin tavoin palkkalaskelmilta on palkkakaudesta 11.2. — 25.2.2024 lukien ilmennyt työntekijän palkkaryhmä, tuntipalkka, taulukkopalkka ja henkilökohtainen palkanosa, joka on sisältänyt myös mahdollisen lisäosan. Henkilökohtainen palkanosa ei siten ole edelleenkään ollut erotettavissa palkkalaskelmalta eikä sen maksamisen perusteita tai määrää ole luottamushenkilöiden kertomusten perusteella selvitetty työntekijöille. Työtuomioistuin katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeenkään henkilökohtainen palkanosa olisi määritelty työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Kantaja on edellä todetusti vaatinut lisäksi vahvistettavaksi, että yhtiöt eivät ole maksaneet 1.1.2022 lukien työntekijöille lainkaan henkilökohtaista palkanosaa. Työtuomioistuin on edellä katsonut, ettei yhtiöiden ole näytetty määritelleen työntekijöille henkilökohtaista palkanosaa työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Työtuomioistuin toteaa, että työntekijän palkka muodostuu työehtosopimuksen mukaan ennen muuta palkkaryhmän mukaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Asiassa ei ole väitettykään, että työntekijöille olisi maksettu työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja (vähimmäispalkkoja) tai niitä alittavia palkkoja. Vaikka henkilökohtaista palkanosaa ei ole määritelty työehtosopimuksen mukaisesti, asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida kanteessa vaadituin tavoin katsoa, että työntekijöille ei olisi maksettu lainkaan henkilökohtaista palkanosaa.

Edellä lausutuin perustein työtuomioistuin katsoo, että vastaajat ovat rikkoneet työehtosopimuksen 13 §:ää, kun ne eivät ole määritelleet 1.1.2022 lukien työntekijöille henkilökohtaista palkanosaa 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan kolmas vahvistusvaatimus on hylättävä.

Kannevaatimus 4

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Työtuomioistuin on edellä katsonut yhtiöiden rikkoneen työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohtaa, kun ne eivät ole pyrkineetkään sopimaan paikallisesti työsuorituksen arviointiperusteista ja arviointimenettelystä. Lisäksi yhtiöiden on katsottu rikkoneen työehtosopimuksen 13 §:ää, kun ne eivät ole määritelleet 1.1.2022 lukien työntekijöille henkilökohtaista palkanosaa 13 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Yhtiöt on tuomittava työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon. Riidanalainen sopimusmääräys on ollut sanamuodoltaan selvä ja työnantajien menettely pitkäkestoista luottamushenkilöiden ja ammattiliiton yhteydenotoista huolimatta. Nämä seikat on otettu huomioon hyvityssakkoa korottavina tekijöinä.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella hyvityssakkoa tulisi kohtuullistaa tai jättää kokonaan tuomitsematta.

Kannevaatimukset 5 ja 6

Asiassa on riidatonta, että luottamushenkilöt ja Teollisuusliiton toimitsijat ovat 21.3.2023 pyytäneet vastaajia toimittamaan työehtosopimuksen 39.2 kohdassa tarkoitetut palkkatilastot. Tätä ennen jo 7.10.2022 vastaajia on muistettu tietojenantovelvollisuudesta. Tietoja ei ole annettu. Vastaajayhtiöitä on muistutettu tietojenantovelvollisuudesta ainakin 28.8. ja 22.9.2023 (K6).

Asiassa on selvitetty, että Teollisuusliitosta oli luvattu helmikuun lopulla 2024 toimittaa vastaajayhtiöille palkkatilastoinnista ohjeistus, kun yhtiöt olivat ilmoittaneet pitävänsä määräystä epäselvänä (K7, C). Työtuomioistuin toteaa, että tämä kanne on ollut tuolloin jo vireillä työtuomioistuimessa. Teollisuusliitosta on 5.3.2024 lähetetty yhtiöille viesti, jossa on todettu, että työehtosopimuksesta ilmenee se, mitä asiasta on sovittu (K7). Viestissä on korostettu olennainen sopimuskohta ja lisäksi todettu, että työehtosopimuksesta ei käy ilmi miltä ajalta tilastointi pitäisi tehdä, mutta esimerkiksi Tilastokeskuksen noudattama malli voisi olla tarkoituksenmukainen myös yhtiöille.

$17f

Oikeudenkäyntikulut

Keitele Wood Products Oy ja Keitele Timber Oy ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Sillä, minkä Teollisuusliitto ry on hävinnyt kanteen 3 kohdassa esitetyn vahvistamisvaatimuksen osalta, on tässä asiassa vain vähäinen merkitys. Sen vuoksi Teollisuusliitto ry:n tulee saada täysi korvaus oikeudenkäyntikuluistaan. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Timo Koskinen ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.