TT 2024:57 – Työaika

Liikennelentäjiä koskevassa työehtosopimuksessa oli määräys, jonka mukaan jokaisessa liukuvassa seitsemän vuorokauden jaksossa tuli olla alkava tai päättyvä kahden vapaan kalenterivuorokauden jakso. Asiassa oli kysymys siitä, sovellettiinko kyseistä määräystä vain asemapaikalla eli Helsingissä vai sen lisäksi myös ulkoasemalla. Kysymys myös työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Asia

Työaika

Kantaja

Suomen Liikennelentäjäliitto ry

Vastaajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Finnair Oyj

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.10.2024

Pääkäsittely 2.12.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välisessä 23.4.2021 – 30.9.2024 voimassa olleessa liikennelentäjiä koskevassa työehtosopimuksessa on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:

9 Vuorolista

– – – – –

10.3. Aikaeroliikenteessä noudatettavat miehistökokoonpanot sekä työ- ja lepoaikasäännöt ovat alla olevassa taulukossa:

12 Lepoajat

12.1 Kahden (2) toisiaan seuraavan työvuoron välillä liikennelentäjällä on oltava lepoaikaa seuraavaan taulukon mukaisesti:

12.2 Aikaerolentojen ulkoasemalepo

12.2.3 Kahden (2) ohjaajan yli kahdeksan (8) tunnin lentoajan mittaisen aikaerolennon jälkeinen ulkoaseman lepoaika on vähintään 30 tuntia.

12.2.4 Kolmen (3) tai useamman ohjaajan aikaerolennon jälkeen ulkoaseman lepoaika on vähintään 23 tuntia.

13 Vapaapäivät

13.1 Vapaapäivä on kalenterivuorokausi, joka annetaan liikennelentäjän asemapaikalla.

13.2.1 Kerran kalenterikuukaudessa suunnitellaan vähintään yksi (1) kolmen (3) kalenterivuorokauden jakso. 13.2.1.1 Mikäli kalenterikuukaudessa on yksi (1) vähintään kolmen (3) kalenterivuorokauden pituinen yhtäjaksoinen loma tai muu poissaolo, ei kohdan 13.2.1.1 mukaista kolmen (3) kalenterivuorokauden jaksoa tarvitse suunnitella.

13.2.2 Kerran kalenterikuukaudessa voidaan liikennelentäjälle suunnitella yksi (1) yksittäinen vapaapäivä, jonka on oltava vähintään 33 tunnin mittainen.

13.2.2.1 Mikäli työjakson sisällä on kohdan 13.2.2 mukaisen vapaapäivän lisäksi yksittäinen kalenterivuorokausi ilman, että sille on pyydetty vapaata, on se Yhtiön antamaa vapaa-aikaa, mutta se ei ole kohdan 13.1 mukainen vapaapäivä, eikä sitä huomioida vapaapäivien laskennassa. Mikäli liikennelentäjä ottaa työtä tällaiselle päivälle, maksetaan tältä työvuorolta kohdan 15.6.5 mukaista vapaa-aikatyön korvausta.

13.4 Asemapaikalle palaavan aikaerolennon jälkeen on liikennelentäjälle suunniteltava vapaata vähintään kolme (3) vapaapäivää ennen seuraavaa työvuoroa.

13.4.2 Mikäli yksikin työrupeaman ulkoasemalepo on paikkakunnalla, jonka aikaero asemapaikkaan nähden on neljä (4) tuntia tai enemmän, on asemapaikalla annettava kolme (3) vapaapäivää työrupeaman jälkeen.

13.6 Liikennelentäjälle voidaan suunnitella enintään 480 tuntia yhdenjaksoista poissaoloa asemapaikalta.

13.6.1 Mikäli liikennelentäjä on poissa asemapaikaltaan yhdenjaksoisesti enemmän kuin 72 tuntia, annetaan liikennelentäjälle välittömästi poissaolon päätyttyä asemapaikalla vapaata seuraavasti:

13.6.1.1 Yli 72 tuntia — 18 tuntia

13.6.1.2 Yli 96 tuntia — 1 vapaapäivä

13.6.1.3 Yli 144 tuntia — 3 vapaapäivää

13.6.1.4 Yli 240 tuntia — 4 vapaapäivää

13.6.1.5 Yli 360 tuntia — 5 vapaapäivää

13.6.2 Poissaolon takia mahdollisesti asemapaikalla saamatta jääneet vapaapäivät annetaan paluukuukauden ja/tai tarvittaessa paluukuukautta seuraavan kuukauden aikana

13.7 Vähimmäisvapaapäivät ja liikennelajikohtaiset poikkeukset

13.7.1 REG-liikenne

13.7.1.1 Liikennelentäjälle on suunniteltava vuosineljänneksessä 27 vapaapäivää.

13.7.2 NB-liikenne

13.7.2.1 Liikennelentäjälle on suunniteltava vuosineljänneksessä 34 vapaapäivää.

13.7.3 MFF- ja WB-liikenne

13.7.3.1 Liikennelentäjälle on suunniteltava kuuden (6) kuukauden aikana 72 vapaapäivää. Tarkasteltavat jaksot ovat 1.1. — 30.6. ja 1.7 — 31.12.

13.7.3.2 Jokaisessa liukuvassa seitsemän vuorokauden jaksossa tulee olla alkava tai päättyvä kahden (2) vapaan kalenterivuorokauden jakso.

13.7.3.3 MFF-vakanssilla voi kuukauden aikana olla A32S ja A330/A350 lentoja. Kuitenkin siten, että aina konetyypin vaihtuessa väliin suunnitellaan kohdan 13.1 mukainen vapaapäivä.

13.7.3.4 Liikennelentäjälle on annettava helmikuussa vähintään yhdeksän vapaapäivää ja muina kuukausina vähintään kymmenen vapaapäivää.

13.7.5 Sallitaan kerran (1) kuukaudessa: Suomen rajojen ulkopuolella EU:n alueella tapahtuvien pidempien kuin 6 vuorokauden mittaisten koulutusten yhteydessä, TES-kohdista 13.7.2.2 ja 13.7.3.2 poiketen, tulee jokaisessa kymmenen kalenterivuorokauden liukuvassa jaksossa olla vähintään yksi 30 tunnin lepoaika. Tämän 30 tunnin lepoajan tulee sijoittua koulutusjakson kolmannen ja seitsemännen kalenterivuorokauden väliin ko. vuorokaudet mukaan lukien. Tätä kohtaa ei kuitenkaan voi soveltaa siinä tapauksessa, että poissaolo asemapaikalta on yli 10 vuorokauden mittainen. Tämän kohdan soveltamisen jälkeen liikennelentäjällä tulee olla asemapaikalle paluun jälkeen kolme (3) vapaapäivää.

MÄÄRITELMÄT

Aikaerolento: Työvuoro, jonka aloitus- ja lopetuspaikan välinen aikaero on neljä (4) tuntia tai enemmän.

Asemapaikka: Yhtiön liikennelentäjälle nimeämä paikka, jossa liikennelentäjä tavallisesti aloittaa ja lopettaa työvuoron tai työrupeaman ja jossa Yhtiö ei tavallisesti vastaa hänen majoituksestaan.

Kalenterivuorokausi: Aika välillä 00.00 — 24.00 paikallisen ajan mukaan määriteltynä.

Lepoaika (Rest period): Keskeytymätön ja määritelty ajanjakso, jonka aikana miehistön jäsen on vapaa kaikista työtehtävistä eikä hän päivystä.

Työpäivä: Kalenterivuorokausi, jonka aikana työvuoro alkaa ja/tai päättyy.

Työrupeama (pairing): Yhdestä tai useammasta työvuorosta muodostuva kokonaisuus, johon voi sisältyä lepoaikoja ulkoasemalla ja jota ennen ja jälkeen on lepoaika asemapaikalla.

Ulkoasema: Muu kuin liikennelentäjän asemapaikka.

Ulkoasemalepo: Muualla kuin asemapaikalla oleva työaikojen väli, joka sisältää lepoajan.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n ja Finnair Oyj:n välillä 17.1.2024 solmitussa paikallisessa Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyjä koskevassa sopimuksessa on ollut muun ohessa seuraava määräys:

7. Muut ehdot

7.3.2. TES 13.7.3.2 (“Jokaisessa liukuvassa seitsemän vuorokauden jaksossa tulee olla alkava tai päättyvä kahden (2) vapaan kalenterivuorokauden jakso.”)

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Suomen Liikennelentäjäliitto ry ja Finnair Oyj olivat 17.1.2024 solmineet Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyjä koskevan paikallisen sopimuksen (QF-sopimus). Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli 16.2.2024 irtisanonut QF-sopimuksen päättymään 17.5.2024. QF-sopimuksella oli sovittu poikkeus TES 13.7.3.2 määräyksestä Qantas-operaatioihin.

Asiassa vallitsee erimielisyys siitä, sovelletaanko työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohtaa vain asemapaikalla (Helsinki) vai lisäksi myös ulkoasemilla sekä siitä, onko Finnair Oyj jatkanut ulkoaseman lyhennetyn vapaajakson soveltamista QF-sopimuksen irtisanomisajan päättymisestä huolimatta.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla paikallisesti 27.5.2024 ja liittojen välillä 31.5.2024 ja 10.6.2024.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1. vahvistaa, että liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen kohtaa 13.7.3.2 tulee tulkita siten, että liikennelentäjälle tulee antaa paikallisen ajan mukaan laskettuna kahden kalenterivuorokauden pituinen vapaajakso myös ulkoasemalla,

2. tuomitsee Finnair Oyj:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

3. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

Perusteet

Työehtosopimuksen vastainen menettely ja hyvityssakkoseuraamus

PALTA ry ei ole täyttänyt valvontavelvoitettaan, koska se ei ole puuttunut jäsenyrityksensä menettelyyn.

Finnair Oyj ja PALTA ry eivät ole esittäneet mitään asiallista tai uskottavaa syytä, jonka perusteella Finnair Oyj:llä olisi oikeus poiketa työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdasta ulkoasemilla tai miksi asiassa aiemmin sovittu tes-poikkeus olisi tarpeeton.

Asiassa ei ole perusteita kohtuullistaa hyvityssakkoa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa ei ole perustetta jättää tuomitsematta Suomen Liikennelentäjäliitto ry:lle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja vastaajien korvattavaksi kokonaan tai edes osin. Suomen Liikennelentäjäliitto ry ei ole aloittanut oikeudenkäyntiä ilman, ettei asiaa olisi ensin pyritty selvittämään neuvottelemalla eikä asiassa ole miltään osin kyse yhdistyksen huolimattomasta menettelystä. Vallinnut oikeustila ja viikkolepoa koskevat määräykset ovat yksiselitteisiä, eikä Suomen Liikennelentäjäliitto ry:llä ole ollut muuta keinoa valvoa jäsentensä oikeuksia ja puuttua Finnair Oyj:n omavaltaiseen menettelyyn kuin saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Erimielisyysneuvottelut

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on neuvotellut erimielisyydestä Finnair Oyj:n kanssa työehtosopimuksen 30.1 kohdassa edellytetyllä tavalla 27.5.2024 ja PALTA ry:n kanssa työehtosopimuksen 30.2 kohdassa edellytetyllä tavalla 31.5.2024 ja 10.6.2024. Lisäksi Suomen Liikennelentäjäliitto ry on huomauttanut Finnair Oyj:tä työ- ja lepojaksoja koskevan poikkeuksen päättymisestä jo 16.2.2024 toimitetun QF-sopimuksen irtisanomisen yhteydessä sekä tämän jälkeen asioita koskevissa kirjelmissä ja erimielisyysneuvotteluissa.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on antanut ennakkohuomautuksen työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan poikkeusta ja lyhennettyä lepoa koskevan poikkeamisen päättymisestä, jotta Finnair Oyj:llä olisi ollut kolmen kuukauden aikana mahdollisuus järjestää toimintansa siten, että se pystyy noudattamaan työehtosopimusta. Vaihtoehtoisesti Finnair Oyj:llä olisi ollut mahdollisuus PALTA ry:n avustuksella selvittää asiaa, mikäli se olisi ollut joltain osin epäselvä. PALTA ry tai Finnair Oyj eivät ole ryhtyneet irtisanomisaikana mihinkään toimiin, eivätkä ne ole ilmoittaneet edes asiaa koskevasta erimielisyydestä. Irtisanomisajan päätyttyäkin vastaajat ovat riitauttaneet asian vasta Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n toimittaman uuden huomautuksen ja valvontapyynnön saatuaan.

Asioita on selvitetty osapuolten välillä niin pitkällä ajalla ja siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Neuvotteluvelvoite on täytetty, ja neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne hylätään ja että Suomen Liikennelentäjäliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.880 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat toissijaisesti vaatineet, että asian tulkinnanvaraisuuden takia hyvityssakot työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä jätetään tuomitsematta ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry velvoitetaan vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Vapaapäivän ja levon käsitteet ilmailulainsäädännössä

Ilmailualalla on vakiintuneesti tarkoitettu lepoajoilla ulkoasemalepoa ja vapaapäivillä tai vapaajaksolla pääsääntöisesti kotiasemalla annettavia vapaapäiviä työjaksojen välissä.

Siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskeva eurooppalainen sopimus on pantu täytäntöön neuvoston direktiivillä 2000/79/EY. Direktiivin 9 lausekkeessa on liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen tavoin todettu, että tietty määrä vapaapäiviä kuukausittain ja vuosittain on annettava lentomiehistölle asemapaikalla. Kuten direktiivin tekstistä käy ilmi, lepoaika voi sisältyä asemapaikalla vietettyihin vapaapäiviin. Vapaapäivät kuitenkin tunnistetaan myös direktiivin tekstissä asemapaikalla (eli tässä tapauksessa Suomessa) annettaviksi ja vietettäviksi päiviksi.

Toisin kuin kanteessa on väitetty, työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdalla ei ole ollut tarkoitus poiketa työntekijän eduksi EU:n lentotoiminta-asetukseen sisältyvään viranomaismääräykseen ORO.FTL.235:n d-kohdan vähimmäislepoa koskevasta määräyksestä. Jos kyseisestä määräyksestä olisi ollut tarkoitus sopia tiukennus työehtosopimuksella, olisi poikkeus sisällytetty työehtosopimuksen lepoaikoja koskevaan 12 lukuun eikä vapaapäiviä koskevaan 13 lukuun. ORO.FTL.235:n d-kohdan mukaiset lepoajat ovat toteutuneet ja suurilta osin myös ylittyneet Qantas-operaatioissa.

Qantas-operaatioita koskeva paikallinen sopimus

Venäjän ilmatilan sulkeuduttua keväällä 2022 Finnair Oyj:n oli löydettävä kannattavaa lentämistä laivastossaan oleville kahdeksalle Airbus A330 lentokoneelle. Yhdeksi osaksi henkilöstön ja A330 lentokoneiden työllistämistä löytyi niin sanottu wet lease -ratkaisu lentoyhtiö Qantasin kanssa. Tässä järjestelyssä Finnair Oyj lentää omalla koneella ja miehistöllä Qantasin lentoja reiteillä Sydney-Singapore-Sydney ja Sydney-Bangkok-Sydney. Lennot operoidaan Helsingistä käsin siten, että miehistö lentää yhtenä työrupeamana lennot HEL-SIN-SYD-SIN-HEL tai HEL-BKK-SYD-BKK-HEL. Järjestely alkoi marraskuussa 2023.

Wet lease -toiminta ei ole Finnair Oyj:n normaalin strategian mukaista toimintaa eikä muutoinkaan osa yhtiön normaalia lentotoimintaa. Tämän vuoksi liikennelentäjiä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole huomioitu wet lease -lentämisen yksityiskohtia. Työehtosopimus on rakennettu siitä lähtökohdasta, että Finnair Oyj harjoittaa verkostolentämistä Helsingistä käsin.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry ja Finnair Oyj solmivat 17.1.2024 Qantas-operaatioita koskevan paikallisen sopimuksen, jonka tarkoituksena oli estää operaatioon liittyvien riitojen syntyminen. QF-sopimuksessa sovittiin laajasta kokonaisuudesta ja useista poikkeuksista työehtosopimuksen määräyksiin.

Se, että QF-sopimuksessa on mainittu liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohta, ei osoita, että Finnair Oyj:n nykyinen käytäntö ulkoasemalevon osalta Qantas-operaatioissa olisi työehtosopimuksen vastainen. QF-sopimukseen on ollut tarkoitus kerätä kaikki työehtosopimuksen kohdat, joista operaation vuoksi saattaisi tulla poikkeuksia. QF-sopimuksen kohta 7.3.2, jolla oli sovittu poikkeuksesta työehtosopimuksen kohtaan 13.7.3.2, on otettu sopimukseen niin sanotun extended pairingin eli pidennetyn työrupeaman mahdollistamiseksi. Tämän takia QF-sopimus sisälsi myös työehtosopimuksen kohtia, joista ei loppujen lopuksi tarvinnut poiketa lainkaan. Qantas-operaatiota oli lennetty marraskuusta 2023 lähtien eli jo ennen kuin Qantas-sopimus oli tehty. Finnair Oyj ei ollut ehtinyt ottaa käyttöön extended pairingia Qantas-operaatioissa, koska Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli irtisanonut QF-sopimuksen pian sen solmimisen jälkeen.

Qantasin wet lease -operaation puitteissa lennettyihin lentoihin ei ole tarvinnut missään vaiheessa soveltaa QF-sopimuksen 7.3.2 kohdassa olevaa poikkeusta. Työnantaja on toteuttanut liikennelentäjien lepoajat työehtosopimuksen 12 luvun mukaisesti ja vapaapäivät työehtosopimuksen 13 luvun mukaisesti. Joka tapauksessa QF-sopimuksen 7.3.2 kohdan mukaisen poikkeuksen päämääränä ei ole ollut lyhentää kahden kalenterivuorokauden mittaista vapaajaksoa, vaan ainoastaan mahdollistaa sen antaminen ulkoasemalla, mikäli yhtäjaksoinen oleskelu poissa asemapaikalta muodostuisi pidemmäksi kuin työehtosopimuksen 13.6 kohdassa määritelty 480 tunnin eli 20 vuorokauden maksimimäärä.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Finnair Oyj ei ole tietensä rikkonut työehtosopimusta.

PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. PALTA ry oli heti valvontakirjeen saatuaan kehottanut Finnair Oyj:tä noudattamaan työehtosopimusta, mikäli valvontakirje olisi ollut aiheellinen. Asiassa saadun selvityksen jälkeen PALTA ry:llä ei ole ollut syytä epäillä, että asiassa olisi rikottu työehtosopimuksen määräyksiä.

Hyvityssakkoseuraamus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus

Asiassa on joka tapauksessa sen tulkinnanvaraisuuden vuoksi perusteet jättää hyvityssakko tuomitsematta ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut sen itsensä vastattaviksi. Hyvityssakon tuomitsematta jättämistä tukee myös se, että Suomen Liikennelentäjäliitto ry ei ole työehtosopimuksen neuvottelumääräyksen mukaisesti käynyt aitoja erimielisyysneuvotteluja asiassa, vaan pyrkinyt neuvottelutapaamisissa painostamaan Finnair Oyj:tä luopumaan säästölomia koskevasta linjauksestaan.

Erimielisyysneuvotteluiden kuluessa Suomen Liikennelentäjäliitto ry esitti 10.6.2024, että asia voitaisiin sopia, jos Finnair Oyj ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry pääsisivät yhteisymmärrykseen toisesta, säästölomia koskevasta, erimielisyydestä. Mitään aitoja erimielisyysneuvotteluja nyt riidan kohteena olevasta tulkinta-asiasta ei ole päästy käymään. Kahden neuvottelukerran jälkeen Suomen Liikennelentäjäliitto ry päätti erimielisuusneuvottelut yksipuolisesti 18.6.2024. Vastaajien käsityksen mukaan nyt käsillä oleva riita on syntynyt ainoastaan säästölomia koskevan neuvottelun vauhdittamiseksi ja Finnair Oyj:n painostamiseksi palaamaan vanhaan säästölomia koskevaan käytäntöön.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n toiminta erimielisyysneuvotteluissa ei ole ollut hyvien työmarkkinakäytäntöjen mukaisesti aidosti sovinnolliseen ratkaisuun pyrkivää. Suomen Liikennelentäjäliitto ry ei ole liittojen välisissä neuvotteluissa yrittänyt yhdessä PALTA ry:n kanssa löytää ratkaisua esittämäänsä paikallisen sopimuksen tulkintaan vaan vaatinut säästölomia koskevan erimielisyyden ratkaisemista. Tämä seikka tulee ottaa huomioon mahdollisen hyvityssakon määrää alentavana seikkana.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajien kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajien henkilötodistelu

Perustelut

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n mukaan Finnair Oyj on tietensä rikkonut työehtosopimusta suunnitellessaan ulkoasemalla annettavan viikkolevon alle kahdeksi kalenterivuorokaudeksi QF-sopimuksen päättymisen 17.5.2024 jälkeen. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n ja Finnair Oyj:n välisen QF-sopimuksen 7.3.2 kohdassa on sovittu poikkeus liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdasta.

B ja A ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että Qantas-operaatiot on pystytty toteuttamaan vain QF-sopimuksen 7.3.2 kohdan poikkeuksen turvin, koska suurimmassa osassa työvuoroja työehtosopimuksen perusviikkolepo ei toteutunut. Suomen Liikennelentäjäliitto ry on tältä osin viitannut kirjallisina todisteina oleviin lentäjien työvuorolistoihin, joissa osassa lentäjän lepoaika Sydneyssä on ollut yli kaksi kalenterivuorokautta (K7a-e) ja osassa alle kaksi kalenterivuorokautta (K8a-k)

$17e

$17f

Asia on ollut tulkinnanvarainen ja epäselvä ja siinä on esitetty ristiriitaista henkilötodistelua. Tämän epäselvyyden vuoksi kaikilla asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Näillä perusteilla työtuomioistuin määrää oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset määrätään pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Ulkoasemalla annettava viikkolepo

QF-sopimuksen 7.3.2 kohdassa on sovittu poikkeus liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen kohtaan 13.7.3.2, jonka mukaan jokaisessa liukuvassa seitsemän vuorokauden jaksossa tulee olla alkava tai päättyvä kahden vapaan kalenterivuorokauden jakso. Liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen määritelmien mukaan kalenterivuorokausi on aika välillä 00.00 — 24.00 paikallisen ajan mukaan määriteltynä. Tästä kahden kalenterivuorokauden pituisesta vapaasta on voitu QF-sopimuksen voimassa ollessa poiketa siten, että vapaajakso on ollut vain 48 tuntia.

QF-operaatiot edellyttävät työrupeaman pitkän yhdenjaksoisen keston vuoksi työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan mukaisen viikkolevon antamista. Viikkolepo tulee antaa myös ulkoasemalla.

Vapaapäivän ja vapaajakson käsite-ero

Työehtosopimuksen 13.1 kohta määrittelee vapaapäivän, joka voidaan antaa vain asemapaikalla. Sopimuksen 13.7.3.2 kohdan määräys ei koske vapaapäiviä, vaan vapaajaksoa, joka tulee työrupeaman keston edellyttäessä antaa lentäjälle sijainnista riippumatta. Vapaapäivä ja vapaajakso ovat toisistaan erillisiä käsitteitä, joista on keskenään poikkeavasti määrätty.

Työehtosopimuksen 13.1 kohta ei määritä sopimuksen 13 luvun soveltamisalaa, vaan 13 lukua sovelletaan myös ulkoasemalla yhtäläisesti 12 luvun kanssa. Työehtosopimuksen 12.2 ja 12.2.3 kohtien määräykset käsittävät yksittäisen työvuoron päätteeksi annettavan lepojakson, jota tulee sinällään noudattaa. Asiassa on kuitenkin yksittäisen työvuoron sijaan kyse yhdenjaksoisesta vähintään seitsemän vuorokauden pituisesta työrupeamasta, jonka aikana lennetään useita lentosektoreita. Kaikki näistä lentosektoreista eivät ole aikaerolentoja, eikä lentäjä käy työrupeaman aikana asemapaikallaan. Tällaisella työrupeamalla on sijainnista riippumatta annettava työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan mukaisesti alkava tai päättyvä kahden vapaan kalenterivuorokauden jakso seitsemän vuorokauden ajanjaksolla. Määräyksen soveltamisalaa ei ole rajoitettu sijainnin perusteella.

Työnantajalla on oikeus lähettää lentäjä 20 vuorokauden (480 tuntia) pituiselle työmatkalle, mutta tämä ei tarkoita, että lentäjälle ei tarvitsisi antaa lähes kolmen viikon aikana lainkaan tavanomaisia viikkolepoja. Muussa tapauksessa lopputulos olisi kohtuuton ja mahdollisesti myös vähimmäispakottavan sääntelyn vastainen.

Työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan viikkolepo perustuu lentotoiminta-asetuksessa (komission asetus EU N:o 965/2012 lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EY N:o 216/2008 mukaisesti) määrättyyn vähimmäispakottavaan viikkolepoaikasäännökseen (Liite III, osasto FTL, ORO.FTL.235 Lepojaksot, kohta d). Tällä normilla ja työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdalla on yhtäläinen tarkoitus torjua kumulatiivista väsymystä siten, että kerran seitsemän vuorokauden ajanjaksossa työputki katkaistaan pidemmällä lepojaksolla. Asetuksen mukainen 168 tunnin (7 vrk) vapaa ajanjakso on annettava myös ulkoasemalla, mutta työehtosopimuksella on poikettu normista työntekijän eduksi siten, että viikkolevon on aina noudatettava kahta paikallista kalenterivuorokautta, ei vain kahdesti kuukaudessa.

Työehtosopimuksen 13.1 kohdassa määritelty vapaapäivän tarkoitus poikkeaa työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan vapaajaksosta. Vapaapäivän tarkoitus on lentäjän sosiaalinen suojelu siten, että lentäjälle tulee antaa tietty vähimmäismäärä vapaapäiviä, jotka hän voi viettää kotonaan kotipaikkakunnallaan. Määräys on yhtäläinen neuvoston direktiivin 2000/79/EY Euroopan lentoyhtiöidenliiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta sopimuslausekkeen 9 kanssa.

Vapaapäivien vähimmäismäärästä on määrätty työehtosopimuksen 13.7.1.1, 13.7.2.1 ja 13.7.3.1 kohdissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö lentäjällä voisi olla asemapaikalla annettavien vähimmäisvapaapäivien lisäksi myös muita vapaajaksoja kuukaudessa, jotka voivat sijoittua myös muualle kuin lentäjän asemapaikalle. Olennaista on, että työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan tarkoittamaa viikkolepoa ei lasketa mukaan vähimmäisvapaapäiviin, mikäli viikkolepojakso annetaan ulkoasemalla, koska sopimuksen 13.1 kohdan mukaisesti vapaapäivä voidaan antaa vain asemapaikalla.

Työehtosopimuksen 13 lukua ja 13.7.3.2 kohtaa sovelletaan myös ulkoasemalla, mikä ilmenee muun ohella sopimuksen 13.7.5 kohdasta, jossa on sovittu poikkeus 13.7.3.2 kohtaan, kun lentäjälle annetaan koulutusta ulkoasemalla. Kohdan 13.7.5 poikkeama olisi tarpeeton, mikäli 13 lukua tai 13.7.3.2 kohtaa ei sovellettaisi ulkoasemalla. Niin ikään sopimuksen 13.7.5 kohdassa korostetaan 13.7.3.2 kohdan merkitystä viikkolepona, ei vapaapäivinä. Vapaapäivän ja vapaajakson käsite-ero ilmenee myös vertaamalla työehtosopimuksen 13.7.3.1 — 13.7.3.4 kohtien sanamuotoja, joissa on eroteltu vapaapäivä ja toisaalta vapaan jakso.

Työehtosopimuksen 9.3 ja 13.7.3.2 kohdat voidaan toteuttaa samanaikaisesti ja täysimääräisesti

Työrupeamalla työvuorojen välinen välttämätön aika ulkoasemalla käsittää työehtosopimuksen 12 luvussa määritetyn ulkoasemalevon, kun on kyse yksittäisistä työpäivistä. Käsillä olevassa tapauksessa on sen sijaan kyse vähintään seitsemän vuorokauden pituisesta yhdenjaksoisesta työrupeamasta. Tällaisella pidemmällä työrupeamalla on työntekijälle välttämättä annettava työehtosopimuksen 12 luvun ulkoasemalevon lisäksi myös viikkolepojakso sopimuksen 13.7.3.2 kohdan edellyttämällä tavalla.

Näiden lepojaksojen tarkoituksena on työntekijän suojelun lisäksi myös viranomaisen asettamien vähimmäislepovaatimusten noudattaminen. Tästä syystä työehtosopimuksen 9.3 kohdan tavoitemääräys mahdollisimman lyhyestä oleskelusta ulkoasemalla käsittää nimenomaisen työsuorituksen lisäksi myös työpäivän tai useiden peräkkäisten työpäivien perusteella noudatettavaksi määrättyjen lepojaksojen täyttämisen, mikä osaltaan varmistaa lentoturvallisuutta. Kohdassa 9.3 ei ole myöskään määrätty, että se syrjäyttäisi sopimuksen lepoaikamääräyksiä miltään osin. Näin ollen työehtosopimuksen 9.3 kohta ei ole ristiriidassa 13.7.3.2 kohdan kanssa.

Työehtosopimus soveltuu myös vuokralleantotilanteeseen (wet-lease)

Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n ja Finnair Oyj:n solmima paikallinen QF-sopimus ei osoita työehtosopimuksen soveltumattomuutta tilanteeseen. Asianosaisilla on työehtosopimuksen 10.3 kohdan perusteella velvoite sopia työehtosopimuskauden aikana avattavien uusien aikaerokohteiden järjestelyistä. QF-sopimuksessa tarkoitetut Qantasin lento-operaatiot on aloitettu marraskuussa 2023, mutta QF-sopimus on tehty vasta kaksi kuukautta aloituksen jälkeen 17.1.2024. Näin ollen Finnair Oyj:llä ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:llä on sopimushetkellä ollut hyvä käsitys lento-operaation luonteesta ja työehtosopimusmääräyksistä sekä syistä, joihin tes-poikkeama on tarvittu. Näin ollen työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan poikkeama ei ole ollut tarpeeton vastaajien väittämällä tavalla. Tosiasiallisesta tarpeesta riippumatta olennaista on, että Finnair Oyj:llä on velvollisuus noudattaa työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan määräystä myös ulkoasemalla.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto, tarkoitus ja soveltaminen

Työehtosopimuksessa erotellaan selkeästi vapaapäivän ja ulkoasemalevon käsitteet. Työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdassa on sen sanamuodon mukaisesti ollut tarkoitus sopia ainoastaan kotiasemalla annettavista vapaapäivistä. Tätä käsitystä tukee työehtosopimuksen 13 luvun otsikko, joka on ”vapaapäivät”. Työehtosopimuksen 13.1 kohdan mukaan vapaapäivä on kalenterivuorokausi, joka annetaan liikennelentäjän asemapaikalla. Koko 13 luku koskee ainoastaan lentäjän asemapaikalla eli Helsingissä annettavia vapaapäiviä. Työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohtaa ei siten sovelleta ulkoasemalla, kuten tässä tapauksessa Sydneyssä.

$182

$183

Ulkoasemalla annettaviin lepojaksoihin sovelletaan työehtosopimuksen 12 lukua. Tässä tapauksessa kyseessä oleviin Australian operaatioihin sovelletaan työehtosopimuksen alalukua 12.2, jossa on sovittu ulkoasemalevoista aikaerolennoilla. Kirjallisen todisteen V1 ensimmäisessä esimerkissä vähimmäislepoaika aikaerolennon jälkeen Bangkokissa on kohdan 12.2.3 mukaisesti 30 tuntia, kun lennetään kahdella ohjaajalla. Toteutunut lepoaika on noin 35 tuntia. Sydneyssä on annettu noin 50 tunnin lepoaika, joka sisältää ORO.FTL 235 ja OM-A 7.15 mukaisen viikkolevon. Jos työehtosopimusta tulisi tulkita Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n esittämän mukaisesti, vähimmäislepoaikoja koskevat työehtosopimusmääräykset menettäisivät merkityksensä.

PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n käsitystä vapaapäivien ja ulkoasemalevon käsitteiden erosta tukee myös työehtosopimuksen 13.6 kohta, jossa on sovittu siitä, kuinka monta vapaapäivää liikennelentäjälle annetaan tämän palattua asemapaikalle pidemmän yhtäjaksoisen poissaolojakson jälkeen. Lentäjälle voidaan suunnitella enintään 480 tuntia poissaoloa asemapaikalta, mikä tarkoittaa 20 vuorokautta. Työehtosopimuksen 13.6.2 kohdassa on sovittu siitä, miten liikennelentäjälle annetaan asemapaikalta poissaolon vuoksi saamatta jääneet vapaapäivät. Kyseisen sopimuskohdan nojalla voidaan työnantajan direktiolla poiketa muun ohessa työehtosopimuksen 13.7.3.2 kirjauksesta ja antaa kaikki poissaolon takia saamatta jääneet vapaapäivät vasta asemapaikalla.

Ulkoasemalevon ja vapaapäivien ero käy ilmi sovellettavasta työehtosopimuksesta ja sen systematiikasta. Kokonaisia lepopäiviä ulkoasemilla ei normaalisti lasketa esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisiin minimivapaisiin, vaan ne ovat työehtosopimuksen näkökulmasta työpäiviä. Päinvastoin liikennelentäjälle annetaan enemmän vapaapäiviä Helsingissä pitkän poissaolojakson jälkeen työehtosopimuksen 13.6 kohdasta ja sen alakohdista ilmenevästi. Minimivapaita koskevan 13.7.3.4 kohdan mukaan liikennelentäjälle on annettava helmikuussa vähintään yhdeksän vapaapäivää ja muina kuukausina vähintään kymmenen vapaapäivää. Jos ulkoasemalepo laskettaisiin työehtosopimuksen mukaisiin minimivapaapäiviin, ei liikennelentäjän tarvitsisi palata asemapaikalle työehtosopimuksen 13.6 kohdassa määritellyn 480 tunnin eli 20 poissaolopäivän jälkeen. 20 poissaolopäivää asemapaikalta on määritelty enimmäispoissaoloajaksi juuri sen vuoksi, että 10 vapaapäivän minimivelvoite voidaan toteuttaa kyseisessä kalenterikuukaudessa.

Ulkoasemalepoa on käsitelty myös työehtosopimuksen työvuorolistojen suunnittelua koskevassa 9 luvussa. Yhtiöllä on työehtosopimuksen 9.3 kohdan mukaan velvollisuus minimoida liikennelentäjän oleskelu ulkoasemalla. Mikäli olisi tarkoitettu, että työehtosopimuksen 13 luvun mukaisia vapaapäiviä annettaisiin myös ulkoasemalla, olisi työehtosopimuksen 9.3 kohta ristiriidassa 13 luvun määräysten kanssa.

Paikallisella QF-sopimuksella oli varauduttu muun ohessa siihen, että työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdasta jouduttaisiin poikkeamaan antamalla asemapaikalla vietettävä kahden kalenterivuorokauden jakso poikkeuksellisesti muualla kuin asemapaikalla. Poikkeusta olisi tarvittu, mikäli työnantaja olisi ehtinyt ottaa käyttöön paikallisen sopimuksen 5. kohdan mahdollistaman pidennetyn työrupeaman (”extended pairing”), mikä olisi tarkoittanut miehistön jäsenen oleskelua noin kuukauden ajan kerrallaan Bangkokissa tai Sydneyssä. Tällöin muun muassa työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan mukaiset vapaapäivät olisi jouduttu antamaan muualla kuin asemapaikalla. Finnair Oyj on noudattanut työehtosopimuksen ja viranomaismääräysten mukaisia lepoaikoja Qantas-operaatioissa täysimääräisesti.

Paikallinen sopimus Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyistä 17.1.2024 (salassa pidettävä)

Qantas-sopimuksen irtisanomisilmoitus 16.2.2024

Lausuma ja neuvottelupyyntö erimielisyyden ratkaisemiseksi 13.5.2024

Valvontapyyntö 20.5.2024

Erimielisyysneuvotteluiden pöytäkirja 27.5.2024 (salassa pidettävä)

Sähköpostiviesti neuvotteluiden päättymisestä 18.6.2024

a — e Vuorolistat, joissa viikkolepo toteutuu (salassa pidettävä

a — k Vuorolistat, joissa viikkolepo ei toteudu (salassa pidettävä)

Esimerkkityövuorot kesältä 2024

PALTA ry:n sähköpostiviesti Finnair Oyj:lle 20.5.2024

Paikallinen sopimus Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyistä 17.1.2024 (= K1, salassa pidettävä)

A

B

C

D

E todistelutarkoituksessa

Kanteen vahvistusvaatimus

Asiassa on ensinnäkin ratkaistavana, sovelletaanko liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan määräystä vain asemapaikalla eli Helsingissä vai lisäksi myös ulkoasemalla. Kyseisen määräyksen mukaan jokaisessa liukuvassa seitsemän vuorokauden jaksossa tulee olla alkava tai päättyvä kahden vapaan kalenterivuorokauden jakso. Työehtosopimuksen määritelmien mukaan kalenterivuorokausi tarkoittaa aikaa välillä 00.00 — 24.00 paikallisen ajan mukaan määriteltynä.

Työehtosopimuksen 13 luvun otsikko on vapaapäivät. Määräyksen 13.1 mukaan vapaapäivä on kalenterivuorokausi, joka annetaan liikennelentäjän asemapaikalla. Määräys 13.7 koskee vähimmäisvapaapäiviä ja liikennelajikohtaisia poikkeuksia. Kyseinen määräys on jaoteltu alakohtiin, joista kohta 13.7.1 koskee REG-liikennettä, 13.7.2 NB-liikennettä ja 13.7.3 MFF- ja WB-liikennettä. Pääluottamusmies B on kertonut, että NB tarkoittaa kapearunkokalustoa (narrow body), WB laajarunkokalustoa (wide body) ja MFF on puolestaan ”mixed fleet”, jossa lennetään sekä laaja- että kapearunkokoneita.

Työehtosopimuksen 12 luvun otsikko on lepoajat. Luvussa on sovittu muun ohessa kahden toisiaan seuraavan työvuoron välisestä lepoajasta (kohta 12.1) ja aikaerolentojen ulkoasemalevosta (kohta 12.2).

B ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n entinen puheenjohtaja A ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että työehtosopimuksen 13 luvun soveltaminen ei ole paikkasidonnaista. Luvussa on mainittu erikseen ne kohdat, jotka tulevat sovellettavaksi asemapaikalla, esimerkiksi kohta 13.1, jossa puhutaan vapaapäivästä. Kohdan 13.7.3.2 soveltamista ei ole rajoitettu paikan suhteen. Kyseessä on kahden kalenterivuorokauden vapaajakso, joka voidaan antaa joko asemapaikalla tai sen ulkopuolella. Vapaajaksosta voi tietyissä tilanteissa muodostua myös vapaapäiviä, jos se annetaan asemapaikalla. A on lisäksi kertonut, että työehtosopimuksen 12 luvun lepoajat ovat tuntitasojuttuja, jotka liittyvät ennen työvuoroja, työvuorojen aikana ja niiden jälkeen annettaviin lepoaikoihin. Vapaapäivät sen sijaan käsittelevät pidempiä vapaajaksoja.

Finnair Oyj:n operatiivinen päällikkö C on kertonut, että työehtosopimuksen 12 luku koskee muualla kuin Helsingissä annettavia lepoaikoja, ja vapaapäivät annetaan työehtosopimuksen 13 luvun mukaisesti aina Helsingissä. Myös Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n entisen puheenjohtajan, nykyisen Finnair Oyj:n operatiivisen yksikön neuvottelujohtajan E:n mukaan työehtosopimuksen 12 luvun lepoajat ovat ulkoasemalepoaikoja, kun lennetään kohteeseen ja jäädään sinne yhdeksi tai kahdeksi yöksi. Lepoaikamääräyksillä määritellään, kuinka pitkä lepoaika kohteessa on.

$184

Työtuomioistuin toteaa, että esitetty henkilötodistelu on ristiriitaista sen osalta, sovelletaanko työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohtaa ulkoasemalla. Riidanalainen määräys sijaitsee työehtosopimuksen 13 luvussa, joka otsikkonsa mukaan koskee vapaapäiviä. Määräyksen yläotsikkona 13.7 on vähimmäisvapaapäivät ja liikennelajikohtaiset poikkeukset. Asiassa on riidatonta se, että vapaapäivät annetaan lentäjille asemapaikalla eli Helsingissä. Jos 13.7.3.2 kohdan määräyksen olisi tarkoitus koskea myös ulkoasemalla annettavia lepopäiviä, olisi työtuomioistuimen käsityksen mukaan loogisempi paikka sille ollut lepoaikoja koskevassa 12 luvussa. Työtuomioistuin katsoo sen vuoksi, että määräyksen sijainti työehtosopimuksessa tukee vastaajien käsitystä siitä, että määräystä sovelletaan vain asemapaikalla.

Vastaajien käsitystä tukevat myös E:n ja C:n kertomukset työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan määräyksen taustasta. Määräys on sovittu katkaisemaan pitkiä työputkia kotimaan ja Euroopan liikenteessä, eivätkä nykyisen kaltaiset Australiaan suuntautuvat kaukolennot ole olleet määräystä sovittaessa yhtiön tai kantajayhdistyksen tiedossa tai suunnitelmissa. Määräystä ei siten ole alun perin tarkoitettu sovellettavaksi yhtiön kaukoliikenteessä.

Asian käsittelyssä on tuotu esille lentotoiminta-asetuksen lepojaksoja koskeva määräys (komission asetus EU N:o 965/2012, ORO.FTL.235), jonka d-kohdan mukaan toipumiseen tarkoitetun toistuvan pitkän lepojakson vähimmäiskesto on 36 tuntia, johon sisältyy kaksi paikallista yötä, ja yhden toistuvan pitkän lepojakson päättymisen ja seuraavan alkamisen välillä ei koskaan saa olla yli 168:aa tuntia. Toipumiseen tarkoitettua toistuvaa pitkää lepojaksoa pidennetään kahteen paikalliseen vuorokauteen kahdesti joka kuukausi. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n mukaan työehtosopimuksella on poikettu mainitusta määräyksestä työntekijän eduksi siten, että viikkolevon on aina noudatettava kahta paikallista kalenterivuorokautta, ei vain kahdesti kuukaudessa. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat kiistäneet, että kyseisestä määräyksestä olisi sovittu toisin työntekijän eduksi.

$185

Työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä, joka tukisi kantajan väitettä, jonka mukaan työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan määräyksellä olisi tarkoitettu poiketa työntekijöiden eduksi ilmailulainsäädännön lepoaikamääräyksistä. Määräyksen taustalla on edellä selostetuin tavoin ollut kotimaan ja Euroopan liikenteessä esiintyneiden pitkien työputkien katkaiseminen. Todistaja D:n kertomuksen perusteella ilmailumääräysten noudattaminen on lentoyhtiön vastuulla, ja Qantas-operaatioissa ilmailumääräysten lepoaikavaatimukset ovat toteutuneet.

Suomen Liikennelentäjäliitto ry on vedonnut kantansa tueksi työehtosopimuksen 13.7.5 kohtaan, jossa on sovittu poikkeuksesta työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdasta tilanteessa, jossa lentäjälle annetaan koulutusta ulkoasemalla. Kantajan mukaan kyseinen poikkeus olisi tarpeeton, mikäli 13.7.3.2 kohtaa ei sovellettaisi ulkoasemalla. Työtuomioistuin toteaa, että tämä määräys sinänsä tukee kantajan kannetta. Työtuomioistuin harkitsee kuitenkin oikeaksi sen, työehtosopimuksen systematiikka sekä riidanalaisen määräyksen tarkoituksesta esitetty selvitys kokonaisuutena tukevat enemmän vastaajapuolen asiassa esittämää kantaa. Asiassa on näillä perusteilla jäänyt näyttämättä toteen se, että työehtosopimuksen 13.7.3.2 kohdan määräystä tulisi soveltaa myös ulkoasemalla. Näin ollen kanteen vahvistusvaatimus on hylättävä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mika Lallo, Merru Tuliara, Sanna Rantala ja Kari Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.

Tuomio on yksimielinen.