TT 2024:9 – Lausuntoasia

Kysymys siitä, oliko paikallisella sopimuksella voitu pätevästi poiketa yrityskohtaisen työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen määräyksistä. Asia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntoasia L 748/2022/47 Kuultavat Finavia Oyj Palvelualojen työnantajat PALTA ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Vireille 3.5.2023 TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET Finavia Oyj:n henkilöstöjohtajan sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL...

Source officielle

9 min de lecture 1,876 mots

Kysymys siitä, oliko paikallisella sopimuksella voitu pätevästi poiketa yrityskohtaisen työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen määräyksistä.

Asia

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntoasia L 748/2022/47

Kuultavat

Finavia Oyj

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Ammattiliitto Pro ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

Vireille 3.5.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Finavia Oyj:n henkilöstöjohtajan sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry), Ammattiliitto Pro ry:n (Pro ry) ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n (YTN ry) pääluottamusmiesten maaliskuussa 2020 allekirjoittama ”Finavian ja JHL:n, Pron ja YTN:n välinen yrityskohtainen työehtosopimus vuoden 2020 koronakriisin aikana noudatettavista lomautusilmoitus- ja yhteistoimintaneuvotteluajoista sekä työaikapankkiperiaatteista” (niin sanottu koronatyöehtosopimus) sisältää muun ohessa seuraavan määräyksen:

Henkilöstön edustajien lomauttaminen

Kun lomautus kohdistuu koko Finavian henkilöstöön, lomautetaan myös luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ja yt-edustajat. Pääluottamusmiehet ovat lomautettuna päivän viikossa, yhteensä 12 päivää.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA ry), JHL ry:n, Pro ry:n ja YTN ry:n välisen Paltan erityisalojen työehtosopimuksen (19.3.2020-28.2.2022) liitteenä 6 on muun ohessa kyseiseen työehtosopimukseen (EPA-TES) perustuvien yrityskohtaisten työehtosopimusten osana noudatettava yleissopimus yhteistoiminnasta työpaikoilla, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä -asiamiesten asemasta, tiedottamisesta, koulutuksesta ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Sopimus sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

10 Toisin sopiminen

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat PALTA ry:n jäsenyritykset voivat sopia paikallisesti toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitettava tämän sopimuksen osapuolille.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN L 748/2022/47 KÄSITTELY ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa kantajana oleva työsuojeluvaltuutettu A on työskennellyt Finavia Oyj:n aluetekniikassa lennonvarmennusteknikkona. A on lomautettu 23.3.2020 annetulla lomautusilmoituksella työn tilapäisen vähentymisen johdosta määräaikaisesti 20.4.2020 – 16.6.2020 väliseksi ajaksi.

Vastaajayhtiön Finavia Oyj:n mukaan A oli tehnyt työtä sellaisilla lentoasemilla, joiden toiminta oli hänen lomautuksensa aikana ollut kokonaan keskeytyneenä. A oli valittu työsuojeluvaltuutetuksi vain Kittilän lentoasemalle, joka oli ollut yksi kokonaan toimintansa keskeyttäneistä lentoasemista. Vastaajayhtiön mukaan kysymystä henkilöstön edustajien lomauttamisesta oli käsitelty toimenpiteitä edeltäneissä yhteistoimintaneuvotteluissa 19.3.2020. Yhteistoimintaneuvotteluissa oli yhteisesti päädytty siihen, että henkilöstön edustajat voitiin lomauttaa, kun lomauttamiset koskivat koko yritystä. Asiasta oli sovittu yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä myös erikseen Finavia Oyj:n, JHL ry:n, Pro ry:n ja YTN ry:n välisellä työehtosopimuslain 1 §:n mukaisella niin sanotulla koronatyöehtosopimuksella.

KANNE

VASTAUS

ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausunnon niin sanotun koronatyöehtosopimuksen luonteesta ja merkityksestä: Onko kyseinen pöytäkirja voinut saada työehtosopimuksen tai muutoin oikeudellisesti sitovan vaikutuksen henkilöstön edustajien lomauttamisen osalta huomioiden erityisesti sopimuksen allekirjoittajat?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuin on varannut Finavia Oyj:lle, Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle, Ammattiliitto Pro ry:lle ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

JHL RY:N, PRO RY:N JA YTN RY:N YHTEINEN LAUSUNTO

PALTA RY:N LAUSUNTO

Kiinnittäen huomiota siihen, että Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntopyynnössä koronatyöehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan osapuolia ovat Finavia Oyj:n lisäksi JHL ry, PRO ry (Finavia) ja YTN ry, joiden varsinaisiin tarkoituksiin oletettavasti kuuluu työntekijäin etujen valvominen työsuhteissa, ja asiakirja näyttäisi koskevan ehtoja, joita työsuhteissa on noudatettava, asiakirja näyttäisi täyttävän työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset työehtosopimukselle.

Finavia Oyj:ssä noudatettavan PALTAN erityisalojen työehtosopimuksen liitteen 6 (yleissopimus yhteistoiminnasta työpaikoilla yhteistoiminnasta työpaikoilla, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen sekä -asiamiesten asemasta, tiedottamisesta, koulutuksesta ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä), erityisesti yleissopimuksen 10 kohdan mukaan PALTA ry:n jäsenyritykset, joka Finavia Oyj on, voivat sopia paikallisesti toisin sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä. PALTA ry toteaa, että pelkästään koronatyöehtosopimuksen sanamuodosta ei selviä se, onko sopimuksella sovittu toisin muun muassa työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevista yleissopimuksen sopimusmääräyksistä. Koska PALTA ry ei ole koronatyöehtosopimuksessa osapuolena, se ei voi lausua siinä sovittujen asioiden tarkoituksesta.

FINAVIA OYJ:N LAUSUNTO

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen perusteella Finavia Oyj:ssä noudatetaan JHL ry:n, Pro ry:n, YTN ry:n ja PALTA ry:n välistä normaalisitovaa yrityskohtaista työehtosopimusta, jota täydentää samojen sopijaosapuolten välinen Paltan erityisalojen työehtosopimus (EPA-TES) liitteineen.

EPA-TES:n liitteenä 6 olevan yleissopimuksen 4.3 kohdan mukaan yrityksen työvoimaa irtisanottaessa tai lomautettaessa taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yleissopimuksen 10 kohta mahdollistaa PALTA ry:n jäsenyrityksissä paikallisen sopimisen sen määräyksistä poiketen lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä.

JHL ry:n, Pro ry:n ja YTN ry:n pääluottamusmiesten sekä Finavia Oyj:n kesken solmitussa koronatyöehtosopimukseksi nimetyssä sopimuksessa on edellä kerrotuin tavoin sovittu siitä, että henkilöstöedustajat voidaan lomauttaa, kun lomautukset kohdistuvat koko Finavian henkilöstöön.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitetty kysymys koskee viimeksi mainitun sopimuksen, niin sanotun koronatyöehtosopimuksen, oikeudellista luonnetta ja merkitystä henkilöstön edustajien lomauttamisen osalta erityisesti sopimuksen allekirjoittajat huomioon ottaen.

Edellä todetuin tavoin yleissopimuksen 10 kohdan perusteella paikallista sopimista ei ole mahdollistettu henkilöstöedustajien työsuhdeturvan osalta. Koska niin sanotussa koronatyöehtosopimuksessa on paikallisesti sovittu henkilöstöedustajien lomauttamisesta toisin kuin yleissopimuksessa, kyseessä ei voi olla pätevä EPA-TES:ssä tehdyn valtuutuksen perusteella solmittu paikallinen sopimus.

Niin sanotun koronatyöehtosopimuksen ovat allekirjoittaneet Finavia Oyj:n henkilöstöjohtaja B, JHL ry:n pääluottamusmies C, Pro ry:n pääluottamusmies D ja YTN ry:n pääluottamusmies E. Pääluottamusmiesten osalta ei ole esitetty selvitystä siitä, että heillä olisi ollut toimivaltaa tehdä järjestöjen puolesta tätä sopimusta. Selvitystä ei ole esitetty myöskään siitä, että EPA-TES:n sopijaosapuolet olisivat hyväksyneet niin sanotun koronatyöehtosopimuksen jälkikäteen.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että sopimuksen allekirjoittaneiden pääluottamusmiesten toimivallan puutteen vuoksi niin sanottu koronatyöehtosopimus ei ole pätevä työehtosopimus.

Vaatimukset

A on vaatinut Finavia Oyj:tä maksamaan hänelle muun ohella työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta perusteettoman lomautuksen aiheuttamasta ansionmenetyksestä haastehakemuksesta ilmenevin tavoin.

Perusteet

Kantajan mukaan itsenäisen paikallisen työehtosopimuksen tekemistä koskevat samat sopimuksen osapuolia, määrämuotoa ynnä muuta koskevat vaatimukset kuin työehtosopimuksia yleensäkin (Jorma Saloheimo: Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012, s. 17-23). Finavian työehtosopimus ei sisällä valtuutusta solmia paikallista sopimusta työsuojeluvaltuutetun lomauttamisedellytysten määrittelemiseksi. Työehtosopimuksen mukaan sekä pääluottamusmiehellä että työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin itsenäinen oikeus päättää yhdessä työnantajan kanssa oman korostetun lomauttamissuojan rajoittamisesta, ei toisen puolesta. Ainoastaan työsuojeluvaltuutettu itse on voinut sopia omasta lomauttamisestaan, vaikka lomauttamiselle ei olisi työehtosopimuksen mukaista perustetta.

Itsenäisen yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolena voi toimia työntekijäyhdistys ja sopimuksen voivat allekirjoittaa henkilöt, joilla on yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus. Edellä mainittu huomioiden vastaajan väite siitä, että niin sanottu koronatyöehtosopimuspöytäkirja on paikallinen yrityskohtainen työehtosopimus, jossa luottamusmiehet ovat voineet olla sopijaosapuolina, on virheellinen.

Finavia Oyj on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Finavian yrityskohtaisen työehtosopimuksen osapuolet ovat niin sanotulla koronatyöehtosopimuksella voineet määritellä työsuojeluvaltuutetun lomauttamisen edellytyksistä Finavian työehtosopimukseen kuuluneen yleissopimuksen ja sen 4 luvun 4.3. kohdan estämättä. Koronatyöehtosopimuksessa voidaan katsoa määritellyn tarkemmin tuotantoyksikön toiminnan kokonaan keskeyttämisestä siten, että lomautuksen kohdistuessa koko henkilöstöön, myös luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja yhteistoimintaedustajat on voitu lomauttaa. Määrittely täyttää myös lain mukaisen vaatimuksen työn kokonaan päättymisestä. Työmarkkinajärjestöjen välisellä sopimuksella on siten vahvistettu lain vaatimat edellytykset käsillä olevassa tilanteessa.

Koronatyöehtosopimuksen soveltamisalaan vaikuttaa työehtosopimuslain 4 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, älköön sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuolellakaan olevan, työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopimusta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa. Vaikka kantaja ei ole Finavian työehtosopimuksen sopineiden järjestöjen jäsen, yhtiöllä oli oikeus työehtosopimuslain nojalla noudattaa sopimusta myös kantajan työssä.

Taustaa

Finavia Oyj:ssä noudatetaan JHL ry:n, Pro ry:n, YTN ry:n ja PALTA ry:n välistä normaalisitovaa yrityskohtaista työehtosopimusta. Tätä työehtosopimusta täydentää samojen sopijaosapuolten välinen PALTA ry:n erityisalojen työehtosopimus (niin sanottu EPA-TES) liitteineen. Finavia Oyj yhtiönä ei ole virallinen sopijaosapuoli kummassakaan näistä työehtosopimuksista. Yhtiössä tehty sopimus henkilöstön edustajien lomauttamisesta on tehty yhtiön ja luottamusmiesten välillä.

Lausunto

JHL ry:n, Pro ry:n ja YTN ry:n pääluottamusmiehillä ja Finavia Oyj:llä ei ole ollut oikeutta sopia laajemmin henkilöstöedustajien lomautuksesta kuin pääluottamusmiehiä itseään koskevasta työsuhdeturvasta. Finavia Oyj:ssä noudatettavat työehtosopimukset ovat liittojen solmimia, eivät yrityksen ja pääluottamusmiesten.

PALTA ry:n erityisalojen työehtosopimuksen liitteen 6 kohdassa 10 on sovittu työsuojeluvaltuutettujen, pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten työehtosopimuksen mukaisesta työsuhdeturvan toisin sopimisen kiellosta. Finavian yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa ei ole sovittu toisin tästä kiellosta poiketen. Kyseistä liitettä noudatetaan sellaisenaan täydentävänä osana Finavia Oyj:n yrityskohtaista työehtosopimusta.

Työehtosopimusten osapuolet JHL ry, Pro ry ja YTN ry eivät ole tehneet lausuntopyynnössä tarkoitettua sopimusta eikä yhdenkään liiton hallinto ole sitä käsitellyt. Näin ollen on selvää, että kyseinen pöytäkirja ei ole voinut saada työehtosopimuksen tai muutoin oikeudellisesti sitovaa vaikutusta henkilöstöedustajien lomauttamisen osalta.

Asian tausta

Asian ratkaisemisessa keskeistä on arvio Finavian työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen 4 luvun 4.3. kohdassa sovittujen työsuojeluvaltuutetun lomauttamista koskevien perusteiden täyttymisestä.

Finavia Oyj katsoo, että työsuojeluvaltuutettujen lomauttamiselle ovat olleet lailliset ja työehtosopimuksen mukaiset perusteet. Kysymystä henkilöstön edustajien eli luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja yhteistoimintaedustajien lomauttamisesta on käsitelty yhtiössä lomauttamistoimenpiteitä edeltäneissä yhteistoimintaneuvotteluissa 19.3.2020. Neuvotteluissa on yhteisesti päädytty siihen, että myös luottamusmiehet voidaan lomauttaa, kun lomauttamiset koskevat koko yritystä.

Yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä on myös erikseen sovittu Finavia Oyj:n, JHL ry:n, Pro ry:n ja YTN ry:n nimissä allekirjoitetulla koronatyöehtosopimuspöytäkirjalla.

Finavia Oyj:n vastauksessa käräjäoikeudelle on lähtökohtana ollut, että Finavian työehtosopimuksen osapuolet ovat voineet koronatyöehtosopimuspöytäkirjalla määritellä työsuojeluvaltuutetun lomauttamisen edellytyksistä asiassa kuvatussa poikkeustapauksessa Finavian työehtosopimukseen kuuluvan yleissopimuksen ja sen 4 luvun 4.3. kohdan estämättä. Sittemmin on selvinnyt, että vaikka sopimuksen tehneet ammattiyhdistykset ovat olleet tietoisia koronatyöehtosopimuksesta ennen sen allekirjoittamista, sopimuksen allekirjoittajilla ei ole ollut laillista valtuutta allekirjoittaa yhdistysten nimeä. Koska vain Finavia Oyj:n työehtosopimuksen osapuolet ovat voineet sopia toisin yleissopimuksen määräyksistä ja kun nyt näin ei ole asia, koronatyöehtosopimuksen pätevyyteen vaikuttavat Finavian työehtosopimukseen kuuluvan yleissopimuksen 4 luvun 4.3. kohdan ja 10 kohdan määräykset.

Vastaukset lausumapyynnön kysymyksiin

Finavia Oyj katsoo, että koronatyöehtosopimus on työehtosopimuslain 1 §:n mukainen työehtosopimus sen ja sopimukseen kirjattujen ammattiyhdistysten niiden rekisteröityjen alayhdistysten välillä, joita sopimuksen allekirjoittaneet pääluottamusmiehet ovat edustaneet. Sopimus on kirjallinen ja koskee ehtoja, joita työsuhteissa on noudatettava.

Koronatyöehtosopimus voi olla pätevä vain, jos sillä ei ole sovittu toisin Finavian työehtosopimukseen kuuluvan yleissopimuksen 4 luvun 4.3. kohdan määräyksistä koskien työsuojeluvaltuutetun lomauttamisen perusteita.

Finavia Oyj viittaa käräjäoikeudessa kertomaansa siitä, että koronatyöehtosopimuksessa on todettu tuotantoyksikön toiminnan kokonaan keskeyttäminen siten, että lomautuksen kohdistuessa koko henkilöstöön, myös luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja yhteistoimintaedustajat on voitu lomauttaa.

Määrittely täyttää oikeuskäytännön ja työehtosopimuksen edellä sanottujen määräysten mukaiset vaatimuksen työn kokonaan keskeytymisestä puheena olevassa erityisessä lomauttamistapauksessa ja tukee erityisesti henkilöstön tasapuolista kohtelua. Sopimuksen allekirjoittaneet pääluottamusmiehet ovat nähneet asian samalla tavoin kuin työnantaja. Luottamusmiehen lomauttamista koskevan työsopimuslain sääntelyn tarkoitus on vahvistaa luottamusmiehen asemaa ja turvata hänen toimintamahdollisuutensa työpaikalla, mutta tarkoituksena ei ole asettaa luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua muita työntekijöitä parempaan asemaan tilanteessa, jossa kaikki työntekijät ovat lomautettuina.

Yhteenvetona Finavia Oyj katsoo, että koronatyöehtosopimuksella ei ole sovittu toisin Finavian työehtosopimukseen kuuluvan yleissopimuksen 4 luvun 4.3. kohdan määräyksistä ja että sopimus on tämän johdosta työehtosopimuksena pätevä.

Koronatyöehtosopimuksen merkityksestä käräjäoikeudessa ratkaistavaa asiaa arvioitaessa Finavia Oyj katsoo, että sopimusta on arvioitava samalla tavoin kuin Finavian työehtosopimukseen kuuluvan yleissopimuksen 4 luvun 4.3. kohdan määräyksiä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Paula Ilveskivi ja Kari Tiainen jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Lausunto on yksimielinen.


Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.

A propos de cette decision

Décisions similaires

Finlande

Cour suprême administrative de Finlande

Divers MULTI

KHO:2026:23 - Rättskipning

Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...

Finlande

Cour suprême de Finlande

Divers MULTI

KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande

Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...

Finlande

Cour suprême de Finlande

Fiscal MULTI

KKO:2026:28 - Bedrägeri

Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...

Analyse stratégique offerte

Envoyez vos pièces. Recevez une stratégie.

Transmettez-nous les pièces de votre dossier. Maître Hassan KOHEN vous répond personnellement sous 24 heures avec une première analyse stratégique de votre situation.

  • Première analyse offerte et sans engagement
  • Réponse personnelle de l'avocat sous 24 heures
  • 100 % confidentiel, secret professionnel garanti
  • Jusqu'à 1 Go de pièces, dossiers et sous-dossiers acceptés

Cliquez ou glissez vos fichiers ici
Tous formats acceptes (PDF, Word, images, etc.)

Envoi en cours...

Vos donnees sont utilisees uniquement pour traiter votre demande. Politique de confidentialite.