TT 2025:11 – Lakko
Työtaistelun syynä oli se, että työnantaja oli teettänyt poliittisen lakon aikana työtä lakon alaisella työntekijällä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olleen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto oli myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliitto laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoon. Asia Työrauha Kantaja Elintarviketeollisuusliitto ry Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Kuultava Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry TYÖTAISTELUTOIMENPITEET X Oy:n...
5 min de lecture · 939 mots
Työtaistelun syynä oli se, että työnantaja oli teettänyt poliittisen lakon aikana työtä lakon alaisella työntekijällä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olleen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosasto oli myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja ammattiliitto laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoon.
Asia
Työrauha
Kantaja
Elintarviketeollisuusliitto ry
Vastaaja
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
Kuultava
Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
X Oy:n Sahalahden tehtaalla on järjestetty lakko, joka on alkanut maanantaina 6.5.2024 kello 22 ja päättynyt tiistaina 7.5.2024 kello 23. Pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle lakon syyksi sen, että poliittisen lakon aikana 31.1. — 2.2.2024 työnantaja oli teettänyt työtä lakon alaisella työntekijällä.
Lakkoon on osallistunut 396 työntekijää tehtaan 421 työntekijästä. Lakkoon osallistuneista työntekijöistä lähes kaikki ovat kuuluneet Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry:een. Ammattiosastossa on yhteensä 523 jäsentä, joista osa on työttömänä tai palkattomalla vapaalla.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,
tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaisen valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja
velvoittaa Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry oikeudenkäyntikulut 3.120 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu
Lakosta oli päätetty ammattiosaston alaisessa työhuonekunnan kokouksessa, ja tehtaan pääluottamusmies oli ilmoittanut lakosta työnantajalle. Pääluottamusmies oli ammattiosaston edustajana myös osallistunut lakkoon. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toiminnasta, joten ammattiosasto oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Toissijaisesti ammattiosasto oli vähintäänkin rikkonut valvontavelvollisuuttaan, koska lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi ei ollut näytetty ryhdytyn mihinkään toimenpiteisiin, vaikka työrauhan palauttamista oli vaadittu viipymättä.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oli saanut tiedon alkaneesta työtaistelusta viimeistään perjantaina 3.5.2024, kun Elintarviketeollisuusliitto ry:stä oli soitettu SEL:n sopimuspäällikölle. Tuolloin oli myös muistutettu työrauhavelvoitteen noudattamisesta sekä vaadittu nopeita ja tehokkaita toimia työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Samana päivänä myöhemmin asiasta oli myös lähetetty SEL:iin sähköpostitse valvontakirje. SEL ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. SEL oli näin laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Hyvityssakko
Työehtosopimuslain mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa tuli ottaa huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat. Hyvityssakkoa korottavana seikkana tuli näin ollen ottaa huomioon se, että työtaistelulla painostamalla oli pyritty vaikuttamaan siihen, ettei työnantaja antaisi työntekijöiden tulla työhön lakon aikana. Huomioitavana tekijänä ei siis ollut painostustarkoitus ylipäänsä, vaan se, mihin oli pyritty vaikuttamaan. Tästä ei aiheudu kehäpäätelmää vastaajapuolen väittämällä tavalla.
Lisäksi hyvityssakkoa korottavana seikkana tuli ottaa huomioon vahingon suuruus. Työtaistelu oli aiheuttanut yhtiölle merkittävät vahingot, koska tilattuja tuotteita oli jäänyt toimittamatta. Yhtiön arvion mukaan vahingon määrä oli taloudellisena menetyksenä 100.000 euroa. Myös syyllisyyden määrä tuli ottaa huomioon, koska kyseessä oli ollut tietoinen työrauhavelvollisuuden rikkominen.
Vastaus kannevaatimuksiin
Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry on myöntänyt rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa.
Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ovat hyväksyneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrällisesti.
Ammattiosasto oli päättänyt työtaistelusta ja siten rikkonut työrauhavelvoitetta. Ammattiliitto ei ollut ryhtynyt muihin toimenpiteisiin sen lisäksi, että se oli muistuttanut ammattiosastoa työrauhasta saatuaan 3.5.2024 tiedon työtaistelusta.
Hyvityssakon määrää alentavana seikkana tuli ottaa huomioon, että kyse oli ollut hyvin lyhyestä työtaistelusta, johon oli johtanut työntekijöiden spontaani suuttumus aiemman ja sinällään työnantajaan kohdistumattoman poliittisen työtaistelun aikana teetetyn lakonalaisen työn takia.
Kantajan kirjalliset todisteet
Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet
Ei nimettyä todistelua.
Kantajan henkilötodistelu
Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu
Perustelut
Vastauksessa on myönnetty, että Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Vastauksessa on myönnetty, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.120 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimukseen
Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakon syyksi sen, että työnantaja oli sallinut työntekijöiden tulla säännönmukaiseen työvuoroonsa aiemman poliittisen lakon aikana. Kyse oli tuolloin ollut siitä, että luottamusmiehen pyynnöstä huolimatta työnantaja ei ollut kieltänyt työhön halukkaita työntekijöitä tulemasta työhön.
Työtaistelu kohdistui elintarvikealojen työehtosopimuksen 13.2.2023 — 31.1.2025 työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.
Työtaistelu oli kohdistunut voimassa olevan elintarvikealojen työehtosopimuksen 4 §:ään.
Luottamusmiehen lähettämä lakkoilmoitus 3.5.2024
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
X Oy:n Sahalahden tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi maanantaina 6.5.2024 kello 22 ja päättyi tiistaina 7.5.2024 kello 23.
Työtaisteluun osallistui 396 työntekijää tehtaan 421 työntekijästä. Lakkoon osallistuneista työntekijöistä lähes kaikki kuuluivat Sahalahden Elintarviketyöntekijät ry:een. Ammattiosastossa oli yhteensä 523 jäsentä, joista osa oli työttömänä tai palkattomalla vapaalla.
Työtaistelun syynä oli se, että poliittisen lakon aikana 31.1. — 2.2.2024 työnantaja oli teettänyt työtä lakon alaisella työntekijällä. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olleen elintarvikealojen työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Lotta Brander puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Merru Tuliara, Satu Tähkäpää ja Sanna Rantala jäseninä. Esittelijä on ollut Krista Kalske.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...