TT 2025:9 – Lausuntoasia
Hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa kysymys oli siitä, minkä hinnoittelutunnuksen mukaan lehtorin viran palkka määriteltiin. Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen osallisten yhdenmukaisen kannan mukaisesti työtuomioistuin lausuntonaan katsoi, että työnantajalla oli vapaa harkintavalta määritellä hinnoittelutunnuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto erityisopetusta annettaessa. Työnantajan oli kuitenkin noudatettava omaa käytäntöään soveltuvan tutkinnon määrittelyssä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti henkilöstön...
4 min de lecture · 802 mots
Hallinto-oikeudessa vireillä olevassa asiassa kysymys oli siitä, minkä hinnoittelutunnuksen mukaan lehtorin viran palkka määriteltiin. Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen osallisten yhdenmukaisen kannan mukaisesti työtuomioistuin lausuntonaan katsoi, että työnantajalla oli vapaa harkintavalta määritellä hinnoittelutunnuksessa tarkoitettu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto erityisopetusta annettaessa. Työnantajan oli kuitenkin noudatettava omaa käytäntöään soveltuvan tutkinnon määrittelyssä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti henkilöstön yhdenvertainen kohtelu huomioiden.
Asia
Turun hallinto-oikeuden pyytämä lausunto palkkausta koskevassa asiassa 1089/2024
Kuultavat
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Vireille 13.12.2024
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välinen kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) (1.5.2022 — 30.4.2025) on sisältänyt muiden ohella seuraavan määräyksen:
[- -]
Kokoaikaisen (1500 h) opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.
4 11 04 00 1 Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 04 00 2 Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 04 00 3 Soveltuva opintoasteen tutkinto
4 11 04 00 4 Muu soveltuva tutkinto tai koulutus
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
KÄSITTELY TURUN HALLINTO-OIKEUDESSA
Turun hallinto-oikeudessa on vireillä asia, jossa on riitaa muun ohella kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) tulkinnasta. Kysymys on siitä, minkä OVTES:n C osion 7 §:ssä mainitun hinnoittelutunnuksen mukaan lehtorin viran palkka määritellään.
A on lehtorin virassa Turun ammatti-instituutissa ja hänelle on maksettu palkkaa OVTES:n C osion 7 §:n mukaisen 4 11 04 00 2 hinnoittelutunnuksen mukaan (soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto).
A on aloittanut 6.8.2015 Turun ammatti-instituutissa liiketalouden ammatillisten tutkinnon osien opettajana. Hän on suorittanut vuonna 2011 tradenomin korkeakoulututkinnon, toukokuussa 2018 opettajan pedagogiset opinnot ja joulukuussa 2023 erityisopettajan opinnot (60 opintopistettä). Hän on lisäksi kesäkuussa 2023 suorittanut yhteisöpedagogin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. A on toiminut lukukautena 2023 — 2024 pääosin erityisopettajan tehtävissä.
A:n mukaan hänelle tulisi maksaa palkkaa OVTES:n C osion 7 §:n mukaisen hinnoittelutunnuksen 4 11 04 00 1 mukaisesti, koska hän on suorittanut yhteisöpedagogin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Työnantajan mukaan koulutuksen järjestäjä päättää ja ratkaisee, mikä korkeakoulututkinto on opetettavaan aineeseen nähden soveltuva tutkinto. Turun ammatti-instituutti on linjannut, että mikäli opettaja antaa pääosin kokonaan erityisopetusta, tarvitaan kasvatustieteen maisterin tutkinto, jotta viranhaltija saa ylemmän hinnoittelutunnuksen 4 11 04 00 1 mukaista peruspalkkaa. Työnantaja on katsonut, että A:n tehtäväkohtainen palkka määräytyy palkkahinnoittelutunnuksen 4 11 04 00 2 mukaan, koska hänellä on tradenomin ammattikorkeakoulututkinto, joka on soveltuva tutkinto ammatillisten tutkinnon osien opettamiseen (liiketalous).
Tapauksessa on riidatonta, että A:lla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 16 §:n mukainen kelpoisuus erityisopettajana toimimiseen, mutta ratkaistavana on se, tulisiko hänelle OVTES:n mukaan maksaa tuossa tehtävässä korkeamman hinnoitteluluokan mukaista peruspalkkaa hänen suorittamansa yhteisöpedagogin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perusteella.
TURUN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Turun hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:
Onko työnantajalla vapaa harkintavalta itse määritellä se, mikä on tapauksessa soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto erityisopetusta annettaessa?
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuin on varannut kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen (OVTES) osallisille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY:N LAUSUNTO
Työnantajalla on vapaa harkintavalta määritellä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto erityisopetusta annettaessa. Työnantajan on kuitenkin noudatettava omaa käytäntöään soveltuvan tutkinnon määrittelyssä yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti. Työnantajan noudattaman käytännön tulisi olla kirjallisesti dokumentoitu ja työnantajan edustajien tiedossa. Työnantajalla/koulutuksen järjestäjällä on vastuu opetuksen laadusta.
KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT:N LAUSUNTO
Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolina Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry eivät ole sopineet, mitkä ovat nimenomaisesti soveltuvia ylempiä korkeakoulututkintoja tai ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, jos hinnoittelutunnuksessa on maininta ”soveltuva”.
Hinnoittelutunnuksen 4 11 04 00 1 (ammatillisen oppilaitoksen lehtori/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto) käyttö rajoittuu niihin ylempiin korkeakoulututkintoihin/ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, jotka koulutuksenjärjestäjä katsoo soveltuvan viranhaltijan opetustehtävään. Työnantajalla on tapauksessa vapaa harkintavalta määritellä tutkinnon soveltuvuus erityisopetusta annettaessa. Työnantajan tulee noudattaa omaa käytäntöään johdonmukaisesti huomioiden henkilöstön yhdenvertainen kohtelu.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Hallinto-oikeus on pyytänyt lausuntoa ensinnäkin siitä, onko työnantajalla vapaa harkintavalta itse määritellä se, mikä on tapauksessa soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto erityisopetusta annettaessa. Tältä osin työtuomioistuin toteaa lausuntonaan seuraavaa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ovat olleet yhtä mieltä siitä, että työnantajalla on tapauksessa vapaa harkintavalta määritellä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto erityisopetusta annettaessa. Työtuomioistuimella ei ole aihetta poiketa tästä virka- ja työehtosopimukseen osallisten yhteneväisestä kannasta. Kuten osalliset ovat yhteisesti todenneet, työnantajan on kuitenkin noudatettava omaa käytäntöään soveltuvan tutkinnon määrittelyssä johdonmukaisesti ja tasapuolisesti henkilöstön yhdenvertainen kohtelu huomioiden.
Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarvetta lausua hallinto-oikeuden toisesta kysymyksestä.
Osio C Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö
III PALKKA
7 § Opettajan palkka
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Tuomas Aarto, Risto Lerssi, Sanna Rantala ja Ari Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.
Lausunto on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...