Turun HO 21.11.2019 151303 – Petos

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

B oli tilannut eri verkkokaupoista tuotteita suorittamatta niistä maksua, vaikka tuotteet oli jätetty noutamatta ja ne olivat sittemmin palautuneet lähettäjille. Kysymys siitä, täyttyikö petoksen tunnusmerkistö siitä huolimatta, että tilatut tuotteet olivat palautuneet niiden lähettäjille ja oliko B:n mahdollista vapautua rikosoikeudellisesta vastuusta tehokkaan katumisen nojalla.

VARSINAIS-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 4.12.2018

TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 21.11.2019

TUOMIOLAUSELMA

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta kohtien 2, 6 ja 9–13 osalta.

hovioikeudenneuvos Juha Laaksonen

hovioikeudenneuvos Kari Lahdenperä

hovioikeudenneuvos Virpi Vuorinen

hovioikeuden esittelijä Mikael Pulkkinen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

– – –

4.11.2016 Turku

A ja B ovat yhdessä hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä saaneet D:n lähettämään heille yhteensä 215 euron arvoisen Sony Zperia E5 -älypuhelimen.

Tuote on toimitettu tilaajille, mutta he eivät ole noutaneet tilausta postista, jolloin se on palautunut lähettäjälle.

Syyttäjän vaihtoehtoinen rangaistusvaatimus:

Teonkuvaus kuten yllä.

8.11.2016 Turku

A ja B ovat yhdessä hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä saaneet E:n lähettämään heille yhteensä 361,05 euron arvoisen tuotelähetyksen.

A ja B ovat yhdessä tilanneet C:n nimissä esiintyen — verkkokaupasta yhteensä 361,05 euron arvosta tuotteita. Tilausta tehdessään A ja B ovat salanneet huonon maksukykynsä ja toisen nimellä esiintyen erehdyttäneet verkkomyyntiyrityksen lähettämään heille tuotteita, joita he eivät ole maksaneet, eikä heillä ole ollut aikomustakaan niitä maksaa.

A ja B ovat yhdessä hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä saaneet F:n lähettämään heille yhteensä 163,85 euron arvosta tuotteita.

A ja B ovat yhdessä tilanneet C:n nimissä esiintyen — verkkokaupasta kynttilöitä, sukkia, kaksi käsilaukkua ja naisten saappaat yhteensä 163,85 euron arvosta. Tilausta tehdessään A ja B ovat salanneet huonon maksukykynsä ja toisen nimellä esiintyen erehdyttäneet verkkomyyntiyrityksen lähettämään heille tuotteita, joita he eivät ole maksaneet, eikä heillä ole ollut aikomustakaan niitä maksaa.

Tuotteet on toimitettu tilaajille, mutta he eivät ole noutaneet tilausta postista, jolloin se on palautunut lähettäjälle.

11.11.2016 Turku

A ja B ovat yhdessä hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä G:n lähettämään heille yhteensä 188,50 euron arvoisen tuotelähetyksen.

13.11.2016 Turku

A ja B ovat yhdessä hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä saaneet H:n lähettämään heille yhteensä 86,60 euron arvoisen tuotelähetyksen.

A ja B ovat yhdessä tilanneet C:n nimissä esiintyen — verkkokaupasta yhteensä 86,60 euron arvosta kosmetiikkatuotteita. Tilausta tehdessään A ja B ovat salanneet huonon maksukykynsä ja toisen nimellä esiintyen erehdyttäneet verkkomyyntiyrityksen lähettämään heille tuotteita, joita he eivät ole maksaneet, eikä heillä ole ollut aikomustakaan niitä maksaa.

A ja B ovat yhdessä hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä saaneet E:n lähettämään heille yhteensä 175 euron arvoisen tuotelähetyksen.

A ja B ovat yhdessä hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä saaneet E:n lähettämään heille yhteensä 227,10 euron arvoisen tuotelähetyksen.

A ja B ovat yhdessä tilanneet C:n nimissä esiintyen — verkkokaupasta yhteensä 227,10 euron arvosta tuotteita. Tilausta tehdessään A ja B ovat salanneet huonon maksukykynsä ja toisen nimellä esiintyen erehdyttäneet verkkomyyntiyrityksen lähettämään heille tuotteita, joita he eivät ole maksaneet, eikä heillä ole ollut aikomustakaan niitä maksaa.

Käräjäoikeus oli katsonut näytetyksi, että tilaukset kohdissa 2, 6 ja 9–13 oli tehnyt B ja että B oli menettelyllään syyllistynyt näissä kohdissa petoksiin.

Käräjäoikeus oli perustellut ratkaisuaan sillä, että rikoslain esitöiden ja oikeuskäytännön mukaan petoksen tunnusmerkistön mukaisena taloudellisena vahinkona voidaan pitää jo realisoituneen vahingon ohella myös sellaista tilannetta, jossa taloudellisen määräämistoimen hetkellä syntyy huomioon otettava vaara vahingon aiheutumisesta. Käräjäoikeus oli ottanut rangaistuksen mittaamisessa huomioon sen seikan, että B:n tilaamat tuotteet olivat sittemmin palautuneet lähettäjilleen.

Syyksi luetut rikokset

2. Petos

4.11.2016

Rikoslaki 36 luku 1 §

6. Petos

8.11.2016

9. Petos

11.11.2016

10. Petos

11. Petos

13.11.2016

12. Petos

13. Petos

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 1–2, 6, 8–13, 15–23, 25

60 päivää vankeutta

Rangaistusta alentavana on otettu huomioon:

– Varsinais-Suomen käräjäoikeus 1.3.2018, ratkaisu 110835

käräjätuomari Kari Laine

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Varsinais-Suomen käräjäoikeus 4.12.2018 nro 153905

Asia

Petos

Valittaja

B

Vastapuoli

Kihlakunnansyyttäjä – – –

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

B on vaatinut muun ohessa, että syytteet kohdissa 2, 6 ja 9–13 hylätään. – – –

Perusteinaan B on kohtien 2, 6 ja 9–13 osalta lausunut, ettei hän ole tehnyt näissä kohdissa kerrottuja tilauksia. Mainittujen kohtien asianomistajille ei ole syntynyt taloudellista vahinkoa, koska tekijä ei ole noutanut tilauksia postista ja on siten estänyt tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen.

Vastaus

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään. Perusteenaan syyttäjä on lausunut, ettei B ollut ryhtynyt aktiivisiin toimiin tekemiensä tilausten peruuttamiseksi, joten kysymys ei ole tehokkaasta katumisesta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut kohtien 2, 6 ja 9–13 osalta

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut näytön arvioinnin osalta kohdissa 2, 6 ja 9–13 sekä katsoo näytetyksi, että kohdissa kerrotut tilaukset on tehnyt B. Asiassa tulee siten arvioitavaksi, onko B:n menettely ollut rangaistavaa petosrikoksena vai onko kysymyksessä rikoslain 5 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu tehokas katuminen.

Rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan petokseen syyllistyy se, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.

Säännöstä koskevien esitöiden mukaan taloudellinen vahinko on ymmärrettävä rahan tai tavaran tappiota laajempana käsitteenä. Vahinko voisi ilmetä joko varallisuuden suoranaisena vähentymisenä tai taloudellisen edun saamatta jäämisenä. Jo rahan tai tavaran tappion syntymisen välitön vaarakin saattaa usein merkitä sellaista taloudellisen aseman heikentymistä, että sitä voidaan pitää tunnusmerkistössä tarkoitettuna taloudellisena vahinkona, vaikka lopullinen tappio ei vielä olisikaan syntynyt. (HE 66/1988 vp s. 132-133)

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että taloudellisen vahingon syntymisen välitön vaara, jollaisena voidaan pitää myös väliaikaisen tappion vaaraa, voi jo merkitä petoksen tunnusmerkistössä tarkoitetun taloudellisen vahingon syntymistä. Tästä on katsottu seuraavan, että esimerkiksi tilanteessa, jossa maksukyvytön henkilö tilaa tavaraa laskua vastaan maksuajalla ilman, että maksuvelvoitetta on aikomustakaan täyttää, petoksen tunnusmerkistö täyttyy jo sopimuksen solmimisen jälkeen tavarantoimittajan toimitettua tavaran eli tehtyä määräämistoimen, eikä vasta silloin, kun lasku erääntyy maksettavaksi. (Lappi-Seppälä, Tapio ym.: Rikosoikeus, 2019, 24. RL 36: Petos ja muu epärehellisyys)

$15b

Kohtien 2, 6 ja 9–13 asianomistajat ovat B:n tekemän tilauksen perusteella toimittaneet tämän tilaamat tuotteet B:n antamien yhteystietojen mukaisesti. Antamalla asianomistajille virheellisiä tietoja maksukyvystään ja -aikeistaan B on aloittanut petosrikoksen tunnusmerkistöön kuuluvan erehdyttämisen. Kun tilaukset on toimitettu, myös määräysvalta tuotteista on siirtynyt asianomistajilta B:lle. B:lle on puolestaan syntynyt velvollisuus maksaa tuotteet, vaikka B:llä ei esitetyn näytön perusteella ole ollut tarkoituskaan täyttää tätä velvollisuuttaan. B ei myöskään ole omin aktiivisin toimin muutoinkaan pyrkinyt peruuttamaan näitä toisen henkilön nimissä tekemiään tilauksia.

B:n menettely on aiheuttanut asianomistajille petosrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitetun välittömän taloudellisen vahingon syntymisen vaaran jo siinä vaiheessa, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt B:lle, vaikka tilatut tuotteet ovatkin sittemmin palautuneet asianomistajille. Koska petosrikoksen tunnusmerkistö on jo tullut täytetyksi, B ei voi vapautua rikosoikeudellisesta vastuustaan tehokkaan katumisen perusteella. Tuotteiden noutamatta jättäminen voidaan sen sijaan ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa, minkä käräjäoikeus on jo riittävässä määrin tehnyt, koska asianomistajille ei tuotteiden palautumisen vuoksi ole aiheutunut merkittävää taloudellista vahinkoa. Käräjäoikeuden tuomiota ei syyksilukemisen osalta ole edellä lausutuilla perusteilla syytä muuttaa.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

2. PETOS

2. PETOKSEN YRITYS

6. PETOS

6. PETOKSEN YRITYS

9. PETOS

9. PETOKSEN YRITYS

10. PETOS

10. PETOKSEN YRITYS

11. PETOS

11. PETOKSEN YRITYS

12. PETOS

12. PETOKSEN YRITYS

13. PETOS

13. PETOKSEN YRITYS

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Selostus asiasta käräjäoikeudessa