Vaasan HO 21.06.2016 303 – Osakeyhtiö

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys siitä, oliko osakeannissa merkittäviksi annettujen osakkeiden merkintähinta maksettu osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta. Kysymys myös siitä, olivatko osakkeiden merkitsijät näyttäneet, että apporttiomaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle, vai oliko puuttuva määrä maksettava yhtiölle rahassa.

Osakeyhtiölaki 9 luku 12 §

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 18.3.2014 nro 2485

$d5

Käräjäoikeus on katsonut, että A:n ja B Oy:n tekemän X Oy:n osakkeiden merkinnän ehtona on ollut se, että X Oy ostaa Y Oy:n osakkeet A:lta ja B Oy:ltä. Kyse on ollut osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentin mukaisesta tapauksesta. X Oy:n osakeannissa osakkeita merkinneiden A:n ja B Oy:n on osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 2 momentin perusteella tullut näyttää, että niiden apporttiomaisuudella maksamien osakkeiden osalta apporttiomaisuudella on ollut sitä koskevaa maksua vastaava arvo X Oy:lle. Käräjäoikeus on katsonut näytetyksi, että Y Oy:n osakkeilla on 26.9.2008 ollut kauppasopimuksessa määritetty arvo. Sen sijaan 1.1.2009 Y Oy:n osakkeen arvo on käräjäoikeuden mukaan ollut 296,68 euroa kappaleelta eli kauppahintaa pienempi.

Käräjäoikeus on, konkurssipesän kanteen enemmälti hyläten, velvoittanut A:n suorittamaan konkurssipesälle osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n mukaisena puuttuvana merkintähintana yhteensä 936.846,58 euroa korkoineen ja B Oy:n 185.797,62 euroa korkoineen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Ilkka Ylönen.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

A on valituksessaan vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin konkurssipesän kanne häneen kohdistettuna on hyväksytty.

X Oy:n konkurssipesä on vaatinut, että A:n valitus hylätään. Konkurssipesä on omassa valituksessaan vaatinut, että sen osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n nojalla esittämät vaatimukset hyväksytään kokonaan.

Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

—

$d7

Osakeyhtiölain 9 luvun 12 § sisältää säännökset apporttiomaisuudella eli muulla omaisuudella kuin rahalla tapahtuvasta osakkeen maksamisesta osakeannissa. Pykälän 1 momentin mukaan tällaisella omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Pykälän 2 momentissa säädetään apporttiehdon mainitsemisesta osakeantipäätöksessä samoin kuin selvityksestä, jossa yksilöidään apporttiomaisuus sekä selvitetään sen arvostamiseen vaikuttavat seikat ja arvostamisessa noudatetut menetelmät. Jos viimeksi mainitun momentin säännöksiä ei ole noudatettu, merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa. Apporttisääntelyn tarkoituksena on suojata osakkeenomistajia ja velkojia turvaamalla täysi maksu osakkeesta yhtiölle. Apporttiomaisuutta koskevilla muodollisuuksilla pyritään tässä tarkoituksessa edesauttamaan omaisuuden oikeaa arvostamista (HE 109/2005 vp s. 46).

Jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, hankintaan sovelletaan osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentin mukaan vastaavasti, mitä maksusta apporttiomaisuudella säädetään. Säännös on tarpeen, kuten osakeyhtiön perustamista koskeva saman lain 2 luvun 6 §:n 3 momentin säännös, jotta apporttisäännöksiä ei voida kiertää tällaisilla sopimusjärjestelyillä (HE 109/2005 vp s. 46). Osakeannissa säännös voi tulla sovellettavaksi sekä niin sanottuun esiapporttiin että jälkiapporttiin (HE 109/2005 vp s. 109).

Oikeuskirjallisuudessa yhtenä esimerkkinä tilanteesta, jossa osakkeiden maksun voidaan mahdollisesti katsoa tapahtuvan osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, on mainittu yrityskauppojen yhteydessä esiintyvä niin sanottu

-järjestely, jossa osakkeiden myyjä kaupanteon yhteydessä sitoutuu sijoittamaan ainakin osan myymiensä osakkeiden kauppahinnasta takaisin ostajayhtiöön (Airaksinen – Pulkkinen – Rasinaho: Osakeyhtiölaki I 2010, 2. painos, s. 709 – 710).

Professorit C ja D ovat konkurssipesän käräjäoikeudelle jättämässä kirjallisessa selvityksessä arvioineet, että käsillä olevassa tapauksessa kyse on ollut varsin tavanomaisesta peitellystä tai salatusta osakkeiden apporttimerkinnästä, joka toteutetaan erinäisin sopimusjärjestelyin ja jonka estämiseksi osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentin säännös on nimenomaisesti tarkoitettu.

$dc

$dd

A on väittänyt, että asiaa tulisi arvioida takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain periaatteiden mukaisesti. Hovioikeus toteaa, ettei sillä seikalla, että osakeyhtiölle kuulunut oikeus vaatia täyttä suoritusta osakkeittensa merkintähinnan maksusta on siirtynyt sen konkurssipesälle, ole lähtökohtaisesti mitään merkitystä osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n säännöksiä sovellettaessa. Osakeyhtiölain esitöissä on nimenomaisena esimerkkinä tilanteesta, jossa pykälän 2 momentin säännöstä vastaava osakeyhtiölain 2 luvun 6 §:n 2 momentin säännös voi käytännössä tulla sovellettavaksi, mainittu tilanne, jossa yhtiön konkurssipesä väittää apporttiomaisuudella tapahtunutta osakkeen maksua riittämättömäksi ja vaatii merkitsijältä puuttuvaa määrää (HE 109/2005 vp s. 46). Kyse on siten apporttisäännösten kiertämisen estämiseksi säädettyjen osakeyhtiölain säännösten soveltamisen tyyppitapauksesta.

Näillä perusteilla hovioikeus päätyy samaan johtopäätökseen kuin käräjäoikeus siltä osin kuin se on katsonut, että A ja B Oy ovat maksaneet 26.9.2008 ja 1.1.2009 merkitsemiensä X Oy:n osakkeiden merkintähintaa osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Y Oy:n osakkeiden arvo luovutushetkillä 26.9.2008 ja 1.1.2009

$de

Osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan apporttiomaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Säännös vastaa saman lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin säännöstä (HE 109/2005 vp s. 109), joka puolestaan vastaa aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain (734/1978) 2 luvun 4 §:n (145/1997) 4 momentin säännöstä (HE 109/2005 vp s. 45). Viimeksi mainitun lainkohdan säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 89/1996 vp s. 52) mukaan apporttiomaisuudella on oltava taloudellista arvoa nimenomaan vastaanottavan yhtiön kannalta. Vastaanottavan yhtiön kannalta taloudellista arvoa on lähinnä likvidillä rahoitusomaisuudella sekä yhtiön varsinaisen tuotantoprosessin kannalta käyttökelpoisella omaisuudella. Tehdyn työn, esimerkiksi tuotekehityksen osalta apporttiomaisuutena voidaan ottaa huomioon vain työn tulos eli lopputuotteen arvo eikä sen saavuttamisesta aiheutuneita kustannuksia. Apporttiomaisuuden arvo yhtiölle on arvioitava tapauskohtaisesti.

Osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 2 momentissa säädetään puolestaan velvollisuudesta ottaa osakeantipäätökseen selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus sekä selvitetään arvostamiseen vaikuttavat seikat ja arvostamisessa noudatetut menetelmät. Selvitys vastaa sisällöltään perustamissopimukseen 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan otettavaa selvitystä (HE 109/2005 vp s. 109). Vaatimukset tällaisen selvityksen sisällöstä vastaavat lain esitöiden mukaan asiallisesti paljolti sitä, mitä aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain (734/1978) 2 luvun 4 §:n (145/1997) 2 ja 3 momentissa sekä 4 a §:n (145/1997) 1 momentin 1 – 3 kohdissa säädettiin osakeyhtiön perustamiskirjan liitteistä ja riippumattoman asiantuntijan lausunnosta (HE 109/2005 vp s. 45).

Viimeksi mainittujen lainkohtien säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 89/1996 vp s. 52 – 55) on korostettu yhtiöön tulevan omaisuuden arvioimista mahdollisimman puolueettomasti. Osakeyhtiölain 2 luvun 4 a §:n (145/1997) 1 momentin mukaisessa arviointitehtävässä toimivan yhden tai useamman hyväksytyn tilintarkastajan on tullut täyttää tietyt kelpoisuus-, asiantuntemus- ja riippumattomuusvaatimukset, ja tällaiselta riippumattomalta asiantuntijalta on vaadittu erityistä esteettömyyttä suhteessa yhtiölle tulevaan omaisuuserään ja sen luovuttajaan.

$e0

$e1

Hovioikeus katsoo, että edellä mainitut, apporttiomaisuuden arvostamisessa edellytetyt vaatimukset on perusteltua ottaa näytön arvioinnissa soveltuvin osin huomioon, kun harkitaan, ovatko osakkeiden merkitsijät täyttäneet apporttimenettelyn laiminlyönnistä seuraavan todistustaakkansa yhtiölle apporttina luovuttamansa omaisuuden luovutushetken arvosta. Näytön arvioinnissa on näin ollen kiinnitettävä huomiota sekä kyseisen omaisuuden arvostamiseen vaikuttaviin seikkoihin että niihin menetelmiin, joita sitä arvostettaessa on käytetty. Vailla merkitystä ei ole sekään, miten objektiivista ja puolueetonta arvioinnin voidaan katsoa olevan.

$e3

Konkurssipesän esittämässä asiantuntijalausunnossa on annettu selvitys Y Oy:n osakkeiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista ja niiden arvostamisessa noudatetuista menetelmistä ottaen huomioon myös Y Oy:n osakekaupan myötä X Oy:lle realisoituvien liiketoimintasynergioiden taloudellinen arvo eli A:n väittämä strateginen merkitys X Oy:lle. Lausunnon mukaan Y Oy:n osakkeet ovat olleet arvottomia. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aiheen epäillä lausunnon laatineen kauppatieteiden maisteri S:n asiantuntemusta tai hänen suorittamansa arvioinnin objektiivisuutta. Myös A:lla ja B Oy:llä olisi ollut tilaisuus ja määrällisesti huomattavat oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa huomioon ottaen myös mahdollisuus hankkia vastaavanlaiseen asiantuntemukseen perustuvaa vastanäyttöä Y Oy:n osakkeiden arvosta. Sellaista todistelua ei kuitenkaan ole esitetty.

A ja B Oy eivät siten ole vastoin konkurssipesän esittämää todistelua näyttäneet, että X Oy:lle apporttiomaisuutena luovutetuilla Y Oy:n osakkeilla olisi luovutushetkillään 26.9.2008 ja 1.1.2009 ollut osaksikaan osuuttaan A:n ja B Oy:n merkitsemien X Oy:n osakkeiden merkintähinnan maksusta vastaavaa arvoa X Oy:lle. Konkurssipesän vaatimukset puuttuvan merkintähinnan maksamisesta rahalla on sen vuoksi kokonaisuudessaan hyväksyttävä.

Tuomiolauselma

A:n valitus hylätään.

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon X Oy:n konkurssipesän valituksen johdosta:

B Oy velvoitetaan suorittamaan konkurssipesälle osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n nojalla puuttuvana merkintähintana käräjäoikeuden tuomitseman määrän, 185.797,62 euroa, lisäksi 459.971,38 euroa eli yhteensä 645.768 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 29.5.2011 lukien.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Kaija Suvilehto-Nieminen, Antti Vaittinen ja Hagar Nordström. Valmistelijana on toiminut viskaali Aleksi Rantanen.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu hovioikeudessa

Onko kyse ollut osakeyhtiölain 9 luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetusta järjestelystä

Tarkastelun lähtökohdat

reinvestment

Hovioikeuden johtopäätökset

Yleistä apporttiomaisuuden arvostamisesta