Vaasan HO 31.10.2024 137816 – Murhan yritys

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Hovioikeus arvioi esitettyä näyttöä samoin kuin käräjäoikeus ja katsoi, ettei vastaaja B:n syyllisyydestä murhan yritykseen jäänyt varteenotettavaa epäilyä. B:n on näytetty tarkoittaneen vakaasti harkiten tappaa entisen avopuolisonsa A:n törmäämällä A:n kuljettamaan ajoneuvoon seurauksin, että ajoneuvo on suistunut tieltä, sekä välittömästi tämän jälkeen lyömällä isolla villaveitsellä neljä kertaa A:ta ylävartalon alueelle.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 1.11.2023 NRO 143533

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Aluesyyttäjä G

B

A

C

D

E

F

Murhan yritys

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Lähestymiskiellon rikkominen

5560/R/0019213/22

Rikoslaki 16 luku 9a §

31.05.2022 Vantaa

B on rikkonut Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden 31.1.2022 lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa olla ottamatta yhteyttä, seuraamatta ja tapaamatta A:ta. B on seurannut A:ta autollaan, pysähtynyt samaan paikkaan A:n kanssa ja ottanut kyytiinsä osapuolten yhteisen lapsen.

2. Lähestymiskiellon rikkominen

5500/R/0003433/23

22.01.2023 Helsinki

B on rikkonut Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden 31.1.2022 lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa olla tapaamatta A:ta tulemalla sovittua ajankohtaa aiemmin hakemaan puolisoiden lasta. Tilanne on päättynyt syytekohdassa 3 mainitulla tavalla.

3. Pahoinpitely

Rikoslaki 21 luku 5 § 1

B on tehnyt A:lle ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä puhelimella päähän aiheuttaen vertavuotavan haavan.

4. Viestintärauhan rikkominen

5500/R/0006060/23

Rikoslaki 24 luku 1a §

31.01.2023 – 06.02.2023 Helsinki

B on lähettänyt toistuvasti häirintätarkoituksessa viestejä tai soittanut entiselle puolisolleen A:lle siten, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan tälle huomattavaa häiriötä tai haittaa. B on lähettänyt useita kymmeniä viestejä sekä soittanut puheluita. A on estänyt yhteydenotot.

5. Laiton uhkaus

Rikoslaki 25 luku 7 §

B on uhannut A:ta rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. B on uhannut viesteillä A:ta väkivallalla ja keuhkoihin puukottamisella.

6. Laiton uhkaus

5500/R/0007198/23

08.02.2023 Helsinki

B on uhannut A:ta rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. B on uhannut puhelimessa A:ta puukottamisella ja ampumisella sekä uhkaamalla toisen henkilön tulevan pahoinpitelemään A:n. Osapuolten välit ovat olleet riitaisat ja B on kohdistanut A:han väkivaltaa aiemmin.

7. Laiton uhkaus

5590/R/0013314/23

01.05.2023 – 24.05.2023 Lahti

B on uhannut A:ta rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä on ollut perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. B on uhannut A:ta tappamisella ja puukottamisella. B on 1.5.2023 puhelussa sanonut tappavansa A:n sekä tämän läheiset.

Ottaen huomioon osapuolten riitaisat välit A:lla on ollut perusteltu syy pelätä oman turvallisuutensa puolesta.

8. Lähestymiskiellon rikkominen

01.05.2023 – 24.05.2023 Vantaa

B on rikkonut Helsingin käräjäoikeuden 17.2.2023 lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa olla ottamatta yhteyttä A:han. B on puhelussa sanonut tappavansa A:n.

9. Laiton uhkaus

5560/R/0019994/23

07.06.2023 Vantaa

B on uhannut A:ta rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. B on uhannut A:ta tappamisella TikTok-livessä. Ottaen huomioon osapuolten riitaisat välit on A:lla ollut syy pelätä.

10. Lähestymiskiellon rikkominen

B on rikkonut Helsingin käräjäoikeuden 17.2.2023 lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa olla ottamatta yhteyttä A:han. B on TikTok-livessä sanonut tappavansa A:n.

11. Pahoinpitely

5500/R/0029719/23

18.06.2023 Helsinki

C on tehnyt ruumiillista väkivaltaa tyttärelleen A:lle lyömällä tätä ratsupiiskalla useita kertoja huoltoasemalla aiheuttaen ruhjeita käsiin ja selkään.

12. Pahoinpitely

A on tehnyt ruumiillista väkivaltaa F:lle repimällä hiuksista ja kaulasta sekä lyömällä nyrkillä huoltoasemalla. A:n menettelystä on aiheutunut veriruhjetta ja mustelmaa ylävartalon alueelle, kasvoihin ja päähän.

13. Pahoinpitely

B on tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle lyömällä useita kertoja nyrkillä kasvoihin, potkaisemalla polvellaan A:ta kaksi kertaa kasvoihin, potkimalla vartaloon ja kaasuttamalla A:n kasvoille pippurikaasua. B:n menettelystä on aiheutunut A:lle ruhjetta, mustelmaa ja silmänpohjan murtuma.

14. Lähestymiskiellon rikkominen

B on rikkonut Helsingin käräjäoikeuden 17.2.2023 lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa olla tapaamatta A:ta tai muuten ottaa yhteyttä tai sitä yrittää. B on saapunut huoltoasemalle piilottamaan A:n autoon jäljittimen seuratakseen tätä sekä pahoinpitelemään A:ta.

15. Lievä ampuma-aserikos

Rikoslaki 41 luku 3 §

Ampuma-aselaki 55 a §

B on ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan luvatonta kaasusumutinta. Ottaen huomioon rikoksen kohteena olleen esineen laatu teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

16. Murhan yritys

5680/R/0026166/23

Rikoslaki 21 luku 2 § 2

19.06.2023 Jyväskylä

B on yrittänyt tappaa entisen avopuolisonsa A:n. B on asentanut A:n auton rakenteisiin 18.6.2023 laitteen, jonka avulla on voinut seurata A:n liikkumista autollaan. B on 18.6.2023 lähtenyt pääkaupunkiseudulta Lahteen ja 19.6.2023 Lahdesta Jyväskylään seuraten A:ta.

B on illalla 19.6.2023 lähtenyt seuraamaan Vaajakosken ABC:ltä A:n kuljettamaa autoa, jossa D on ollut matkustajana apukuljettajan paikalla, tietäen molempien olevan autossa. B on valtatiellä numero 4 puskenut/törmännyt autollaan A:n autoa 100 kilometrin tuntinopeudessa tienpinnan ollessa märkä sateesta tarkoituksenaan suistaa A ja D tieltä siten, että he menehtyisivät ulosajon seurauksena. A:n kuljettama auto on lähtenyt kovaan luisuun, pyörähtänyt tiellä ainakin kerran akselinsa ympäri ja suistunut kovassa vauhdissa vastaantulevan liikenteen kaistan yli pyörivän liikkeen jatkuessa edelleen nopeuden ollessa arviolta 80 kilometriä tunnissa. Ajoneuvo on suistunut ulos ajoradalta perä edellä kulkusuunnassaan vasemmalle puolelle kierähtäen ojan pientareella vielä keula kulkusuuntaan päin.

Pyörimisliike on pysähtynyt ojan vastapenkkaan törmäämisen johdosta ja auton kulku pysähtynyt ainakin osittain vanteisiin kertyneen maa-aineksen aiheuttaman kitkan sekä vasemman eturenkaan irtoamisen johdosta. Ajoneuvo ei ole ollut A:n hallittavissa B:n puskemisen jälkeen. D on lyönyt päänsä auton tuulilasiin törmäyksen johdosta. Ajokeli on ollut tapahtuma-aikaan huono sateen aiheuttaman tienpinnan liukkauden vuoksi.

B on pysäyttänyt kuljettamansa auton A:n auton viereen, noussut autostaan kädessään sahalaitainen 40-50 senttimetriä pitkä veitsi, ja tullut puukottamaan matkustajan paikalta nousevaa D:tä. D on päässyt pakenemaan. B on palannut autolle ja iskenyt pakoon pyrkivää A:ta veitsellä käsivarteen, epäkkääseen ja selkään, yhteensä neljä kertaa. A:han kohdistuneen menettelyn jälkeen B on paennut autollaan tekopaikalta. B on otettu pian pakenemisen jälkeen kiinni poliisin toimesta syytekohdassa 21 mainitusti.

B:n menettelystä on aiheutunut A:lle kaksi 7 senttimetriä syvää pistohaavaa oikean lapaluun alapuolelle, epäkkääseen kaulan lähelle 3 senttimetriä syvä pistojälki sekä käsivarteen laaja haavauma ulottuen lihasfaskiatasoon. Vammat sijaitsevat asianomistajan ylävartalon alueella elintärkeiden elinten ja suonien (mm. sydän, keuhkot ja kaulavaltimot) läheisyydessä. Teko on tieltä suistamisen osalta jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, koska asianomistajan kuljettama auto ei ole suistumisen johdosta osunut tienpientareella oleviin louhoskiviin, auto ei ole vaurioitunut merkittävästi eikä asianomistaja ole iskeytynyt autosta ulos.

Puukotuksen osalta teko on jäänyt yritykseksi, koska veitsen iskut eivät ole lävistäneet A:n elintärkeitä elimiä tai valtimoita.

Teko on tehty vakaasti harkiten. B on uhannut A:n henkeä toistuvasti vuoden 2023 aikana ja suunnitellut tämän tappamista puukottamalla A:ta keuhkoihin. B on asentanut edellisenä päivänä A:n autoon seurantalaitteen, jonka avulla on pystynyt seuraamaan A:n liikkumista. B on seurannut A:ta pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen toteuttaakseen teon ja varustautunut tekovälinein. B:llä on ollut teon kestäessä aikaa toisin toimimiseen. B on ensin pyrkinyt tappamaan suistamalla asianomistajan auton tieltä ja tämän epäonnistuttua vielä jäänyt puukottamaan asianomistajaa ja tämän seurassa ollutta D:tä. B:n menettely on kokonaisuudessaan osoittanut vakaata harkintaa.

Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon edellä esitetyn lisäksi teon kohdistuminen entiseen puolisoon, jonka kanssa tällä on yhteinen lapsi, raaka ja julma tekotapa, teon motiivi mustasukkaisuus/kosto sekä menettelyn potentiaalinen vaarallisuus muille tienkäyttäjille.

Mikäli rikosta ei katsottaisi tehdyksi vakaasta harkinnasta, tulee seikat, joihin on vedottu kvalifiointiperusteen yhteydessä, ottaa huomioon teon kokonaistörkeyden arvioinnissa.

Vaihtoehtoinen vaatimus

TÖRKEÄ PAHOINPITELY

Rikoslaki 21 luku 6 § 1:1 ja 3-kohdat

B on tehnyt entiselle avopuolisolleen ruumiillista väkivaltaa edellä mainituin tavoin.

B on käyttänyt teossa teräasetta eli veistä. B on yrittänyt aiheuttaa A:lle vaikean ruumiinvamman tai hengenvaarallisen tilan suistamalla tämän tieltä autollaan. Rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon B:n menettelyn kohdistuminen lapsensa äitiin, useamman kvalifiointiperusteen täyttyminen, teon suunnitelmallisuus sekä menettelyn vaarallisuus muiden tienkäyttäjien näkökulmasta.

17. Tapon yritys

Rikoslaki 21 luku 1 § 2

B on yrittänyt tappaa D:n. B on asentanut A:n auton rakenteisiin 18.6.2023 laitteen, jonka avulla on voinut seurata A:n liikkumista autollaan. B on tullut 19.6.2023 Vantaalta Jyväskylään seuraten A:ta.

$1b2

B on pysäyttänyt autonsa A:n auton viereen, noussut omasta autostaan kädessään sahalaitainen, 40-50 senttimetriä pitkä veitsi, ja tullut puukottamaan matkustajan paikalta nousevaa D:tä. D on päässyt juoksemaan pakoon eikä B ole tavoittanut pakenevaa D:tä.

Teko on tieltä suistamisen osalta jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, koska A:n kuljettama auto ei ole vaurioitunut suistumisen johdosta tai osunut tienpiennarkiviin eikä asianomistaja ole iskeytynyt autosta ulos. Puukotuksen osalta teko on jäänyt yritykseksi, koska D on päässyt pakenemaan B:tä.

TÖRKEÄ PAHOINPITELY tai sen yritys

Rikoslaki 21 luku 6 § 1:1-3-kohdat

B on käyttänyt tai yrittänyt käyttää teossa teräasetta eli veistä. B on yrittänyt aiheuttaa D:lle vaikean ruumiinvamman tai hengenvaarallisen tilan suistamalla tämän tieltä autollaan. Rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon raaka ja julma tekotapa B:n suistaessa asianomistajat ensin tieltä autollaan ja vielä tämän jälkeen yrittämällä puukottaa D:tä sekä menettelyn vaarallisuus muiden tienkäyttäjien näkökulmasta.

VAIHTOEHTOINEN VAATIMUS SYYTEKOHDASSA 17.

Vaihtoehtoisesti vaadin B:lle rangaistusta seuraavasti:

LAITON UHKAUS

B on uhannut D:tä veitsellä puukottamisella edellä mainitussa tilanteessa, jossa D:llä on ollut perusteltu syy pelätä omasta tai toisen puolesta henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa ottaen huomioon edellä mainittu kolari ja tekoväline.

18. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen

Rikoslaki 23 luku 2 §

Tieliikennelaki 3 §, 20 §

B on kuljettaessaan E:n omistamaa henkilöautoa GOE-284 illalla valtatiellä numero 4 tahallaan rikkonut tieliikennelakia rikoslain 23 luvun 2 §:n 1 momentin 1-3-kohtiin rinnastettavalla tavalla puskemalla A:n kuljettamaa autoa ZTI-351 syytekohdassa 16 mainitulla tavalla 100 kilometrin tuntinopeudessa. E:n auton oikea etuosa ja A:n auton vasen takaosa ovat vaurioituneet törmäyksen johdosta. A:n autoon on lisäksi aiheutunut rengasvaurio tieltä suistumisen johdosta. Teko on ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle.

19. Lähestymiskiellon rikkominen

B on rikkonut Helsingin käräjäoikeuden 17.2.2023 lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa olla tapaamatta ja olla ottamatta yhteyttä A:han. B on seurannut A:ta autoon asentamansa jäljittimen avulla ja kohdistanut tähän väkivaltaa syytekohdassa 16 mainitulla tavalla.

20. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta

Rikoslaki 23 luku 10 §

Ajokorttilaki 6 §

B on kuljettanut ajokiellon aikana valtatiellä nro 4 henkilöautoa ilman sen kuljettamiseen vaadittavaa ajo-oikeutta.

21. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen

Tieliikennelaki 3 §

B on kuljettaessaan henkilöautoa illalla valtatiellä nro 4 tahallaan rikkonut tieliikennelakia ylittämällä huomattavasti sallitun enimmäisnopeuden käyttäen 199 km/h alueella, jossa suurin sallittu nopeus on ollut 100 km/h. Ajo on tapahtunut B:n paetessa epäillyn henkirikoksen yrityksen tekopaikalta. Tiellä on ollut tapahtuma-aikaan myös muita tienkäyttäjiä. Ajo on päättynyt poliisin pysäytykseen.

B:n menettely on ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle.

– – –

Vastaus

Tuomion perustelut

Tuomiolauselma

Hylätyt syytteet

31.01.2023-06.02.2023

08.02.2023

Syyksi luetut rikokset

31.05.2022

22.01.2023

31.01.2023 – 06.02.2023

01.05.2023 – 24.05.2023

07.06.2023

18.06.2023

19.06.2023

17.1 Pahoinpitely

17.2 Laiton uhkaus

Rangaistusseuraamukset

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 1-4, 7-10, 13-16, 17.1-17.2, 18-21

9 vuotta 6 kuukautta vankeutta

Vapaudenmenetysaika 19.6. – 1.11.2023

käräjätuomari Marko Ek ja lautamiehet.

Ratkaisun julkisuus

Hovioikeuden tuomio on julkinen.

Käräjäoikeus on määrännyt kirjalliset todisteet 8, 22 ja 44 pidettäviksi salassa. Käräjäoikeuden salassapitomääräykset ovat voimassa myös hovioikeudessa. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden pääkäsittelyt on toimitettu yleisön läsnä olematta edellä mainittujen salassa pidettäviksi määrättyjen todisteiden käsittelyn osalta.

Pääkäsittely

Hovioikeus on 9.-12.9.2024 toimittanut asiassa pääkäsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Syyttäjän valitus ja B:n vastaus

on vaatinut, että B tuomitaan rangaistukseen laittomasta uhkauksesta kohdissa 5 ja 6 hovioikeudessa tarkistetun syytteen teonkuvausten mukaisesti. Syyttäjä on lisäksi vaatinut, että rangaistusta joka tapauksessa korotetaan.

5. Laiton uhkaus 31.1.2023-6.2.2023 Helsinki

B on uhannut A:ta rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

B on uhannut viesteillä ja

i A:ta väkivallalla ja keuhkoihin puukottamisella.

6. Laiton uhkaus 8. –

B on helmikuun aikana uhannut puhelimessa sekä

A:ta puukottamisella, ampumisella ja

sekä uhkaamalla toisen henkilön tulevan pahoinpitelemään A:n. Osapuolten välit ovat olleet riitaisat ja B on kohdistanut A:han väkivaltaa aiemmin.

Kohdat 5-6

A on kuulemisessaan kertonut B:n tekemästä uhkaamisesta sekä tammi- että helmikuussa. B on uhannut A:ta sekä viesteissä että suusanallisesti. Syytesidonnaisuuden vuoksi menettelyä ei ole voitu käräjäoikeudessa lukea B:n syyksi.

B on tuomittava vähintään 10 vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus on liian lievä, kun otetaan huomioon murhan yrityksen kohdistuminen B:n entiseen puolisoon ja lapsen äitiin. Istanbulin sopimuksella tulee olla seuraamusta korottava vaikutus KKO 2020:20 oikeusohjeen mukaisesti.

on vaatinut, että syyttäjän valitus hylätään.

Syyttäjän esittämät teonkuvauksen muutokset tulee hylätä kiellettynä syytteen muuttamisena.

B:n valitus ja siihen annetut vastaukset

on vaatinut, että syytteet kohdissa 2, 8 ja 10 lähestymiskiellon rikkomisesta, kohdassa 4 viestintärauhan rikkomisesta, kohdissa 7 ja 9 laittomasta uhkauksesta, kohdassa 16 murhan yrityksestä, kohdassa 17.1 pahoinpitelystä sekä kohdassa 17.2 laittomasta uhkauksesta syytteisiin liittyvine korvausvaatimuksineen hylätään.

Lisäksi B on vaatinut, että kohdassa 16 hänen katsotaan syyllistyneen murhan yrityksen asemesta vain törkeään pahoinpitelyyn ja syyte enemmälti hylätään ja kärsimyksestä tuomittu korvaus alennetaan 3.000 euroon.

Lopuksi B on vaatinut, että hänelle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön virheellisesti ja päätynyt väärään lopputulokseen.

Kohta 2:

B ei ole menetellyt tahallisesti. Kyse on ollut lapseen liittyvästä asiallisesta yhteydenotosta, jonka lähestymiskieltolaki sallii.

Kohta 4:

Viestittely on ollut pitkään molemminpuolista suunsoittoa eikä pelkästään B:n aloitteesta.

Kohta 7:

Viestittely on ollut pitkään molemminpuolista suunsoittoa eikä pelkästään B:n aloitteesta. A:lla ei ole ollut syytä pelätä B:tä.

Kohta 8:

Kohta 9:

B ei ole uhannut A:ta siten, että tällä olisi ollut syytä pelätä. Viestittely on ollut pitkään molemminpuolista suunsoittoa.

Kohta 10:

A on mennyt itse katsomaan jonkun toisen henkilön live-lähetystä, missä B on puhunut lasta koskevista asioista epäasialliseen sävyyn.

Kohta 16:

B:llä ei ole ollut tarkoitustahallisuutta tappaa A:ta. Tilanne on ollut äkkiarvaamaton ja yllättävä, kun autot ovat törmänneet toisiinsa. Huolimatta vaarallisesta tekovälineestä, A:n vammat ovat jääneet lieviksi, eivätkä ne ole vaatineet leikkaushoitoa. Puukoniskut ovat kohdistuneet A:han oikealta sivusuunnasta, eikä siten elintärkeiden elinten alueelle. Veitsen pituus on ollut 40 cm, mutta veitsi on tunkeutunut ihon alle vain noin 7 cm matkalta, mikä osaltaan osoittaa tappamistarkoituksen puuttumista.

Haavojen syvyys on horisontaalista syvyyttä oikealta vasemmalle ihon alla eikä syvyyttä kohdistuen elintärkeisiin elimiin rintarangan alla selkärangasta rintalastaan suuntautuen. Vähäinen verentulo osoittaa, että veitsi on kulkenut ihon alla rasvakudoksessa. Lääkärinlausunto ei täytä vakavan rikoksen edellyttämiä laatuvaatimuksia miltään osin ja siksi sitä tulee tulkita vastaajan eduksi.

B:n teko ei ole keskeytynyt sattumanvaraisen seikan vuoksi. B on itse lopettanut tekonsa huomattuaan, että A:ta on sattunut. B on myös itse tarjoutunut viemään A:n hoitoon. B oli ollut jo autossa todistajan tullessa paikalle.

Sattumanvaraista ei ole ollut myöskään se, että nopea hoito olisi pelastanut A:n hengen, koska vammat eivät ole olleet vakavia. Verenvuoto ei ole ollut voimakasta. A on lisäksi kyennyt kävelemään sisään huoltoasemalle hakemaan vettä ja tupakoimaan.

Teko ei ole myöskään kokonaisuutena arvostellen törkeä. Teko ei ole ollut raaka eikä julma, eikä sitä ole tehty kostona tai mustasukkaisuudesta.

Tekoa ei ole tehty vakaasti harkiten. Taustalla on ollut myrskyisä parisuhteen päättyminen ja molempien osapuolten epäasiallinen kommunikointi. Törmäys ja sen jälkeinen tilanne on kehittynyt ennakoimattomasti ja odottamattomasti. B on myös itse joutunut vaaraan törmäystilanteessa, mutta on saanut pidettyä autonsa tiellä. Törmäys on aiheuttanut kiihtymystilan kaikissa osallisissa. Autossa valmiina olleet veitset eivät osoita surmaamistarkoitusta. Auto ei ole ollut B:n, eikä hän ole etukäteen hankkinut tekovälineitä. B ei ole harkinnut ja suunnitellut tekoa etukäteen. B on seurannut ja kuunnellut A:ta vain saadakseen todisteita häntä vastaan yhteistä lasta koskevassa asiassa.

Tapahtumainkulku törmäyksen jälkeen on jäänyt epäselväksi. Asianomistaja A:n kertomus ei saa tukea muusta näytöstä.

: D:hen kohdistunut pahoinpitely ja laiton uhkaus 19.6.2023

Törmäys ei ole ollut tahallinen. D:llä ei ole ollut turvavyötä käytössään, minkä seurauksena hänelle on aiheutunut vammoja törmäyksestä.

B on ottanut ajoneuvossa jo valmiiksi olleen puukon omaksi suojakseen, koska hänellä on ollut perusteltu syy epäillä, että D:llä on mukanaan ampuma-ase.

B ei ole tahallaan puskenut A:n kuljettamaa autoa. B on ajautunut huonossa ajokelissä liian lähelle A:n kuljettamaa autoa ja A:n äkkinäisten ajoliikkeiden seurauksena ajoneuvot ovat törmänneet.

Rangaistus on liian ankara ottaen huomioon rikosten vahingollisuus ja vaarallisuus sekä yleinen oikeuskäytäntö.

on omasta ja edustamansa If Vahinkovakuutus Oyj:n puolesta vaatinut, että valitus hylätään ja B velvoitetaan korvaamaan valtiolle todistelukustannukset hovioikeudesta.

Käräjäoikeuden tuomio on B:n syyksi luettujen rikosten osalta oikea. Syyttäjä viittaa käräjäoikeuden perusteluihin näiltä osin. Asiassa ei ole ollut kyse asianosaisten yhteisen lapsen hyvinvoinnista huolehtimisesta, vaan B on ollut mustasukkainen ja omistushaluinen A:ta kohtaan. B on jatkanut A:n seuraamista ja häiritsemistä lukuisia kertoja, vaikka lapsi on ollut B:n hoidettavana. Tilanne on kärjistynyt nyt kyseessä oleviin tekoihin, koska A ei ole suostunut alisteiseen asemaan B:hen nähden.

Kohdissa 2, 4 ja 7-10 B on ottanut A:han yhteyttä häirintätarkoituksessa ja uhannut A:ta siten, että hänellä on ollut perusteltu syy pelätä. Osapuolten välillä on ollut voimassa lähestymiskielto, joten B on menettelyllään syyllistynyt lähestymiskiellon rikkomiseen.

Syyttäjä on pääkäsittelyssä

t syytteen 7 teonkuvausta vastaamaan tekoaikaa seuraavasti: B on 1.5.2023 -24.5.2023 puhelussa sanonut tappavansa A:n sekä tämän läheiset.

Kohdissa 16-18 syyttäjä viittaa tahallisuuden, kokonaistörkeyden ja vakaan harkinnan osalta käräjäoikeuden tuomion perusteluihin (s. 131-145). Asiassa esitetty näyttö tukee yksiselitteisesti B:n syyllisyyttä. Mikäli B:n ei katsota kohdassa 16 toimineen vakaasta harkinnastaan, tulee B:n menettely lukea syyksi ensisijaisesti tapon yrityksenä ja toissijaisesti törkeänä pahoinpitelynä.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja päätynyt oikeaan lopputulokseen syyksilukemisen, rangaistusseuraamuksen ja vahingonkorvausten osalta.

on vaatinut, että B:n valitus hylätään.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein ja on päätynyt oikeaan lopputulokseen.

Kohdassa 17.1 B:n kuljettama ajoneuvo on riidattomasti törmännyt ajoneuvoon, jonka kyydissä D on ollut. Menettely täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Kohdassa 17.2 B:n itsensä myöntämä menettely täyttää D:hen kohdistuneen laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. D:llä on ollut perusteltu syy pelätä tilanteessa.

A:n vastavalitus ja B:n vastaus

on vaatinut, että B tuomitaan laittomasta uhkauksesta kohdissa 5 ja 6 syyttäjän valituksessaan tarkentaman teonkuvauksen mukaisesti

A on kertonut kuulemisessaan B:n uhkailuista sekä tammi- että helmikuussa. B on uhannut A:ta suusanallisesti ja lähettämissään viesteissä.

on vaatinut, että vastavalitus hylätään.

Käräjäoikeus on arvioinut asiassa esitetyn näytön oikein kohdissa 5 ja 6. Teonkuvauksen muutoksessa on kyse kielletystä syytteen muuttamisesta.

Todistelu ja riidattomat seikat

Hovioikeudessa on esitetty sama kirjallinen todistelu kuin käräjäoikeudessa (tuomion s. 18-20) lukuun ottamatta ensihoitokertomusta 18.6.2023 ja tehty katselmus rikoksentekovälineenä kohdassa 16 käytettyyn villaveitseen. Lisäksi uusina kirjallisina todisteina on esitetty asianomistajan OmaKanta-tuloste ajanjaksolta 19.-22.6.2023, kuvakaappauksia B:n Facebook-sivuilta sekä viestejä (etptk liite 22, s. 1176-1179, 1184, 1185-1186 ja 1188-1190). Kirjallisina todisteina esitetyt viestit, niiden sisällöt ja osapuolet sekä lähettämisajankohdat ovat hovioikeudessa olleet riidattomia.

Hovioikeudessa on otettu vastaan sama henkilötodistelu kuin käräjäoikeudessa (tuomion s. 20) lukuun ottamatta H:n ja C:n kuulemista. H:n kuulemisesta luovuttaessa on todettu riidattomaksi, että H on 31.5.2022 ilmoittanut A:lle, että tämän autossa on seurantalaite (käräjäoikeuden tuomion s. 82).

A:ta, D:tä, B:tä sekä todistajia I, F, J, K, L, M ja N kuultaessa on luettu otteita heidän esitutkintakertomuksistaan. A:n, D:n, L:n ja M:n kuulemisten yhteydessä on luettu myös osia heidän käräjäoikeuden tuomioon kirjatuista kertomuksistaan.

A:n ja B:n osalta vuorokuulustelu on toimitettu joko kunkin syytekohdan tai eri syytekohtien muodostamien kokonaisuuksien osalta erikseen (2, 4, 5-6, 7-8, 9-10 ja 16-18). A on kertonut osapuolten välisestä suhteesta ennen syytekohdittain tapahtunutta kuulustelua, B puolestaan syytekohtien 16-18 yhteydessä.

Hovioikeuden ratkaisu

Syyttäjä

Vastaajat

Asianomistajat

Asia

Vastaaja B

Vastaaja B on kiistänyt tahallisesti rikkoneensa lähestymiskieltoa, kysymys on ollut lasta koskevasta asiasta.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 2. Vastaajan tarkoituksena on ollut hakea lapsi.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 4. Vastaajan mukaan viestittely on ollut molemminpuolista.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 5. Vastaaja ei ole uhannut asianomistajaa väkivallalla tai puukottamisella.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 6. Vastaaja ei ole uhannut asianomistajaa väkivallalla tai puukottamisella.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 7. Vastaaja ei ole uhannut asianomistajaa väkivallalla tai puukottamisella.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 8. Vastaajan mukaan yhteydenotot ovat tulleet A:lta. A:lla on ollut yhteydenottoestot päällä ja B ei ole voinut olla yhteydessä, vaan aloite on tullut A:lta.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 9. Vastaaja ei ole uhannut asianomistajaa.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 10. Vastaaja ei ole katsonut TikTok -liven olevan henkilökohtainen yhteydenottotapa ja asia on liittynyt lapseen.

Vastaaja B on myöntänyt hätävarjelun liioitteluna tehdyn pahoinpitelyn syytekohdassa 13. Vastaaja on kertonut menneensä puolustamaan tyttöystäväänsä tilanteessa.

Vastaaja B on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 14. Vastaaja on kertonut olleensa pakotettu menemään tyttöystäväänsä puolustamaan pahoinpitelytilanteessa, koska ulkopuoliset ovat kehottaneet häntä menemään huoltoaseman sisään tappelutilanteeseen.

Vastaaja B on myöntänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 15.

Vastaaja B on kiistänyt syyllistyneensä murhan yritykseen syytekohdassa 16. Vastaaja on myöntänyt syytekohdan 16 osalta oikeaksi korkeintaan törkeä pahoinpitely.

Vastaaja B on kiistänyt kaikki syytteet syytekohdassa 17. Vastaajalla ei ole ollut tarkoitusta tappaa tai törkeästi pahoinpidellä D:tä. D on vastaajan kertoman mukaan myös itse kertonut esitutkinnassa näin, että ei ole tällaista pelännyt.

Vastaaja B on myöntänyt syytteen ja teonkuvauksen oikeaksi syytekohdassa 19, vaikka tarkoitus on ollut jutella D:n kanssa.

Vastaaja B on myöntänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 20.

Vastaaja B on myöntänyt syytteen ja teonkuvauksen syytekohdassa 21.

Syyksilukeminen ja syytteen hylkääminen

Vastaaja B on syytteen tultua tältä osin enemmälti hylätyksi menetellyt syytekohdassa 16 kuvatulla tavalla siten, että B on 19.6.2023 Jyväskylässä yrittänyt tappaa entisen avopuolisonsa A:n.

B on asentanut A:n auton rakenteisiin 18.6.2023 laitteen, jonka avulla on voinut seurata A:n liikkumista autollaan. B on 18.6.2023 lähtenyt pääkaupunkiseudulta Lahteen ja 19.6.2023 Lahdesta Jyväskylään seuraten A:ta.

B on illalla 19.6.2023 lähtenyt seuraamaan Vaajakosken ABC:ltä A:n kuljettamaa autoa, jossa D on ollut matkustajana apukuljettajan paikalla, tietäen molempien olevan autossa. B on valtatiellä numero 4 puskenut / törmännyt autollaan A:n autoa 80 kilometrin tuntinopeudessa tienpinnan ollessa märkä sateesta tarkoituksenaan suistaa A tieltä siten, että hän menehtyisi ulosajon seurauksena. A:n kuljettama auto on lähtenyt kovaan luisuun, pyörähtänyt tiellä ainakin puoli kierrosta akselinsa ympäri ja suistunut kovassa vauhdissa vastaantulevan liikenteen kaistan yli pyörivän liikkeen jatkuessa edelleen nopeuden ollessa arviolta 80 kilometriä tunnissa. Ajoneuvo on suistunut ulos ajoradalta perä edellä kulkusuunnassaan vasemmalle puolelle kierähtäen ojan pientareella vielä keula kulkusuuntaan päin.

Pyörimisliike on pysähtynyt ojan vastapenkkaan törmäämisen johdosta ja auton kulku pysähtynyt ainakin osittain vanteisiin kertyneen maa-aineksen aiheuttaman kitkan sekä vasemman eturenkaan irtoamisen johdosta. Ajoneuvo ei ole ollut A:n hallittavissa B:n puskemisen jälkeen. D on lyönyt päänsä auton tuulilasiin törmäyksen johdosta. Ajokeli on ollut tapahtuma-aikaan jossakin määrin huono sateen aiheuttaman liukkauden vuoksi.

B on pysäyttänyt kuljettamansa auton A:n auton viereen, noussut autostaan kädessään sahalaitainen 40–50 senttimetriä pitkä veitsi, ja tullut puukottamaan matkustajan paikalta nousevaa D:tä. D on paennut. B on palannut autolle ja iskenyt pakoon pyrkivää A:ta veitsellä käsivarteen, epäkkääseen ja selkään, yhteensä neljä kertaa. A:han kohdistuneen menettelyn jälkeen B on paennut autoltaan paikalta. B on otettu pian pakenemisen jälkeen kiinni poliisin toimesta syytekohdassa 21 mainitusti.

B:n menettelystä on aiheutunut A:lle kaksi 7 senttimetriä syvää pistohaavaa oikean lapaluun alapuolelle, epäkkääseen kaulan lähelle 3 senttimetriä syvä pistojälki sekä käsivarteen laaja haavauma ulottuen lihasfaskiatasoon. Vammat sijaitsevat asianomistajan ylävartalon alueella elintärkeiden elinten ja suonien (muun muassa sydän, keuhkot ja kaulavaltimot) läheisyydessä.

Teko on tieltä suistamisen osalta jäänyt yritykseksi satunnaisista syistä, koska asianomistajan kuljettama auto ei ole suistumisen johdosta osunut tienpientareella oleviin louhoskiviin, auto ei ole vaurioitunut merkittävästi eikä asianomistaja ole iskeytynyt autosta ulos.

Teko on tehty vakaasti harkiten. B on uhannut A:n henkeä toistuvasti vuoden 2023 aikana ja puhunut tämän tappamisesta puukottamalla A:ta keuhkoihin. B on asentanut edellisenä päivänä A:n autoon seurantalaitteen, jonka avulla on pystynyt seuraamaan A:n liikkumista. B on seurannut A:ta pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen toteuttaakseen teon ja varustautunut tekovälinein. B:llä on ollut teon kestäessä aikaa toisin toimimiseen. B on ensin pyrkinyt tappamaan suistamalla asianomistajan auton tieltä ja tämän epäonnistuttua vielä jäänyt puukottamaan asianomistajaa. B:n menettely on kokonaisuudessaan osoittanut vakaata harkintaa.

Rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon edellä esitetyn lisäksi teon kohdistuminen entiseen puolisoon, jonka kanssa tällä on yhteinen lapsi, raaka ja julma tekotapa, teon motiivi mustasukkaisuus / kosto sekä menettelyn potentiaalinen vaarallisuus muille tienkäyttäjille.

B on syyllistynyt edellä kuvatulla syykseen luetulla menettelyllä murhan yritykseen.

Syyksilukemisen ja syytteen hylkäämisen perustelut

Vastaaja B ja asianomistaja A ovat riidattomasti olleet parisuhteessa keskenään. Väitetyt rikokset ovat tapahtuneet osin parisuhteen kestäessä ja lähinnä parisuhteen päättymisen jälkeen. Syytteen mukaan väitetyt rikokset ovat edenneet kevään ja alkukesän 2023 kuluessa siten, että ne ovat olleet alkuun lieväasteisempia ja päättyneet lopulta 19.6.2023 tapahtuneisiin väitettyihin vakavampiin tekoihin. B:n lähinnä kiistettyä syytteet kaikkien syytekohtien osalta on ollut ratkaistavana, ovatko syyttäjä ja rangaistusvaatimukseen yhtynyt asianomistaja esittäneet oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 3 §:ssä edellytetyin tavoin vastaaja B:n syyllistymisestä syytteessä kuvattuun menettelyyn syyksilukevaan tuomioon riittävän näytön siten, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

Tältä osin näyttökysymyksenä on ollut ensinnäkin se, onko B:n näytetty törmänneen A:n riidattomasti kuljettamaan autoon tarkoituksin suistaa auto tieltä vai onko kysymys ollut vastaajan väittämin tavoin vahingossa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta. Riidatonta on ollut se, että B on törmännyt autollaan A:n autoon.

Jos B:n on näytetty suistaneen A:n kuljettaman auton tieltä tahallaan, kysymys on tällöin edelleen siitä, onko B tällä teollaan tarkoittanut aiheuttaa A:n ja hänen kuljettamassaan autossa riidattomasti vastaajan tieten matkustajana olleen D:n kuoleman pitäen asianomistajien kuolemaa varteenotettavana mahdollisuutena (tarkoitustahallisuus) tai onko B:n vähintäänkin täytynyt asianomistajien kuolemaa tarkoituksella tavoittelematta mieltää asianomistajien kuoleman olevan tekonsa varsin todennäköinen seuraus

, eli onko B toiminut rikoslain 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetuin tavoin tahallisesti asianomistajien kuoleman aiheuttamisen suhteen.

Tässä yhteydessä varsin todennäköisen käsitteellä ei tarkoiteta tilastomatemaattisia laskelmia, vaan arkista, tekohetkellä tekijän näkökulmasta tehtävää arviota siitä, kuinka uskottavana tekijä pitää tunnusmerkistön täyttymistä. Syyllistyäkseen henkirikoksen yritykseen todennäköisyystahallisuudella tekijän tulee pitää kuoleman aiheutumista menettelynsä seurauksena todennäköisempänä kuin sitä, että tällaista seurausta ei aiheudu (vrt. KKO 2013:82 ja siinä viitatut lain esityöt). Todennäköisyystahallisuuden arviointia auto tieltä syöksemällä tehdyssä henkirikoksessa koskevan oikeuskäytännön osalta käräjäoikeus on kiinnittänyt huomiota korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2004:120. Huomioitavaksi tulee se, että tekijän toimiessa tarkoitustahallisuudella uhrin kuoleman aiheuttamisen suhteen tällaisen lopputuleman aiheutumisen todennäköisyyden ei tarvitse olla yhtä korkea kuin todennäköisyystahallisuudessa.

B on A:n auton riidattomasti suistuttua autojen yhteentörmäyksen jälkeen tieltä edelleen riidattomasti ainakin jollakin lailla käsitellyt syytteessä kuvattua tekovälinettä eli veistä tilanteessa siten, että D on poistunut paikalta ja A:lle on aiheutunut veitsestä vammoja. B:n veitsen käytön osalta kysymys tahallisuudesta koskien A:n ja D:n kuoleman aiheuttamista on sinänsä samanlainen kuin väitetyn auton tieltä suistamisen osalta.

$35f

tappaa asianomistajan ja siten syyllistynyt tapon yritykseen.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen yrityksen rangaistavuus edellyttää seurauksen eli kuoleman aiheuttamista koskevan tahallisuuden ohella sitä, että teolla on aiheutettu todellinen vaara rikoksen täyttymisestä eli asianomistajien kuolemasta. Arviointi on yleensä tehtävä jälkikäteen saadun tiedon perusteella. Teko on yrityksenä rangaistava, vaikka sillä ei olisikaan jälkikäteen arvioituna aiheutettu vaaraa rikoksen täyttymisestä, jos vaara on vältetty vain satunnaisista syistä (KKO 2009:48, kohta 8). Tällainen satunnainen syy voi olla esimerkiksi se, ettei lyönti veitsellä sattumalta etene elintärkeään elimeen asti tai osu tällaiseen elimeen tai verisuoneen teon ollessa sellainen, ettei tekijä voi tällaisen seurauksen aiheutumista kontrolloida.

Mikäli B:n on näytetty yrittäneen tahallisesti tappaa asianomistaja A:n, on ratkaistavana kysymys siitä, onko B tehnyt tapon yrityksen rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla

eli täyttääkö teko murhan kvalifiointiperusteen. Jos kvalifiointiperuste täyttyy, kysymyksenä on edelleen se, onko rikos myös

.

$364

$365

$366

Mikäli B:n katsotaan vakaasti harkiten yrittäneen tappaa asianomistaja A:n, on ratkaistavana vielä kysymys teon kokonaistörkeysarvostelusta eli onko teko arvioitava myös henkirikoksen yrityksenä kokonaisuutena arvostellen törkeäksi eli kaikkiaan murhan yritykseksi.

Asiakokonaisuuden keskeisin kirjallinen todistelu

B on riidattomasti lähettänyt kirjallisina todisteina olevat viestit, joiden sisältö on kuvattu edellä asiassa keskeisen kirjallisen todistelun läpikäynnin yhteydessä. Viesteistä suuri osa on ollut alatyylisiä ja A:ta halventavia, kuten viesti ”nai isääs vaihokas”. Viesti ”isääs nussit mun lapsella ei ole r:n luokse” on ollut painostava sen suhteen, kenen kanssa A ja hänen hoidettavanaan ollut asianosaisten yhteinen lapsi saavat viettää aikaa. Osa viesteistä on ollut uhkaavia kuten ”voi isin tyttö sielä voi olla veljesi kultainen ase sua varten”, joka viittaa suoranaiseen väkivaltaan. Viesteistä on ilmennyt A:n estäneen B:n numeron ja viestejä tulleen useita hyvin tiheästi 31.1.2023 sekä myös muina päivinä 5.2.2023 saakka. Viestintä on siis ollut toistuvaa. B:n toistuvia viestejä ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden millään tapaa asiallisina ja ne on sisältönsä perusteella lähetetty häirintätarkoituksessa. A on myös kertonut kokeneensa viestittelyn raskaana.

$369

Syyttäjä on ilmoittanut syytekohdan 5 viestien joukossa olevan TikTok-videon olleen syytekohdassa 5 tarkoitettu laiton uhkaus. Kyseisessä videota koskevassa ruutukaappauksessa (esitutkintapöytäkirjan 5500/R/0007198/23, s. 30) on nähtävissä taustana A:n kasvot. Kuvakaappauksen perusteella taustalla on soinut jonkin artistin kappale ”Melkein kuollut”. A on kertonut B:n aina uhanneen, että hän tappaa A:n tämän kiinni saatuaan. A on kertonut B:n laittaneen lisäksi hänestä ”pilakuvia”, että A on melkein kuollut. A:n mukaan B on tällä viitannut siihen, että hän haluaa tappaa A:n. Läpikäyty video on B:n TikTokista ja A:lle soitetaan yleensä aina, kun B on laittanut materiaalia. A on kertonut kokeneensa B:n viestittelyn ahdistavana ja pelottavana, eikä hän ole uskaltanut mennä ollenkaan ulos.

B on tekoaikaan myös kirjoittanut viestien perusteella tilanteeseen mukaan vetämällään A:n veljellä U:lla mahdollisesti olevan ”kultainen ase” A:ta varten. B itse on ylipäätään todennut, että montako kertaa hän on vuoden 2020 sanaharkassa ja vuoden 2021 lähestymiskieltoon liittyen uhannut A:ta sanomalla vaikka ”mä tapan sut”, ja A on kuitenkin halunnut B:n palaavan kotiin. B on todennut tähän syytekohtaan liittyen voineensa suutuspäissään kirjoittaa A:lle, että puukottaa tätä keuhkoihin. Hätäkeskustallenteilta on ilmennyt, että A on soittanut hätäkeskukseen pelätessään lähteä kotoa lääkäriin B:n uhattua ”kyylätä” häntä. Epäselväksi on tallenteen perusteella ja muutoinkin jäänyt, onko B todella ollut tuolloin A:n pihassa.

A:n ja B:n asiassa yhdenmukaisesti kertoman perusteella A ja R ovat olleet risteilyllä, joka on risteilyä koskevien viestien perusteella ajoittunut ajankohtaan 4.2.2023 ja lähipäiviin. A on kertonut B:n tulleen risteilylle ilmoittamatta, ja B puolestaan on kertonut sopineensa tulostaan asianosaisten yhteisen ystävän R:n kanssa tietämättä, että A on tulossa laivaan. Asianosaiset yhdenmukaisilla kertomuksilla on näytetty, että A on joka tapauksessa ilmoittanut B:n läsnäolosta laivan vartijoille, jotka ovat laittaneet B:n laivan putkatiloihin ja poistaneet hänet laivasta Maarianhaminassa. Sekä A että B ovat kertoneet B:n olleen tästä tuohtunut. B on kertonut kokeneensa, että on joutunut putkaan ilman syytä.

A on kertonut välien B:n kanssa olleen risteilyn jälkeen huonot ja B:n soittaneen A:n veljelle ja suvulle, että A on hakattava. A on kokenut olevansa kuin vankilassa. A on kertonut poistuneensa turvakotiin, koska hän ei ollut enää jaksanut. A ei ollut enää antanut B:lle periksi katseltuaan toimintaa monta vuotta. A:n kertomaa on tukenut hänen laivalta paluutaan koskeva hätäkeskustallenne, jossa A on kertonut olevansa palaamassa laivasta, entisen poikakaverinsa tulleen laivaan, tämän lentäneen putkaan ja hänen uhanneen puukottaa. A on seuraavassa soitossa hätäkeskukseen kertonut päässeensä turvallisesti kotiin takakautta. A:n kertomusta B:n yhteydenotoista perheeseen ovat tukeneet näiden syytekohtien viesteistä ilmenneet A:n äidin viestit, joissa äiti on kehottanut A:ta ottamaan selkään U-veljeltä, koska he eivät muuten selviäisi. A:n kertomusta risteilyn jälkeen kokemastaan uhkasta ovat tukeneet myös jäljempänä käsiteltävät turvakotikirjaukset.

$36a

Näytön koskiessa myös muita syytekohtia ja etenkin murhan yrityssyytteeseen liittyvää väitettä vakaasta harkinnasta B:n menettelystä selvitetyiksi tulleet muutkin kuin syytteessä väitetyt seikat voidaan kuitenkin ottaa huomioon muita syytekohtia koskevassa näytön arvioinnissa. B:n edellä sanotut kirjoitukset ”veljen kultaisesta aseesta” ja A:ta koskeva kuolemaan viittaava TikTok-päivitys osoittavat, että B on tuona ajankohtana elätellyt ajatuksia A:lle tehtävästä väkivallasta ja tämän kuolemasta. Ottaen huomioon A:n kertoma siitä, että B on aina uhannut tappaa A:n kiinni saatuaan, A:n hätäkeskustallenteella B:n uhkauksesta puukottaa häntä kertoma ja B:n uhkausten käytöstään kertomuksessaan myöntämät seikat B:n on näytetty alkuvuodesta 2023 jossakin yhteydessä uhkailleen A:ta tappamisella ja puukottamisella. Tämä tukee käsitystä siitä, että ajatus A:n tappamisesta on syntynyt pidemmän ajan kuluessa ja siihen on sisältynyt harkintaa.

$36c

Turvakotimuistioista ja -kirjauksista on käynyt ilmi, että A on kokenut tämän tilanteen siten pelottavana, ettei hän ole uskaltanut liikkua ulkona. Turvakotiin hakeutuminen itsessään osoittaa A:n kokeman tilanteen vakavuutta. Turvakotimuistioilla ja todistajana kuullun poliisi J:n kertomuksella on näytetty sekin, että viranomaiset ovat ottaneet uhkatilanteen vakavasti. A:ta on ohjattu tekemään turvakielto, ilmoittamaan tilanteista, tilanne on ohjattu Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän työn ryhmään ja hätäkeskukselle on välitetty tieto siitä, että A:n yhteydenottoja hätäkeskukseen pitää tilanteen vuoksi priorisoida. Tilanteesta on lisäksi järjestetty Sopu ry:n palaveri, jossa on pohdittu B:n käyttäytymiseen vaikuttamista esimerkiksi hänen arvostamiensa henkilöiden kautta. Tällaisia kontakteja ei ollut kuitenkaan löytynyt.

$36d

$36e

$371

A:n ja B:n kesken ei ole ilmennyt kanssakäymistä Ala-Tikkurilan Shellin tapahtumien jälkeen. Näin ollen A:n ja B:n myöhempi kanssakäyminen ei voi selittää B:n seuraavana päivänä toteuttamaa tekoa. F:n ja B:n kertomuksilla sekä televalvontatiedoilla on näytetty, että he ovat ajaneet Ala-Tikkurilan Shellin tapahtumien ja lapsen sukulaiselta hakemisen jälkeen asianosaisten yhteisen lapsen kanssa illalla 18.6.2023 B:n sukulaisten luo Lahteen kuuluvaan Nastolaan. B:n tiedettyä A:n olevan menossa Jyväskylään ja hänen asennettuaan A:n autoon jäljityslaitteen on pidettävä luotettavasti näytettynä, että B on siirtynyt Lahteen seuratakseen sieltä käsin A:ta. B:n on Find My Kids -sovelluksen käyttöä koskevalla liitteellä ja sen televalvontatiedoilla edelleen näytetty asentaneen illalla Nastolassa kuuntelusovelluksen, jolla hän on äänitallenteeltakin ilmenevin tavoin ainakin jossakin määrin pystynyt kuuntelemaan A:n auton sisällä käytäviä keskusteluja.

Kirjallisina todisteina olevissa B:n ja BE:n 19.6.2023 vaihtamissa viesteissä B on kirjoittanut kyttäävänsä ”penikkaa” eli mitä ilmeisimmin A:ta ja puhuvansa JA:n eli entiselle puolisolleen siitä, että tämä on ollut A:n kanssa tekemisissä. Viimeksi mainittu sopii yhteen A:n kertomaan, että hän on keskustellut autossa matkalla Lahteen ja Jyväskylään puhelimessa B:n entisen puolison JA:n kanssa ja JA:n pyytäneen lopettamaan keskustelut, koska B on tullut niiden sisällöstä tietoiseksi.

BE on kirjoittanut B:lle sen riittävän, kun B soittaa M:lle A:n olevan siellä mökillä eli asianosaisten puhetavan mukaan kotona. BE on kirjoittanut B:n edeltävät tappamista koskevat puheet sekä jäljempänä arvioitavat tapahtumat huomioon ottaen merkityksellisinä näyttäytyvät viestit, joiden mukaan B on jo näyttänyt, mikä hänelle on tärkeämpää, ja mikä hänen arvomaailmansa on. BE on täsmentänyt myöhemmässä viestissään tarkoittaneensa viestillään ”tätä sun tekoa ja riskeeraamista”. Viestien perusteella B on BE:n käsityksen mukaan ollut toteuttamassa jotakin vakavaa tekoa, ja BE on kehottanut hoitamaan asiaa M:n eli A:n enon kautta. Tämä sopii osaltaan yhteen sen todistajana kuullun M:n kertoman käsityksen kanssa, että B on ottanut häneen yhteyttä ikään kuin viimeisenä oljenkortena vaikuttaa tilanteeseensa A:n kanssa tämän suvun avulla.

B:n ja M:n välillä on kirjallisina todisteina olevilla viesteillä sekä todistajana kuullun M:n kertomuksella näytetty olleen viestintää 19.6.2023 eli tapahtumapäivänä. Tämän perusteella B:n on arvioitava ottaneen yhteyttä M:ään BE:n kehotuksesta.

$372

Asianosaisten pääkäsittelyssä kertoman sekä myös M:n esitutkintakertomuksen ja hänen sen kuultuaan pääkäsittelyssä kertomansa perusteella ”hunkipaa” ja ”loimeen antaminen” tarkoittaa asianosaisten puheenparressa ”selkäsaunaa” tai muuta fyysistä käsiksi käymistä. M:n kertomalla ja viesteillä on näytetty, että B on kertonut M:lle A:n olleen Ala-Tikkurilan Shellillä C:n päällä ja käyneensä siksi A:han käsiksi. Koska B on nähnyt C:n lyövän A:ta ratsupiiskalla ja tullut tilanteeseen äidin ja tyttären yhteenoton päätyttyä, on B kertonut tilanteesta M:lle vähintäänkin värittyneellä tavalla.

B:n on todistajan kertomuksella ja viesteillä näytetty kirjoittaneen M:lle tietävänsä, mistä sen tytön eli A:n saa kiinni. M on tällöin kertonut soittavansa kello kahdeksan, mikä menisi B:n mukaan liian myöhään, koska B tietää mistä A:n saa kiinni. Ottaen huomioon viestien muodostama kokonaisuus sekä B:n A:n seuraamisesta näytetyksi tulleet seikat ei voida pitää uskottavana M:n kertomaa siitä, että B olisi voinut tarkoittaa A:n kiinni saamisella puhelimitse kiinni saamista. M on kertonut viesteissä B:lle olevansa matkoilla ja häätävänsä A:n Lahdesta palattuaan. Todistaja on kertonut halunneensa antaa B:n ymmärtää perheensä tarkoitusperän olevan, ettei A saa asua Lahdessa.

B on tämän jälkeen viesteissä vaatinut, että M antaa A:lle selkäsaunan. M on tämän jälkeen kirjoittanut, että menee viikko, ennen kuin hän on maisemissa ja pölyn voisi antaa laskeutua. M iskisi sitten. M on kertonut tämän tarkoittavan, että hän laittaisi A:lle rajat, jottei mitään sukumurhia pääsisi kärjistymään. B on 19.6.2023 kello 18.06 eli noin kaksi tuntia ennen tapahtumaa kirjoittanut, että menee liian myöhäiseksi, koska hän tietää, missä A on. M on vastannut, että soita C:lle, koska M on matkoilla. M on kertonut viestien tarkoittavan, että viikko on liian pitkä aika ja silloin olisi taas epävarmuutta, tavoitetaanko A:ta.

B on sitten kertonut edeltävän päivän huoltoaseman tilanteesta, ja ettei C voisi niiden perusteella A:lle mitään. M on kehottanut soittamaan A:n isälle. B on kirjoittanut, että isä-VP laittaisi kaiken M:n väen niskaan, ja että he eivät saisi romaneina riidellä, mutta A on ”inho vaihokas”. M on kehottanut B:tä hakemaan lapsensa pois ja unohtamaan koko A:n. B on kertonut lapsen olevan hänellä ja olevansa pakosalla huoltoasemalla tapahtuneen vuoksi. B on kirjoittanut, että A ei anna lapsen papereita vaan kiusaa vaan ”kaajeilla” eli viranomaisilla saadakseen B:n ”hallo” eli todistajan käännöksen mukaan vankilaan lähestymiskiellon rikkomisen ja pahoinpitelyn ”makin sisällä” eli huoltoasemalla vuoksi. M:n mukaan B on kirjoittanut romanikielisessä viestissään samaa asiaa huoltoaseman tapahtumasta ja M on vastannut tähän kehottamalla odottamaan, että hän tulee matkoilta ja yrittää ottaa A:n kiinni.

B:n on todistaja M:n kertomuksella ja viesteillä näytetty kello 18.06 eli noin kaksi tuntia ennen tekoa ja ollessaan televalvontatietojen perusteella Lahden seudulla käyneen sanotun keskustelun M:n kanssa. B on keskustellut A:n suhteen kokemiensa ongelmien ratkaisemisesta siten, että A:n suku rankaisisi A:ta. B on tuonut viesteissään esille ajatuksen A:lle suvun toimesta rankaisuna ja opetuksena annettavasta selkäsaunasta. Tällöin eräänä syytettä murhan yrityksestä vastaan puhuvana B:n toiminnan selityksenä voisi olla se, että B:n tarkoituksena on tässä vaiheessa ollut ainoastaan jonkinlaisen selkäsaunan antaminen A:lle ja tilanne on voinut kärjistyä vakavammaksi myöhemmin.

B on kuitenkin kiirehtinyt asiaa M:lle todeten, että tämän ratkaisuehdotukset tapahtuisivat liian myöhään, koska B tietää missä A on. Koska B on edeltävänä päivänä pahoinpidellyt A:n vakavasti ja A:n äitikin on tolloin B:n nähden lyönyt A:ta useasti ratsupiiskalla, ei B:n matkustamista toiseen kaupunkiin A:n pahoinpitelemiseksi uudelleen voida pitää järkeenkäypänä selityksenä. Asianosaisten välillä ei ole myöskään näytetty olleen keskustelua sanotun tapahtuman jälkeen. B on voinut pohtia vaikuttamista suvun kautta yhtenä kärjistyneen tilanteen ratkaisuvaihtoehtona.

B on kertonut kuulemisessaan A:n ja D:n yhteisestä sosiaalisen median livelähetyksestä, josta hän on saanut kuulla joidenkin henkilöiden kuten mahdollisesti F:n soitettua hänelle matkalla Jyväskylään. Todistajana muihin kuin häntä koskeviin syytekohtiin kuultu F on kertonut soittaneensa B:lle tapahtumapäivänä ehkä viimeistään noin iltakuuden aikaan A:n ja D:n yhteisestä Facebook-live-lähetyksestä, koska D on esittänyt ”piilovittuiluja” B:lle. F:n kertoman mukaan D on sanonut livessä A:lle: ”rakas kultani minä pidän sinusta huolen, kukaan ei tule sinua satuttamaan”. F:n mukaan B on ollut hyvin tuohtunut ja sulkenut puhelimen. Myös todistaja H on kertonut nähneensä tapahtumapäivänä livelähetyksen, jossa A ja D ajelevat yhdessä autolla. H:n mukaan tällaisen videon julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on ollut entiseltä puolisolta romanikulttuurin tavat huomioon ottaen hyvin provosoivaa, ja hyvien tapojen mukaista olisi ollut ilmoittaa uudesta kumppanista puhelimitse.

B olisi ollut F:n kertomana livelähetyksen ajankohtana televalvontatietojen perusteella vielä Lahdessa A:n kodin läheisyydessä. B puolestaan on kertonut jo tässä vaiheessa olleensa matkalla Jyväskylään. Koska kyse olisi ollut ”live” eli reaaliaikaisesta lähetyksestä ja A ja D ovat jäljempänä todetun mukaisesti tavanneet kello 19:36, ei reaaliaikainen lähetys ole voinut tapahtua ennen sanottua ajankohtaa. F:n kertoma ajankohta ei siis voi pitää paikkaansa. A:n ja D:n kertomuksilla on pidettävä näytettynä, että he ovat käyneet ajelemassa Jyväskylän Kuokkalassa ennen lähtöä Vaajakosken ABC-huoltoaseman kautta Lahden suuntaan eli livelähetys olisi voinut olla lähinnä tuolta matkalta. Tällöin A ja D olisivat julkaisseet yhteisen livelähetyksen noin puolta tuntia ennen autojen törmäämistä.

B:n ja F:n kertomat livelähetyksen ajankohdat ovat ristiriidassa keskenään, eikä F:n kertoma aikaisempi ajankohta voi pitää paikkaansa. Tämä ja kertomusten yleispiirteisyys heikentävät niiden luotettavuutta. Tällaista live-lähetystä ei ole myöskään esitetty kirjallisena todisteena. B:n kertomusta ovat kuitenkin tukeneet F:n ja H:n kertomukset, eikä A:n ja D:n yhteisliveä koskevaa tapahtumainkulkua ole pyritty poissulkemaan kuulemalla A:ta ja D:tä tai muutakaan kautta. Käräjäoikeus arvioi näin ollen uskottavaksi sen vastaajan väitteen, että A ja D ovat julkaisseet sanotun yhteisen livelähetyksen ajelultaan kello 19:36 jälkeen, millä on voinut olla vaikutusta B:n motivaatioon hänen saatuaan tietää vihamiehensä D:n viettävän aikaa entisen puolisonsa A:n kanssa, jonka miesasioista B on viestien perusteella ollut vielä loppukeväästäkin kiinnostunut.

B:n päätökseen lähteä Jyväskylään livelähetyksellä ei ole kuitenkaan voinut olla vaikutusta sen tapahduttua matkaanlähtöä myöhemmin. Koska sanotun livelähetyksen on arvioitava tapahtuneen, on tälle annettava merkitystä arvioitaessa B:n tahtotilaa myöhempien tapahtumien suhteen. Tällöin harkittavaksi tulee se, onko B:n mahdollinen tarkoitus tappaa A voinut syntyä vasta B:n saatua tietää A:n viettävän julkisesti aikaa B:n vihamiehen D:n kanssa, ja onko B:llä voinut alun perin olla matkaan lähdölle jokin muu syy.

F ja B ovat kirjallisen todistelun mukaan olleet yhteydessä viestein tapahtumapäivänä, jolloin B on pyytänyt F:ää soittamaan. F on kirjoittanut kello 20.07 B:lle, että tämä jo kertoo miten tärkeä tyttö eli A on B:lle. F on kertonut tällaisen häirinneen yhteistä elämää. F on sittemmin kirjoittanut B:lle, että tuo on viimeinen puhelu F:lle ja B:n on käännettävä auto ympäri sillä uhalla, että he eroavat. Viestit ajoittuvat aikaan, jona asianosaiset ovat Vaajakosken ABC-huoltoasemalla tai saapumassa sinne. F on kertonut, ettei ole tiennyt B:n olinpaikkaa. Hän on kuitenkin erolla uhkaamalla vahvasti vedonnut siihen, että B kääntäisi autonsa ympäri. F:n kertomusta siitä, että hän olisi viestit puhelun jälkeen lähettäessään ollut täysin tietämätön B:n tilanteesta, ei voida pitää heidän yhteydenpitonsa ja viestien A:han liittyvä sisältö huomioon ottaen uskottavana. Viestit sopivat siihen, että F on tahtonut estää jonkin B:lle itselleenkin vahingollisen vakavan teon.

Asiassa on ollut riidatonta ja tullut muutoinkin edempänä selostetun perusteella näytetyksi, että B on asentanut A:n auton rakenteisiin puhelimen, jossa on ollut Find My Kids -seurantasovellus. Find My Kids -sovelluksen käyttöä koskevasta liitteestä on arvioitava ilmenevän luotettavasti A:n ja B:n sijainnit tapahtumapäivän eri vaiheissa. Mainitun sovelluksen tiedoilla on luotettavasti näytetty, että A:n auto on paikantunut 19.6.2023 kello 6 aamulla Ala-Tikkurilan Shellille, mihin A on kertomuksensa perusteella jättänyt auton jouduttuaan siellä tapahtuneen vuoksi putkaan. B on televalvontatietojen mukaan ollut 18.6.2023 kello 22:03:17-19.6.2023 kello 15:23 välisen ajan Vesarintie 2:n ja Niinitie 1:n tukiasemien eli Nastolan alueella Lahdessa sopien F:n kertomaan sukulaisilla oloon. B on edempänä käsiteltyjen viestien A:n kanssa perusteella jo Lahteen mennessään tiennyt, että A on menossa pääkaupunkiseudulta Jyväskylään eli Lahden ohitse.

Find My Kids -sovelluksen käyttöä koskevalla todisteella on edelleen näytetty, että B on paikantanut A:n Lahden keskustan korkeudelle 4-tielle tapahtumapäivänä kello 15:06 ja B puolestaan on kello 15:38 eli puoli tuntia paikannuksen jälkeen paikantunut tuosta sijainnista hieman etelään olevaan tukiasemaan sekä jatkanut siitä A:n Lahden-tiellä olleen asunnon läheisyyteen. Mainitut seikat yhdessä viesteistäkin ilmenneen seuraamisen kanssa osoittavat, että B on välittömästi A:n saavuttua Lahden seudulle lähtenyt seuraamaan häntä. B on viipynyt A:n kodin lähistöllä kello 18:32 saakka, jolloin hän on viestitellyt M:n ja ilmeisesti tätä ennen BE:n kanssa. BE on kehottanut olemaan yhteydessä M:ään koskien B:n ”tekoa ja riskeeraamista” viitaten tietoisuuteen B:n suunnittelemasta A:han liittyvästä teosta.

Samalla todisteella on luotettavasti näytetty, että B on paikallistanut A:n kello 18:32 4-tielle Heinolan ja Hartolan välille, jolloin B on televalvontatietojen perusteella lähtenyt heti liikkeelle A:n perään paikantuen kello 19:04 eli noin puolta tuntia myöhemmin hieman A:n aiemmasta paikannuksesta etelään olleeseen tukiasemaan. B on kello 18:59 paikantanut A:n 4-tielle Joutsan taajaman kohdalle ja hän on itse ollut televalvontatietojen perusteella tällä seudulla noin puoli tuntia A:ta jäljessä. B on edelleen paikantanut A:n kello 19:33 4-tielle Jyväskylässä hieman Vaajakosken ABC-huoltoasemasta etelään. Kuudes ja viimeinen A:n paikantaminen kello 19:38 on sijoittunut täsmälleen samoihin koordinaatteihin edellisen paikannuksen kanssa, mikä tukee B:n kertomusta siltä osin, että hänen jäljitys- ja kuuntelulaitteena käyttämässään puhelinsovelluksessa on voinut olla toimintahäiriöitä lähellä Jyväskylää.

B on paikantunut kello 20:03-20:07 Vaajakosken ABC:n pohjoispuolella oleviin kolmeen tukiasemaan Vaajakosken taajaman alueella eli hän on liikkunut ja mitä ilmeisimmin ajanut ympäriinsä. B on paikantunut kello 20:08-20:17 eli yhdeksän minuutin ajan huoltoaseman lähellä olevaan Laurinniementien tukiasemaan. Tämä on vastannut aikaa, jolloin asianosaiset ovat huoltoaseman videokameroiden ajoituksen perusteella olleet huoltoasemalla. Televalvontatietojen ja B:n myöhemmän paikallaolon huoltoasemalla perusteella on pidettävä poissuljettuna sitä B:n kertomaa tapahtumainkulkua, jonka mukaan hän olisi käynyt tapaamassa nimeämättä jättämäänsä henkilöä velkojen maksuun liittyen Jyväskylässä ja tämä olisi voinut olla toiseen kaupunkiin matkustamisen syy.

Valokuvaliitteellä ja valvontakameratallenteilla Vaajakosken ABC:ltä sekä A:n ja D:n liikkumisestaan kertomalla on näytetty, että A ja D ovat kohdanneet Vaajakosken ABC-huoltoaseman pihalla tankkauspisteen lähellä kello 19:36. A on tullut paikalle omalla autollaan ja D toisella autolla. A ja D ovat pian tämän jälkeen poistuneet huoltoasemalta ja palanneet sinne kello 20:09.

Samalla todistelulla ja valokuvilla B:n käyttämästä autosta sekä henkilötodistelun perusteella riidattomilla seikoilla on näytetty, että B on ajanut huoltoasemalle asianomistajien perässä. Valokuvaliitteellä ja valvontakameratallenteilla on edelleen näytetty, että A:n pysähtyessä polttoainemittarille B on pysäköinyt autonsa läheiselle parkkialueelle.

B ei tallenteiden perusteella ole poistunut autosta eli hän ei ole asioinut huoltoasemalla eikä keskustellut A:n ja D:n kanssa. B on kääntänyt autoa parkkipaikalla tankkauspisteeseen päin. A:n ja D:n päätettyä asiointinsa ja ajettua 4-tien ramppiin B on kiertänyt autolla pysäköintialueen kautta ja ajanut heidän peräänsä 4-tien ramppiin kello 20:15. B on ajamalla autonsa parkkialueelle ja kiertämällä huoltoaseman parkkialueen ennen asianomistajien perään lähtemistä selvästi halunnut pysyttäytyä A:n ja D:n huomaamattomissa. B:n toiminta näyttäytyy määrätietoisena ja rauhallisena, koska hän ei ole pyrkinyt syöksymään A:n ja vihamiehensä D:n kimppuun huoltoasemalla, jossa olisi ollut muita ihmisiä näkemässä tapahtuman.

$374

Asiassa on ollut riidatonta, että B on ajanut A:n takana 4-tietä etelään ja B:n auto on törmännyt A:n autoon. Näytön arvioinnin suhteen kysymyksenä on törmäyksen osalta A:n tuolloin käyttämä ajonopeus sekä etenkin se, onko B törmännyt A:n autoon tahallaan vai onko hän voinut törmätä siihen vahingossa A:n ajoliikkeiden tai jarruttamisen seurauksena.

B on myöntänyt riidattomana, että A:n ajonopeus on ollut 80–100 kilometriä tunnissa. Ottaen huomioon rikosasian vakavuus sekä sanotun seikan laatu sellaisena, josta B:llä ei välttämättä ole tarkkaa tietoa, on asiassa arvioitava ajonopeutta koskevaa näyttöä sekä sitä, onko syytteessä väitetty ajonopeus tullut luotettavasti selvitetyksi.

A on kertonut kysyttäessä ajonopeudesta törmäyshetkellä ajaneensa rajoitusten mukaan sekä sitten ajaneensa 60 tai 80 kilometriä tunnissa. Tuotaessa esiin, että nopeusrajoitus alueella on ollut 100 kilometriä tunnissa, A on kertonut ajaneensa sitten 100 kilometriä tunnissa rajoitusten mukaan. A:n muistikuvaa on pidettävä hänen esittämiensä nopeuksien osalta epävarmana. D on kertonut olleensa matkustajana ja keskittyneensä muihin asioihin, mutta arvellut ensin nopeuden olleen 60–70 kilometriä tunnissa. D on todennut, ettei osaa sanoa nopeutta, mutta pitävänsä riidattomaksi ilmoitettua 80–100 kilometrin tuntinopeutta mahdollisena. Todistaja S on kertonut alueella olleen todennäköisesti 100 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus, mutta sen voineen olla myös 80 kilometriä tunnissa. Myös todistaja T on arvioinut nopeusrajoituksia tieosuudella samalla tavalla kuin S.

B:n televalvontatietojen paikannuksista tai todistaja K:n kertoman soiton hätäkeskukseen ajankohdasta ei voida tehdä riittävän tarkkoja johtopäätöksiä törmäysajankohdasta nopeuden laskemiseksi ottaen huomioon sekin, että törmäyskohta on sijainnut vain muutamien kilometrien päässä Vaajakosken ABC-huoltoasemalta, josta matkaan lähdön ajankohta on tiedossa. Ajomatkan oltua lyhyt epätarkkuudet vaikuttavat merkittävästi nopeuden arviointiin.

Käräjäoikeus pitää todistaja S:n kertomuksen, törmäyspaikan 4-tiellä sekä kesänopeusrajoitusten voimassaolon tapahtumahetkellä perusteella selvitettynä, että törmäyspaikalla on ollut vähintäänkin 80 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella A:n olisi syytä olettaa ajaneen hitaammin kuin kertomallaan tavalla tällaisen nopeusrajoituksen mukaisesti, jolloin A:n auton ajonopeuden on luotettavasti näytetty olleen noin 80 kilometriä tunnissa syytteen tullessa suuremman ajonopeuden osalta hylätyksi. Arviossa on otettu huomioon henkilötodistelusta ja osin valokuvistakin ilmenneet keliolosuhteet eli se, että tapahtuma-aikaan on ollut pilvipoutaista ja sadekuuroja, ja tienpinta on ollut sateen vuoksi jokseenkin märkä. Koska asiantunteva todistaja T on osaltaan tehnyt johtopäätöksiä 100 kilometriä tunnissa ajonopeuden perusteella, on tilanteen arvioitava olleen jossakin määrin vähemmän vaarallinen kuin T on oletetun 100 kilometrin tuntinopeuden perusteella arvioinut.

Koskien kysymystä autojen törmäyksestä B:n tarkoituksellisen törmäämisen tai vaihtoehtoisesti liikenneonnettomuuden seurauksena asiassa on ollut keskeisimpänä näyttönä autojen vaurioista esitetty valokuvatodistelu sekä ennen kaikkea pitkään liikennevalvontatyötä tehneen sekä poliisin ajokouluttajana ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana toimineen todistaja T:n kertomus, jota on pidettävä T:n asiantuntemuksen sekä hänen kertomuksestaan syntyneen puolueettoman ja asiantuntevan vaikutelman perusteella luotettavana. T on arvioinut tilannetta valokuvien ja eräiden esitietojen kuten oletetun 100 kilometrin tuntinopeuden perusteella.

$376

A on kertonut heidän lähteneen ajamaan Lahden suuntaan ja kuuluneen pamaus, jolloin auto on lähtenyt saman tien pyörimään ympäri. A on kertonut, että jossain vaiheessa on satanut, mutta hänen noustessaan pois autosta ei ollut satanut. A ei ole ollut varma, onko tie ollut märkä vai kuiva, mutta hänen ajaessaan eteenpäin A:n pelkäämiä vesiliirtoja ei ollut ollut. Myös D on kertonut auton takaosasta kuuluneen yhtäkkiä jonkinlaisen poksahduksen, minkä jälkeen auto on lähtenyt pyörimään. D:nkään kertomuksesta ei ole tullut ilmi, että A olisi tehnyt äkkinäisiä ajoliikkeitä tai jarruttanut autolla.

Ottaen huomioon T:n autojen vaurioiden perusteella esittämä arvio sekä A:n ja D:n havainnot törmäystapahtumasta, on asiassa esitetty luotettava ja lähtökohtaisesti syyksilukemiseen riittävä näyttö siitä, että B on tarkoituksella törmännyt kuljettamallaan autolla A:n kuljettamaan autoon edellä kuvatulla tavalla. Käsitystä B:n tästä tarkoituksesta on tukenut myös edellä näytetyksi arvioitu A:n seuraaminen sekä jäljempänä näytetyksi arvioitu törmäystä seurannut tapahtumainkulku.

Törmättäessä maantienopeudessa autolla toisen auton sivusta melko voimakkaasti toisen auton takakulmaan voidaan pitää yleisen elämänkokemuksenkin perusteella ennakoitavissa olevana ja todennäköisenä seurauksena, että auto lähtee pyörivään liikkeeseen ja suistuu ulos tieltä. T on tämän osalta lausunut, että paikalla on ollut kuvista ilmenevä kaarre vasemmalle ja tuollaisesta iskusta auto lähtee kiertämään perä oikean kautta. Tällaisen vaikutuksen saamiseksi osuman ei tarvitse olla isokaan. T on todennut, että tällaisen törmäyksen jälkeen auton hallitseminen on todella haastavaa ja tapahtumat ovat yllättäviä. Liikerata jatkuu liike-energian voimasta suorana sitä pidempään, mitä kovempi vauhti on.

T:n mukaan muu kuin hyvin tällaista tilannetta harjoitellut kuljettaja ei pysty tekemään tilanteessa mitään. Auto lähtee niin äkkiä, ettei sitä huomaakaan. T:n mukaan ainut tehtävissä oleva asia olisi ollut, että jarrut olisi lyönyt saman tien aivan lukkoon. Täysjarrutuksessa auto olisi voinut mennä asfalttia pitkin suoraan, mutta luultavasti tällöinkään ei. T:n lausuman perusteella käräjäoikeus arvioi, että ratkaisevaa merkitystä ei ole ollut tienpinnan märkyydellä eikä sillä, että A:n autossa on B:lle yllättävällä tavalla ollut olosuhteisiin paremmin sopivien kesärenkaiden sijasta talviolosuhteisiin tarkoitetut kitkarenkaat.

Käräjäoikeus arvioi edellä sanotun perusteella, että tosiasiallisesti ja B:n näkökulmasta tarkasteltuna todennäköinen seuraus B:n tahallisesta törmäämisestä A:n autoon on ollut, että auto tulee jollakin tapaa suistumaan tieltä. Lisäksi B:n tarkoituksena on edellä sanottu sekä jäljempänä näytetyksi arvioitu tapahtumienkulku huomioon ottaen täytynyt olla suistaa A:n kuljettama auto tieltä.

D on kertonut koskien törmäyksen jälkeisiä tapahtumia, että A:n kuljettamaan autoon on kolahtanut joku ja auto on lähtenyt heittoon. Auto on pyörähtänyt kerran tai kaksi tiellä ympäri niin, että renkaat ovat pysyneet tiessä. D on yrittänyt ohjailla autoa tarttumalla rattiin sivusta. D ei osaa sanoa, miten päin auto on pyörinyt. Auto on mennyt toisen kaistan yli tienposkeen. D on kuvannut tilanteen tuntuvan vieläkin pelottavalta. Tuolloin ei ollut ollut vastaantulijoita. D on kertonut päänsä osuneen törmäyksessä tuulilasiin ja saaneensa lyöntiä voimakkaamman osuman, minkä vuoksi hän on ollut pökertynyt menettämättä kuitenkaan tajuntaansa.

Myös A on kertonut kuulleensa pamauksen ja auton lähteneen saman tien pyörimään ympäri. A on mennyt shokkiin kolarista peläten kuolevansa ja muistaa vain sen kohdan, kun D on sanonut heille sattuvan pahasti ja ottanut ratista kiinni ohjatakseen autoa. A:n mukaan auto on lähtenyt liikehtimään vastapäivään eli auton keula vasempaan suuntaan renkaat maassa siten, että auto on A:n muistikuvan mukaan pyörähtänyt monta kertaa ympäri. A ei ollut shokkitilan vuoksi pannut merkille pyörähdysten määrää. Auto on päätynyt ojaan. A:lle ei ole ilmennyt aiheutuneen törmäyksestä vammoja.

D:n ja A:n yhdenmukaisten kertomusten sekä valokuvien kolaripaikalta perusteella auto on lähtenyt B:n tahallisen törmäämisen seurauksena pyörimään ympäri renkaat maassa vastapäivään ja päätynyt vastaantulevien kaistan yli ojaan. Törmäys on ollut kummallekin järkyttävä ja A on pelännyt kuolevansa, mutta kummallekaan ei ole lopulta aiheutunut kolarista vakavia vammoja.

$377

D:n ja A:n yhdenmukaisilla kertomuksilla, valokuvilla kolaripaikasta sekä T:n asiantuntevalla arvioilla maaston ja autojen jäljistä on luotettavasti näytetty, että A:n kuljettama auto on lähtenyt B:n suorittaman törmäämisen seurauksena pyörivään liikkeeseen auton keula vasemman suuntaan renkaat maassa, pyörähtänyt tien puolella ja tienpenkan puolella kaikkiaan vähintäänkin kerran ympäri, päätynyt ojaan melko kovalla nopeudella ja pysähtynyt ojaan hieman pientareen vastapenkan puolelle siten, ettei A:lle ja D:lle ole tosiasiassa tästä aiheutunut vakavia vammoja. Auto on pysähtynyt ainakin osittain renkaisiin tarttuneen maa-aineksen ja renkaan irtoamisen vuoksi.

Ottaen huomioon ajonopeus ja tällaisen tilanteen sattumanvaraisuus luonnollista on, että menettely olisi voinut johtaa vakavampiin seurauksiin ja toteutunut tapahtumienkulku on vain yksi monista mahdollisista tapahtumienkuluista. Näyttämättä on jäänyt, että auto olisi ollut tosiasiallisesti menossa kohti kivilohkareita ilman D:n toimia ottaen huomioon se, että T:n arvion perusteella auton ohjattavuus on tällaisessa tilanteessa menetetty.

$378

$379

Käräjäoikeus toteaa tahallisuutta koskevan näytön arvioinnin olevan tapauskohtaista ja tällaisessa asiassa olevan syytä kiinnittää huomiota ajonopeuteen sekä tien, tienpientareen ja tietä ympäröivän maaston ominaisuuksiin.

Arvioitaessa autossa olleiden asianomistajien kuoleman sekä vaikean ruumiinvamman tai hengenvaarallisen tilan aiheutumisen todennäköisyyttä B:n tekemän törmäyksen seurauksena edempänä todettuna lähtökohtana on se, että auton lähteminen menettelyn seurauksena pyörimisliikkeeseen, ohjattavuuden menettäminen ja tieltä ulos suistuminen ovat olleet menettelyn varsin todennäköisiä seurauksia.

A:n ajonopeudeksi törmäyshetkellä on näytetty 80 kilometriä tunnissa. Yleisen elämänkokemuksen perusteella auton suistaminen ulos tieltä tässä nopeudessa on hyvin vaarallista. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty sellaista todistelua, jonka perusteella autossa olevien kuoleman tai vakavan vammautumisen voitaisiin kaikissa olosuhteissa todeta olevan teon todennäköisin seuraus. Asiassa ei ole ilman tällaista selvitystä tullut näytetyksi, että autossa olevien kuolema olisi kaikissa olosuhteissa tällaisen teon todennäköisin seuraus.

$37a

$37b

B:n on edellä sanotun perusteella näytetty luotettavalla ja lähtökohtaisesti syyksilukemiseen riittävällä tavalla menetelleen paitsi syytekohdissa 16 ja 17 kuvatulla tavalla edellä sanotuilta osin myös syytekohdassa 18 kuvatulla tavalla kuitenkin siten, että ajonopeus on ollut 80 kilometriä tunnissa, ja syyllistyneen mainituin täsmennyksen syytekohdassa 18 kuvattuun törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Asianomistaja A:n asiakokonaisuudessa antama kertomus on ollut johdonmukainen ja se on sisältänyt runsaasti yksityiskohtia. A:n kertomus ei ole myöskään muuttunut esitutkinnasta ja se on lisäksi asiakokonaisuudessa ollut yhteensopiva muun asiassa esitetyn näytön kanssa. Käräjäoikeus pitää sanotun perusteella A:n kertomusta luotettavana niin nyt käsiteltävinä olevissa vakavimmissa syytekohdissa kuin asiakokonaisuudessa muutoinkin.

A on kertonut tapahtuneesta siten, että B on pysäyttänyt auton tienpientareelle, aukaissut auton oven ja juossut veitsen kanssa. D on avannut auton oven ja lähtenyt saman tien juoksemaan tienpiennarta Vaajakosken ABC:n suuntaan. B on juossut D:n perään. A on noussut autosta ja jähmettynyt siihen. A on seissyt auton etupuolella ja ollut aivan shokissa kolarista. A on kertonut, ettei shokkitilan vuoksi tiedä B:n olinpaikkaa D:n lähtiessä juoksemaan. A on heittänyt kengät pois ja hän on yleensä päässyt tappeluissa B:n kanssa juoksemaan karkuun auton ympäri.

$37d

Tapahtuneen kolarin sekä sen jälkeisten tapahtumien järkyttävän luonteen vuoksi on pidettävä luonnollisena, ettei asianomistaja ole voinut havainnoida ja muistaa kaikkia tapahtuman yksityiskohtia kuten B:n lähtöpaikkaa D:tä tavoittamaan sekä kaikkien tapahtumien täsmällistä aikajärjestystä. A:n kertomus on kuitenkin ollut tältäkin osin pääkohdissaan ja olennaisilta osin johdonmukainen ja yksityiskohtainen, minkä vuoksi sitä on pidettävä luotettavana.

A:n kertomuksesta muodostuu selkeä pääpiirteittäinen tapahtumainkulku, jonka mukaan D on lähtenyt heti juoksemaan tienviertä, B on juossut hänen perässään veitsi kädessä, A on ollut auton kuljettajan puolella jossakin määrin jähmettyneenä, hän on riisunut kenkänsä ja juossut autoa ympäri sen toiselle eli apukuljettajan puolelle, jolloin B on aikaisemmista jahtaamistilanteista poiketen tavoittanut hänet. A on kaoottisessa tilanteessa perääntynyt kohti auton takaosaa, B on asianosaisten ollessa kasvokkain ottanut A:ta hartiasta kiinni ja puukottanut A:ta taakse suorilla lyönneillä ylhäältä alas. A on jossakin vaiheessa nostanut suojaksi kätensä, jolloin hän on saanut siihen viiltohaavan. Koska A:n kertomus tapahtumasta on ollut luotettava, on se otettava tapahtuman arvioinnin lähtökohdaksi.

A:n kertomus puukotustilanteesta on saanut tukea häntä koskevasta lääkärinlausunnosta ja terveystiedoista, valokuvista vammoista, tekovälinettä koskevista valokuvista ja katselmuksesta sekä jossakin määrin raportista verijälkitutkimuksesta.

A:ta koskevasta lääkärinlausunnosta on ilmennyt vammoina selässä oikealla lapaluun alapuolella kaksi seitsemän senttimetriä syvää pistohaavaa sekä kaulalla kolme senttimetriä syvä pistojälki. Pistohaavat on todettu röntgentutkimuksessa. Oikeassa käsivarren takapinnassa on todettu laajahko haavauma ulottuen lihasfaskiatasoon. Vammat on lausunnossa arvioitu ensisijaisesti ohuen ja terävän metallikappaleen kuten puukon tai veitsen aiheuttamiksi. Lausunnon mukaan todetut vammat ovat olleet vakavia ja pistohaavat hengenvaarallisia, ja lapaluun alapuolen syvät pistohaavat ovat viitanneet tappamistarkoitukseen. Tähän olisi lausunnon mukaan viitannut myös kaulan pistohaava.

Asianomistajaa koskevassa lääkärinlausunnossa huomiota kiinnittää puolustuksen toteamin tavoin se, että lausunnon on vakuuttanut oikeaksi Sairaala Novan suu- ja leukakirurgiaan erikoistuva hammaslääkäri. Ilman lausunnon antajan osaamisalueita koskevaa enempää selvitystä herää kysymys siitä, kuinka luotettavasti lausunnon antaja on hammaslääkärin koulutuksen perusteella voinut arvioida asianomistajan muunlaisia kuin hammaslääketieteen alaan kuuluvia vammoja. Toisaalta lähtökohtana voidaan pitää sitä, että lääkärinlausunnon laatimisen keskussairaalassa tehtäväkseen saaneen voidaan olettaa olevan lausunnon laatimiseen pätevä.

Tässä tapauksessa todisteena on esitetty myös A:n hoitoa keskussairaalassa koskevia terveystietoja, joista on ilmennyt hänen hoitoonsa osallistuneen useiden erikoisalojen lääkäreitä kuten kirurgiaan ja päivystykseen erikoistuva lääkäri. Kyseisen kirjauksen on laatinut lääkäri ja vammat on siinä kuvattu olennaisesti samalla tavalla kuin edellä sanotussa lääkärinlausunnossa.

Asiassa keskeisimmät vammat on sanotussa kirjauksessa kuvattu siten, että asianomistajalla on ollut oikealla lavan alla kaksi noin kolmen senttimetrin pistohaavaa, syvyydeltään noin 7 senttimetriä. Kolmannen pistohaavan on kuitenkin todettu olleen puolustuksen väittämin ja sittemmin myös syyttäjän tarkistamin tavoin kaulan sijasta trapeziuksen eli epäkäslihaksen alueella, kuten myös valokuvista voidaan havaita. Terveystiedot tukevat käsitystä lääkärinlausunnon luotettavuudesta. Myös valokuvat ovat tukeneet lääketieteellisestä selvityksestä ilmennyttä vammojen laatua pistohaavoina ottaen huomion haavojen lyhyt ja kapea muoto. Edelleen poliisitodistaja S on ensiapuna antaneensa henkilönä arvioinut selän jäljet pistojäljiksi ja asianomistajalle on sen vuoksi ensiapuna laitettu ”chest shield” eli eräänlainen side estämään ilmarinnan muodostumista siinä tapauksessa, että haavat olisivat ulottuneet keuhkoon.

Käräjäoikeus arvioi edellä sanotuin tavoin lääkärinlausunnosta ja sitä täydentävästi terveystiedoista ilmenneen sekä vielä S:n annetusta ensihoidosta kertoman perusteella näytetyksi, että A:lle on tapahtumasta aiheutunut kaksi 7 senttimetriä syvää pistohaavaa oikean lapaluun alapuolelle, epäkkääseen kaulan lähelle 3 senttimetriä syvä pistojälki sekä käsivarteen laaja haavauma ulottuen lihasfaskiatasoon.

A:n vammat tukevat hänen kertomaansa B:n useista puukonisukuista, jotka B on lyönyt suoralla liikkeellä veistä kädessä pitäen ylhäältä alas A:n taakse ja välillä pitäen kiinni A:n olkapäästä sekä A:n suojatessa itseään tässä tilanteessa nostamalla käsi eteen. Tällainen vammamekanismi selvästi sopii aiheuttamaan A:n oikean lapaluun alla olleet kaksi pistohaavaa, epäkkään pistojäljen sekä oikean käsivarren takasyrjällä olleen viiltovamman. Viimeksi mainittu vamma sopii sijaintinsa sekä haavan käsivarressa poikittain olleen suunnan perusteella A:n kertomaksi suojaamisvammaksi. Koska A:n kertomus on ollut sisältönsä perusteella luotettava ja vammat ovat olleet kertomuksen kanssa yhdenmukaiset, on asiassa esitetty luotettava ja lähtökohtaisesti syyksilukemiseen riittävä näyttö siitä, että B on puukottanut A:ta syytteessä kuvatulla tavalla ja aiheuttaen syytteessä kuvatut vammat.

A:n kertoman tapahtumainkulun mukaan hän on alkuun seissyt autonsa kuljettajan puolella ja lähtenyt kiertämään autoa sen toiselle eli tien puolelle asti, missä B on tavoittanut A:n. Tässä kohtaa on ollut valokuvista nähtävissä ruohon tallautumista, mikä voi sopia yhtäältä edellä mainittuun ja toisaalta B:n ja D:n jättämiksi jäljiksi autojen ollessa vierekkäin. Ruohon tallautumisesta ei voida tehdä tältä osin luotettavia johtopäätöksiä eikä se siksi tue syytettä. A on kertonut juosseensa puukotushetkellä taaksepäin auton takapäätä kohti kasvot lähestyvän B:n suuntaan.

Valokuvilla ja DNA-tutkimuslausunnoilla on näytetty, että A:n auton takakontin ovessa ja kuljettajan puolen yläpalkissa sekä kuljettajan puoleisen sivun takaosassa on ollut A:n verta. Verijälkitutkimusta koskevasta tutkimusraportista on ilmennyt, että auton takaluukun verijäljet ovat todennäköisesti heilahdusjälki, joka syntyy tyypillisesti veristä tekovälinettä tai muuta objektia nopeasti liikuteltaessa. Kuljettajan puolen verijäljet ovat sopineet veriroiske- tai heilahdusjälkeen, mutta jälkien laadun vuoksi ei ole voitu luotettavasti päätellä, kumpaa tyyppiä jäljet ovat. Verijälkien perusteella on voitu todeta, että auton luona on kaksi tapahtumapaikkaa: toinen auton perän luona ja toinen auton kuljettajan puoleisella sivulla.

Ottaen huomioon tilanteen henkeä uhkaava luonne, tilanteen nopeus ja A:n huomion kiinnittyminen B:hen asianomistajan ei voida edellyttääkään voivan kuvata B:n lähestymisen ja iskujen täsmällistä sijaintia suhteessa autoon. Auton takaluukun todennäköinen heilahdusjälki sopii A:n kertomaan siitä, että hän on perääntynyt puukotustilanteessa auton takaosan suuntaan. Kuljettajan puolen verijäljet ja verijälkien puuttuminen auton apukuljettajan puolelta eivät sen sijaan tue A:n kertomusta, mutta eivät puhu sitä vastaankaan. Auton kuljettajan puolen veroroiske- tai heilahdusjälkien syntymekanismi on jäänyt täsmentymättä. Verijäljet sopivat asianomistajan kertomaan siltä osin, että hän on pyrkinyt pakoon kiertämällä autoaan ja siirtymällä auton takaosan suuntaan.

A:n kertomusta tapahtumainkulusta on tukenut vähäisessä määrin myös valokuvatodistelu siten, että siitä on A:n kertomusta vastaten ilmennyt naisen kenkä auton kuljettajan puolella. Valokuvista ilmenneet B:n auton poistumisjäljet ovat tukeneet A:n epävarmana pitämää muistikuvaa siitä, että B:n auto on jossakin tilanteen vaiheessa valunut ojaan. Myös tekovälineen sinisestä kahvasta tehdyt havainnot tukevat vähäisessä määrin asianomistajan kertomusta.

Valokuvista on ilmennyt B:llä olleen kiinniottohetkellä vähäisiä verijälkiä käsissään ja rikosteknisen laboratorion lausunnosta on ilmennyt, että B:n vasemman käden kämmensyrjästä ja nimettömän juuresta todetusta verestä on todettu B:n DNA:ta. B:tä koskevan lääkärinlausunnon mukaan hänellä ei ole todettu muita vammoja kuin pieni lievää verenvuotoa aiheuttanut ihorikko vasemman käden etu- ja keskisormen välissä. B:n on siis näytetty saaneen tällaisen vähäisen vamman käteensä teon tai tapahtuman yhteydessä, mutta ei enempiä vammoja. Sanottu vamma on voinut syntyä monella eri tavalla eikä siitä ole tehtävissä luotettavia johtopäätöksiä koskien tapahtumainkulkua.

$37e

Ottaen huomioon B:n tekovälineenä käyttämän veitsen pituus sekä terävyys paitsi kärjestä niin myös molemmilta sahalaitaisilta sivuilta, etenkin asianomistajan selän vammajälkien syvyyden ilmentämä lyöntien voimakkuus sekä kaikkiaan neljän veitseniskun kohdistuminen A:n ylävartalon alueelle, kahden vähintäänkin melko voimakkaan lyönnin kohdistuminen lapaluun alle selkään elintärkeiden elinten kuten keuhkojen alueelle ja A:n käsivarren suojausvamma, joka luultavasti on torjunut vakavamman osuman, on A:n kuolema syytteessä kuvattujen ja A:n kertomien B:n A:n ylävartalon alueelle kohdistaman neljän veitseniskun seurauksena ollut myös B:n teonaikaisesta näkökulmasta tarkasteltuna teon varsin todennäköinen seuraus. Todennäköisintä on ollut, että joku B:n veitseniskuista olisi vahingoittanut elintärkeitä elimiä tai verisuonia.

B:n näkökulmasta on arvioitava olleen täysin sattumanvaraista erityisesti se, ovatko iskut pitkällä ja terävällä veitsellä selkään lapaluun alle puhkaisseet asianomistajan keuhkot tai muutoin vaurioittaneet asianomistajan elintärkeitä elimiä kuolemaan johtaen vai eivät. Myös muiden eli epäkkään alueelle lähelle kaulaa osuneen ja A:n kädellään torjuman veitseniskun mahdollinen osuminen hengenvaaralliselle alueelle ylävartaloon ja tällaisen osuman vakavuus ovat olleet B:n näkökulmasta sattumanvaraisia seikkoja.

$37f

Ottaen huomioon suoritettu puukotus ja veitseniskujen osumakohdat hengenvaarallisella alueella, puukotukseen ryhtyminen A:n seuraamisen ja auton tahallisen tieltä suistamisen jälkeen sekä A:n kaikenlaisen myötävaikutuksen puuttuminen tilanteessa on B:n luotettavasti ja lähtökohtaisesti syyksilukemiseen riittävällä tavalla näytetty tarkoittaneen tappaa veitsellä lyömällä A:n. B on tarkoittaessaan tappaa A:n ja lisäksi pitäen veitsellä lyödessään tämän kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena sekä kuolemanvaaran estyttyä B:n näkökulmasta satunnaisista syistä lähtökohtaisesti syyllistynyt rikoslain 3 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla tahalliseen (

sekä sen ohella

) rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rikoksen yritykseen eli tässä tapauksessa henkirikoksen yritykseen. Ottaen huomioon sanotut seikat B:llä on arvioitava olleen tarkoitustahallisuus jo suistaessaan A:n auto tieltä, millä perustein tältäkin osin on A:n osalta kysymys samaan tekoon kuuluneesta henkirikoksen yrityksestä.

A on kertonut koskien tilanteen päättymistä, että hänen epävarman muistikuvansa mukaan B:n auto on jossain vaiheessa mennyt pientareelta ojaan. Tätä muistikuvaa ovat tukeneet valokuvista ilmenneet maaston jäljet eli ojan pohjalle A:n auton edestä johtaneet renkaanjäljet. A on todennut muistikuviensa olevan puukotuksen jälkeen sumeat. A:n muistikuvan mukaan B olisi mennyt puukotustilanteen jälkeen omaan autoonsa, yrittänyt saada sitä käyntiin siinä onnistumatta ja lähteä. A on kertonut B:n nousseen uudestaan autosta ulos veitsi kädessä, jolloin ohikulkija on pysähtynyt. A:n mukaan hän on lähtenyt juoksemaan autoon, ja B on lähtenyt A:n perään. A:n käsityksen mukaan B on poistunut tilanteesta, koska hän ei ole halunnut jäädä kiinni. A:n mukaan B on ollut paikalla vielä A:n päästessä autoon. A ei ole jähmettyneenä ollessaan osannut viittilöidä autolle, vaan se on pysähtynyt siihen ilmeisesti kolarin nähtyään.

Asiassa on kuultu todistajana kolaripaikalle pysähtynyttä ohikulkijaa K:ta. Hän on kertonut tienlaidassa olleen kaksi autoa ja ottaneensa A:n kyytiin. K ei ollut nähnyt muita henkilöitä kuin tienviertä etäämpänä huoltoaseman suuntaan kulkeneen mieshenkilön eli muun henkilötodistelun perusteella selvästi D:n. K on kertonut pysähdyksensä olleen hyvin lyhyt, ja että hän ei ollut havainnut kolmatta henkilöä. K:n kertomuksen perusteella myös B:n auto ja myöhempi tapahtumainkulku huomioon ottaen myös B on tuolloin ollut vielä tilanteessa paikalla.

A ja K ovat edellä selostetun perusteella kertoneet eri tavalla siitä, onko mieshenkilö eli B seurannut A:ta tämän juostessa K:n autoon. Tämä voi selittyä sillä, että K:n pysähtyminen kolaripaikalle on ollut hänen kertomansa mukaan todella lyhyt ja B on ollut käynnistämässä autoaan tai nähdessään lähestyvän auton mennyt piiloon oman autonsa sisälle. A on todennut muistikuviensa olevan puukotuksen jälkeen sumeat, mitä on pidettävä tilanteeseen nähden ymmärrettävänä. Ottaen huomioon edeltänyt tapahtumienkulku sekä K:n ja A:n mahdollisesti erilaiset ja sinänsä oikeat havainnot A:n kertomuksen poikkeaminen K:n kertomista havainnoista ei heikennä A:n kertomuksen luotettavuutta. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että B olisi tässä tilanteessa yhä seurannut veitsen kanssa A:ta.

A:n on kertomuksellaan ja todistaja K:n kertomuksella näytetty poistuneen K:n autolla Vaajakosken ABC-huoltoasemalle, mistä K on soittanut hätäkeskukseen noin kello 20.23 eli vain noin kahdeksan minuutin kuluttua siitä, kun asianosaiset ovat lähteneet matkaan samalta huoltoasemalta. Koska Find My Kids -sovelluksen käyttöä koskevan liitteen perusteella B on lopettanut A:n auton salakuuntelun kello 20.16 ja törmäyksen on täytynyt tapahtua pian tämän jälkeen, on puukotustilanne kestänyt hyvin lyhyen ajan ja K:n on täytynyt saapua pian autojen törmäämisen jälkeen paikalle.

$382

Edellä sanotun näytön arvioinnin perusteella B:n on näytetty seuranneen A:ta autoon asentamansa jäljittimen avulla ja kohdistaneen tähän syytekohdassa 16 syyksiluetuin tavoin väkivaltaa, millä perustein B:n on näytetty syyllistyneen syytekohdassa 19 kuvattuun lähestymiskiellon rikkomiseen.

B:n käyttämä huomattava ajonopeus viittaa siihen, että hänen tarkoituksenaan on ollut paeta paikalta ja välttää kiinnijääminen. I:n kertomuksen perusteella B on ollut kiinniotettaessa siten rauhallinen, että hänelle laitetut käsiraudat on poistettu tarpeettomina. Poliisit ovat keskustelleet B:n kanssa säästä ja B on kysynyt, miten A:lle on käynyt. B on siis ollut epätietoinen tekonsa seurauksista, mikä sekin osoittaa teon vaarallisuutta ja sattumanvaraisuutta.

Käräjäoikeus viittaa vakaata harkintaa murhan yrityksen kvalifointiperusteena koskevan oikeuskäytännön osalta edempänä kysymyksenasettelun yhteydessä lausuttuun.

Asiakokonaisuudessa on tullut esille useita käsitystä vakaasta harkinnasta tukevia seikkoja. B:n syyksi luettu A:n pahoinpitely 22.1.2023 R:n luona on vielä saanut alkunsa asianosaisten keskinäisestä sanaharkasta tuossa tilanteessa. B on kuitenkin tämän jälkeen ja A:n ilmoitettua asiasta poliisille lähettänyt tammi-helmikuun vaihteessa A:lle asiattomia viestejä. A ja hänen Helsingin naapurinsa R ovat A:n kertoman ja viestien perusteella olleet risteilyllä helmikuun 2023 alussa. B on A:n kertoman ja omankin kertomansa perusteella ollut hyvin tuohtunut siitä, että hän on A:n ilmoitettua B:n olleen laivassa joutunut putkaan ja joutunut poistumaan laivassa odottelemaan seuraavaa laivaa Maarianhaminassa.

B on edellä sanotuissa helmikuun alun viesteissään uhkaillut A:ta tämän veljen ”kultaisella aseella”. B on myös julkaissut A:n kuolemaan viittaavan tämän kuvalla varustetun sosiaalisen median TikTok-päivityksen. B on edelleen alkuvuodesta uhkaillut A:ta tappamisella. B:n on siis täytynyt jo tuolloin ajatella A:n kuolemaa ja hänelle tehtävää väkivaltaa. A on kertonut B:n olleen risteilyn jälkeen yhteydessä hänen veljeensä ja sukuunsa sekä painostaneen heitä hakkaamaan A:n. Tämä kertomus on saanut tukea A:n ja hänen äitinsä tuona ajankohtana vaihtamista viesteistä, joissa äiti kehottaa A:ta ottamaan veljeltään selkään, koska he eivät muuten selviä tilanteesta. A:n sukukin on tämän perusteella kokenut B:n toiminnan hyvin uhkaavana ja suostunut B:n vaatimuksiin. A on syystäkin kokenut tilanteen niin vakavaksi, että hän on hakeutunut turvakotiin.

$384

$385

toukokuussa 2023 uhanneen puhelimessa A:ta tappamisella.

B on edelleen huhti-kesäkuussa keskustellut serkkunsa Ö:n kanssa A:n etsimisestä Tampereelta ja serkku on toukokuun 2023 lopussa pitänyt hulluna B:n puheita sijaintilaitteen hankkimisesta. B on tässäkin puhunut A:n ”likaamisesta” ja kiinni ottamisesta. Ö on lupautunut hankkiutumaan A:n ystäväksi tämän saamiseksi kiinni. B on kirjoittanut toivovansa, että Ö ottaa A:n kiinni B:lle.

$388

$389

B:n on näytetty asentaneen 18.6.2023 Ala-Tikkurilan Shellillä salaa jäljitys- ja kuuntelulaitteena toimineen puhelimen A:n autoon, mikä osoittaa toiminnan suunnitelmallisuutta. Samassa yhteydessä A:n äiti on pahoinpidellyt A:n ratsupiiskalla, ja B on tilanteen loppuvaiheessa kohdistanut A:han voimakasta väkivaltaa. B:n näkökulmasta tarkasteltuna A:n sukukin on siis puuttunut asiaan, ja B on jo pahoinpidellyt A:n vakavasti. Tähän nähden järkeenkäypänä selityksenä myöhemmille tapahtumille ei näyttäydy se, että B olisi vielä tämän jälkeen halunnut rankaista A:ta tai vaikuttaa tähän kohdistamalla A:han pahoinpitelyn tai muun vastaavan lieväasteisemman teon.

B on ennen Ala-Tikkurilan Shellin tapahtumia saanut tietää A:n olleen menossa Jyväskylään. B on valvontalaitteen asentamisen jälkeen siirtynyt sukulaisten luo matkan varrelle Lahteen ja yöpynyt siellä. B on myös illalla sukulaisten luona asentanut puhelimeen kuunteluominaisuuden. B on seuraavana päivänä heti paikannettuaan A:n Lahteen siirtynyt A:n asunnon lähistölle, jonka osoitteen hän on pyynnöstä aikaisemmin saanut A:n veljeltä.

B on keskustellut ilmeisesti Lahdessa ollessaan BE:n kanssa, joka on kehottanut olemaan yhteydessä M:ään ja todennut B:n teon ja riskeeraamisen osoittavan jotakin hänen arvomaailmastaan. Tämä viittaa siihen, että BE:llä on ollut aavistus jostakin B:n suunnittelemasta vakavasta teosta, josta BE on kehottanut luopumaan. Myös M on luvannut suvun puuttuvan ja itse puuttuvansa A:n sopimattomana pidettyyn B:n ”pallottelemiseen” sekä kehottanut B:tä odottamaan ja olemaan tarvittaessa yhteydessä A:n isään tai äitiin M:ään ollessa poissa. B on viestinvaihdon perusteella voinut pohtia A:han vaikuttamista tämän suvun kautta yhtenä tilanteen ratkaisuvaihtoehtona, mutta todennut A:n äidin ja isän olevan kykenemättömiä tai haluttomia puuttumaan tilanteeseen sekä M:n toimien tulevan liian myöhään. B on kehotuksista huolimatta päättänyt jatkaa tekoa, eikä teon suhteen empiminen edempänä selostetussa oikeuskäytännössä todetuin tavoin sinänsä poista sitä, etteikö teko voi olla tehty vakaasti harkiten.

B on edelleen A:n paikannuttua 4-tielle Jyväskylän suuntaan lähtenyt välittömästi seuraamaan tätä. Tällaisella seuraamisella on oltava jokin tavoite. B:llä ei ole vielä Jyväskylään lähtiessään ollut tietoa A:n ja D:n yhteisestä sosiaalisen median livelähetyksestä eli A:n seuraamiselle on täytynyt olla muu syy. B on lisäksi varustautunut matkalle tekovälineenä käytetyllä suurikokoisella veitsellä sekä autossa olleilla puukoilla, mikä sekin viittaa siihen, että B:n tarkoituksena on ollut jo matkalle lähtiessä puukottaa seuraamaansa A:ta.

Asiassa on jäänyt mahdolliseksi se B:n väite, että hän on lähellä Jyväskylää saanut puhelimitse tiedon A:n ja vihamiehensä D:n yhteisestä sosiaalisen median livelähetyksestä, jonka B on myös H:n kertomat seikat huomioon ottaen voinut ymmärtää tarkoittavan A:n ja D:n yhdessäoloa seurustelumielessä. Tämä on väistämättä seikka, joka on mitä ilmeisimmin vaikuttanut B:n myöhempään toimintapäätökseen ja joka olisi voinut saada B:n toimimaan kiihtymystilan vallassa, mikä puhuisi käsitystä teon tekemisestä vakaasta harkinnasta vastaan.

$38a

$38b

$38c

B on edelleen ennen tekoa seurannut A:ta edellisenä päivänä autoon asentamallaan jäljitys- ja kuuntelulaitteella sekä varustautunut ennen matkaan lähtöä veitsin. B ei ole tyytynyt siihen, että A:n äiti ja B ovat edeltävänä päivänä pahoinpidelleet A:n. B on vielä keskustellut tekopäivänä BE:n kehotuksesta M:n kanssa sukulaisten kautta toimimisesta, mutta hän on hylännyt tämän vaihtoehdon. Myös BE:llä on viestien perusteella ollut käsitys jostakin B:n teosta ja riskeeraamisesta. A:n ja D:n sosiaalisen median yhteislive on mitä ilmeisimmin ollut eräänä yllykkeenä tekoon, mutta B on jo ennen tätä lähtenyt matkaan seurantalaittein ja veitsin varustautuneena sekä miellettyään surmaamisen jo tätä ennen yhdeksin toimintavaihtoehdoksi. B on edelleen jatkanut tekoa F:n erolla uhkaamisen sisältäneestä vetoomuksesta huolimatta.

B:n on luotettavasti näytetty puhuneen ja ajatelleen A:n tappamista pidemmän ajan kuluessa liittyen B:n ja A:n väliseen kärjistyneeseen konfliktiin. B:llä on ajomatkan toisesta kaupungista, sanottujen kehotusten ratkaista asia muulla tavalla ja pidättäytyä teosta sekä A:n ja D:n huoltoasemalla seurailun aikana ollut aikaa ja mahdollisuus harkita tekoaan, mutta hän on päättänyt siitä huolimatta toteuttaa teon sekä lopulta toteuttanut sen varsin määrätietoisella tavalla. Itse tilanteeseen ei ole liittynyt B:n näkökulmasta tarkasteltuna odottamattomia tai yllättäviä seikkoja. B:n käyttäytymisestä ilmenneet seikat ovat puhuneet sitä käsitystä vastaan, että hän olisi toiminut voimakkaan kiihtymystilan vallassa. Edellä sanottua kokonaisuutena arvioiden B:n menettelyn on arvioitava huomattavissa määrin poikkeavan tavanomaisesta tapon yrityksestä mitä tulee teon suunnitelmallisuuteen ja harkintaan, ja B:n on sanotuin perustein arvioitava yrittäneen tappaa A vakaasti harkiten.

B:n menettelyä on pidettävä henkirikoksen yrityksenä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä ottaen huomioon teon syyksilukemisesta ilmenevän laadun lisäksi teon kohdistuminen entiseen puolisoon, jonka kanssa B:llä on yhteinen lapsi, tekotavan ilmentämä raakuus ja julmuus A:n ollessa kolarista järkyttyneenä puukotuksen suurikokoisella veitsellä tapahtuessa, teon motiivin liittyminen kostoon ja mustasukkaisuuteen sekä menettelyn potentiaalinen vaarallisuus muille tienkäyttäjille ja tämän osoittama piittaamattomuus.

Asiassa edellä sanotun perusteella luotettavasti ja lähtökohtaisesti syyksilukemiseen riittävällä tavalla näytetyksi tullut B:n menettely täyttää edellä sanotuin perustein rikoslain 21 luvun 2 §:n 2 momentissa rangaistavaksi säädetyn murhan yrityksen tunnusmerkistön.

Edellä sanotuin perustein asiassa on esitetty luotettava ja lähtökohtaisesti syyksilukemiseen riittävä näyttö siitä, että B on syyllistynyt syytteessä kuvattuun A:han kohdistuneeseen murhan yritykseen kuitenkin syyksilukeminen-kohdasta ilmenevin täsmennyksin. B:n sanotun syyllisyyden tueksi esitetyn näytön on arvioitava olevan kokonaisuudessaan siten vahvaa, että B:n voidaan edellyttää antavan muun näytön perusteella luotettavasti näytetyksi tulleelle tapahtumienkululle varteenotettavan vaihtoehtoisen selityksen.

Käräjäoikeus on osaltaan ottanut huomioon B:n esittämiä väitteitä ja selityksiä jo edellä. Vielä on kuitenkin arvioitava B:n muun kertomuksen vaikutusta syytettä tukevan näytön perusteella tehtyihin johtopäätöksiin ja näytön riittävyyteen sekä sitten arvioitava, jääkö B:n syyllisyydestä kaikilta tai joiltakin osin varteenotettavaa epäilyä.

Vastaaja B:n kertomusta on pidettävä uskottavana sen osalta, että A on ollut B:n ottaessa uuden naisystävän mustasukkainen, ja että lapsen vaihdot sekä muu asioista sopiminen ei ole tapahtunut A:nkaan taholta aina parhaalla mahdollisella tavalla. Jo edellä sanotuin perustein on pidetty uskottavana, että B:llä ja D:llä on ollut sukuriitoihin liittyviä erimielisyyksiä ja B:llä on ollut perusteltu aihe olettaa D:n olleen aseistautunut ampuma-asein. B:n kertomusta on pidettävä uskottavana myös sen osalta, että hän on kokenut A:n pompottelevan itseään viranomaisilla ja A:n ilmoittaneen lapsen luovutustilanteesta Ala-Tikkurilan Shellillä lyhyellä varoitusajalla ja varsin provosoivalla tavalla.

B on laittanut puhelimen A:n autoon, koska A on luvannut useaan otteeseen lasta B:lle, jos B jättää A:n rauhaan. Tästä ei ole kuitenkaan ollut kysymys, ettei B jättäisi rauhaan. B on piilottanut puhelimen saadakseen A:lta tunnustuksen, että A soittaisi jossain vaiheessa B:lle ja sanoisi antavansa lapsen kokonaan B:lle. Tällöin B voisi osoittaa vanhemmille romaneille, että katsokaa miten A valehtelee. Paikannus tulee sovelluksen mukana aina automaattisesti.

B on kertonut mentyään Lahteen hänellä olleen siellä F:n kanssa keskustelu, jossa tämä on halunnut A:n ylimustasukkaisuuden vuoksi erota. B on pyytänyt odottamaan ja sanonut, että hän keskustelee A:n kanssa henkilökohtaisesti. B on ollut ajamassa Jyväskylään ja saanut puhelun, jossa hän on kuullut A:n yhteislivestä vihollissukuun kuuluvan D:n kanssa. B on ajatellut vihollisuuksista tietoisen A:n tekevän nämä asiat vain ”vittuillakseen”, kokenut olevansa helvetissä ja haluavansa lapsen papereineen itselleen. B on ajatellut, että hänellä ei enää käy tämä homma. Find My Kids -sovelluksen toiminnassa on ollut ongelmaa ja se on voinut näyttää A:n olevan paikassa, missä tämä ei kuitenkaan B:n sinne saavuttua ole sovelluksen näyttämin tavoin ollut. Sovellus ei ole näyttänyt tarkkaa paikkaa Jyväskylässä. B on katsonut Find My Kids -sovellusta koko matkan ajan.

$38e

B on kertonut, ettei tiedä, miksi on esitutkinnassa kertonut käyneensä Vaajakosken ABC:llä tupakalla ja huomanneensa A:n auton ollessaan Helsinkiin menossa. B on ollut järkyttynyt. B ei ole poistunut parkkipaikalla autosta.

B on kertonut olleensa Jyväskylän suunnalla, koska hän on hoitanut siinä välissä omat velkansa. B:llä on sattunut olemaan Jyväskylässä tähän liittyvä tapaaminen. On B:n yksityisasia, mitä hän on myynyt ja mitä ostanut. B:lle tulleen tiedon perusteella hän on ajatellut ottavansa D:n kiinni ja keskustelevansa tämän kanssa kuin mies miehelle. B on halunnut katsoa, ampuuko D hänet. B ja D ovat verivihollisia ja tämä koskee myös lapsia, ja lapsen äiti on halunnut tehdä tilanteen vain isommaksi. Tämä on ollut järkytys ja loukkaus B:tä kohtaan. Tämä on ollut se syy.

B ei ole törmännyt autoon tahallaan, vaan hän on ajanut 140–150 kilometriä tunnissa vauhtia A:n auton perässä, A:n autossa on käväissyt pikkuinen liike ratissa ja jarruissa, B on jarruttanut ja tehnyt väistöliikkeen ja törmännyt tässä autoon. A:n auto on mennyt ojaan ja B on hiljentänyt vauhtia.

B:n auton kuljettajan puolen ovi ja A:n auton apukuljettajan ovi ovat olleet vierekkäin. D on noussut autosta ja lyönyt käden taskuun. B on ollut varma, että D:llä on siellä ase. B on katsonut sivuun ja siinä on ollut se puukko. B on lainannut auton ja veitsi on ollut siinä. Monella romanilla löytyy autosta puukko, mutta ei aivan tämän kaltaista. Puukossa on mahdollisesti ollut tuppi. B on jäänyt kiinni turvavyöhön, jota hän ei ole huomannut avata. D on silloin seissyt autojen välissä käsi taskussa. B on noussut autosta ja D on kiertänyt auton keulaan käsi taskussa. D on ollut, että nyt poika pääsi ulos. B on sanonut, että nyt sinun poika piti ampua. D on lähtenyt tuhatta ja sataa ja B on juossut ainakin 20 metriä perässä.

B on pyöräyttänyt ympäri ja hänellä on ollut oikeassa kädessä puukko. B on sanonut A:lle, että katso mitä sait aikaan. Tilanne on tapahtunut nopeasti ja B on nähnyt A:ta osuneen. A on sanonut ”ai”. B on siinä havahtunut, että A:ta on osunut puukko. B ei muista puukotustilannetta. B on sanonut kuulustelussa voineensa puhua käsillä siinä samalla, ja puukko on B:n mukaan voinut osua siinä. B on kertonut A:n olleen kääntyneenä sivuttain vasten autoa ja puoliksi B:hen päin. Puukko ei paina mitään ja se on ollut jutellessa ja heilutellessa B:n kädessä. B ei tiedä, miten puukko on voinut löytää selän puolelle. B ei ollut nähnyt verta eikä puukko ollut veressä. Tämä on B:n muistikuvan mukaan tapahtunut auton apumiehen puolella, kuten myös A on kertonut kohdasta, missä B on A:n tavoittanut. B on tarjoutunut viemään A:n sairaalaan, mistä A on kieltäytynyt. A on mennyt tielle pysähtyneeseen autoon. B on mennyt omaan autoonsa ja lähtenyt reippaasti siitä. B on kohdannut poliisin ja he ovat jutelleet säästä.

B ei muista, onko hän kuitenkin mennyt esitutkinnassa kertomallaan tavalla ensin istumaan A:n autoon etumatkustajan paikalle.

B:n viestien M:lle tarkoitus on ollut se, että ottakaa joku A kiinni ja kieltäkää häntä. A on vienyt B:n lapsen Lahteen, missä B:llä on verivihollisia. Myös viestit A:n veljelle ovat liittyneet tähän. B on kuitenkin käynyt Lahdessa tansseissa. A on itse pyytänyt, että B ilmoittaisi Ä:lle, että poistaa A:n Facebook-kavereista. B on pyytänyt serkkuaan seuraamaan A:ta tämän aiheutettua B:lle kesän aikana kolme tilannetta, jossa B:tä on uhattu ampuma-aseella. Facebook-päivitykset, joissa B kehottaa välttämään yhteydenpitoa A:han, on tarkoitettu vain huonohenkisille ihmisille.

Arvioitaessa B:n kertomuksen ja hänen esittämänsä vaihtoehtoisen tapahtumainkulun uskottavuutta B on ensinnäkin kertonut laittaneensa jäljityslaitteen A:n autoon, jotta voi nauhoittaa A:n puhelussa B:lle kertoman tunnustuksen, että A antaa lapsen B:lle. Tätä selitystä ei voida pitää uskottavana, koska puhelimen asentamisen autoon on arvioitava olevan melko hankala toimenpide, ja B olisi voinut helpommin nauhoittaa tällaisen A:n hänelle soittaman puhelun. B:n kertomus on muuttunut olennaisesti esitutkinnasta sen suhteen, onko B kohdannut A:n auton Helsinkiin mennessään sattumalta ja pysähtynyt sitä ennen ABC:lle tupakalle vai seurannut autoa ABC:lle käymättä siellä tupakalla. Kertomuksen näin olennainen muuttuminen ei selity pelkästään järkytyksellä, ja kertomuksen muuttuminen olennaisilta osiltaan esitutkinnasta heikentää sen uskottavuutta.

B on esittänyt A:n auton seuraamiselle ABC:ltä eteenpäin kaksi syytä. Yhtäältä syynä olisi se, että B hyppäisi perillä D:n eteen ja kysyisi, haluaako D ampua hänet. B:n kertomuksesta ei ole käynyt ilmi järjellistä syytä sille, miksi B olisi halunnut näin menetellä. Toisaalta B on kertonut ajatuksenaan olleen ajaa perille asti nauhoittaakseen tallenteen, kun A ja R kävisivät varkaissa.

B näyttäisi tallenteen vanhemmille romaneille ja lastensuojelulle. B on todennut, että A:lla ja R:llä olisi ollut aikaa käydä varkaissa seuraavana päivänä kaupan auettua. B:n kaupan aukioloajoistakin kertomat seikat huomioon ottaen on pidettävä epäuskottavana, että B olisi yhtäkkiä päättänyt seurata A:n autoa tällaisen syyn vuoksi.

B on edelleen kertonut hänellä sattuneen olemaan Jyväskylässä tapaaminen, koska hän on hoitanut siinä välissä omat velkansa. B:n kertomus velkojen maksuasiasta on ollut hyvin yleispiirteinen, eikä hän ole halunnut sitä enemmälti kommentoida. Televalvontatietojen perusteella B on Jyväskylän alueelle saavuttuaan ajanut ympäriinsä Vaajakosken taajamassa ja tullut sitten huoltoaseman alueelle. B:n kertomusta tapaamisesta velkojen maksuun liittyen on pidettävä televalvontatietojen ajoitusten perusteella käytännössä poissuljettuna. Uskottavana on pidettävä sitä, että B on pitänyt loukkauksena sitä, että hänen lapsensa äiti viettää aikaa B:n verivihollisen D:n kanssa. Tämä seikka on kuitenkin tullut huomioon otetuksi näytön arvioinnissa jo edellä.

B:n kertomus A:n autoon törmäämisestä A:n tekemän ajoliikkeen tai jarrutuksen seurauksena on ollut varsin yleisluontoinen ja se on ollut ristiriidassa T:n autojen vaurioiden perusteella esittämän kannanoton kanssa. Tämä tapahtumainkulku ei ole myöskään saanut lainkaan tukea muusta näytöstä. Ottaen huomioon myös B:n kertomuksen uskottavuutta heikentäneet seikat se ei anna aihetta arvioida toisin edellä muun näytön perusteella tehtyjä johtopäätöksiä.

B:llä on edempänä selostetun perusteella arvioitu olleen perusteltu syy olettaa D:llä olevan ampuma-ase. B:n kertomusta veitsen ottamisesta autosta tämän vuoksi on kuitenkin pidettävä epäjohdonmukaisena, koska B ei olisi voinut pärjätä D:lle tämän ollessa ampuma-asein aseistautunut ja B olisi voinut ollessaan autossa D:n aseeseen viittaavan eleen huomatessaan poistua paikalta autolla.

B on kertonut, että ei muista puukotustilannetta. B on kuitenkin kertonut siihen liittyviä yksityiskohtia kuten A:n sijainnin auton apukuljettajan puolella ja A:n asennon sivuttain autoa vasten ja puoliksi B:hen päin. B on kertonut menneensä sanomaan, että mitä sait aikaan, sekä ikään kuin puhuneensa käsillään heilutellen veistä käsissä ja puukon voineen osua A:han siinä. B ei ole itsekään voinut selittää sitä, miten puukko on voinut tässä tilanteessa löytää A:n selän puolelle. Ottaen huomioon A:n selässä olleiden pistohaavojen seitsemän senttimetrin syvyys sekä A:n käden vamman vakavuus on pidettävä poissuljettuna, että A:lla todetut haavat olisivat voineet syntyä minkäänlaisen veitsen heiluttelemisen seurauksena. Myöskään B:n kertomus yhteydenpidosta M:ään ja serkkuunsa Ö:hön ei anna aihetta arvioida toisin muun näytön perusteella tehtyjä johtopäätöksiä.

$38f

B:n kertoma vaihtoehtoinen tapahtumainkulku on edellä sanotuin perustein ollut epäjohdonmukainen, minkä lisäksi se on sisältänyt epärealistisia piirteitä ja muuttunut olennaisesti hänen esitutkinnassa kertomastaan. B:n kertomus on myös tullut Jyväskylän velanmaksuun liittyneen tapaamisen ja vammojen aiheutumista koskevan kertomuksen osalta muulla vastakkaisella näytöllä poissuljetuksi.

Mainituin perustein B:n kertomaa vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ei voida pitää uskottavana eikä se anna aihetta arvioida toisin edempänä muun näytön perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Koska syytteen tueksi on esitetty edellä sanotuilta osin luotettava ja lähtökohtaisesti syyksilukemiseen riittävä näyttö, on B:n voitu tässä tilanteessa edellyttää voivan antaa tapahtumille vaihtoehtoisen selityksen. Koska syytteelle vaihtoehtoista varteenotettavaa tapahtumainkulkua ei ole tällaisessa tilanteessa voitu esittää, ei B:n syyllistymisestä edellä näytetyksi arvioituun A:n murhan yritykseen jää varteenotettavaa epäilyä.

B on edellä sanotuin perustein tuomittava A:n murhan yrityksestä sekä muista syyksilukeminen-kohdasta ilmenevistä rikoksista.

Seuraamusharkinnasta

Murhan yrityksen rangaistusasteikko on rikoslain 6 luvun 8 §:n 2 momentti huomioon ottaen vankeutta vähintään kaksi vuotta ja enintään 12 vuotta. B on lisäksi tuomittu muista edellä mainittua vähemmän vakavista rikoksista.

Rikoslain 6 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhteneväisyys. Saman luvun 4 §:n yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevan rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaan yhteisen vankeusrangaistuksen ja sakkorangaistuksen mittaamisessa noudatetaan soveltuvin osin 6 luvun säännöksiä. Yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

$391

Korkein oikeus on ennakkopäätöksessä KKO 2019:47 (ruotsinkielinen ratkaisu) tuominnut tekijän vakaasta harkinnasta ja pommi ilman yleisen vaaran aiheuttamista auton päälle asettamalla ja räjäyttämällä tehdystä sekä asianomistajalle vakavia vammoja aiheuttaneesta murhan yrityksestä 10 vuoden vankeusrangaistukseen. Koska A:n vammat ovat jääneet suhteellisesti arvioiden lopulta melko vähäisiksi ja B:n tekotapaa on pidettävä vähemmän suunnitelmallisena, on B:n teko arvioitava lievemmin arvosteltavaksi.

Turun hovioikeus on tuominnut ratkaisussa 23/105993 kunkin kolmesta vakaasta harkinnasta puukottamalla tehdyn murhan yrityksen tekijäkumppanista kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen. Vaasan hovioikeus on niin sanotussa Vamian puukotustapauksessa (diaarinumero R 19/282) tuominnut tekijän entiseen puolisoon kohdistuneesta vakaasta harkinnasta tehdystä murhan yrityksestä kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen. B:n teon voidaan arvioida rinnastuvan vakavuudeltaan sanotuissa hovioikeusratkaisuissa käsiteltyihin tekoihin ja olevan niitä jossakin määrin moitittavampi teon sisältämä enempi suunnitelmallisuus huomioon ottaen.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan käräjäoikeudessa murhan yrityksestä tuomitut mediaanirangaistukset ovat vaihdelleet 2018-2022 vuosina 84 kuukauden ja 114 kuukauden välillä. Mediaanirangaistusten keskiarvo sanotuilta vuosilta on noin 94 kuukautta eli lähes 8 vuotta vankeutta.

Käräjäoikeus arvioi ottaen huomioon edellä sanotuista seikoista ilmenevän teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä teon B:ssä osoittaman syyllisyyden oikeasuhtaiseksi ja yleisen rangaistuskäytännön mukaiseksi seuraamukseksi yksin B:n syyksi luetusta murhan yrityksestä 8 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistuksen.

B:n syyksi luetut kohdan 17.1 D:n pahoinpitely ja kohdan 17.2 D:hen kohdistettu laiton uhkaus kuten myös syytekohdan 18 törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ovat olleet lajissaan poikkeuksellisen vakavia ja vaarallisia, minkä vuoksi niille on annettava merkittävä yhteistä rangaistusta olennaisesti korottava vaikutus. Muilla B:n syyksi luetuilla rikoksilla on yhteiseen rangaistukseen vain vähäinen ankaroittava vaikutus. Ottaen huomioon edellä sanotuin tavoin B:n syyksi luetut muut rikokset oikeasuhtaisena yhteisenä rangaistuksena on pidettävä 9 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistusta.

Tuomitusta rangaistuksesta on tehtävä tuomiolauselmalta ilmenevä rikoslain 6 luvun 13 §:n mukainen vähennys B:n asian vuoksi jo kärsimän vapaudenmenetyksen perusteella.

Vastaaja

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut

Syytteen teonkuvauksen tarkistaminen

suusanallisest

26.2.2023 Helsinki

suusanallisesti

sanomalla

A:n

pääsevän hengestään

B:lle tuomittava rangaistus

Lähestymiskiellon rikkominen 22.1.2023

Viestintärauhan rikkominen 31.1.-6.2.2023

Laiton uhkaus 1.-24.5.2023

Lähestymiskiellon rikkominen 1.-24.5.2023

Laiton uhkaus 7.6.2023

Lähestymiskiellon rikkominen 7.6.2023

Murhan yritys 19.6.2023

Kohdat 17.1. ja 17.2

Kohta 18: Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 19.6.2023

Rangaistusseuraamus

tarkentanu

Perustelut

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 17 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan nostettua syytettä ei saa muuttaa. Syyttäjä voi kuitenkin laajentaa samaa vastaajaa koskevan syytteen käsittämään toisen teon, jos tuomioistuin esitettävään selvitykseen ja muihin seikkoihin nähden katsoo sen soveliaaksi.

Pykälän 2 momentin mukaan syytteen muuttamisena ei pidetä sitä, että syyttäjä rajoittaa syytettään tai ilmoittaa toisen lainkohdan kuin haastehakemuksessa taikka vetoaa uuteen seikkaan syytteen tueksi.

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä (esim. KKO 2003:97 ja KKO 2004:41) on syytteen tarkistamiseksi hyväksytty se, että syyttäjä vetoaa samaan tekoon liittyviin uusiin seikkoihin, jotka voidaan oikeusvoimaa koskevien oikeusperiaatteiden johdosta arvioida vain kertaalleen vireillä olevassa rikosoikeudenkäynnissä. Alun perin kuvattu teko ei kuitenkaan saa uusien syytteen tueksi esitettyjen seikkojen johdosta muuttua muuksi tapahtumaksi. Jos muutettu syyte koskee eri tekoa, kysymys on tuomioistuimen luvan tarvitsevasta syytteen laajentamisesta (KKO 2003:12).

Tässä tapauksessa alkuperäinen teonkuvaus ja hovioikeudessa täydennetty teonkuvaus eroavat toisistaan sen suhteen, millä tavoin laiton uhkaus on syytekohdissa 5 ja 6 väitetty tehdyn. Kohdassa 6 tekoaikaa on syyttäjän toimesta hieman jatkettu. Kyse on kuitenkin samasta historiallisesta tapahtumainkulusta. Tällöin tämän tuomion oikeusvoimavaikutus estäisi uuden syytteen nostamisen asiassa. Näin ollen syytteen tarkistaminen hovioikeudessa on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 17 §:n 2 momentin nojalla sallittua.

A ja B ovat kertoneet syytteessä kuvatuista tapahtumista olennaisilta osin käräjäoikeuden tuomioon kirjatulla tavalla (tuomion s. 27 ss. ja s. 45 ss.).

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen syytekohtien 2, 4, 7-10 ja 18 osalta (käräjäoikeuden tuomion s. 20-21, 23, 104-106, 109-114 ja 131). Syytekohdassa 4 tekoaika on 31.1.-5.2.2023, minkä hovioikeus oikaisee tuomiolauselmalle.

Syytekohdassa 5 on hovioikeudessa tarkennetun teonkuvauksen perusteella kyse siitä, onko B 31.1.-6.2.2023 välisenä aikana uhannut A:ta viesteillä ja suusanallisesti väkivallalla ja keuhkoihin puukottamisella.

A on hovioikeudessa kuultuna kertonut, että B oli uhkaillut häntä erityisesti risteilyn jälkeen. Risteilyllä asianomistaja oli pelästynyt risteilylle ilmestynyttä B:tä, sillä hän oli luullut lähestymiskiellon olevan vielä voimassa. Vartijat olivat laittaneet B:n laivan putkaan, mistä tämä oli vihastunut. B oli uhannut tuolloin, että joku olisi A:ta vastassa satamassa, ja että asianomistajan veli ja äiti etsivät tätä. A oli joutunut menemään muutaman päivän kuluttua risteilystä turvakotiin. B oli uhannut tulla A:n päälle, ja uhannut sillä, että A:n veli hakkaisi tämän. A oli saanut ystäviensä kautta tietoonsa B:n TikTok-videossa häneen kohdistamasta uhkauksesta, jossa on ollut asianomistajan kuva ja taustalla on soinut kappale ”Melkein kuollut” (todiste 5, s. 14, käräjäoikeuden tuomio s. 89 ja 107).

B on hovioikeudessa kuultuna myöntänyt lähettäneensä jonkun viestin suutuspäissään. Suusanallisesti hän ei ole kuitenkaan A:ta uhkaillut tappamisella eli ampumisella tai keuhkoon puukottamisella. Todisteina esitettyjen viestien sisältö on liittynyt yhteiseen lapseen. Viesti, jossa on puhuttu ”veljesi kultaisesta aseesta” (todiste 5, s. 11) on liittynyt siihen, että hän oli joutunut asianomistajan toimesta ilman syytä laivan putkaan, mistä hän oli keskustellut A:n veljen kanssa. Käräjäoikeudessa B on kertonut (tuomion s. 60 ja 106) voineensa kirjoittaa suutuspäissään viestin, jossa hän olisi uhannut keuhkoihin puukottamisella.

$395

Hovioikeus katsoo, että A:n uskottavana pidettävän kertomuksen perusteella B on menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla. A:n kertomusta tukevat käräjäoikeuden toteamalla tavalla (tuomion s. 107) myös kirjallisena todisteena esitetyt viestit ja hätäkeskustallenteet sekä J:n kertomus siitä, että A on useamman kerran maininnut B:n uhkauksista puukottaa A:ta keuhkoihin (käräjäoikeuden tuomio s. 72, 113 ja 140). A:lla on B:n viesteissä ja TikTok-videossa esittämien A:n tappamiseen viittaavien vihjausten perusteella ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vaarassa. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden B:n syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä. Uhkaukset ovat selvästi kohdistuneet A:n henkeen ja terveyteen, eikä A:n kertomusta niiden tarkemmasta sisällöstä ole syytä epäillä, kun otetaan huomioon myös syytekohdan 16 tapahtumat.

Mainituilla perusteilla B:n syyksi luetaan laiton uhkaus seuraavan teonkuvauksen mukaisesti:

B on 31.1.-6.2.2023 Helsingissä uhannut A:ta rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

B on uhannut viesteillä ja suusanallisesti A:ta väkivallalla ja keuhkoihin puukottamisella.

Syytekohdassa 6 on hovioikeudessa tarkennetun teonkuvauksen perusteella kyse siitä, onko B 8.-26.2.2023 välisenä aikana uhannut puhelimessa sekä suusanallisesti A:ta puukottamisella, ampumisella ja sanomalla A:n pääsevän hengestään sekä uhkaamalla toisen henkilön tulevan pahoinpitelemään A:n.

A on hovioikeudessa kuultuna kertonut lähteneensä laivaristeilyn jälkeen turvakotiin 8.2.2023, koska B oli uhannut häntä niin kovasti. Poliisi oli vienyt hänet ja tyttären turvakotiin. B oli painostanut A:n sukulaisia A:n kimppuun. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden istunto oli pidetty 7.2.2023. Istunnon jälkeen B oli ilmoittanut A:n suvulle saaneensa tuomion A:n takia. A oli voinut soittaa poliisi J:lle, joka oli auttanut aina kun oli töissä. A oli lähettänyt viestejä J:lle 8.2.2023 ja kertonut tälle B:n uhkailuista. Uhkaukset olivat tulleet suoraan B:ltä tai sukulaisten kautta, jos A oli estänyt B:n puhelut. A oli näyttänyt turvakodin henkilökunnalle B:ltä viesteillä tulleita uhkauksia ja kuunteluttanut äänileikkeen, jossa B oli ilmoittanut A:n pääsevän hengestään. Äänileike oli tullut asianomistajan tietoon toisen henkilön kautta. Tämän nimeä A ei ole halunnut turvallisuussyistä mainita. A ei ole muistanut, oliko hän ollut 7.2.2023 jälkeen yhteydessä B:hen helmikuun 2023 aikana.

B on hovioikeudessa kuultuna kiistänyt uhanneensa A:ta. Rikosoikeudenkäynnin 7.2.2023 jälkeen B oli kuitenkin ollut tuohtunut.

Todistaja J on kertonut, että A oli lähettänyt hänelle muun muassa 7.2.2023 viestin ”B hiilostaa mun veljeä tosi kovasti että sen pitää hakata mut..jos mut hakataan ni se on B:n syytä. B tekee kaikkensa että saa pilata mun elämän” (todiste 31). A oli lähettänyt J:lle lisäksi seuraavana päivänä 8.2.2023 viestit ”A:na vaan joku soittaa ja varottaa B:stä” ”Haluaa puukottaa mua ja tehä kulttuurin höväsyksen (häväistyksen)” ”Mietin semmosta että pitäskö lähteä vähäks aikaa maasta pois”. A oli puheluissaan kertonut B:n uhanneen häntä vakavalla väkivallalla ja muun muassa puukottavansa A:ta keuhkoihin. J on kertonut suhtautuneensa A:n kertomaan vakavasti. Hän oli itsekin vienyt A:n kerran turvakotiin.

Kirjalliseksi todisteeksi nimetystä turvakotimuistiosta (todiste 8, käräjäoikeuden tuomio s. 85-86 ja 108) käy ilmi muun ohella, että 26.2.2023 tapaamisella A on kertonut kirjautuneensa ystävänsä Facebook-sivustolle ja kuunnelleensa ääniviestejä, joita B oli lähettänyt A:n ystävälle. Myös ohjaaja oli kuunnellut viestin, jossa B oli uhannut A:n pääsevän hengestään. Tällainen ääniviesti oli kuunneltu yhdessä turvakodin työntekijän kanssa myös 27.2.2023. Muistiosta ilmenee myös se, että A:n veli oli hetki ennen omaohjaajatapaamista 14.2.2023 kertonut A:lle puhelimessa, että B oli kehottanut A:n veljeä joko hakkaamaan A:n tai viemään tämän B:n kynsiin. A on kertonut ohjaajalle myös B:n uhkailleen häntä puukottamisella.

Hovioikeus katsoo, että asiassa on tullut näytetyksi A:n uskottavana pidettävällä kertomuksella ja sitä tukevilla J:n todistajankertomuksella ja turvakotikirjauksilla, että B on menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla pois lukien puhelimessa väitetty uhkaus. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden B:n syyllisyydestä ei jää muutoin varteenotettavaa epäilyä. Käräjäoikeudenkin toteamalla tavalla (tuomion s. 109) B:n on luotettavasti näytetty esittäneen helmikuussa 2023 A:n tappamista koskevia puheita. A on kokenut tilanteen vakavaksi ja hakeutunut turvakotiin, jolloin hän myös saanut kuulla muilta ihmisiltä B:n A:n tappamista koskevista puheista.

B:n syyksi luetaan laiton uhkaus 8.2.-26.2.2023 seuraavasti: B on uhannut A:ta rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että tällä on ollut perusteltu syy omasta puolestaan pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

B on helmikuun aikana uhannut suusanallisesti A:ta puukottamisella, ampumisella ja sanomalla A:n pääsevän hengestään sekä uhkaamalla toisen henkilön tulevan pahoinpitelemään A:n. Osapuolten välit ovat olleet riitaisat ja B on kohdistanut A:han väkivaltaa aiemmin.

$398

$39a

B:n D:hen kohdistaman menettelyn osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin perustelut ja johtopäätöksen (s. 138) sekä syyksilukemisen (s. 22-23). Sillä, että D ei ollut riidattomasti käyttänyt turvavyötä, ei ole merkitystä arvioitaessa B:n syyksi luettua pahoinpitelyä ottaen huomioon ajoneuvojen ajonopeus, A:n kuljettaman ajoneuvon suistuminen ojaan ja D:lle tästä ulosajosta aiheutuneen päävamman tarkempi laatu ja syntytapa.

Murhaa ja sen edellytyksenä olevaa vakaata harkintaa koskeva lainkohta ja relevantti oikeuskäytäntö, kuten myös KKO 2022:77, on selostettu käräjäoikeuden tuomion sivuilla 25-26.

Käräjäoikeus on tuomiossaan ottanut seikkaperäisesti kantaa B:n vakaaseen harkintaan tappaa A. Hovioikeuden pääkäsittelyssä esitetty näyttö ei anna aihetta epäillä tämän näytön arvioinnin oikeellisuutta. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden näytön arvioinnin perustelut ja johtopäätöksen (s. 120-136 ja 140-144) sekä syyksilukemisen (s. 21-22) siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että B:llä on syytekohdassa 16 ollut tarkoitus tahallaan ja vakaasti harkiten tappaa A ensin suistaessaan A:n auto tieltä ja sen jälkeen lyömällä veitsellä neljä eri kertaa A:ta ylävartalon alueelle.

Jotta tekoa voitaisiin rikoslain 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin pitää murhana, sen tulee olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti lainvalmisteluaineistoon viitaten katsottu, että murhan tunnusmerkistössä törkeys ei viittaa teon arvosteluun rikoksena sinänsä, vaan tapon tunnusmerkistöön. Murha rikosnimikkeenä tarkoittaa siten henkirikoksinakin poikkeuksellisen törkeitä tekoja. Vasta sellaista surmaamista, joka on tapon perustunnusmerkistöä selvästi törkeämpi, voidaan pitää murhana (ks. esim. KKO 2004:57, kohta 28, KKO 2004:63, kohta 15, KKO 2005:7, kohta 13 ja KKO 2005:48, kohta 15 ja niissä viitattu HE 94/1993 vp s. 92-94).

Rikoksen kokonaistörkeyttä arvosteltaessa on myös otettava huomioon Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (ns. Istanbulin sopimus), joka on saatettu voimaan lain tasoisena 1.8.2015 alkaen (laki 375/2017, valtioneuvoston asetus 770/2015). Sen 46 artiklan mukaan asetta käyttämällä tehdyn rikoksen kohdistuminen entiseen kumppaniin tulee voida ottaa raskauttavana seikkana huomioon rangaistusta määrättäessä. Sopimuksen voimaan saattamiseen liittyvän lainsäädännön esitöiden mukaan sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä koskevan vaatimuksen tulee vaikuttaa tällaisten vakavina pidettävien rikosten säännösten tulkintaan ankaroittavasti. Lisäksi kvalifioitujen tekomuotojen yhteydessä arvioidaan aina rikoksen törkeyttä kokonaisuutena, jolloin voidaan ottaa huomioon esimerkiksi artiklassa mainittuja seikkoja (HE 155/2014 vp s. 60), kuten myös korkein oikeus on todennut ennakkoratkaisussaan KKO 2022:73 (kohta 9).

$39b

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen kohtien 16, 17.1 ja 17.2 osalta. B on siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemiin rikoksiin (s. 21-23) eli kohdassa 16 murhan yritykseen, kohdassa 17.1 pahoinpitelyyn ja kohdassa 17.2 laittomaan uhkaukseen.

Käräjäoikeuden tuomiossa (s. 149-150) on selostettu rangaistuksen mittaamiseen vaikuttava lainsäädäntö ja rangaistuskäytäntö.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen (s. 150) rangaistuksen mittaamisen osalta. B:n syyksi luettu murhan yritys on ollut lajissaan vakava ja käräjäoikeuden mittaama 8 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus on siitä oikeudenmukainen seuraamus.

Hovioikeus on käräjäoikeudesta poiketen lukenut B:n syyksi myös kohtien 5 ja 6 laittomat uhkaukset. Hovioikeus katsoo, ettei näillä rikoksilla ole mainittavaa korottavaa vaikutusta yhteiseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi B:lle tuomittavaa rangaistusta kohtuullistavina on otettava huomioon Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden 10.11.2023 ja Kanta-Hämeen käräjäoikeuden 23.8.2023 antamat tuomiot, joilla ei ole merkittävää rangaistusta alentavaa vaikutusta. B:lle tuomittua rangaistusta ei näin ollen ole syytä muuttaa.

B:n valitus hylätään.

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon syyttäjän ja A:n valitusten johdosta:

Syyksi luetut rikokset:

4. Viestintärauhan rikkominen 31.01.2023 – 05.02.2023

Tekoaikaa oikaistu.

Rikoslaki 24 luku 1a§

5. Laiton uhkaus 31.01.2023 – 06.02.2023

6. Laiton uhkaus 08.02.2023 – 26.02.2023

Syyksi luetut rikokset 1-10, 13-16, 17.1-17.2, 18-21

Vapaudenmenetysaika 19.6.2023 – 30.10.2024

Rangaistusta alentavana on otettu huomioon:

– Kanta-Hämeen käräjäoikeus 23.8.2023, ratkaisu 131739

– Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 10.11.2023, ratkaisu 145214

Vapaudenmenetysaika oikaistu vastaamaan hovioikeuden tuomion

antamispäivää.

Vastaaja on pidettävä edelleen vangittuna.

hovioikeudenneuvokset Petteri Korhonen ja Ulla Maija Hakomäki sekä asessori Anna Karlsson.

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.

B on hakenut valituslupaa KKO:lta.

Syytekohta 1

Syytekohta 2

Syytekohta 3

Syytekohta 4

Syytekohta 5

Syytekohta 6

Syytekohta 7

Syytekohta 8

Syytekohta 9

Syytekohta 10

Syytekohta 13

Syytekohta 14

Syytekohta 15

Syytekohta 16

Vastaajalla ei ole ollut tappamistarkoitusta, ei kokonaisuutenaan arvostellen törkeä.

Vastaaja on asentanut puhelimen A:n autoon.

Ajonopeus on ollut 80 – 100 km tunnissa.

Ajokeli on ollut huono.

Asianomistaja D on paennut paikalta.

Vastaaja B ei ole tehnyt tekoaan vakaasti harkiten.

Vastaaja B ei ole toistuvasti uhannut A:n henkeä, eikä suunnitellut tappamista puukottamalla keuhkoihin.

Tekotapa ei ole ollut raaka ja julma.

Teon motiivi ei ole ollut mustasukkaisuus tai kosto.

Syytekohta 17

Syytekohta 18

Syytekohta 19

Syytekohta 20

Syytekohta 21

Kysymyksenasettelu ja tapaukseen liittyvä oikeuskäytäntö

(todennäköisyystahallisuus)

vakaasti harkiten

kokonaisuutena arvostellen törkeä

Asiassa esitetty henkilötodistelu

Syytekohdat 4 ja 5 eli väitetyt viestintärauhan rikkominen ja laiton uhkaus 31.1.-6.2.2023 Helsingissä sekä A:n risteily R:n kanssa

Syytekohta 6 eli väitetty laiton uhkaus 8.2.2023 Helsingissä, B:n yhteydenotto A:n veljeen ja A:n hakeutuminen turvakotiin

Syytekohdat 16, 17, 18, 19, 20 ja 21 eli väitetyt murhan yritys tai vaihtoehtoisesti törkeä pahoinpitely, tapon yritys tai vaihtoehtoisesti törkeä pahoinpitely tai sen yritys, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, lähestymiskiellon rikkominen, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta ja törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 19.6.2023 Jyväskylässä

Tapahtumaa edeltänyt asianosaisten vuorovaikutus

B:n ja A:n liikkuminen pääkaupunkiseudulta Jyväskylään

A:n, D:n ja B:n ajomatka Vaajakosken ABC-huoltoasemalta Lahden suuntaan ja autojen yhteentörmäys

Tapahtumat tienvarressa autojen törmäämisen jälkeen

tarkoitustahallisuus

todennäköisyystahallisuus

Käräjäoikeuden arvio A:han kohdistuneen henkirikoksen yrityksen tekemisestä vakaasta harkinnasta sekä teon kokonaistörkeydestä

B:n kertoman vaihtoehtoisen tapahtumainkulun mahdollisuus ja vaikutus näytön arviointiin

Syytteen teonkuvauksen tarkistaminen kohdissa 5 ja 6

Syytekohdat 16 sekä 17.1 ja 17.2

Näyttö, näytön arviointi ja johtopäätökset

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet