KHO 15.12.2017/6492 – Kuntavaaleja koskeva valitus (Kerava)

Kuntavaaleja koskeva valitus

A, Kerava

Helsingin hallinto-oikeus 5.7.2017 nro 17/0525/2

on päätöksellään 12.4.2017 (§ 33) vahvistanut vuoden 2017 kuntavaalien tuloksen Keravan kaupungissa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ehdokasasettelun viranomaistehtävistä on säädetty vaalilain 4 luvussa. Vaalilain 31 §:n mukaan ehdokashakemukset käsittelevä viranomainen on kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunta. Lain 35 §:n 1 momentin mukaan ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen on muun ohella tutkittava, ovatko ehdokkaat vaalikelpoisia ja onko heidän ehdokkuudelleen muutoin laissa säädettyä estettä.

Vaalikelpoisuudesta kuntavaaleissa säädetään vaalilain 3 §:n mukaan kuntalaissa.

Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on kuntalain (365/1995) 33 §:n 1 momentin mukaan henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan ja 3) joka ei ole holhouksen alainen.

Kotikuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Pykälän 2 momentin mukaan jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys.

Lausunnon mukaan keskusvaalilautakunta on käyttänyt vaalilain 43 §:n ja oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti vuoden 2017 kuntavaaleissa valtakunnallista ehdokasrekisteriä (ehdokastietojärjestelmä). Ehdokashakemukset käsittelevä viranomainen voi ehdokasrekisterin avulla suorittaa muun muassa vaalikelpoisuuden tarkistuksia. Keskusvaalilautakunnan sihteeri syötti ehdokkaat tietojärjestelmään ehdokashakemuksessa olevassa järjestyksessä. Tietojärjestelmään syötettiin ehdokkaan henkilötunnus ja tiedot haettiin väestötietojärjestelmästä, jolloin henkilön väestötietojärjestelmässä olevat tiedot tulivat näytölle. Jos henkilö ei ole vaalikelpoinen, ohjelma antaa hylkäyksen syyn automaattisesti. Kansallinen kokoomus r.p:n ehdokkaan X:n kotikunta on väestötietojärjestelmässä Kerava.

Keskusvaalilautakunta on hyväksynyt ehdokaslistojen yhdistelmän ja todennut muun muassa Kansallinen kokoomus r.p:n ehdokkaan X:n vaalikelpoiseksi kokouksessaan 9.3.2017 § 20.

Hallinto-oikeus toteaa, että jos henkilön omaa käsitystä kotikunnastaan ei voida selvittää, on hänen kotikuntansa se kunta, johon hänellä on katsottava olevan kiintein yhteys asumisensa, perhesuhteidensa, toimeentulonsa ja muiden vastaavien seikkojen johdosta. X:n väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta on ollut vuodesta 1971 alkaen Kerava. Lisäksi väestötietojärjestelmästä ilmenevien tietojen mukaan X ja hänen aviopuolisonsa ovat asuneet Keravalla sijaitsevassa osoitteessa vuodesta 1972 alkaen. Hallinto-oikeus katsoo, että asiassa saadun selvityksen perusteella Keravaa on pidettävä X:n kotikuntana. Hän ei siten ole ollut valittajan esittämällä perusteella vaalikelvoton valtuustoon.

Perusteluissa mainitut

Vaalilaki 100 § ja 101 §

Kuntalaki (410/2015) 147 § 1 momentti

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja keskusvaalilautakunnan päätökset kumotaan ja vaalitulos muutetaan siten, että X katsotaan vaalikelvottomaksi.

Henkilön oma näkemys kotikunnasta on tärkeä, mutta kotikuntaa ei voi vapaasti nimetä, jos siellä ei kuitenkaan todellisuudessa asu.

X:n asuminen Sipoossa on ollut kaikkien tiedossa vuosia, mutta X:llä on Keravalla paljon kiinteistöjä, joiden asioita hän valvoo.

on valituksen johdosta antamassaan selityksessä muun ohella esittänyt, että X täyttää kuntalain 33 §:n ja kotikuntalain 2 §:n mukaisesti valtuutetun yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset.

on varattu tilaisuus selityksen antamiseen valituksen johdosta.

on antanut vastaselityksen.

on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnön johdosta toimittanut lisäselvitystä sitä, mitä kuntaa ja millä perusteella hän pitää kotikuntanaan. X on lisäselvityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa:

X:n kotikunta on ja on hänen syntymästään alkaen ollut Kerava. Hän on aina maksanut verot Keravalle. Nykyisessä osoitteessaan Keravalla hän on asunut vuodesta 1971. Samassa talossa on yksiö, joka on vuodesta 1995 lähtien vuokrattu B:lle. Talossa ei ole eikä ole ollut muita vuokralaisia.

X vaimoineen omistaa Keravalla useita asuntoja ja kiinteistöjä, joissa on vuokralaisia. Vaimo saa tulonsa näistä vuokrakohteista. Lisäksi X omistaa vuokrakäytössä olevia huviloita Suomessa ja ulkomailla. Näiden valvomiseen ja hoitoon kuluu merkittävä osa hänen ja hänen vaimonsa vapaa-ajasta. Viikonloppuja he viettävät usein vapaa-ajan asunnoillaan Sipoossa ja Virossa.

X:n toimittama lisäselvitys on lähetetty tiedoksi

.

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Kuntalain (365/1995) 33 §:n 1 momentin mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on, 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan, ja 3) joka ei ole holhouksen alainen.

Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, mainitun pykälän 2 momentin mukaan hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys.

Mainitussa hallituksen esityksessä kotikuntalain 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on esitetty muun ohella seuraavaa:

(= = =)

$d9

A on valituksessaan vaatinut X:n katsomista vaalikelvottomaksi sillä perusteella, että X:n kotikunta ei ole Kerava. A on muun ohella esittänyt, että X asuu Sipoossa ja hänen asuntonsa Keravalla on annettu vuokralle.

Asiassa on A:n valituksen johdosta ratkaistava, onko X vaalikelvoton Keravan kaupunginvaltuustoon sillä perusteella, ettei hänen kotikuntansa ole Kerava. X:n kotikunta on hänen oman käsityksensä mukaan Kerava. Ilmoituksensa mukaan Kerava on ollut hänen kotikuntansa syntymästä asti ja hän on maksanut kunnallisveronsa Keravalle.

X on esittänyt muun ohella, että hänellä on useita asunto- ja kiinteistöomistuksia Keravalla. Lisäksi hän omistaa asuntoja muualla kotimaassa ja ulkomailla ja viettää usein vapaa-aikaansa vapaa-ajanasunnoillaan Sipoossa ja Virossa. Väestötietojärjestelmän tietojen mukaan X:n Sipoossa omistamalla kiinteistöllä sijaistee vapaa-ajanrakennus ja talous- ja saunarakennuksia.

Asiassa on kyse kotikuntalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa henkilöllä on käytössään useampia asuntoja. Tällöin kotikunta määräytyy sillä perusteella, mihin kuntaan henkilöllä on kiintein yhteys ja mitä kuntaa hän itse pitää kotikuntanaan. Lainkohdan perustelujen mukaan henkilön oma subjektiivinen käsitys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan hänellä tulee myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan olla kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan. Yhteyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon muun ohella henkilön perhesuhteet, hänen toimeentulonsa, jolla tarkoitetaan henkilön työskentelyä tai muuta taloudellista yhteyttä määrättyyn asuinpaikkaan, tai muut vastaavat seikat. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei kotikunnassa olevaksi asuinpaikaksi voida merkitä rakennusta, jonka käyttötarkoitus on vapaa-ajan asuminen.

X:n oman käsityksen mukaan hänen kotikuntansa on Kerava. Hän on ilmoittanut maksaneensa veronsa Keravalle. X omistaa vaimonsa kanssa useita asuntoja Keravalla, mutta myös muualla kotimaassa ja ulkomailla ja viettää vapaa-aikaansa muun ohella vapaa-ajanasunnollaan Sipoossa. Väestötietojärjestelmässä hänen kotikunnakseen on merkitty Kerava. Väestötietojärjestelmän tietojen mukaan X ja hänen vaimonsa ovat asuneet Keravalla sijaitsevassa osoitteessa vuodesta 1972 lähtien.

Edellä kuvattujen seikkojen perusteella X:llä on kiinteä yhteys Keravaan. Keravan katsomista hänen kotikunnakseen puoltaa myös hänen oma käsityksenä kotikunnastaan. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitava, että X:llä on selkeästi kiinteämpi yhteys johonkin muuhun kuntaan. Näistä syistä Keravaa voidaan pitää X:n kotikuntana.

Näin ollen X ei ole ollut vaalikelvoton Keravan kaupunginvaltuustoon valituksessa esitetyllä perusteella. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.

Asia

Valittaja

Päätös, jota valitus koskee

Asian aikaisempi käsittely

Keravan keskusvaalilautakunta

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

X:lle

X

A:lle

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat säännökset ja lainvalmisteluaineisto

Tosiseikat ja kysymyksenasettelu

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos