KHO:2025:73 – Beskattning av inkomst av näringsverksamhet

A Ab som idkade näringsverksamhet hade sålt aktierna i sitt dotterbolag. Försäljningen hade genomförts som ett företagsköp i två faser, vilka bestod av köpebrevets undertecknande (

) och verkställighet efter att de i köpebrevet fastställda villkoren var uppfyllda (

). I verkställighetsskedet hade köpeskillingen betalats och ägande- och besittningsrätten till dotterbolagets aktier överförts till köparen. A Ab hade utöver penningvederlag fått även en del av det köpande bolagets aktiestock (vederlagsaktier). Vederlagsaktierna ingick i A Ab:s omsättningstillgångar.

Anskaffningsutgiften för vederlagsaktierna skulle då A Ab överlät dem bestämmas enligt det gängse värde de hade haft vid verkställighetstidpunkten. Förhandsavgörande för skatteåren 2023 och 2024.

Omröstning 4 — 1 och föredragandens skiljaktiga mening.

Lagen om beskattning av inkomst av näringsverksamhet 13 § och 14 § 1 mom.

Se HFD 2002:81

Ärendet har avgjorts av justitieråden Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski och Tero Leskinen (skiljaktig). Föredragande Otto Kumpulainen (skiljaktig mening).

signing

closing

Elinkeinotoimintaa harjoittanut A Oy oli myynyt tytäryhtiönsä osakkeet. Myynti oli toteutettu kaksivaiheisena yrityskauppajärjestelynä, joka muodostui kauppakirjan allekirjoittamisesta (”signing”) ja kauppakirjassa sovittujen ehtojen täyttymisen jälkeen toteutetusta täytäntöönpanosta (”closing”). Täytäntöönpanovaiheessa oli maksettu kauppahinta ja siirretty tytäryhtiön osakkeiden omistus- ja hallintaoikeus ostajalle. A Oy oli saanut rahavastikkeen lisäksi osuuden ostajayhtiön osakekannasta (vastikeosakkeet). Vastikeosakkeet kuuluivat A Oy:n vaihto-omaisuuteen.

A Oy:n luovuttaessa vastikeosakkeet niiden hankintameno oli määritettävä niillä täytäntöönpanohetkellä olleen käyvän arvon mukaisesti. Ennakkoratkaisu verovuosille 2023 ja 2024.

Äänestys 4 — 1 ja esittelijän eriävä mielipide.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 13 § ja 14 § 1 momentti

Ks. KHO 2002:81

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 24.9.2024 nro 5553/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A Oy:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumotaan. Uutena ennakkoratkaisuna lausutaan:

1. Mikäli muutoksenhakija luovuttaa B Plc:n osakkeita, niiden hankintameno muutoksenhakijan verotuksessa määritetään osakkeilla 31.8.2021 olleen käyvän arvon mukaisesti.

2. B Plc:n osakkeiden katsotaan olevan niiden luovutuksen yhteydessä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 10 §:n mukaista vaihto-omaisuutta.

A Oy:n valitus enemmälti ja sen vaatimus korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle

(1)

ennakkoratkaisuhakemuksesta ja sen ennakkoratkaisua varten antamista muista selvityksistä ilmenee seuraavaa.

(2) Hakijayhtiö on muodostunut D Oy:n kokonaisjakautumisessa ja merkitty kaupparekisteriin 1.1.2019. Hakija on suomalainen perheomisteinen sijoitusyhtiö, joka tuottaa arvoa sukupolville aktiivisena, vastuullisena ja pitkäaikaisena omistajana. Historiallisesti hakijan toiminta on koostunut pääosin teollisella toimialalla toimineiden listaamattomien tytäryhtiöiden (muun muassa C Oy) omistamisesta ja hallinnoinnista emoyhtiön roolissa.

(3) Viime vuosien aikana hakijayhtiön johto ja omistajat ovat alkaneet valmistella konsernille uutta strategiaa, jonka perusteella konsernin sijoitusstrategia keskittyisi jatkossa seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) listattuihin ydinsijoituksiin (10-30 prosentin omistusosuuksia listatuista yhtiöistä, joista pyrittäisiin irtautumaan 3-5 vuoden kuluessa), 2) likvideihin sijoituksiin (alle 10 prosentin omistusosuuksia listatuista yhtiöistä ja ETF-tuotteita) sekä 3) pääomasijoitustuotteisiin (sijoituksia yksityisen pääoman rahastoihin, kiinteistörahastoihin, kehitysyhtiöihin keskittyneisiin rahastoihin ja pääomasijoittajien kanssa toteutettaviin kanssasijoituksiin).

(4) Hakijayhtiö on vuonna 2021 myynyt omistamansa C Oy:n osakekannan isobritannialaiselle B Plc:lle. Kaupan velaton arvo on ollut yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Myynti on toteutettu kaksivaiheisena yrityskauppajärjestelynä, joka muodostui kauppakirjan allekirjoittamisesta 15.7.2021 (”signing”) ja kauppakirjan täytäntöönpanosta 31.8.2021 (”closing”). Täytäntöönpanovaiheessa on maksettu kauppahinta ja siirretty osakkeiden omistus- ja hallintaoikeus.

(5) Kauppakirjassa on todettu, että noin 50 miljoonaa euroa kauppahinnasta suoritetaan 50 276 521 uudella B Plc:n osakkeella, jotka lasketaan liikkeeseen osakekohtaiseen asettamishintaan. Vastikeosakkeilla maksettava kauppahinnan osa määritetään seuraavasti: 50 276 521 kertaa asettamishinta soveltaen 1,17 GBP/EUR-valuuttakurssia.

(6) Hakijayhtiön erikseen toimittaman selvityksen mukaan vastikeosakkeiden arvoksi osakeannissa on määritetty 85 pennyä (0,85 GBP) osakkeelta.

(7) Kauppa on ollut ehdollinen muun ohella kilpailuviranomaisten ja arvopaperipörssin hyväksynnälle. Kilpailuviranomaiset ovat hyväksyneet kaupan 16.8.2021. Lopullinen hyväksyntä A Oy:lle vastikeosakkeina annettavien B Plc:n osakkeiden liikkeeseenlaskulle arvopaperipörssin listoille on saatu 31.8.2021 samaan aikaan, kun osakkeet on laskettu liikkeeseen.

(8) Osakevastikkeen seurauksena hakijayhtiöstä on tullut B Plc:n osakkeenomistaja noin 7,88 prosentin omistusosuudella. Hakijayhtiö on tilinpäätöksessään merkinnyt B Plc:n osakkeet pysyviin vastaaviin ja ilmoittanut kyseiset osakkeet veroilmoituksella käyttöomaisuusosakkeina.

(9) C Oy:n osakekaupan yhteydessä on sovittu 12 kuukauden mittaisesta myyntikiellosta (lock-up period), jonka aikana hakijayhtiö ei ole voinut lähtökohtaisesti luovuttaa osakkeita.

(10) Verovuoden 2022 aikana hakijayhtiö on toiminut pääomasijoittajana uuden strategiansa mukaisesti ja yhtiön toiminta on koostunut sijoitusprospektien kartoittamisesta ja analysoinnista. Lisäksi yhtiön toiminta on käsittänyt sijoitusten hallintaan vaadittavat aktiviteetit. Uuden sijoitusstrategian alla konsernilla ei ole tarvetta ylläpitää erillisiä pääomasijoitustoimintaan keskittyviä sijoitusyhtiöitä, joten sen aiemmin pienempinä sijoitusyhtiöinä teollisten pääomistusten rinnalla toimineet tytäryhtiöt ovat sulautuneet siihen vuoden 2022 lopussa.

$11f

(12) Yhtiö on tehnyt LI-salkun lisäksi välillisiä arvopaperisijoituksia myös pääomasijoitusrahastojen kautta sekä tehnyt kanssasijoituksia muiden pääomasijoittajien kanssa. Hakijayhtiön pääomasijoitusrahastoihin ja kanssasijoituksiin tehtyjen pääomarahastositoumusten yhteismäärä on vuosien 2021 — 2023 aikana ollut noin 431 miljoonaa euroa, joista toteutuneita pääomarahastosijoituksia ja suoria kanssasijoituksia on ollut noin 165 miljoonaa euroa.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(13) A Oy on pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Määritetäänkö B Plc:n osakkeiden hankintameno A Oy:n tuloverotuksessa niiden hankintaan liittyvän osakekaupan kauppakirjan täytäntöönpanopäivän mukaisen käyvän arvon perusteella mahdollisen osakkeiden luovutuksen yhteydessä?

2. Mikäli A Oy luovuttaisi osakkeensa B Plc:ssä, katsotaanko osakkeiden olevan A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 10 §:n mukaista vaihto-omaisuutta, jolloin osakkeiden myynnistä syntyvä myyntivoitto olisi A Oy:n veronalaista tuloa ja osakkeiden hankintameno olisi vähennyskelpoista menoa?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 11.1.2024 verovuosille 2023 ja 2024

(14)

on lausunut ennakkoratkaisunaan seuraavaa.

1. B Plc:n osakkeiden hankintameno A Oy:n tuloverotuksessa määritetään niiden hankintaan liittyvän osakekaupan kauppakirjassa sovitun merkintähinnan perusteella mahdollisen osakkeiden luovutuksen yhteydessä.

2. B Plc:n osakkeiden katsotaan olevan A Oy:n tuloverotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 a §:n mukaista muuta omaisuutta osakeluovutuksen yhteydessä, jolloin B Plc:n osakkeista saadut luovutushinnat ovat A Oy:n veronalaista elinkeinotuloa ja osakkeiden hankintamenot vähennyskelpoista menoa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 a §:ssä säädetyin poikkeuksin.

Valitus hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden ratkaisu

1. B Plc:n osakkeiden hankintameno määritetään A Oy:n tuloverotuksessa C Oy:n osakkeiden luovutukseen liittyvän kauppakirjan täytäntöönpanopäivän mukaisen käyvän arvon perusteella mahdollisen osakkeiden luovutuksen yhteydessä.

2. B Plc:n osakkeiden katsotaan olevan tuloverotuksessa A Oy:n elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 10 §:n mukaista vaihto-omaisuutta, jolloin osakkeiden myynnistä syntyvä myyntivoitto on A Oy:n veronalaista tuloa ja osakkeiden hankintameno on vähennyskelpoista menoa.

(16) Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen sekä perustellut päätöstään seuraavasti:

B Plc:n osakkeiden hankintameno

(17) Osakkeiden hankintameno muodostuu siitä, mitä yhtiö on luovuttanut vastikkeena saadakseen osakkeet. Tässä tapauksessa hankintameno on muodostunut luovutetuista C Oy:n osakkeista. Asiassa ei ole väitettykään, että valittajan vastikkeena luovuttamien C Oy:n osakkeiden käypä arvo olisi muuttunut kauppakirjan allekirjoittamisen ja lopullisen kaupanteon välillä. Kun kauppahinta ja B Plc:n osakkeiden merkintähinta on sitovasti määritetty jo ennen kuin kauppa on lopullisesti toteutettu eikä kokonaiskauppahintaan ole vaikuttanut B Plc:n osakkeiden käypä arvo myöhempänä ajankohtana, sillä seikalla, mikä on ollut B Plc:n osakkeiden käypä arvo lopullisen kaupanteon aikaan, ei ole merkitystä arvioitaessa valittajalle osakkeiden hankinnasta aiheutunutta menoa. Kauppakirjassa sovittua ja sittemmin määriteltyä merkintähintaa on pidettävä osakkeiden hankintamenona niiden luovutuksen yhteydessä.

B Plc:n osakkeiden omaisuuslaji

$121

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(19)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu kumotaan ja että uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, kuten yhtiö on hallinto-oikeudessa esittänyt.

(20) Lisäksi yhtiö on vaatinut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa syntyneiden oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

(21)

on vaatinut valituksen hylkäämistä kaikilta osin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. B Plc:n osakkeiden hankintameno

1.1 Kysymyksenasettelu ja osapuolten kannanotot

(22) Asiassa on ratkaistava, miten B Plc:n osakkeiden hankintameno niiden luovuttamisen yhteydessä A Oy:n verotuksessa määritetään. Jäljempänä tässä päätöksessä ilmenevin perustein osakkeita on pidettävä A Oy:n vaihto-omaisuutena. Hankintameno on siten määritettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain vaihto-omaisuutta koskevia säännöksiä soveltaen.

(23)

mukaan kauppa on tullut sitovasti ja lopullisesti voimaan vasta kauppakirjan täytäntöönpanohetkellä 31.8.2021. Osakkeita ei voida arvostaa kauppakirjan allekirjoitushetkellä 15.7.2021 määritettyyn asettamishintaan. Ennen kuin vastikeosakkeiden liikkeeseenlasku on hyväksytty ja toteutettu arvopaperipörssin toimesta, ei A Oy:lla ole voinut olla mitään oikeuksia eikä velvollisuuksia vastikeosakkeina saatuihin B Plc:n osakkeisiin liittyen, sillä osakkeita ei ole ollut olemassa.

(24) Siltä osin kuin kauppahinta on maksettu osakkeina, kyseessä on ollut vaihtokauppa, jolloin B Plc:n osakkeiden hankintamenona tulee pitää osakkeiden käypää arvoa kaupan toteutushetkellä. Vastikeosakkeiden arvo on ollut osakkeiden pörssikurssi kaupan täytäntöönpanopäivänä muunnettuna euroiksi kauppakirjassa sovitulla valuuttakurssilla, ja hankintamenon tulisi vastata tätä arvoa.

(25)

mukaan asiassa ei ole ratkaistavana, mikä on ollut B Plc:n osakkeiden hankinta-ajankohta, koska sitä ei ole ennakkoratkaisukysymyksissä kysytty.

(26) Hakija on osana C Oy:n osakkeita koskevan kauppakirjan ehtoja sijoittanut B Plc:hen noin 50 miljoonaa euroa kauppahinnasta merkitsemällä suunnatussa osakeannissa 50 276 521 kappaletta B Plc:n osakkeita hintaan 0,85 GBP/ kappale. Tähän on sovellettu 1,17 GBP/EUR-valuuttakurssia. Osakeannissa saadun osakkeen hankintameno määräytyy siitä maksetun merkintähinnan perusteella. Hankintameno on määritettävä kauppakirjan mukaisen B Plc:n merkintähinnan perusteella.

1.2 Sovellettavat oikeusohjeet

(27) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 13 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan hyödyke luetaan vaihto-omaisuuteen siitä alkaen, kun se on lähetetty, toimitettu tai muuten luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka, kun verovelvollinen on sen luovuttanut taikka se on kulutettu, tuhoutunut tai muuten menetetty.

(28) Lain 14 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden välittömien menojen määrä.

1.3 Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(29) Vaihdossa saadun omaisuuden hankintamenona verotuksessa on vakiintuneessa oikeuskäytännössä pidetty omaisuuden käypää arvoa vaihdon hetkellä. Ennakkopäätöksessä KHO 2002:81 on katsottu, että myös osakevaihdolla hankittujen osakkeiden hankintameno määräytyi tämän jo tuolloin vakiintuneen säännön mukaisesti, vaikka osakkeet oli kirjattu yhtiön taseeseen tätä alempaan arvoon. Vaikka mainittu ennakkopäätös on koskenut erityistapausta eli laissa erikseen säänneltyä osakevaihtoa, sen voidaan katsoa osaltaan vahvistaneen mainitun tulkinnan soveltamista vaihtotilanteissa yleisestikin.

(30) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että mainitusta lähtökohdasta ei ole nytkään syytä poiketa. Se asettamishinta, jolla yhtiön vaihdossa saamat B Plc:n osakkeet on laskettu liikkeeseen, ei siten ole niiden hankintamenon määrittämisen kannalta merkityksellinen.

(31) Korkein hallinto-oikeus toteaa myös, että B Plc:n osakkeiden hankintamenon määrittämiseksi on otettava välttämättä kantaa niiden hankinta-ajankohtaan. Sitä koskeva kysymys on siten ratkaistava sen estämättä, ettei tätä ole ennakkoratkaisuhakemuksessa nimenomaisesti kysytty.

$127

(33) Tässä tapauksessa C Oy:n osakkeiden myymistä tarkoittaneessa kauppakirjassa on sovittu, että osakekaupan toteuttaminen on ollut ehdollinen kilpailuviranomaisten ja arvopaperipörssin hyväksynnälle. Kauppakirjassa sovitut edellytykset osakkeiden luovutukselle ovat lopullisesti täyttyneet, kun B Plc:n osakkeet on hyväksytty Lontoon arvopaperipörssin listalle, mikä on ajoittunut kauppakirjan täytäntöönpanohetkelle. C Oy:n osakkeiden hallinta on samaan aikaan siirtynyt ostajalle.

(34) B Plc:n osakkeet, joita ei ole edes ollut olemassa ennen niiden liikkeeseenlaskemista, voidaan lukea A Oy:n vaihto-omaisuuteen kuuluneiksi vasta mainitusta ajankohdasta 31.8.2021 lukien. B Plc:n osakkeiden hankintamenona tulee siten pitää niiden käypää arvoa tuona ajankohtana.

(35) Muutoksenhakija on korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittänyt, että määritettäessä vastikeosakkeiden euromääräistä arvoa niiden pörssikurssiin tukeutuen on käytettävä kauppakirjassa sovittua valuuttakurssia. Verohallinnolle esitetty ennakkoratkaisuhakemus ei ole kuitenkaan kohdistunut valuuttakurssin määrittämiseen, eikä kysymys kuulu korkeimman hallinto-oikeuden ensiasteena ratkaistavaksi.

(36) Edellä olevan vuoksi hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu on kumottava ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

2. B Plc:n osakkeiden omaisuuslaji

2.1 Kysymyksenasettelu ja osapuolten kannanotot

(37) Asiassa on ratkaistava myös, ovatko B Plc:n osakkeet A Oy:n vaihto-omaisuutta.

(38)

takaisinsijoitus B Plc:hen tehtiin voitonhankkimistarkoituksessa ja A Oy:n tavoitteena on irtautua B Plc:n omistuksesta lyhyellä aikavälillä osakkeita koskevan ”lock-up” -ajanjakson päättymisen 31.8.2022 jälkeen. Osakkeiden arvonkehitys on kuitenkin ollut epäsuotuisaa, minkä vuoksi niiden myyntiä on lykätty. Kun osakkeen kurssi on noussut, osakkeita on luovutettu maaliskuusta 2024 lähtien. B Plc:n osakkeet on hankittu myytäviksi tarkoitetuiksi sijoituksiksi, ja ne liittyvät vahvasti yhtiön elinkeinotoimintana harjoitettavaan arvopaperikauppatoimintaan. A Oy:n ja B Plc:n välillä ei ole ollut oikeuskäytännössä käyttöomaisuusosakkeilta edellytettyä toiminnallista yhteyttä, eikä osakkeita voida pitää käyttöomaisuutena.

(39)

mukaan omaisuuslajia koskeva arviointi on oikeuskäytännön perusteella kokonaisarviointia, jossa huomioidaan tapauskohtaisesti oleelliset seikat kuten omaisuuden hankinnan tarkoitus, omaisuuden luonne, omaisuuden pitoaika ja verovelvollisen liiketoiminnan laatu. Ennakkoratkaisun hakija on B Plc:n osakkeet hankittuaan merkinnyt osakkeet tilinpäätöksessään pysyviin vastaaviin ja ilmoittanut osakkeet veroilmoituksellaan käyttöomaisuusosakkeiksi. Kuuluakseen vaihto-omaisuuteen osakkeilla tulee käydä kauppaa. B Plc:n osakkeet on hankittu jo vuonna 2021 eikä niillä ole käyty kauppaa. Osakkeisiin on liittynyt 12 kuukauden pituinen niin sanottu lock-up period, jonka aikana yhtiö ei ole voinut lähtökohtaisesti luovuttaa osakkeita. Näin ollen osakkeita ei voida katsoa hankitun osaksi A Oy:n aktiivista arvopaperikauppaa. B Plc:n osakkeita on pidettävä yhtiön passiivisena osakeomistuksena, joka ei liity yhtiön muutoin mahdollisesti harjoittamaan arvopaperikauppaan.

2.2 Sovellettavat oikeusohjeet

(40) Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan 10 §:n mukaan vaihto-omaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet.

(41) Lain 12 a §:n mukaan muuta omaisuutta ovat 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön toimintaan kuuluvat varat, joita ei ole luettava elinkeinotoiminnan rahoitus-, vaihto-, sijoitus- tai käyttöomaisuuteen.

2.3 Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(42) Asiassa on riidatonta, että A Oy harjoittaa elinkeinotoimintaa. Riidatonta niin ikään on, että B Plc:n osakkeet eivät ole yhtiön käyttöomaisuutta, vaikka yhtiö on ne sellaiseksi veroilmoituksellaan ilmoittanut ja myös tilinpäätöksessään pysyviin vastaaviin merkinnyt.

(43) A Oy on harjoittanut elinkeinotoimintaa jo niillä C Oy:n osakkeilla, joiden luovuttamisen yhteydessä se on saanut B Plc:n osakkeet vastikkeena. A Oy on ilmoittanut harjoittavansa uudistetun strategiansa alla jatkuvaa ja aktiivista arvopaperikauppaa.

(44) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että näissä oloissa B Plc:n osakkeita ei ole perusteltua pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitettuna muuna omaisuutena. Niitä tulee pitää lain 10 §:ssä tarkoitettuna vaihto-omaisuutena sen estämättä, että osakkeita ei ollut vielä lainkaan myyty silloin, kun ennakkoratkaisu annettiin, ja että tuolloin oli kulunut jo yli kaksi vuotta osakkeiden hankkimisesta.

(45) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös ja Verohallinnon ennakkoratkaisu on kumottava myös toisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

3. Oikeudenkäyntikulut

(46) Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A Oy:n valitus sille hallinto-oikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä eikä sille ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä, Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen (eri mieltä). Asian esittelijä Otto Kumpulainen (eriävä mielipide).

Äänestyslausunto ja esittelijän eriävä mielipide

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Tero Leskisen äänestyslausunto:

”Äänestyslausuntoni koskee ensimmäistä ennakkoratkaisukysymystä B Plc:n osakkeiden hankintamenosta.

C Oy:n osakkeiden myyntiä koskevassa kauppakirjassa on todettu, että noin 50 miljoonaa euroa kauppahinnasta suoritetaan 50 276 521 uudella B Plc:n osakkeella, jotka lasketaan liikkeeseen osakekohtaiseen asettamishintaan. Vastikeosakkeilla maksettavan kauppahinnan osa määritetään seuraavasti: 50 276 521 kertaa asettamishinta soveltaen 1,17 GBP/EUR-valuuttakurssia. Hakijayhtiön erikseen toimittaman selvityksen mukaan vastikeosakkeiden arvoksi osakeannissa on määritetty 85 pennyä (0,85 GBP) osakkeelta.

Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun mukaan B Plc:n osakkeiden hankintameno A Oy:n tuloverotuksessa määritetään niiden hankintaan liittyvän osakekaupan kauppakirjassa sovitun merkintähinnan perusteella mahdollisen osakkeiden luovutuksen yhteydessä.

Yhtiö on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että B Plc:n osakkeiden hankintameno määritetään A Oy:n tuloverotuksessa C Oy:n osakkeiden luovutukseen liittyvän kauppakirjan täytäntöönpanopäivän mukaisen käyvän arvon perusteella mahdollisen osakkeiden luovutuksen yhteydessä. Esittämissään perusteluissa yhtiö on kiistänyt B Plc:n osakkeiden arvostamisen kauppakirjan allekirjoitushetkellä 15.7.2021 määriteltyyn asettamishintaan. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhtiö on vaatinut uutena ennakkoratkaisua lausuttavan, kuten yhtiö on hallinto-oikeudessa esittänyt.

Arvopaperipörssissä tapahtuvan kaupan osalta pörssissä määräytyvä hinta osoittaa osakkeiden käypää arvoa kaupan tapahtuessa. Pörssiosakkeiden hankinta voi kuitenkin tapahtua kaupalla tai vaihdolla myös arvopaperipörssin ulkopuolella, jolloin osakkeille sovittuun hintaan voi vaikuttaa erilaiset kauppaan tai vaihtoon liittyvät syyt. Osapuolten sopima osakkeiden hinta voi poiketa pörssikurssista. Riippumattomien osapuolten kesken sovittu osakkeiden hinta osoittaa osakkeiden käypää arvoa tuossa kaupassa tai vaihdossa, ellei erityistä syytä tästä poikkeamiseen ole.

Ratkaistavassa asiassa B Plc:n vastikeosakkeiden määrä on ollut merkittävä. Kaupan seurauksena A Oy on omistanut noin 7,88 prosenttia B Plc:n osakekannasta. Osakkeisiin on liittynyt rajattu osakkeiden myyntikielto. Osakkeiden hankinta on tapahtunut arvopaperipörssin ulkopuolella. Osapuolet ovat toisistaan riippumattomia, eikä asiassa ole esitetty perusteita sille, että osapuolien osakkeista sopima hinta ei kyseessä olevassa tilanteessa olisi vastannut niiden käypää arvoa.

Edellä mainituin perustein katson, että B Plc:n osakkeiden hankintamenona on näissä olosuhteissa pidettävä niiden kauppakirjassa sovittua ja sittemmin käytettyä merkintähintaa. Näillä perustein hylkään yhtiön valituksen ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta. Muilta osin olen samaa mieltä kuin enemmistö.”

Asian esittelijän oikeussihteeri Otto Kumpulaisen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Leskisen äänestyslausunto.

A Oy:n

Verohallinto

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Matti Haapaniemi (eri mieltä), Paula Makkonen ja Mira Kallatsa, joka on myös esitellyt asian.

A Oy

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön

A Oy:n mukaan