KHO:2026:22 – Kuntavaalit

Efter att kommunalvalets resultat hade fastställts upptäcktes fel i några kandidaters röstetal. Felen hade inte påverkat vilka kandidater som hade valts till ledamöter eller ersättare. Felen hade inte heller påverkat de invaldas inbördes ordningsföljd eller gruppernas eller partiernas inbördes ordningsföljd. Ett av felen hade ändå påverkat den inbördes ordningsföljden för de kandidater inom ett parti som inte blivit invalda.

Högsta förvaltningsdomstolen hade särskilt att avgöra om ett dylikt fel ska anses vara en sådan i vallagen avsedd lagstridighet som har inverkat på valresultatet, att valresultatet ska rättas. Förvaltningsdomstolen hade inte bestämt att valresultatet skulle rättas.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att rätten att söka ändring i valärenden har en central betydelse i tryggandet av att valet av de genom val valda personer som brukar betydande samhällelig beslutsmakt, sker i den ordning som lagen föreskriver. I bedömningen av om det i ett enskilt fall är fråga om en lagstridighet som har påverkat valresultatet ska därför särskilt beaktas på vilket sätt lagstridigheten kan påverka hur man förordnar de personer som brukar sådan makt.

Enligt vallagen och kommunallagen ska i en situation där nya ersättare behövs i fullmäktige under mandatperioden, som dessa väljas de första icke invalda kandidaterna från varje valförbund, parti och gemensam lista. Därför kunde även den inbördes ordningsföljden bland de icke invalda kandidaterna påverka hur de personer som brukar kommunal beslutsmakt förordnas.

I det förevarande ärendet hade en kandidat, på grund av att hens röstetal hade fastställts felaktigt, varit på fjärde plats bland de icke invalda kandidaterna inom sitt parti, trots att hen borde ha varit längre ner i ordningsföljden. Det gick inte enligt omständigheterna att utesluta att kommunalt beslutsfattande skulle komma att brukas av en person som inte, ifall den ordning som vallagen föreskriver hade iakttagits, skulle ha blivit vald till uppgiften. Valresultatet skulle till denna del rättas.

Vallagen 93 § 1 och 2 mom. och 103 § 2 mom.

Kommunallagen 17 § 1 och 3 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Outi Suviranta, Toni Kaarresalo, Robert Utter, Emil Waris och Päivi Pietarinen. Föredragande Helmi Lajunen.

Kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen oli havaittu virheitä eräiden ehdokkaiden äänimäärissä. Virheet eivät olleet vaikuttaneet siihen, ketkä ehdokkaista olivat tulleet valituiksi valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi. Virheet eivät olleet vaikuttaneet myöskään valittujen keskinäiseen järjestykseen taikka ryhmien tai puolueiden keskinäiseen järjestykseen. Yksi virheistä oli kuitenkin vaikuttanut yhden puolueen valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli erityisesti ratkaistavana, oliko tällaista virhettä pidettävä vaalilaissa tarkoitettuna vaalien tulokseen vaikuttaneena lainvastaisuutena, jonka takia vaalien tulosta oli oikaistava. Hallinto-oikeus ei ollut määrännyt vaalien tulosta oikaistavaksi.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeudella hakea muutosta vaaliasioissa on keskeinen merkitys sen varmistamisessa, että vaaleilla valittavien, merkittävää yhteiskunnallista päätösvaltaa käyttävien henkilöiden valinta tapahtuu laissa säädetyssä järjestyksessä. Arvioitaessa sitä, oliko yksittäistapauksessa kyseessä vaalilaissa tarkoitettu vaalien tulokseen vaikuttanut lainvastaisuus, oli siten otettava erityisesti huomioon, miten kyseinen lainvastaisuus saattoi vaikuttaa tällaista valtaa käyttävien henkilöiden määräytymiseen.

Vaalilain ja kuntalain säännösten perusteella tilanteessa, jossa valtuuston toimikauden aikana tarvittiin uusia varavaltuutettuja, nämä tuli määrätä vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista. Näin ollen myös valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäinen järjestys saattoi vaikuttaa kunnallista päätösvaltaa käyttävien henkilöiden määräytymiseen.

Esillä olevassa asiassa ehdokas oli hänelle virheellisesti vahvistetun äänimäärän vuoksi ollut puolueensa valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäisessä järjestyksessä neljäntenä, vaikka hänen olisi kuulunut olla heikommalla sijalla. Asian olosuhteissa ei voitu riittävästi poissulkea sitä, että virheen vuoksi kunnallista päätösvaltaa saattoi päästä käyttämään henkilö, joka ei olisi tullut vaalilaissa säädettyä järjestystä noudatettaessa tehtävään valituksi. Vaalien tulos määrättiin tältä osin oikaistavaksi.

Vaalilaki 93 § 1 ja 2 momentti ja 103 § 2 momentti

Kuntalaki 17 § 1 ja 3 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 18.6.2025 nro 1182/2025

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää X:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Muilta osin valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei näiltä osin muuteta.

X:n toissijainen vaatimus kaikkien äänestyslippujen tarkastamisesta hylätään. X:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta

(1)

on päätöksellään 16.4.2025 (§ 22) vahvistanut kuntavaalien tuloksen Kaarinan kaupungissa.

(2)

(3) Hallinto-oikeus on todennut muun ohella, että keskusvaalilautakunnan suorittamassa tarkastuslaskennassa on tapahtunut lasku- tai kirjaamisvirheitä tiettyjen ehdokkaiden ja puolueiden äänimäärissä. Hallinto-oikeus on kuitenkin katsonut, etteivät virheet ole vaikuttaneet vaalilain 103 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kuntavaalien tulokseen, koska niillä ei ole ollut vaikutusta siihen, ovatko kyseiset ehdokkaat tulleet valituiksi valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi, eikä myöskään ryhmien tai puolueiden taikka valtuutettujen tai varavaltuutettujen keskinäiseen järjestykseen. Hallinto-oikeuden mukaan sillä, ovatko virheet vaikuttaneet valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen, ei ole ollut merkitystä.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4)

on pyytänyt valituslupaa ja vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja kuntavaalien tulos oikaistaan. Hän on toissijaisesti vaatinut, että kaikki äänestysliput tarkastetaan. Lisäksi hän on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

(5) X:n mukaan vahvistetuissa äänimäärissä on kiistattomasti todettuja virheitä, jotka tulee korjata, jotta äänestäjien tahto toteutuu. Myös luottamus ääntenlaskennan oikeellisuuteen edellyttää tätä. Muitakin virheitä voi löytyä, minkä vuoksi kaikkien äänten tarkastaminen olisi tarpeen.

(6) X on tuonut esille, että muun ohella A:lle (PS) on kirjattu muiden äänien lisäksi 15 ääntä, jotka olisivat kuuluneet puolueen toiselle ehdokkaalle. Virheen vuoksi varavaltuutetuksi voi nousta henkilö, jonka ei tulisi olla varavaltuutettu. Edellisen valtuustokauden aikana viisi henkilöä samasta puolueesta muutti pois paikkakunnalta tai erosi tehtävästään muusta syystä ja varavaltuutetuksi nousi kolme henkilöä.

(7)

on todennut, että valituksessa esitetyt virheet ovat kiistattomia. Ne eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet vaalien tulokseen valtuutetuiksi tai varavaltuutetuiksi valittujen osalta. A:lle (PS) virheellisesti kirjatun 15 äänen vuoksi on mahdollista, että hän voisi nousta varavaltuutetuksi. Korkeimman hallinto-oikeuden harkintaan jää, onko vaalien tulosta tältä osin oikaistava. Muilta osin oikaisemiselle ei ole perustetta eikä myöskään kaikkien äänten tarkastamiselle. Ei ole kohtuutonta, että muutoksenhakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

(8)

on varattu tilaisuus lausua asiassa.

(9)

on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut alue- ja kuntavaaleja 2025 koskevat vaaliohjeet ja todennut, että lähtökohtaisesti vaalien tuloksessa on virhe, jos yksikin äänestyslippu tai vertausluku on laskettu väärin. Tällaisessa tilanteessa vaaliviranomaisen on katsottava toimineen vaalilain 103 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti riippumatta siitä, onko virheellä vaikutusta siihen, ketkä ehdokkaat ovat vaaleissa tulleet valituiksi tai varalle ja mikä on ehdokkaiden keskinäinen järjestys ryhmittymän sisällä.

(10)

on toimittanut lausumat.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(11) Asiassa on ratkaistavana, onko kuntavaalien tulosta oikaistava vaalien tuloksen laskennassa ja vahvistamisessa tapahtuneiden virheiden vuoksi. Erityisesti kysymys on siitä, onko valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen vaikuttavaa virhettä pidettävä tässä tapauksessa sellaisena vaalilain 103 §:n 2 momentissa tarkoitettuna vaalien tulokseen vaikuttaneena lainvastaisuutena, jonka takia vaalien tulosta olisi oikaistava.

Sovellettavat tai muutoin huomioon otettavat oikeusohjeet

Vaalien tuloksen määrittämistä koskevat säännökset

(12) Vaalilain 89 §:n 1 momentin mukaan vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan

siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.

(13) Vaalilain 91 §:n mukaan vaalien tuloksen määräämiseksi eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa kirjoitetaan kaikkien ehdokkaiden nimet heidän vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle merkitään hänen vertauslukunsa. Tästä nimisarjasta valitaan sarjan alusta alkaen niin monta ehdokasta kuin vaalipiirissä on valittava edustajia tai kunnassa valtuutettuja.

(14) Vaalilain 93 §:n 1 momentin mukaan varavaltuutettujen valitsemisesta säädetään kuntalain 17 §:ssä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos valtuuston toimikauden aikana varavaltuutettujen määrä jää vajaaksi, kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja kuntalain 17 §:n mukaisesti.

(15) Vaalilain 95 §:n 1 momentin mukaan kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen siten kuin momentissa tarkemmin säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan keskusvaalilautakunnan on viipymättä: 1) julkaistava vaalien tulos laittamalla sen sisältävä pöytäkirja valitusosoituksineen kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululle seitsemän päivän ajaksi; 2) annettava luettelo valtuutetuiksi valituista ja heidän varajäsenistään valtuustolle ja tiedotettava siitä sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset kunnassa saatetaan tiedoksi; sekä 3) annettava tieto vaalien tuloksesta oikeusministeriölle sen määräämällä tavalla.

(16) Vaalilain 98 §:n 1 momentin mukaan, kun vaalien tulos on vahvistettu, tuloksen vahvistavan viranomaisen on pöytäkirjassa mainittava sekä valitut henkilöt että ne, jotka edustajanpaikan joutuessa avoimeksi varaedustajina tulevat valittujen tilalle tai jotka on valittu varavaltuutetuiksi.

(17) Kuntalain 17 §:n 1 momentin mukaan valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi.

(18) Kuntalain 17 §:n 3 momentin mukaan, jos valtuustoa ei saada päätösvaltaiseksi valtuutettujen ja varavaltuutettujen esteellisyyden vuoksi, kunnan keskusvaalilautakunnan on vaalilain 93 §:n 2 momenttia noudattaen valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä tämän pykälän 1 momentin mukaisesti uusia varavaltuutettuja.

Muutoksenhakua koskevat säännökset

(20) Vaalilain 101 §:ssä säädetään valitusoikeudesta. Pykälän perusteella valitusoikeus on sillä, jonka etua tai oikeutta päätös loukkaa, sekä jokaisella vaaleissa ehdokkaana olleella henkilöllä ja ehdokashakemuksen antaneella puolueella ja yhteislistalla. Kuntavaaleissa saa lisäksi pykälästä tarkemmin ilmenevällä tavalla valittaa jokainen kunnassa äänioikeutettu henkilö ja kunnan jäsen.

(21) Vaalilain 103 §:n 2 momentin mukaan, jos vaalipiirilautakunta, aluevaalilautakunta tai kunnan keskusvaalilautakunta on vaalien tulosta laskiessaan tai vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti ja lainvastaisuus on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava.

Asiassa saatu keskeinen selvitys

(22) Kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen on havaittu seuraavat virheet ehdokkaiden äänimäärissä:

(23) Edellä selostetuista virheistä johtuen puolueille vahvistetuissa äänimäärissä on seuraavat virheet:

(24) Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti virheillä ei ole ollut vaikutusta siihen, ovatko kyseiset ehdokkaat tulleet valituiksi valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi, eikä valituiksi tulleiden keskinäiseen järjestykseen. Virheillä ei ole ollut vaikutusta myöskään puolueiden tai ryhmien keskinäiseen järjestykseen.

(25) Asiassa esitetyn perusteella virheillä ei ole ollut vaikutusta myöskään valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen, lukuun ottamatta yhtä virhettä. Valitsematta jääneelle ehdokkaalle nro 73 (A, PS) virheellisesti vahvistettu 15 ääntä liian suuri äänimäärä on vaikuttanut siten, että hän on ollut puolueensa valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäisessä järjestyksessä neljäntenä, kun oikean äänimääränsä perusteella hänen olisi tullut olla kyseisessä järjestyksessä selvästi alempana.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(26) Vaalilain 103 §:n 2 momentista ilmenevin tavoin vaalien tulosta on valituksen johdosta oikaistava, jos säännöksessä tarkoitettu lainvastaisuus on vaikuttanut vaalien tulokseen. Säännöksen perusteella on siten selvää, että mikä tahansa virhe ei edellytä vaalien tuloksen oikaisemista. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että vaalivalitus voi tulla hyväksytyksi vain silloin, kun vaalien lopputulos on voinut virheen johdosta muodostua äänioikeutettujen tahdosta poikkeavaksi (ks. myös HE 178/1974 vp, s. 7).

(27) Vaalilain 103 §:stä tai lain esitöistä ei yksiselitteisesti ilmene, mitä säännöksessä tarkoitetaan vaalien tuloksella. Kyseistä termiä ei ole myöskään käytetty laissa johdonmukaisesti. Esimerkiksi vaalien tuloksen määräämistä koskevassa 91 §:ssä on kuntavaalien osalta viitattu vain valtuutettujen valintaan, kun taas vaalien tuloksen pöytäkirjaan merkitsemistä koskevassa 98 §:ssä on viitattu myös varavaltuutettujen valintaan. Vaalien tuloksen vahvistamista ja julkaisemista koskeva 95 § taas viittaa siihen, että vaalien tulos (2 momentin 1 kohta) on laajempi kokonaisuus kuin tiedot valituksi tulleista ja heidän varajäsenistään (2 momentin 2 kohta).

(28) Vaalilain perusteella on näin ollen tulkinnanvaraista, onko lain 103 §:n 2 momentissa tarkoitettuna vaalien tulokseen vaikuttaneena lainvastaisuutena pidettävä myös sellaista virhettä, joka ei ole vaikuttanut valtuutettujen tai varavaltuutettujen valintaan vaan ainoastaan valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen.

(29) Oikeudella hakea muutosta vaaliasioissa on keskeinen merkitys sen varmistamisessa, että vaaleilla valittavien, merkittävää yhteiskunnallista päätösvaltaa käyttävien henkilöiden valinta tapahtuu laissa säädetyssä järjestyksessä. Arvioitaessa sitä, onko yksittäistapauksessa kyseessä vaalilain 103 §:ssä tarkoitettu vaalien tulokseen vaikuttanut lainvastaisuus, on siten otettava erityisesti huomioon, miten kyseinen lainvastaisuus voi vaikuttaa tällaista valtaa käyttävien henkilöiden määräytymiseen.

(30) Kuntavaaliehdokkaista valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut vaalimenestyksen perusteella siten kuin vaalilaissa säädetään. Vaalien perusteella määräytyvä ehdokkaiden keskinäinen järjestys ei kuitenkaan vaikuta vain siihen, ketkä tulevat vaaleissa valituksi. Kuten vaalilain 93 §:n 2 momentista ja kuntalain 17 §:stä ilmenee, valtuuston toimikauden aikana saatetaan tarvita uusia varavaltuutettuja, jotka tulee määrätä vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista. Näin ollen myös valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäinen järjestys voi vaikuttaa kunnallista päätösvaltaa käyttävien henkilöiden määräytymiseen.

(31) Esillä olevassa asiassa ehdokkaalle nro 73 (A, PS) on virheellisesti vahvistettu 15 ääntä liikaa. Virheen vuoksi hän on ollut puolueensa valitsematta jääneiden ehdokkaiden keskinäisessä järjestyksessä neljäntenä, vaikka hänen olisi kuulunut olla heikommalla sijalla. Saadun selvityksen perusteella edellisen valtuustokauden aikana viisi henkilöä samasta puolueesta oli muuttanut pois paikkakunnalta tai eronnut tehtävästään muusta syystä ja vaaleissa valitsematta jääneistä ehdokkaista kolme oli noussut varavaltuutetuksi.

(32) A:n mahdollisuus nousta valtuustokauden aikana varavaltuutetuksi on pieni mutta ei pelkästään teoreettinen. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asian olosuhteissa voida riittävästi poissulkea sitä, että A:lle vahvistetun virheellisen äänimäärän vuoksi kunnallista päätösvaltaa voi päästä käyttämään henkilö, joka ei olisi tullut vaalilaissa säädettyä järjestystä noudatettaessa tehtävään valituksi.

(33) A:n mahdollinen määrääminen varavaltuutetuksi tulee sinänsä ratkaistavaksi keskusvaalilautakunnassa myöhemmin erikseen. Edellä todettuun lainvastaisuuteen puuttumiseen ei kuitenkaan ole tuossa vaiheessa käytettävissä vaalilain mukaisen valituksen kanssa yhtä tehokasta oikeussuojakeinoa.

(34) Näissä oloissa keskusvaalilautakunnan on katsottava menetelleen A:n osalta vaalien tulosta vahvistaessaan lainvastaisesti siten, että lainvastaisuus on vaalilain 103 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikuttanut vaalien tulokseen. Vaalien tulosta on siten tältä osin oikaistava.

(36) Muilta osin vaalien tuloksen vahvistamisessa todetuilla virheillä ei saadun selvityksen perusteella ole vaikutusta vaalien tulokseen. Näiltä osin hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiselle ei ole perusteita.

(37) Asiassa ei ole noussut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaikkien äänestyslippujen tarkastaminen muutoksenhakijan toissijaisen vaatimuksen mukaisesti olisi aiheellista. Tätä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

(38) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

(39) Kun otetaan huomioon asian laatu, oikeudellinen tulkinnanvaraisuus sekä se, että X:n valitus on osin hylätty, ei ole kohtuutonta, että puolueensa vaaliasiamiehenä toiminut X joutuu itse vastaamaan omasta työstään aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Toni Kaarresalo, Robert Utter, Emil Waris ja Päivi Pietarinen. Asian esittelijä Helmi Lajunen.

Kaarinan kaupungin keskusvaalilautakunta

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Sami Kouki, Kati Niemi ja Jukka Vanto, joka on myös esitellyt asian.

X

A:lle

Oikeusministeriö

Ehdokkaalle numero 73 (A, PS) on vahvistettu 15 ääntä liikaa. Hänen äänimääräkseen olisi tullut vahvistaa 12.

Ehdokkaalle numero 70 (–, PS) on vahvistettu 15 ääntä liian vähän. Hänen äänimääräkseen olisi tullut vahvistaa 105.

Ehdokkaalle numero 64 (–, PS) on vahvistettu 1 ääni liikaa. Hänen äänimääräkseen olisi tullut vahvistaa 20.

Ehdokkaalle numero 94 (–, RKP) on vahvistettu 1 ääni liian vähän. Hänen äänimääräkseen olisi tullut vahvistaa 80.

Ehdokkaalle numero 61 (–, PS) on vahvistettu 1 ääni liikaa. Hänen äänimääräkseen olisi tullut vahvistaa 245.

Ehdokkaalle numero 27 (–, Kok.) on vahvistettu 1 ääni liian vähän. Hänen äänimääräkseen olisi tullut vahvistaa 96.

PS:n yhteenlasketussa äänimäärässä on 2 ääntä liikaa. PS:n äänimääräksi olisi tullut vahvistaa 1 177.

Kok. yhteenlasketussa äänimäärässä on 1 ääni liian vähän. Kok. äänimääräksi olisi tullut vahvistaa 5 558.

RKP:n yhteenlasketussa äänimäärässä on 1 ääni liian vähän. RKP:n äänimääräksi olisi tullut vahvistaa 572.