TT 2024:16 – Tehtäväkohtainen palkka

Kysymys siitä, tuliko käyttökeskusoperaattorin tehtävä sijoittaa työehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 9 vai 10. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että operaattorin toimi olisi tullut sijoittaa vaativuusluokkaan 10. Kanne hylättiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Suomen Konepäällystöliitto ry

Vastaaja

Energiateollisuus ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 29.6.2023

Suullinen valmistelu 28.11.2023

Pääkäsittely 5.3.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Energiateollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n välisessä energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

2. Toimihenkilön toimen vaativuus arvioidaan energia-alan toimihenkilöiden vaativuudenarviointijärjestelmää EPA:a käyttäen.

Toimen vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan seuraavasti:

1 210 — 235

2 240 — 275

3 280 — 315

4 320 — 355

5 360 — 395

6 400 — 435

7 440 — 475

8 480 — 515

9 520 — 555

10 560 — 595

3. Mikäli toimihenkilön tehtäviin kuuluu toisen henkilön tehtävien hoitaminen tämän poissa ollessa, otetaan tämä huomioon vaativuutta arvioitaessa.

4. Toimen vaativuus arvioidaan kirjallisten toimenkuvausten perusteella.

Toimenkuvaus ja toimen vaativuuden arviointi tehdään esimiehen ja toimihenkilön välisenä yhteistyönä viimeistään neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Esimies vastaa siitä, että toimenkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan tämän palkkausjärjestelmän mukaisesti. Työnantajan ja toimihenkilön tai toimihenkilöiden edustajien yhteistyönä tekemän vaativuuden arvioinnin tulosta ei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa.

5. Toimihenkilön ollessa eri mieltä toimen vaativuudesta, voi hän saattaa asian työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaan käsiteltäväksi. Sopimuksen osapuolina olevat liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on käsitellä liittojen ratkaistaviksi siirretyt luokituserimielisyydet.

6. Toimihenkilön tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden toimenkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Mahdollinen korotus toimihenkilön palkassa toteutetaan em. tehtävämuutoksesta lukien myös siinä tapauksessa, että lopputulos on syntynyt erimielisyyskäsittelyn tuloksena. Toimihenkilön kuukausipalkka ei kuitenkaan saa laskea, ellei kysymyksessä ole työehtosopimuksen 35 §:n mukainen tilanne.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen sivuilla 30 — 33 on lisäksi kuvaus toimihenkilöiden työtehtävien vaativuuden arviointimallista sekä vaativuustekijöiden selitykset. Mainituilla sivuilla on todettu muun ohella seuraavaa.

[- -]

– ohjeet usein yleisluontoisia

– käytännön ja ohjeiden soveltaminen ohjaa toimintaa

– tilanteiden hallinta vaatii tiedon soveltamista

– tehtävien hoitaminen vaatii ennakkovalmistelua

– ohjeet usein yleisluontoisia ja tavoitesidonnaisia

– tiedon soveltaminen ohjaa harkintaa

– tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista

– tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa

– vaativia kehittämistavoitteita

– vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päättämistä

– vaativan tiedon hallintaa ja välittämistä

– ohjaamista ja neuvontaa

– oma-aloitteista yhteydenpitoa

– kohteet valittava ja ne vaihtelevat

– yhteydenpito on pääasiassa suullista

– tiedon hankinta vaatii valmistelua

– asioiden tai ihmisten johtamista

– merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa

– esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä

– paljon kirjallista yhteydenpitoa

– päätöksentekoon vaikuttamista

– vaativia asiantuntijatason yhteyksiä

– vaativien esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä

– vaativaa kirjallista yhteydenpitoa

Osapuolten välillä on laadittu lisäksi palkkausjärjestelmän soveltamisohje, joka on tehty Energiateollisuus ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto SKL ry:n yhteistyönä ja jonka tarkoitus on toimia apuvälineenä sovellettaessa energia-alan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää. Soveltamisohje on osana oikeudenkäyntimateriaalia.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Asiassa on kysymys X Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n toimen oikeasta vaativuustasosta.

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan toimen vaativuuden arviointi perustuu kolmeen eri vaativuustekijään: toimen luonteen vaativuus (A), vuorovaikutuksen vaativuus (B) ja taitojen ja tietojen vaativuus (C). Jokainen vaativuustekijä on jaettu vaativuustasoihin.

Käyttökeskusoperaattorin toimi arvioitiin vuonna 2015 tasolle 9. Tehtävät ovat tämän jälkeen muuttuneet. Riitaa on siitä, ovatko ne muuttuneet siten, että toimi tulisi arvioida tasolle 10.

Erimielisyys kohdistuu kahteen vaativuustekijään (toimen luonteen vaativuus ja vuorovaikutuksen vaativuus) ja niiden osalta siihen, mille vaativuustasolle tehtävä näissä vaativuustekijöissä sijoittuu.

Erimielisyys ei kohdistu vaativuustekijään C ”taitojen ja tietojen vaativuus”.

Työntekijäpuoli esitti 5.3.2018 muutosta tehtävänkuvaukseen ja sitä kautta myös pisteytykseen. Työnantajapuoli katsoi, että aiempi tehtävänkuvaus vastasi edelleen muuttunutta tehtäväkokonaisuutta. Tehtävänkuvauksen sisällöstä käytiin tämän jälkeen useita työpaikkatason neuvotteluita. Työnantajapuoli laati 22.11.2019 tehtävänkuvauksen, joka ei kuitenkaan työntekijäpuolen mielestä vastannut oikeaa tehtävänsisältöä. Tehtävänkuvauksen laadinnassa noudatetusta menettelystä käytiin liittotason erimielisyysneuvottelut vuonna 2020, minkä jälkeen laadinta palautettiin työpaikkatasolle. Tehtävänkuvaus laadittiin vuonna 2021 ja se päivättiin 28.9.2021. Tämän jälkeen tehtävän vaativuuden arvioinnista neuvoteltiin paikallisesti. Työnantajan kanta on päivätty 1.4.2022. Myöhemmin liitot kävivät erimielisiksi jääneet liittoneuvottelut tehtävän oikeasta vaativuustasosta.

KANNE

VASTAUS

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

26 § Palkkamääräykset

Palkkarakenne

Vaativuustasot

Vaativuustaso pisteet

Tehtävien muuttuminen

A TOIMEN LUONTEEN VAATIVUUS

3. Soveltavaa harkintaa

4. Suunnittelevaa harkintaa

5. Kehittävää harkintaa

B VUOROVAIKUTUKSEN VAATIVUUS

2. Ohjaavat yhteydet

3. Johtamisyhteydet

4. Vaikuttamisyhteydet

Vaatimukset

Suomen Konepäällystöliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden D:n, E:n, F:n, G:n ja H:n työehtosopimuksen 26 §:n mukaisena tehtävän vaativuustasona on tullut olla 10 ensisijaisesti 5.3.2018 lukien ja toissijaisesti 28.9.2021 lukien ja

– velvoittaa Energiateollisuus ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 22.861,21 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tehtävässä on tapahtunut seuraavia sisällöllisiä muutoksia sen jälkeen, kun tehtävänkuvaus vahvistettiin vuonna 2015:

1) Viikkovastaavien (ylempi toimihenkilö) varallaolo päättyi 5.3.2018 ja tehtävät siirtyivät käyttökeskukseen.

2) Vastuu loistehon säädöstä on tullut kokonaan käyttökeskukseen vuoden 2016 alusta.

3) Käyttökeskuksen tehtäväksi tuli Kalasataman rengasverkon hoitaminen.

4) Maasulkuvirtojen tilanne 10kV verkolla.

5) Uudet sähköasemat, toisiouusinnat, kiinteistötekniikka, maasulun kompensointi.

6) Muuntamovalvonnan lisääntyminen.

Verrattuna vuoden 2015 tehtäväsisältöön ja siinä edellytettyyn harkintaan ja vuorovaikutukseen tehtävä on kokonaisuudessaan muuttunut vaativammaksi seuraavasti:

– Toimessa vastaan tulevien ongelmien kirjo ja niissä edellytettävä harkinta on monipuolistunut ja muuttunut vaativammaksi.

– Harkintaa tehdään itsenäisemmin kuin aiemmin.

– Vuorovaikutus on muuttunut vaativammaksi.

– Tehtävä on muuttunut itsenäisemmäksi ja aiempaa oma-aloitteisemmaksi.

– Tehtävään liittyy aiempaa enemmän ulkoisia yhteyksiä ja vaikuttamista.

Toimen luonteen vaativuus

Toimi on vaativuustasolla 5 ”kehittävä harkinta” seuraavin perustein:

– Koko Helsingin sähköverkon käytönhallinta ja käyttövarmuus ovat suurimman osan ajasta yksin vuorossa olevan vastuulla.

– Päätökset toimenpiteistä ja niiden harkitseminen tehdään yksin, oma-aloitteisesti ja tilanteen mukaan.

– Ohjeet ovat yleisluontoisia. Sen sijaan häiriöt ja tilanteet ovat aina erilaisia, eikä niihin ole edes mahdollista tehdä yksiselitteisiä ohjeita.

– Vioissa pitää huomioida kokonaisuus ja päätökset on tehtävä paineen alla mahdollisimman nopeasti ja oikein; harkinta-aika on olematon.

– Harkintaa käytetään jokaisessa kytkennässä siitä riippumatta, kuinka se tehdään (etänä tai annetaan lupa). Samalla tulee ottaa huomioon toimen tarkoituksenmukaisuus, (sähkö)turvallisuus, käyttövarmuus ja muita tekijöitä.

– Suurimman osan ajasta toimihenkilö toimii yksin kytkennänjohtovastuussa, vastaten päätehtävästä ja tehden harkittuja päätöksiä itsenäisesti ja viivytyksettä.

Tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa seuraavasti:

– Raha/säästöt ja lyhyt keskeytysaika ovat päätavoitteita, joihin vaikutetaan suoraan käyttökeskuksen toiminnalla.

– Päätöksillä päivystysaikaisten töiden teettämisestä tai niiden siirtämisellä arkiaikaan tehdään jatkuvia säästöjä.

– Keskeytysten ja vikojen tehokas hoitaminen pienentää keskeytysaikaa ja tuo säästöä.

– Sähkönjakeluverkon toimivuus on edellytys sähkön laadulle, loistehon hallinnalle ja konsernin tuotannolle.

Työnantaja on arvioinut oikein, että tehtävien laatu on monipuolista ja että toimeen liittyvien ongelmien taso ja syvyys/ratkaisujen merkitys ja vaikutuksen laajuus on tasolla ”vaativat ongelmat, laaja merkitys”.

Vuorovaikutuksen vaativuus

Toimihenkilö käytännössä vuorossaan johtaa sähköverkon toimivuuteen liittyvää kokonaisuutta. Tähän liittyen:

– Tehtävän ydin on vuorovaikutuksessa tapahtuva tapahtumien analysoiminen, ongelmien ratkaiseminen, asioiden suunnitteleminen ja näihin liittyvä neuvottelu eri tahojen kanssa.

– Tehtävään kuuluu esimerkiksi aikatauluista ja resursseista sopimista keskeytystilauksiin liittyen, eli käytönsuunnittelun tehtäviin.

– Vuorovaikutus on erittäin laaja-alaista, koska tehtävässä ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa Y Oy:n ja X Oy:n organisaation kanssa, asiakkaiden, verkostourakoitsijoiden, käytönjohtajien, Fingridin, muiden verkkoyhtiöiden sekä viranomaisten kanssa.

– Häiriö- ja poikkeustilanteissa toimihenkilöllä on vastuu eri osapuolten (kuten poliisin ja pelastuslaitoksen) kanssa käytävistä neuvotteluista, vastuista ja tarvittavista tehtävistä.

– Kytkennänjohtotehtävät ovat erityisen vastuullisia (kytkennän tarkoituksenmukaisuus, käyttövarmuus, turvallisuus ja sähköturvallisuus, kytkentätoimen edellytykset ja vaatimukset sekä seuraukset (esim. katkeaako sähköt tai voiko seurata laitevaurio).

Edelleen käyttökeskusoperaattorille kuuluu vikojen häiriöraportointi, johon sisältyy kirjallista yhteydenpitoa ja tilanteen esittämistä erikseen huomioitavien asioiden ja kehityskohteiden esiintuomisen myötä. Kirjauksilla on vaikutusta asioiden parantamiseen ja (asiantuntijoiden) päätöksentekoon ongelmien korjaustoimenpiteistä.

Työnantaja on arvioinut oikein, että vuorovaikutus on keskeistä ja että tehtävään liittyy ulkoisia yhteyksiä.

Käyttökeskusoperaattoreilta poistuneet tehtävät ovat olleet siinä määrin vähemmän vaativia kuin heidän pääasialliset tehtävänsä, ettei niiden poistuminen ole vaikuttanut tehtävän vaativuutta alentavasti.

Vastuun merkitys

Ottaen huomioon mitä edellä on kerrottu toimenkuvauksen sisällöstä, täyttyvät soveltamisohjeessa kuvatut vastuuta koskevat tekijät, mikä tulee kokonaisarvioinnissa ottaa huomioon.

Tasapuolinen kohtelu

Vastaajan mukaan tehtävän vaativuus on oikeassa suhteessa myös muihin kuultavayhtiön toimihenkilötehtäviin. Argumentti ei ensinnäkään voi johtaa siihen, että käyttökeskusoperaattorin tehtävä arvioitaisiin sen johdosta alemman tasoiseksi kuin millaiseksi se tuli työehtosopimuksen perusteella arvioida. Vuoropäällikön tehtävää ei myöskään ollut olemassa ennen kuin vasta 1.12.2022, joten sillä ei voida perustella käyttökeskusoperaattorin sijoittumista tasolle 9 ainakaan ko. ajankohtaa ennen.

Toiseksi kantaja vetoaa kanteensa tueksi siihen, että käyttökeskusoperaattorin tehtävän toimen luonteen vaativuuden on katsottava vastaavan vuoropäällikön tehtävän toimen luonteen vaativuutta ja tältä osin tehtävät ovat arviointikriteerin osalta samoja tai samanarvoisia ja pisteiden tuli olla samat, vaikka vuoropäällikkö onkin esihenkilö. Tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta johtuu, että käyttökeskusoperaattorin tehtävä tuli arvioida tasolle 10 verrattaessa sitä vuoropäällikön tehtävään.

Energiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 8.825 eurolla korkoineen.

Tehtäväkuvauksen muutosneuvottelut kuultavayhtiössä vuodesta 2018 alkaen

Luottamusmies H ja varaluottamusmies G ovat vuonna 2018 omasta ja muiden käyttökeskusoperaattoreiden puolesta esittäneet kuultavayhtiön edustajille näkemyksiään tehtävän sisällössä tapahtuneista muutoksista, jotka operaattoreiden mielestä tulisi jollakin tavoin erikseen mainita tehtäväkuvauksessa. Kuultavayhtiön edustajat ovat puolestaan kieltäytyneet muuttamasta tehtäväkuvausta operaattoreiden haluamalla tavalla katsoen, että tehtäväkuvauksen sisällössä ja sen verbaalisissa kuvauksissa on jo huomioitu vaativuudeltaan vastaavat työtehtävät eivätkä operaattoreiden mainitsemat muutokset tai yksittäiset uudet työtehtävät ole vaativampia kuin jo olemassa olevat työtehtävät ja vastuut, jotka on huomioitu vuoden 2015 tehtäväkuvauksen sisällössä.

Työtehtävien määrällinen lisääntyminen ei ole työehtosopimuksen mukainen peruste tehdä muutoksia tehtäväkuvaukseen tai vaativuuspisteytykseen, jos uudet tai muuttuneet työtehtävät eivät ole sisällöltään ja vastuiltaan vaativampia kuin tehtäväkuvassa jo aiemmin huomioidut työtehtävät ja vastuut.

Siitä huolimatta, että tehtävän sisällössä ei ollut kuultavayhtiön näkemyksen mukaan tapahtunut mitään sellaisia olennaisia muutoksia, joita työehtosopimuksessa ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeessa tarkoitetaan ja joilla voisi olla mitään korottavaa vaikutusta vaativuuspisteytykseen, myöntyivät kuultavayhtiön edustajat kuitenkin tarkastelemaan vuoden 2015 tehtäväkuvauksen ajantasaisuutta yhdessä operaattoreiden kanssa. Tarkoituksena oli varmistua siitä, että tehtäväkuvaus vastaa tehtävän todellista ja olennaista sisältöä. Kuultavan näkemys sekä päivitystyön alkaessa vuonna 2018 että sen päättyessä vuonna 2021 oli se, ettei tehtävän sisällössä ollut vuoden 2015 jälkeen tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka lisäisivät tehtävän vaativuutta ja joita voitaisiin pitää olennaisina ja siten vaativuuspisteytystä korottavina.

Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen

Työehtosopimuksen osapuolten tarkoitus on ollut työehtosopimuksen 26 § 4. kohdan ja palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen 2. kohdan mukaan se, että tehtävän vaativuus arvioidaan kirjallisen tehtäväkuvauksen perusteella eikä tehtäväkuvauksen ulkopuolisten dokumenttien tai tehtävälistojen perusteella. Vaativuuden arvioinnin eli vaativuuspisteytyksen tulee näin ollen perustua vain ja ainoastaan tehtäväkuvaukseen kirjattuihin asioihin ja tehtäväkuvauksen sanamuotoihin.

Työehtosopimuksen 26 §:n 4. kohdan sekä palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen 3.1 kohdan mukaan esihenkilö vastaa siitä, että tehtäväkuvaus ja vaativuuden arviointi suoritetaan palkkausjärjestelmän mukaisesti. Työnantaja on näin ollen työehtosopimuksen mukaan vastuussa siitä, että kirjallinen tehtäväkuvaus tehdään jokaisen toimihenkilötehtävän osalta eikä työnantaja voi työehtosopimusta rikkomatta jättää tehtäväkuvausta vahvistamatta edes tilanteessa, jossa työnantaja ja tehtävää hoitavat toimihenkilöt olisivat joltain osin eri mieltä siitä, millä tavoin työtehtävien sisältöä tulee kuvata tehtäväkuvauksessa. Myös tällaisessa tilanteessa työnantajalla on velvollisuus laatia ja vahvistaa tehtäväkuvaus ja suorittaa sen perusteella tehtävän vaativuuden arviointi työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen osapuolten tarkoituksena ei ole ollut, että mikä tahansa muutos toimihenkilön tehtävän sisällössä aiheuttaisi työnantajalle velvollisuuden muuttaa tehtäväkuvausta, vaan muutosten tehtävän sisällössä tulee olla paitsi olennaisia, myös vaikuttaa vaativuustasoon. Lisäksi tarkoituksena on, että tehtäväkuvaukseen kirjataan vain arvioinnin kannalta olennaiset asiat eikä pitkiä tehtäväluetteloita tai verbaalisia kuvauksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehtäväkuvauksessa on tarkoitus kuvata tehtävän vaativuutta työehtosopimuksen vaativuuden arviointimalliin sisältyvien vaativuustekijöiden näkökulmasta muutamilla lauseilla eikä luetella tehtäväkuvauksessa esimerkiksi laajasti yksittäisiä työtehtäviä.

Tässä asiassa vaativuuden arvioinnin kannalta olennaiset asiat ja työtehtävän eri osa-alueet on kuvattu sekä vuonna 2015 laaditussa että tällä hetkellä voimassa olevassa, 28.9.2021 voimaantulleessa tehtäväkuvauksessa, ja nämä kuvaukset vastaavat sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan edellä kuvattua työehtosopimuksen osapuolten tarkoitusta.

Vuoden 2015 jälkeen mahdollisesti tapahtuneet tehtävän ja sen vaativuuden muutokset on siis osapuolten tarpeellisiksi katsomilta osin huomioitu 28.9.2021 voimaantulleessa tehtäväkuvauksessa, joten vaativuuden arviointi eli vaativuuspisteytys tulee työehtosopimuksen mukaan suorittaa tämän tehtäväkuvauksen mukaisesti eikä vaativuuden arvioinnissa tule käyttää tehtäväkuvauksen ulkopuolisia, kanteessa esitettyjä tehtävälistoja tai muita dokumentteja, joiden sisältö ei ilmene tehtäväkuvauksen tekstistä. Mahdolliset tehtävän sisällön ja vaativuuden muutokset on kaikilta relevanteilta osin huomioitu tehtäväkuvauksen sisällöissä ja sanamuodoissa.

Vastaaja ja kuultava katsovat, että palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen kohdan ”Toimeen liittyvän vastuun huomioonottaminen” alla mainitut vastuuta kuvaavat tekijät eivät käyttökeskusoperaattorin tehtävässä täyty siten, että tehtävä tulisi myöskään näillä perusteilla arvioida toimen luonteen vaativuuden osalta tasolle 5 ”kehittävää harkintaa” tai vuorovaikutuksen vaativuuden osalta tasolle 4 ”vaikuttamisyhteydet”.

$1d7

Operaattoreille tulevat työtehtävät perustuvat pääasiassa teknisen järjestelmän, puhelun tai sähköpostin kautta tulevaan hälytykseen tai muuhun impulssiin, jonka perusteella muodostetaan tilannekuva ja ryhdytään tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. Aloite harkinnan käyttämiseen tulee siis pääsääntöisesti käyttökeskuksen ulkopuolelta, ja siihen reagoidaan ennalta valmisteltujen ohjeiden ja toimintamallien mukaisesti. Teknisen kehityksen myötä operaattorien tietoon voi tulla tilanteita ja asioita, jotka aiemmin olisivat tulleet tietoon viiveellä tai ei lainkaan, mutta tilanteiden edellyttämät toimenpiteet ja niiden vaativuus eivät ole muuttuneet. Työmäärän tai työtehtävien lisääntyminen ei lisää tehtävän vaativuutta, jos kyse on samoista tai vaativuudeltaan vastaavista töistä kuin aiemmatkin työt.

$1d8

Tehtäväkuvauksen mukaan tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet eivät ohjaa toimintaa. Mikään tehtäväkuvaukseen kirjattu ei viittaa tällaisiin tavoitteisiin tai ohjausvaikutukseen. Kantajan mainitsemat tulosyksikön tai yhtiön tavoitteiden toimintaa väitetysti ohjaavat asiat liittyvät käyttökeskusoperaattorin tehtäväkuvauksen mukaisten ja siinä jo huomioon otettujen normaalien työtehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Tulosyksikön tai yhtiön tavoitteiden toimintaa ohjaava vaikutus on kuitenkin mainittu palkkausjärjestelmässä ja soveltamisohjeessa erikseen ja sen on todettu nostavan tehtävän vaativuutta ainoastaan toimen luonteen vaativuuden korkeimmalla ”kehittävän harkinnan” -tasolla.

Kuten tehtäväkuvauksen tekstistä ilmenee, päätöksiä operaattorin tehtävässä tehdään käytettävissä olevan tiedon ja ohjeiden sekä sähköturvallisuusmääräysten perusteella. Tehtävän hoitaminen ja erilaisten toimenpiteiden tekeminen perustuvat siis hyvin pitkälti olemassa oleviin ohjeisiin ja määräyksiin, jotka ovat pääsääntöisesti hyvin seikkaperäisiä ja yksityiskohtaisia.

$1d9

$1da

Vuorovaikutus median kanssa on jäänyt kokonaan pois käyttökeskusoperaattorin työtehtävästä 5.3.2018 alkaen. Tätä ennenkin päävastuu tiedottamisesta ja vuorovaikutuksesta median kanssa oli viikkovastaavalla eikä käyttökeskusoperaattoreilla. Tämän muutoksen lisäksi käyttökeskusoperaattorin tehtävästä on 1.10.2020 alkaen poistuneet seuraavat tehtävän osa-alueet:

• Asiakkaiden vikapuheluiden käsittely ja muu asiakaspalvelu, sisältäen muun muassa energiamittareiden etäkytkentöihin liittyvien asioiden ja virkatilanteiden selvittämisen.

• Pienjänniteverkon hallinnan kello 8 — 16 välisen ajan ulkopuolella sisältäen pienjänniteverkon suunniteltujen töiden ja häiriöiden selvityksen ja kytkennänjohtamisen.

Kyseiset tehtävät muodostivat aiemmin pääosan käyttökeskusoperaattoreiden kello 8 — 16 ulkopuoliselle työajalle sijoittuvista työtehtävistä. Asiakkaiden ja median kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen poistuminen on erikseen huomioitu myös syyskuussa 2021 voimaantulleessa tehtäväkuvauksessa, jonka vuorovaikutuksen vaativuutta kuvaavasta kohdasta on poistettu kyseiset vuorovaikutuksen kohteet, jotka siis sisältyivät vielä vuoden 2015 tehtäväkuvaukseen.

Kantajan väitteet tehtävän sisällön ja vaativuuden muutoksista vuoden 2015 jälkeen

Vaikka vastaaja ja kuultava kiistävätkin kantajan esittämien, tehtäväkuvaukseen sisältymättömien tehtäväluetteloiden ja vaativuusperusteiden merkityksen vaativuuden arvioinnin kannalta, katsovat vastaaja ja kuultava kuitenkin tarpeelliseksi ottaa kirjallisessa vastauksessaan lyhyesti kantaa väitettyihin tehtävän muutoksiin ja niiden mahdolliseen vaikutukseen tehtävän vaativuuteen.

$1dc

$1df

$1e2

$1e4

Tehtävän vaativuus on oikeassa suhteessa myös muihin kuultavayhtiön toimihenkilötehtäviin

$1e5

$1e6

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

Perustelut

Työehtosopimuksen tulkinnasta

$20c

Tuhansien toimihenkilöiden toimet oli pitänyt saada mahtumaan palkkausjärjestelmän taulukoihin, ja koska järjestelmä olisi ollut mahdoton laatia kattamaan kaikki mahdolliset tilanteet, oli L:n mukaan eri vaativuustasoille kirjattu ranskalaisin viivoin esimerkkejä, joita apuna käyttäen esihenkilö ja alainen voivat arvioida tehtävän vaativuutta toimenkuvauksen perusteella. Tarkoitus ei ollut, että kaikkien ranskalaisten viivojen tuli täyttyä, jotta tehtävä oli sijoitettavissa kyseiselle vaativuustasolle, vaan tehtävää oli tarkasteltava kokonaisuutena. Mitä useampi ranskalaisista viivoista täyttyi, sitä todennäköisempää kuitenkin oli, että tehtävä oli kyseisellä vaativuustasolla.

M on kertonut osallistuneensa energia-alan teollisuustoimihenkilöiden sopimusneuvotteluihin vuonna 1998, jolloin oli muun ohella otettu käyttöön riidanalainen uusi palkkausjärjestelmä. Teknisten toimihenkilöiden kanssa palkkausjärjestelmän käyttöönotosta oli sovittu myöhemmin. Vaativuuspisteytys oli sopimustekstin mukaan tehty aina toimenkuvan perusteella. Jos toimen sisältö oli olennaisesti muuttunut, tuli katsoa, aiheuttiko tämä muutoksia toimenkuvaan ja pisteytystulokseen. Palkkausjärjestelmässä (V11) eri vaativuustasojen alla olevat ranskalaiset viivat muodostivat jokaisessa kohdassa kokonaisuuden, ja M:n käsityksen mukaan niistä ei voinut poimia vain yksittäisiä asioita vaan kaikkien kriteerien tuli täyttyä. Työnantajan ja luottamushenkilön tuli yhteistyössä tarkastella sitä, että järjestelmästä muodostui johdonmukainen kokonaisuus, jossa tehtävät olivat keskenään vaativuuden osalta oikeassa järjestyksessä. Muussa tapauksessa palkkausjärjestelmän soveltamista tuli tarkistaa.

Käyttökeskusoperaattoreiden työtehtävistä

G on kertonut aloittaneensa käyttökeskusoperaattorin tehtävässä syksyllä 2010. Lyhyesti kuvattuna operaattori huolehti siitä, että Helsingissä sähköt toimivat. Operaattorille kuuluivat sähköverkon käyttö- ja valvontatehtävät ympäri vuorokauden. Hän toimi kytkennänjohtajana, mihin tehtävään liittyi muun ohella suuri määrä turvallisuuteen liittyviä vastuita ja käyttövarmuuden varmistamista. Lisäksi operaattori valvoi jänniterajoja ja loissähkötasetta, jonka hallinta oli kuulunut operaattorin tehtäviin vuodesta 2016 alkaen. Operaattori myös huolehti sähkötöiden tilauksista ja niihin liittyvistä aikatauluista sekä hyväksyi kytkentätilaukset ja tarkisti kytkentäohjelmat. Näissäkin oli suuri määrä huomioitavia asioita, jotta kaikki sujui oikein ja turvallisesti.

$20d

$20e

G oli ollut pääosin itse mukana, kun tehtäväkuvausta 28.9.2021 (K13) oli laadittu. Tehtäväkuvaukseen kirjattu ”loistehon hallinta” aiemman ”kytkentävastuun” sijaan tarkoitti sitä, että aiemmin säätölaite oli vain kytketty päälle tai pois keskusvalvomon pyynnön mukaisesti tai tietyn aikataulun mukaan. ”Hallinta” sen sijaan tarkoitti valvontaa ja käyttötoimenpiteitä säätöineen. Tehtäväkuvaukseen oli lisätty maininta vaikutuksesta ”sähköturvallisuuteen ja häiriöviestinnän oikeellisuuteen”, koska sähköverkon ajantasainen tilannekuva oli tullut entistä merkittävämmäksi. Häiriöviestintää oli automatisoitu ja kaikki mahdolliset virhetilanteet dokumentoinnissa oli tullut huomioida. Häiriöraportointi kuului operaattoreille. Vian selvityksen jälkeen tehtiin raportit, joissa kehittämiskohteet selvitettiin ja kirjattiin, ja niitä käytiin johtoryhmissä läpi.

$20f

$210

Asiakaspalvelutyöt olivat vähentyneet, koska vikatilanteiden asiakaspalvelu oli siirtynyt palveluntuottajalle. Operaattorin tuli kuitenkin tuntea toimintamallit tältäkin osin. Operaattoreille oli yhä kaivuuvikanumero, johon ilmoituksia tekivät kaivuu-urakoitsijat ja asiakkaat, ja lisäksi puheluita oli tullut poliisilta ja pelastuslaitokselta. Myös jakokaappi- ja katuvalovikojen osalta oli tiedettävä, miten tilanteet hoidettiin. Osaamistarve ei siten ollut poistunut. Aiemmin hoidetut asiakaspalvelutehtävät olivat olleet vähemmän vaativia, koska kyse oli ollut pienjänniteverkon vioista. Kyseessä oli esimerkiksi voinut olla asukkaan puhelu sähköjen puuttumisesta tai ilmoitus kaapelin rikkoutumisesta. Paikalle oli lähetetty asentaja, eikä näiden vikojen selvitys tai analysointi kuulunut operaattorin työhön.

Työhön kuului päätöksentekoon vaikuttamista ja vaativia asiantuntijayhteyksiä. Yhteydessä oltiin kytkentöjä tekeviin sähköalan ammattilaisiin sekä muihin verkkoyhtiöihin ja kantaverkkoyhtiö Fingridiin. Myös viranomaiset saattoivat olla eri vikatilanteissa yhteydessä, ja tällöin tilannekuvaa ja vaikutuksia oli pitänyt selvittää. Myös oman yhtiön sisällä oltiin yhteydessä asiantuntijoihin. Päätöksentekoon vaikutettiin esimerkiksi silloin, kun oltiin yhteydessä muihin valvomoihin tai käytönjohtajiin tai kun viranomaisten yhteydenottojen perusteella piti päättää tuliko hätätilanteissa katkaista sähköt tietyltä alueelta.

Vuoropäällikkö toimi operaattoreiden lomittajana ja teki tällöin samoja työtehtäviä operaattorin kanssa. Aiemmin vastaavaa toimihenkilötason esihenkilöä ei ollut ollut, vaan esihenkilönä oli ollut käyttökeskuspäällikkö.

H on kertonut työskennelleensä käyttökeskusoperaattorina vuodesta 2008 lukien. H oli toiminut luottamusmiehenä, kun tehtäväkuvaus vuonna 2015 (K1) oli laadittu. Kun uutta tehtäväkuvausta oli vuonna 2018 alettu tehdä, H oli toiminut yhä luottamusmiehenä. H ja G olivat yhdessä koonneet listan uusista työtehtävistä, joita oli tullut vuoden 2015 jälkeen (K10). Esihenkilönä toiminut Saransaari ei ollut ilmaissut olevansa eri mieltä näistä tehtävistä. H oli käynyt tehtäväkuvausta läpi HR-puolen N:n kanssa, ja tuossa vaiheessa oli päädytty siihen, että operaattoreilla oli tehtävässään kehittävää harkintaa. N oli kertonut selvittävänsä asiaa, mutta vaihtanut pian tämän jälkeen työpaikkaa.

Marraskuussa 2019 O ja K olivat työnantajan edustajina laatineet tehtäväkuvauksen (K11). H:lle ja G:lle oli ilmoitettu, ettei mikään heidän toimessaan ollut muuttunut. He olivat vieneet asiaa tämän jälkeen eteenpäin. Tehtäväkuvaukseen 28.9.2021 (K13) oli tehty lisäys koskien tehtävän itsenäisyyttä, jolla oli tarkoitettu sitä, että työtä tehtiin 80 prosenttisesti yksin. ”Käytettävissä olevan tiedon perusteella” tarkoitti sitä, että vikatilanteissa tietoa tuli eri lähteistä, ja saadun tiedon perusteella tuli osata toimia. Myös vuorovaikutukseen oli tehty lisäyksiä, koska tietoa oli alettu jakaa enemmän organisaation sisällä eri kanavien kautta. Johtokeskuksen perustaminen tarkoitti sitä, että esimerkiksi valvomoon hälytettiin tarvittaessa lisää henkilöstöä.

Yhtiön tavoitteet ohjasivat toimintaa muun muassa keskeytysajoista päätettäessä tai loistehon hallinnassa. Kehittämisen osalta operaattorit osallistuivat uusiin teknologioihin ja testauksiin sekä raportoivat järjestelmien mahdollisista puutteista. Oma-aloitteinen harkinta ja päätöksenteko oli korostunut, kun työskenneltiin pääosin yksin eikä viikkovastaavaa ollut enää tukena. Harkintatilanteet olivat erilaisia ja riippuivat tehtävästä. Monimutkainen harkintatilanne saattoi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun sähköasema tai koko kaupunki oli ilman sähköä. Harkinta-aikaa ei vikatilanteessa ollut, sillä selvitystyö alkoi välittömästi. Vikatilanteet olivat aina erilaisia eikä ohjeita aina ollut. Jos ketään ei vikatilanteessa saatu kiinni, oli ongelma ratkaistava yksin.

Päätöksentekoon vaikuttamista tehtävä sisälsi esimerkiksi tilanteessa, jossa pelastusviranomainen soitti ja ilmoitti, että sähköt piti katkaista tietyltä alueelta, jolloin piti tilannetta selvittää ja alue rajoittaa mahdollisimman pieneksi. Yhteydenpitoa oli myös muihin verkkoyhtiöihin ja valvomoihin. Kaikki yhteystahot olivat asiantuntijatahoja viranomaisia lukuun ottamatta. Vaikka tehtävästä oli poistunut asiakaspalvelu, oli operaattoreille silti tullut puheluita, joihin oli pitänyt osata vastata. Poistuneet tehtävät eivät olleet olleet millään lailla vaativia. Mediaan liittyviä tehtäviä ei ollut koskaan ollut, sillä median yhteydenotot oli aina välitetty eteenpäin. Vuoropäälliköstä ei ollut ollut puhetta, kun tehtävä oli vuonna 2021 arvioitu.

K on kertonut toimineensa yhtiön käyttöinsinöörinä vuosina 2015 — 2018, kehityspäällikkönä vuosina 2018 — 2019, käyttökeskuspäällikkönä vuosina 2019 — 2020 ja käyttöpäällikkönä vuodesta 2020 alkaen. K oli toiminut operaattoreiden esihenkilönä kesästä 2019 joulukuuhun 2022, jolloin vuoropäälliköstä oli tullut heidän esihenkilönsä ja K:sta tämän esihenkilö. K oli vuonna 2015 tullut operaattoreiden käyttökeskusryhmään, saanut marraskuussa 2015 pätevyyden hoitaa operaattorin tehtävää itsenäisesti ja hoitanut työvuoroja. K ylläpiti edelleen operaattorin tehtävään liittyvää osaamistaan ja koki tuntevansa tehtävän sisällön ja vaativuuden.

K oli ollut mukana käsillä olevien operaattoreiden tehtävänkuvausten laatimisessa ja vaativuuden arvioinnissa siitä lukien, kun hän oli tullut heidän esihenkilökseen käyttökeskuspäälliköksi vuonna 2019. Työnantaja oli suhtautunut vaativuuden arviointiprosessiin avoimesti, mutta ei ollut ollut samaa mieltä työtehtävien muutosten vaikutuksista työn vaativuuteen. Menettely oli kestänyt pitkään, koska läpikäytävää asiaa oli ollut suhteellisen paljon eikä asioista oltu yhtä mieltä.

Operaattoreiden tehtäväkuvaukseen oli vuonna 2021 tehty pieniä muutoksia ja joitakin tarkennuksia. Vuonna 2018 operaattorin tehtävästä olivat poistuneet tehtävät mediaan liittyen, joskin varalla olevat viikkovastaavat olivat jo vuodesta 2015 vastanneet mediayhteydenottoihin, sekä vuonna 2020 asiakaspalvelutehtävät, jotka olivat siirtyneet kumppanin hoidettaviksi. Muutokset olivat alentaneet tehtävän vaativuutta. Osapuolet olivat olleet tehtävänkuvauksesta samaa mieltä, tosin työnantaja oli halunnut tarkennuksen siihen, että tehtävään sisältyvä neuvottelu tarkoitti aikatauluja ja toimenpiteitä liittyen sähköverkon operatiiviseen käyttöön. Operaattorin tehtävä ei ollut K:n mielestä muuttunut vuoden 2015 jälkeen vaativammaksi.

$211

$212

Kalasataman rengasverkossa käytettiin sähköasematason tekniikkaa ja suojaustekniikkaa, joka oli ollut käytössä muutenkin sähköverkossa ja johon sovellettiin samoja toimintamalleja. Automatiikka helpotti käyttökeskuksen työskentelyä, koska se erotti verkossa olevan vian automaattisesti. Jos jotakin piti korjata, lähetettiin paikalle sähköaseman kunnossapitohenkilö. Tehtävä sisältyi operaattorin päätehtävään kuuluvaan sähköverkon käyttöön ja hallintaan.

Maasulkuverkon osalta sähköverkon kasvaessa maasulkuvirrat olivat kasvaneet, ja tämä piti ottaa turvallisuusasiana huomioon. Asia oli S-ohjeissa ohjeistettu eikä tämä ollut lisännyt operaattorin tehtävän vaativuutta. Uusia sähköasemia tuli sähköverkon kasvun myötä harvakseltaan. Toisiouusinnat tarkoittivat sitä, että vanhoille sähköasemille tuli uutta tekniikkaa, mikä lisäsi tiedon määrää ja joissain tapauksissa tehtäviä, mutta saattoi osaltaan myös helpottaa tehtävien hoitamista. Myös kiinteistötekniikka oli kehittynyt ja kameravalvonnan hyödyntäminen lisääntynyt.

Maasulun kompensointia oli tehty vuodesta 2018 alkaen, minkä johdosta sähkönjakelussa oli ollut vähemmän keskeytyksiä. Operaattorin työn määrä oli sen myötä lisääntynyt, mutta ei tehtävän vaativuus. Muuntamovalvonta oli lisääntynyt koko ajan, mikä oli parantanut sähköverkon tilannekuvaa, mutta toisaalta kaukokäytöllä pystyttiin ohjaamaan ja tekemään toimenpiteitä sähköverkon kytkinlaitteille, mikä tehosti tekemistä, ja minkä johdosta työn määrä oli lisääntynyt, mutta ei tehtävän vaativuus.

Operaattorin työhön oli lukuisia ohjeita, noin 70, ja niitä ylläpidettiin ohjeluettelolla. Tavoitteena oli, että työssä toimittiin ohjeistuksien mukaan. Osa ohjeista oli yleisluontoisia ja osa hyvinkin seikkaperäisiä. Eri tilanteisiin löytyi vähintään yleisluontoinen ohje eikä ratkaisuja tarvinnut keksiä itse. Ohjeistamatonta tilannetta varten oli johtokeskus ja käytönjohtajavastaava tukena.

Operaattorin työn vaativuus oli K:n mielestä arvioitu oikein. Operaattorin tehtävään ei K:n mukaan sisältynyt kehittävään harkintaan kuuluvia vaativuustekijöitä. Tulosyksikön ja yhtiön tavoitteet eivät ohjanneet työtä, vaan ohjeet, jotka olivat yleisluontoisia tai usein hyvin seikkaperäisiä, eikä työhön kuulunut vaativia kehittämistavoitteita, vaativaa oma-aloitteista harkintaa tai päättämistä, vaan tämä tapahtui ohjeistusten ja taustalla olevien sähköturvallisuuslain ja standardien puitteissa. Operaattorin tehtäväkuvauksen maininta osallistumisesta uusien teknologioiden ja toimintamallien kehittämiseen ei K:n mukaan tarkoittanut vaativaa kehittämistehtävää. Tehtävään kuului kuitenkin kehittämiseen osallistuminen tarvittaessa.

Tehtävässä ei ollut päätöksentekoon vaikuttamista tai siihen liittyviä vaativia asiantuntijayhteyksiä. Käyttökeskuksen viestintä liittyi sähköverkon operatiiviseen käyttöön, tilannekuvaan ja suunniteltuihin töihin. Häiriötilanteissa keskusteltiin toimenpiteistä ja aikatauluista operatiivisen tilanteen ratkomiseksi. Tehtävä edellytti ymmärrystä asiakaspalvelutehtävistä ja toimintamalleista. Asiakaspalvelutehtävät hoidettiin muualla, mutta sidosryhmäyhteistyötä urakoitsijoiden ja muiden kumppanien kanssa oli sinänsä tehtävässä paljon, mikä edellytti asiakaspalvelutaitoja. Vuorovaikutuksen osalta käyttökeskusoperaattoreilla oli tyypillisesti vastinparina toinen operaattori esimerkiksi Fingridistä tai toisesta verkkoyhtiöstä.

$213

$214

Vuoropäällikkö oli operaattoreiden hallinnollinen esihenkilö vastaten henkilöstöresursseista sekä osaamisen ja toiminnan kehittämisestä, eri järjestelmien ja toimintatapojen sekä ohjeiden käyttöönotosta ja täytäntöönpanosta. Vuoropäällikön tehtävässä täyttyi J:n mukaan edellytys kehittävästä harkinnasta. Vuorovaikutuksen vaativuuden osalta tässä tehtävässä ei ollut eroa operaattoreihin nähden.

Arvioinnin lähtökohdat

Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen 26 §:n mukaan toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuustason mukaisesta vähimmäispalkasta sekä pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Toimihenkilön toimen vaativuus arvioidaan energia-alan toimihenkilöiden vaativuudenarviointijärjestelmää EPA:a käyttäen ja toimen vaativuustaso määräytyy vaativuuspisteiden yhteismäärän mukaan sopimusmääräyksestä ilmenevällä tavalla.

Määräyksen 6 kohdan mukaan toimihenkilön tehtävien muuttuessa olennaisesti tarkistetaan vaativuustaso uuden toimenkuvauksen mukaiseksi viimeistään neljän kuukauden kuluessa muutoksesta. Vaativuustaso ja sitä vastaava vähimmäispalkka voi tällöin nousta tai laskea. Mahdollinen korotus toimihenkilön palkassa toteutetaan em. tehtävämuutoksesta lukien myös siinä tapauksessa, että lopputulos on syntynyt erimielisyyskäsittelyn tuloksena.

Asiassa on riitaa siitä, onko käyttökeskusoperaattorin tehtävä vuoden 2015 arvioinnin jälkeen muuttunut vaativammaksi siten, että se on 5.3.2018 tai toissijaisesti 28.9.2021 lukien tullut sijoittaa vaativuustasolle 10 tason 9 sijaan.

Työehtosopimuksen mukaan toimen vaativuuden arviointi perustuu kolmeen vaativuustekijään, joita ovat toimen luonteen vaativuus (A), vuorovaikutuksen vaativuus (B) ja taitojen ja tietojen vaativuus (C). Jokainen vaativuustekijä on jaettu vaativuustasoihin.

Ensinnäkin riitaa on siitä, onko tehtävä toimen luonteen vaativuuden osalta tasolla 4 (suunnitteleva harkinta) vai tasolla 5 (kehittävä harkinta). Suunnittelevan harkinnan alla on työehtosopimuksessa lueteltu ranskalaisin viivoin seuraavaa: ohjeet usein yleisluontoisia ja tavoitesidonnaisia, tiedon soveltaminen ohjaa harkintaa, tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista. Kehittävän harkinnan alla taas on lueteltu seuraavaa: tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa, vaativia kehittämistavoitteita, vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päättämistä.

Pisteytykseen vaikuttaa myös se, ovatko toimeen sisältyvät tehtävät samankaltaisia vai monipuolisia sekä se, miten vaikeita työhön liittyvät ongelmat ovat ja minkälainen vaikutus niiden ratkaisuilla on yrityksen toimintaan. Tässä asiassa on riidatonta, että operaattorin toimeen sisältyvät tehtävät ovat monipuolisia ja työhön liittyvät ongelmat vaativia ja niiden ratkaisujen merkitys laaja.

Toiseksi riitaa on siitä, onko tehtävä vuorovaikutuksen vaativuuden osalta tasolla 3 (johtamisyhteydet) vai tasolla 4 (vaikuttamisyhteydet). Johtamisyhteyksien alla on ranskalaisin viivoin lueteltu seuraavaa: tiedon hankinta vaatii valmistelua, asioiden tai ihmisten johtamista, merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa, esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä, paljon kirjallista yhteydenpitoa. Vaikuttamisyhteyksien alla taas on lueteltu seuraavaa: päätöksentekoon vaikuttamista, vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, vaativien esitysten tekemistä ja esittelyä/esiintymistä, vaativaa kirjallista yhteydenpitoa.

Pisteytykseen vaikuttaa myös vuorovaikutuksen merkitys toimen hoitamisen kannalta ja se, tapahtuuko vaikuttaminen pääasiassa yrityksen omiin vai ulkopuolisiin henkilöihin. Tässä asiassa on riidatonta, että toimessa edellytetty vuorovaikutus on keskeistä ja siihen liittyy ulkoisia yhteyksiä.

$217

$218

Soveltamisohjeessa on lisäksi vuorovaikutuksen vaativuuden osalta todettu, että johtamisyhteydet tarkoittaa merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa, joka vaatii valmistelua. Yhteydenpito liittyy asioiden tai ihmisten johtamiseen ja se tapahtuu paljolti kirjallisten esitysten muodossa. Vaikuttamisyhteydet taas tarkoittaa vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, joilla on vaikutusta päätöksentekoon. Kyseessä on vaativa kirjallinen yhteydenpito ja vaativien esitysten tekeminen ja esitteleminen.

Soveltamisohjeessa on lisäksi todettu muun ohella, että vaikka vastuu ei erillisenä tekijänä ole arvioitavana, sisältyvät monet vastuuta kuvaavat tekijät vaativuuden arviointiin: vaativa oma-aloitteinen harkinta ja päättäminen, ongelmien liittyminen muiden työhön, ratkaisujen vaikutus muiden työhön ja yrityksen tulokseen, asioiden ja ihmisten johtaminen, merkittävä oma-aloitteinen yhteydenpito, päätöksentekoon vaikuttaminen, vaativat asiantuntijatason yhteydet, neuvottelut ja neuvottelujen johtaminen.

Työtuomioistuimen arvio tässä asiassa

Edellä selostetuin tavoin X Oy:n palveluksessa työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden toimi on vuonna 2015 arvioitu vaativuustasolle 9. Riidatonta on, että tehtävät ovat tämän jälkeen muuttuneet. Asiassa on kyse siitä, ovatko ne muuttuneet siten, että toimi tulisi arvioida ensisijaisesti 5.3.2018 tai toissijaisesti 28.9.2021 lukien vaativuustasolle 10. Kumman tahansa vaativuustekijän, toimen luonteen vaativuuden tai vuorovaikutuksen vaativuuden, arvioiminen yhtä vaativuustasoa ylemmäksi johtaa tehtävän arvioimiseen kanteessa vaaditulle tasolle 10.

Vastaajapuoli on korostanut asiassa sitä, että työehtosopimuksen 26 §:n 4 kohdan mukaan toimen vaativuus arvioidaan kirjallisten toimenkuvausten perusteella. Vastaajapuolen mukaan vaativuuden arvioinnin tulee perustua siten vain tehtäväkuvaukseen kirjattuihin asioihin ja tehtäväkuvauksen sanamuotoihin. Tältä osin työtuomioistuin toteaa, että palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaan toimenkuvaukseen kirjataan vain arvioinnin kannalta olennaiset asiat, ei pitkiä tehtäväluetteloita tai verbaalisia kuvauksia. Selvää lisäksi on, että toimen vaativuus arvioidaan työehtosopimuksen mukaisesti toimenkuvausten perusteella. Osapuolilla on kuitenkin oikeudenkäynnissä mahdollisuus riitauttaa se, vastaako tehtäväkuvaukseen kirjatut seikat ja niiden perusteella tehty arviointi tehtävän tosiasiallista sisältöä ja vaativuutta. Vaativuuden arvioinnissa on ylipäätään otettava huomioon ne tosiasialliset tehtävät, joiden pohjalta tehtäväkuvaukseen kirjatut seikat saavat merkityssisältönsä.

$219

G:n ja H:n kertomuksilla ja edellä mainituilla kirjallisilla todisteilla selvitetyksi on siten tullut, että kanteessa kerrotut muutokset operaattorin tehtävissä ovat vaativoittaneet toimea. Vastaajapuolen todistajat ovat tältä osin arvioineet asiaa toisin, mutta heidän kertomustensa uskottavuutta heikentää erityisesti se, että todistajille pääkäsittelyssä esitetyt kysymykset ovat olleet osin varsin johdattelevia.

Toinen asia kuitenkin on, onko operaattorin toimen selvitetty vaativoituneen siten, että se on tullut arvioida vaativuustasolle 10.

Toimen luonteen vaativuuden osalta työtuomioistuin toteaa, että arvioitavana on tältä osin tehtävässä vaadittava itsenäisen harkinnan syvyys ja laajuus. Operaattorin toimi on edellä todetuin tavoin arvioitu tämän vaativuustekijän osalta suunnittelevan harkinnan tasolle eli tasolle 4. Kantajan näkemyksen mukaan toimi on kehittävän harkinnan tasolla eli tasolla 5.

Kehittävä harkinta on kyseessä ensinnäkin silloin, kun tulosyksikön tai yhtiön tavoitteet ohjaavat toimintaa. Työtuomioistuin toteaa, että operaattoreiden toimintaa sinänsä ohjaavat osaltaan myös yhtiön tavoitteet, kuten missä tahansa työtehtävässä. Kuten edellä on todettu, toimi edellyttää myös kykyä itsenäiseen ja syvälliseen harkintaan. Tehtävät on kuitenkin pitkälti ohjeistettu, osaltaan yleisluonteisesti, toisinaan taas hyvinkin seikkaperäisesti (V5, V7, V9, K, J). Tämä puhuu sen puolesta, että toimi on pikemminkin suunnittelevan harkinnan tasolla, josta on kyse, kun ohjeet ovat yleisluonteisia ja tavoitesidonnaisia, ja harkinta ja tilanteiden hallinta vaatii suunnitelmallista tiedon soveltamista.

Kehittävästä harkinnasta voi toiseksi olla kyse silloin, kun tehtäviin liittyy vaativia kehittämistavoitteita. Tehtäväkuvauksen mukaan operaattori osallistuu tietojärjestelmien sekä uusien toimintamallien ja teknologioiden kehittämiseen, käyttöönottoihin ja käyttöön. H on tältä osin korostanut sitä, että operaattoreiden vastuulla on koko Helsingin sähkönjakeluverkon hallinta. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, että toimi sisältäisi vaativia kehittämistavoitteita.

Kehittävästä harkinnasta voi olla kolmanneksi kyse, jos tehtävien hoito edellyttää vaativaa oma-aloitteista harkintaa ja päätöksentekoa. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, että jossain määrin tehtävien on osoitettukin edellyttävän tällaista harkintaa ja päätöksentekoa. Kuten edellä on todettu, toiminta on kuitenkin pitkälti ohjeistettua. Myös tehtäväkuvauksessa on todettu, että häiriötilanteissa toimiminen vaatii henkilöltä hyvää paineensietokykyä ja kykyä tehdä harkittuja päätöksiä itsenäisesti ja viivytyksettä käytettävissä olevan tiedon ja ohjeiden perusteella. Harkinta ja tilanteiden hallinta vaatii siten suunnitelmallista tiedon soveltamista, jolloin kyse on pikemminkin suunnittelevasta kuin kehittävästä harkinnasta.

Vuorovaikutuksen vaativuuden osalta työtuomioistuin toteaa, että arvioitavana on tältä osin tehtävään liittyvien yhteyksien vaativuus ja vaikutus. Operaattorin toimi on edellä todetuin tavoin arvioitu tämän vaativuustekijän osalta johtamisyhteyksien tasolle eli tasolle 3. Kantajan näkemyksen mukaan toimi on vaikuttamisyhteyksien tasolla eli tasolla 4.

$21a

Työtuomioistuin toteaa, että jo johtamisyhteydet sisältää merkittävää oma-aloitteista yhteydenpitoa, joka vaatii valmistelua ja joka liittyy asioiden tai ihmisten johtamiseen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei työtuomioistuimen näkemyksen mukaan voida katsoa, että operaattorin toimessa olisi sellaisia vaativia asiantuntijatason yhteyksiä, joilla olisi vaikutusta päätöksentekoon. Kun toimi ei sisällä myöskään vaativaa kirjallista yhteydenpitoa eikä vaativien esitysten tekemistä tai esittelemistä, asiassa ei ole osoitettu, että operaattorin toimi olisi arvioitava vaikuttamisyhteyksien tasolle.

$21b

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että käyttökeskusoperaattorin toimi on 5.3.2018 tai 28.9.2021 lukien tullut arvioida vaativuustasolle 10. Kanne on siten hylättävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Konepäällystöliitto ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.825 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Tehtävän oikea vaativuustaso

Kantajan näkemyksen mukaan vaativuustekijän ”toimen luonteen vaativuus” osalta kysymys on vaativuustasosta 5 (kehittävä harkinta) eikä työnantajan katsomin tavoin vaativuustasosta 4 (suunnitteleva harkinta). Toimen luonteen vaativuuden osalta pisteiden tuli siten olla 230 sijasta 255. Tällöin yhteispisteet olisivat 565, jolloin toimen vaativuustasoksi tulisi 10.

Kantajan näkemyksen mukaan vaativuustekijän ”vuorovaikutuksen vaativuus” osalta kysymys on vaativuustasosta 4 (vaikuttamisyhteydet) eikä työnantajan katsomin tavoin vaativuustasosta 3 (johtamisyhteydet). Toimen vuorovaikutuksen osalta pisteiden tuli siten olla 160 sijasta 190. Tällöin yhteispisteet olisivat 570, jolloin vaativuustasoksi tulisi 10.

Vahvistusvaatimuksen ajankohta

Tehtävä on muuttunut vaativammaksi 5.3.2018. Tätä ennen oli jo tapahtunut muutoksia, ja 5.3.2018 viikkovastaavan varallaolo loppui, mikä osaltaan nosti tehtävän vaativuutta. Näin ollen ensisijaisesti vaativuustason tuli olla 10 viimeistään 5.3.2018 lukien. Näin siitäkin huolimatta, että työnantaja ei tuolloin suostunut tarkistamaan tehtäväkuvausta, vaan vasta 28.9.2021. Toissijaisesti vaativuustaso on ollut 10 viimeistään 28.9.2021 lukien.

Käyttökeskusoperaattorin tehtävän vaativuus on arvioitu kaikilta osin oikein. Tehtävä ei ole muuttunut vaativammaksi 5.3.2018 alkaen tai 28.9.2021 alkaen taikka muunakaan ajankohtana sen jälkeen, kun tehtävän vaativuus on vuonna 2015 arvioitu nykyiselle tasolleen. Tehtävän sisällössä tapahtuneet muutokset vuonna 2015 suoritetun vaativuuden arvioinnin jälkeen ovat olleet vähäisiä eikä niillä ole ollut sen enempää korottavaa kuin alentavaakaan vaikutusta operaattorin tehtävän vaativuuspisteytykseen. Tehtävän sisällössä tapahtuneet muutokset ovat pikemminkin alentaneet tehtävän vaativuutta vuoden 2015 tilanteeseen nähden kuin korottaneet sitä. Muutokset eivät ole kokonaisuutena arvioiden olleet niin merkittäviä, että vaativuuspisteiden alentamiseen olisi kuultavayhtiössä nähty tarvetta ja siihen ryhdytty.

1) Viikkovastaavien varallaolon päättyminen.

2) Loistehon säätö.

3) Kalasataman rengasverkon hoitaminen.

4) Maasulkuvirtojen tilanne 10 kV:n verkolla.

Vuoden 2015 tehtävänkuvaus

Varautumissuunnitelma 2014 (salainen)

Varautumissuunnitelma 2019 (salainen)

[Todisteesta 5 luovuttu]

Päivystysjärjestelmä 2016 (kuvaus X Oy:n päivystysjärjestelmästä)

Viikkovastaavan ohjeet vuonna 2014 (salainen)

Sähköpostit maaliskuussa 2018 koskien viikkovastaavan tehtävän loppumista

Loistehon hallintaan liittyvä ohje 29.12.2015 ja sähköposti 29.12.2015, jolla ohje on toimitettu toimihenkilöille (salainen)

G:n sähköposti 22.5.2018 ja työnantajan vastaus 5.6.2018 liitteineen

Työnantajan laatima tehtäväkuvaus, joka on päivätty 22.11.2019 (asiakirja on 16.5.2023 otettu kuvankaappaus sisäisestä järjestelmästä)

Tehtävänkuvaus 28.9.2021

Erimielisyysmuistio vuodelta 2022 sisältäen kaksi työntekijäpuolen liitettä ja yhden työnantajapuolen liitteen

X Oy:n vuoropäällikön tehtäväkuvaus ja vaativuuspisteytys 1.12.2022

X Oy:n vastaavan käyttömestarin (nykyisen käyttökeskusoperaattorin) tehtäväkuvaus 6.5.2015

X Oy:n käyttökeskusoperaattorin tehtäväkuvaus 28.9.2021

X Oy:n toimihenkilöiden luottamusmiehen, käyttökeskusoperaattori H:n 30.3.2021 ja 1.10.2021 päivätyt erimielisyysmuistiot käyttökeskusoperaattorin tehtäväkuvauksen vuorovaikutuksen vaativuutta koskevasta kohdasta

Y Oy:n ja X Oy:n henkilöstöpäällikkö J:n 23.4.2021 ja 7.9.2022 päivätyt vastaukset H:n laatimiin erimielisyysmuistioihin

X Oy:n viikkovastaavan päivystysohje 26.9.2014 (salainen)

Loistehon hallintaan liittyvä ohje ja K:n sähköpostiviesti 29.12.2015 (salainen)

Sähköpostiviestit 2. — 7.3.2018 viikkovastaavavarallaolon loppumisesta

X Oy:n ohje ”DMS keskeytysten hallinta ja keskeytystilastointi” 29.3.2023 (salainen)

Energia-alan keskusliitto ry:n ja Suomen teollisuustoimihenkilöiden liitto ry:n välisen energia-alan teollisuustoimihenkilöiden työehtosopimuksen 1.1.1998 — 15.1.2000 allekirjoituspöytäkirja sekä työehtosopimuksen liitteenä ollut energia-alan toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä

H

G

L, Teknisten Liiton ja Toimihenkilöunioni TU ry:n entinen neuvottelija

K, X Oy:n käyttöpäällikkö

J, Y Oy:n henkilöstöpäällikkö

M, Energia-alan Keskusliitto ry:n entinen apulaisjohtaja (1997 — 1998)

Kysymyksenasettelu

X Oy:n palveluksessa työskentelevien käyttökeskusoperaattoreiden tehtävän vaativuus on edellä selostetuin tavoin arvioitu vuonna 2015 tasolle 9. Työntekijäpuoli on esittänyt muutosta tehtäväkuvaukseen 5.3.2018, ja työpaikkatason neuvotteluiden jälkeen työnantajapuoli on laatinut tehtäväkuvauksen 22.11.2019. Liittotason erimielisyysneuvottelujen jälkeen asia on palautettu työpaikalle, ja 28.9.2021 on laadittu uusi tehtäväkuvaus, jossa vaativuustasoksi on edelleen vahvistettu 9.

Kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi, että siinä mainittujen käyttökeskusoperaattoreiden työehtosopimuksen mukaisena tehtävän vaativuustasona on tullut olla 10 ensisijaisesti 5.3.2018 lukien ja toissijaisesti 28.9.2021 lukien. Kanteen mukaan operaattorin tehtävässä on tapahtunut vuoden 2015 tehtäväkuvauksen vahvistamisen jälkeen sisällöllisiä muutoksia, joiden perusteella vaativuustason 10 kriteerit ovat täyttyneet. Vastaajapuolen mukaan operaattorin tehtävän oikea vaativuustaso on edelleen 9. Asiassa on siten ratkaistavana kysymys siitä, onko operaattorin tehtävän vaativuus tullut sijoittaa vaativuustasolle 9 vai 10.

Henkilötodistelu

Työehtosopimuksen tulkinnasta on työtuomioistuimessa kuultu kantajan puolelta Teknisten liiton ja sittemmin Toimihenkilöunioni TU ry:n entistä neuvottelijaa L:ää ja vastaajan puolelta Energia-alan Keskusliitto ry:n entistä apulaisjohtajaa M:ää. Todistelutarkoituksessa on kuultu kantajan puolelta G:tä ja H:ta. Vastaajan ja kuultavan nimeäminä todistajina on lisäksi kuultu X Oy:n käyttöpäällikköä K:ta ja Y Oy:n henkilöstöpäällikköä J:tä.

Arviointi ja johtopäätökset

Oikeudenkäyntikulut

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Satu Tähkäpää ja Paula Ilveskivi jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.