Helsingin HO 3.10.2018 140650 – Kavallus
A oli kauppaliikkeen kassavastaavana työskennellessään anastanut kauppaliikkeen varoja 11.768,21 euroa pohjakassasta ja kassakaapista ottamalla. Hovioikeus katsoi, ettei kavalluksen kohteena ollut törkeän kavalluksen edellyttämä suuri määrä varoja. A tuomittiin rangaistukseen perusmuotoisesta kavalluksesta. HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 27.9.2017 Syyte törkeästä kavalluksesta A oli 1.1. - 30.09.2016 anastanut hallussaan olleita B Oy:n käteisvaroja yhteensä 11.768,21 euroa. A oli työskennellessään...
5 min de lecture · 900 mots
A oli kauppaliikkeen kassavastaavana työskennellessään anastanut kauppaliikkeen varoja 11.768,21 euroa pohjakassasta ja kassakaapista ottamalla. Hovioikeus katsoi, ettei kavalluksen kohteena ollut törkeän kavalluksen edellyttämä suuri määrä varoja. A tuomittiin rangaistukseen perusmuotoisesta kavalluksesta.
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 27.9.2017
Syyte törkeästä kavalluksesta
A oli 1.1. – 30.09.2016 anastanut hallussaan olleita B Oy:n käteisvaroja yhteensä 11.768,21 euroa. A oli työskennellessään kauppaliikkeessä kassavastaavana tehnyt oikeudettomasti pohjakassa-automaatista useita nostoja sekä ottanut useina kertoina käteisvaroja kassakaapista ja anastanut näin haltuun saamansa käteisvarat. A:n menettelyn johdosta asianomistajalle oli aiheutunut taloudellista vahinkoa yhteensä 11.768,21 euroa. Kavalluksessa kohteena oli ollut suuri määrä varoja ja kavallus oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon tekoajan pituus.
Vastaus
A myönsi syytteen teonkuvauksen katsoen kuitenkin, ettei tekoa ollut pidettävä törkeänä.
Käräjäoikeuden ratkaisu
Käräjäoikeus katsoi, että A:n tunnustamat tosiseikat sekä kirjalliset todisteet osoittivat, että hän oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla.
Käräjäoikeus katsoi edelleen, että teon kohteena oli ollut suuri määrä varoja. Teon kokonaistörkeyttä koskevassa arvioinnissa sitä vastaan, että kavallus olisi kokonaisuutena arvostellen törkeä, puhuivat seuraavat seikat. Vastaajan suorittamat yksittäiset nostot olivat olleet pieniä. Teon syynä oli ollut peliriippuvuus, jonka vuoksi A oli hakeutunut hoitoon. Hänellä oli ollut tarkoitus maksaa rahat takaisin. A oli osoittanut katumusta. Kavalluksen arvioimista törkeäksi puolsivat seuraavat seikat. Tekoaika oli ollut yhdeksän kuukautta. A oli käyttänyt hyväkseen luottamusasemaansa. Takaisinmaksuaikomus ei ollut perustunut kovin realistiseen suunnitelmaan. Teon selvittäminen jälkikäteen paljastumisen jälkeen ei vaikuttanut törkeysarviointiin eikä seuraamusharkintaan.
Käräjäoikeus katsoi, että kavalluksen arvioimista törkeäksi puoltavien seikkojen painoarvo oli sellainen, että tekoa oli kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä, ja tuomitsi A:n törkeästä kavalluksesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Jukka Jaakkola ja lautamiehet
HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO
Valitus
A vaati, että hänen syykseen luetaan kavallus törkeän kavalluksen asemesta ja että rangaistusta alennetaan.
Kavallus ei ollut ainakaan kokonaisuutena arvostellen törkeä. A oli nostanut yleensä vain joitakin kymmeniä euroja yhdellä kerralla ja enimmilläänkin 170 euroa. A oli työskennellyt kaupan kassalla eikä hänellä ollut ollut sellaista luottamusasemaa, joka vaikuttaisi törkeysarviointiin. Lisäksi oli otettava huomioon, että nostojen syynä oli ollut A:n peliriippuvuus, ja hän oli osoittanut katumusta ja hakeutunut hoitoon.
Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.
Käräjäoikeuden tuomio oli oikea sekä syyksilukemisen että rangaistuksen mittaamisen osalta.
Käräjäoikeus on arvioinut teon törkeyden myös kokonaisuutena oikein. A oli työskennellyt kassavastaavana ja hänellä oli ollut asemansa nojalla käyttäjätunnus pohjakassa-automaattiin sekä pääsy työnantajansa kassakaapin käteisvaroihin. Hänen asemansa oli edellyttänyt luottamusta ja vastuuta. Kvalifiointiperusteena ei ollut se, että A olisi käyttänyt hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa, vaan hänen asemansa oli huomioitu nimenomaan kokonaisarvostelussa. Tekoajan pituus oli ollut yhdeksän kuukautta ja tänä aikana A oli tehnyt nostoja toistuvasti. A:n menettely oli siten vaatinut jatkuvasti aktiivisia toimenpiteitä. Toisin kuin valituksessa oli väitetty, yksittäiset nostot eivät olleet erityisen pieniä, sillä nostetut erät olivat olleet pääsääntöisesti usean sadan euron suuruisia ja A oli tehnyt jopa 2.000 euron suuruisen yksittäisen noston.
Aihetta rangaistuksen alentamiseen ei ollut.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
1. Kysymyksenasettelu
A on kauppaliikkeen kassavastaavana työskennellessään anastanut hallussaan olleita kauppaliikkeen käteisvaroja 11.768,21 euroa tekemällä pohjakassa-automaatista nostoja ja ottamalla varoja kassakaapista.
Käräjäoikeus on tuominnut A:n syytteen mukaisesti törkeästä kavalluksesta.
Asiassa on A:n valituksen johdosta arvioitavana, onko A:n syyksi luettava perusmuotoinen vai törkeä kavallus.
2. Onko kysymyksessä ollut suuri määrä varoja?
Rikoslain 28 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan kavallusta on pidettävä törkeänä muun ohella silloin, jos sen kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Rikoslaissa rikoksentekijän tavoitteleman tai saaman taloudellisen hyödyn suuruus taikka rikoksen kohteena olleen omaisuuden arvo on rikoksen ankaroittamisperusteena useissa rikostyypeissä. Niissä käytetään jossain määrin erilaista sanamuotoa, kuten erittäin arvokas omaisuus (törkeä varkaus, törkeä kavallus, törkeä kätkemisrikos, törkeä rahanpesu), huomattava hyöty tai huomattava taloudellinen hyöty (törkeä luvaton käyttö, törkeä veropetos, törkeä avustuspetos) ja erittäin arvokas taloudellinen etu (törkeä kiristys). Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa on arvioitu sitä, antaako tämä toisistaan poikkeava sanamuoto aiheen asettaa kvalifiointiperusteen euromääräinen raja erisuuruiseksi eri rikostyyppien kohdalla.
$c0
Korkein oikeus katsoi Kansaneläkelaitokseen kohdistunutta petosta koskevassa ennakkoratkaisussa KKO 2015:52, ettei noin 10.000 euron määrää ollut pidettävä huomattavana hyötynä. Ennakkoratkaisussa KKO 2007:102 puolestaan 14.570,89 euron suuruista hyötyä ei pidetty törkeää veropetosta koskevan 29 luvun 2 §:ssä tarkoittamin tavoin huomattavana.
3. Rangaistusseuraamus
A:n syyksi on luettu törkeän kavalluksen asemesta kavallus. Käräjäoikeuden tuomitsema 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus on liian ankara seuraamus ja sitä on alennettava. Kavalluksen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta. Hovioikeus katsoo, että vaikka A:n anastamien varojen määrä ei ole ollut rikoslain 28 luvun 5 §:ssä tarkoitetusti suuri, teko ei kuitenkaan ole anastettujen varojen määrän vuoksi sakkorangaistuksella sovitettavissa. Rangaistusta korottavina seikkoina on otettava huomioon myös se, että A oli jatkanut anastuksia pitkän ajan ja teko oli siten edellyttänyt lukuisia erillisiä rikoksentekopäätöksiä ja hän oli käyttänyt hyväkseen asemaansa kaupan kassavastaavana. Toisaalta hovioikeus pitää uskottavana A:n valituksessaan esiin tuomia rikokseen johtaneita syitä eli peliriippuvuutta. Näiden seikkojen perusteella hovioikeus katsoo oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi 4 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Tuomiolauselma
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:
Syyksi luettu rikos
Kavallus 1.1. – 30.09.2016
Rikoslaki 28 luku 4 § 1
Rangaistusseuraamukset
4 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika on alkanut käräjäoikeuden tuomion antamispäivästä ja päättyy 27.3.2019
Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos Timo Ojala, hovioikeudenneuvos Jussi Heiskanen ja asessori Laura Nisula
Lainvoimainen
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...