Itä-Suomen HO 12.7.2021 377 – Vahingonkorvaus

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kantaja oli pannut vahingonkorvausta huoneenvuokrasuhteessa koskevan asian vireille käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisena summaarisena riita-asiana. Käräjäoikeus oli kehottanut kantajaa määräajassa korjaamaan haastehakemustaan siten, että se täyttää sanotun lain 5 luvun 2 §:ssä säädetyt laajan riita-asian käsittelyn edellytykset. Kantaja oli ilmoittanut, ettei se korjaa haastehakemustaan, vaan asia oli käsiteltävä summaarisena riita-asiana, koska haastehakemus täytti summaarisena riita-asiana käsittelemisen edellytykset. Käräjäoikeus oli jättänyt kanteen tutkimatta, koska käräjäoikeuden mukaan sopimuksen ulkoista vastuuta, kuten vahingonkorvausvastuuta, koskevaa riita-asiaa ei lähtökohtaisesti voitu käsitellä summaarisena riita-asiana, vaan se tuli saattaa vireille laajana riita-asiana.

Kysymys on siitä, voidaanko vahingonkorvausta huoneenvuokrasuhteessa koskeva asia käsitellä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisena summaarisena riita-asiana.

Hovioikeus katsoi, että kantajan haastehakemus täytti oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset. Vahingonkorvausasioiden käsittelyä summaarisena riita-asiana ei ollut oikeudenkäymiskaaressa rajoitettu. Sikäli kuin huoneenvuokrasuhteen aikana huoneistolle aiheutetuista vahingoista johtuvat huoneiston ennallistamiskustannukset olivat selviä ja riidattomia, ne voitiin käsitellä summaarisessa riita-asian menettelyssä, vaikka niiden korvaamisesta ei ollut tehty sopimusta vuokralaisen ja vuokranantajan kesken.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 12.7.2021

Vaatimukset hovioikeudessa

A Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Käräjäoikeus on menetellyt virheellisesti jättäessään asian tutkimatta. Käräjäoikeus on katsonut, että kantajan olisi tullut laittaa riidaton vahingonkorvausasia vireille laajana riita-asiana. Kantajan kieltäydyttyä täydentämästä haastehakemusta oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaiseksi laajan riita-asian vaatimukset täyttäväksi käräjäoikeus on jättänyt asian tutkimatta.

Tietyn määräistä saamista koskeva huoneenvuokrasuhteesta johtuva vahingonkorvausasia on saatettava vireille oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisessa summaarisessa menettelyssä, mikäli asia on kantajan näkemyksen mukaan riidaton. Lain esitöiden mukaan ratkaisevaa asian luonteen ja käsittelyprosessin määräytymiselle on kantajan näkemys asian riidattomuudesta ja se, että kysymys on tietyn määräisestä saamisesta. Lain esitöistä ei ilmene, että vahingonkorvausasiat olisi rajattu summaarisen menettelyn ulkopuolelle.

Vastaajalle on lähetetty perintäkirje eikä hän ole riitauttanut saatavaa. Sen vuoksi kantajalla ei ole ollut perustetta katsoa, että asia olisi riitainen. Myöskään käräjäoikeus ei voi katsoa saatavan olevan riitainen, koska vastaaja ei ole sitä vielä riitauttanut.

Saatavan ollessa selvä ja riidaton kantajalla on velvollisuus laittaa asia vireille suppealla haastehakemuksella. Lainsäätäjä on katsonut, ettei voida pitää perusteltuna, että kantaja saisi vapaasti valita varsinaisen oikeudenkäyntimenettelyn silloin, kun asia voitaisiin ratkaista yksinkertaisessa menettelyssä.

Ei ole vastaajankaan edun mukaista, että jos asia käsitellään laajana riita-asiana ja ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, niin hänet velvoitetaan maksamaan kantajalle oikeudenkäyntikulut, joihin sisältyy summaarista riita-asian menettelyä korkeampi oikeudenkäyntimaksu.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Hovioikeudessa on kysymys siitä, olisiko käräjäoikeuden tullut tutkia vahingonkorvausta huoneenvuokrasuhteessa koskeva asia oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisena niin sanottuna summaarisena riita-asiana.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos asia koskee muun ohella tietyn määräistä saamista ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen (summaarinen riita-asia), haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.

Lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 15/1990 vp s. 52) mukaan summaarinen menettely on mahdollinen, jos asia koskee tietyn määräistä saamista. Säännös vastaa asiallisesti maksamismääräysmenettelyn ja lainhakumenettelyn soveltamisalaa koskevaa säännöstä.

Maksamismääräyslain (319/1954) 1 §:n 2 momentissa oli säädetty, että jos saaminen koski vahingonkorvausta, maksamismääräys voitiin antaa vain sillä edellytyksellä, että asianosaisten kesken oli tehty sopimus korvauksesta ja vaatimus perustui tuohon sopimukseen. Vastaavaa säännöstä ei ole kuitenkaan maksamismääräysmenettelyyn osaltaan perustuvan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:ssä, joka koskee summaarisen riita-asian käsittelyn edellytyksiä.

Oikeudenkäymiskaaren muuttamista koskevista esitöistä (HE 15/1990 vp s. 42) ilmenee, että maksamismääräyslakia ei alun perin ehdotettu oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisen uuden summaarisen riita-asian menettelyn säätämisen yhteydessä kumottavaksi, koska oli pidetty tarkoituksenmukaisena vertailla käytännössä näiden kahden menettelyn kustannuksia ja niistä aiheutuvaa työtä. Maksamismääräyslaki kuitenkin kumottiin oikeudenkäymiskaaren summaarisen riita-asian menettelyn tullessa voimaan 1.12.1993. Sitä, että uudessa menettelyssä voitaisiin käsitellä vahingonkorvausasioita myös ilman niistä tehtyä sopimusta, tukee se, ettei sanottua rajoitusta ole lisätty oikeudenkäymiskaareen siinäkään yhteydessä, kun maksamismääräyslaki kumottiin.

Oikeudenkäymiskaaressa edellytyksenä asian käsittelemiseksi summaarisessa menettelyssä on tietyn määräisen saamisen lisäksi se, että kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen. Tästä seuraa se, että mikäli kantaja tietää asian olevan riitainen, asiaa ei voida käsitellä summaarisessa riita-asian menettelyssä. Asian riitaisuus ennen haastehakemuksen vireillepanoa voi ilmetä esimerkiksi siten, että vastaaja on perintäkirjeen saatuaan kiistänyt saatavan. Saatavan mahdollinen riitaisuus ilmenee viimeistään vastaajan kanteeseen antamassa vastauksessa. Mikäli kantaja on haastehakemuksessa ilmoittanut, ettei asia ole riitainen, käräjäoikeudella ei yleensä ole ennen vastauksen saapumista mahdollisuutta arvioida asiaa toisin.

$bf

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa kantaja on käräjäoikeuteen toimittamassaan summaarisessa haastehakemuksessa esittänyt vaatimuksen tietyn määräisestä saamisesta ja ilmoittanut, ettei saatavaa ole riitautettu. Lisäksi kantaja on ilmoittanut, että kantajan ja vastaajan välillä on ollut kirjallinen vuokrasopimus, ja yksilöinyt vuokrasuhteen alkamis- ja päättymispäivät sekä vuokrakohteen osoitteen. Vaatimuksensa perusteina kantaja on esittänyt, että vastaajan poismuuton jälkeen huoneisto oli jouduttu tyhjentämään sinne jätetyistä tavaroista ja siivoamaan, koska se oli ollut likainen. Lisäksi huoneiston seinissä oli ollut graffiteja, minkä vuoksi seinät oli jouduttu maalaamaan. Myös huoneiston katto oli jouduttu kapselointimaalaamaan, koska huoneistossa oli tupakoitu. Oven lukko oli jouduttu sarjoittamaan ja rikottu ulko-ovi karmeineen uusimaan. Vastaajalle oli lähetetty yksi perintäkirje.

Edellä todettu huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevassa haastehakemuksessa esitetyt huoneenvuokrasuhteeseen perustuvat vahingonkorvausvaatimukset voidaan käsitellä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisessa summaarisessa riita-asian menettelyssä. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden tulee tämän päätöksen saatua lainvoiman omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi ja palauttamisen syy huomioon ottaen siinä laillisesti menetellä. Asianosaisten suostumuksella asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

– – – – – – – – – – –

hovioikeudenneuvos Juha Halijoki

hovioikeudenneuvos Merja Lahti

hovioikeudenneuvos Juha Palkamo

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.

Kysymyksenasettelu

Summaarinen riita-asia

Johtopäätökset

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet: