Itä-Suomen HO 17.5.2021 21/121288 – Vangin karkaaminen
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ A oli otettu kiinni poliisilain nojalla päihtymyksen johdosta ja sijoitettu poliisiauton takatilaan. A oli karannut takatilasta B:n avattua A:lle takatilan oven. A:n menettelyä voitiin arvioida vangin karkaamista koskevan säännöksen nojalla, koska säännös ei koskenut pelkästään rikosperusteella viranomaisen huostassa olevia kiinniotettuja, vaan myös poliisilain nojalla kiinniotettuja päihtyneitä. A syyllistyi menettelyllään vangin karkaamiseen. KYMENLAAKSON...
5 min de lecture · 949 mots
RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ
A oli otettu kiinni poliisilain nojalla päihtymyksen johdosta ja sijoitettu poliisiauton takatilaan. A oli karannut takatilasta B:n avattua A:lle takatilan oven. A:n menettelyä voitiin arvioida vangin karkaamista koskevan säännöksen nojalla, koska säännös ei koskenut pelkästään rikosperusteella viranomaisen huostassa olevia kiinniotettuja, vaan myös poliisilain nojalla kiinniotettuja päihtyneitä. A syyllistyi menettelyllään vangin karkaamiseen.
KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 25.11.2020
ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 17.5.2021
Tuomiolauselma
Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.
Valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
– – – – – – – – – – – –
Presidentti Antti Savela
Hovioikeudenneuvos Tero Vauhkonen
Asessori Markus Kemppainen
Ratkaisu on yksimielinen.
Lainvoimaisuustiedot:
Korkeimman oikeuden ratkaisu 1.2.2022 : Ei valituslupaa
Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. Vangin karkaaminen
Rikoslaki 16 luku 16 §
03.07.2020 Kotka
A, ollessaan kiinniotettuna poliisiauton takatilassa, karkasi sieltä häntä kuljettavan poliisipartion huostasta B:n avattua hänelle poliisiauton takaoven.
Tuomion perustelut
Syyksilukeminen perusteluineen
Vastaaja A on menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt siihen rikokseen, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.
Vastaajan menettely täyttää vangin karkaamisen tunnusmerkistön. Hän on ollut viranomaisen huostassa kiinniotettuna poliisiauton takatilassa ja karannut sieltä häntä kuljettavan poliisipartion huostasta toisen henkilön avattua hänelle oven ulkopuolelta. Käräjäoikeus katsoo A:n olleen kuljetettavana, vaikka poliisiauto ei ollut vielä lähtenyt liikkeelle. Lain esitöistä tai oikeuskäytännöstä ei ilmene, että juopumuspidätykset olisi ollut tarkoitus rajata säännöksen ulkopuolelle tai että poliisiauton takaoven pitäisi olla lukittu. Kysymys on täytetystä teosta, koska A on päässyt poistumaan poliisin huostasta.
A on käräjäoikeudessa kertonut luulleensa, että poliisi päästi hänet pois, lähteneensä autosta ja poistuneensa kävellen paikalta oven avaamisen jälkeen. Poliisi oli tavoittanut hänet läheisestä ostoskeskuksesta. Hän on kertonut, ettei ollut nähnyt kuka oven avasi. Käräjäoikeus ei pidä uskottavana sitä, että A olisi luullut, että poliisi olisi yhtäkkiä päästänyt hänet vapaaksi. Hän on ilmoituksensa mukaan ollut aikaisemminkin lukuisia kertoja poliisin kiinniottamana. Hän on siten ollut tietoinen siitä, ettei poliisi vapauta ketään hänen kuvaamallaan menettelyllä.
Syyttäjä on vedonnut näyttönä merkityiltä osin A:n esitutkintakertomukseen sivuilta 9-10. A on katsonut, ettei hänen esitutkintakertomustaan saa ottaa asiassa näyttönä huomioon, koska hän on ollut kuulustelussa ilman avustajaa ja humalassa. Toisaalta hän on myös todennut, ettei ole ollut selvin päin sen jälkeen kun on päässyt viimeksi vankilasta helmikuussa tai maaliskuussa 2020. A:n ilmoittamin perustein hänen esitutkintakertomustaan ei oteta näyttönä asiassa vastaan.
Asiassa ei ole perustetta jättää A:ta rangaistukseen tuomitsematta, mutta rangaistusta mitattaessa otetaan kuitenkin huomioon se, että toinen henkilö on vastaajan pyytämättä avannut poliisiauton oven.
Syyksi luettu rikos
03.07.2020
Rangaistusseuraamukset
Sakko
Syyksi luetut rikokset 1
20 päiväsakkoa à 6,00 euroa = 120,00 euroa
Käräjätuomari Tanja Arpiainen
Vaatimukset hovioikeudessa
Valitus
A on vaatinut, että syyte hylätään.
$e7
Vastaus
Syyttäjä on vastustanut muutosvaatimusta.
Käräjäoikeuden tuomio on oikea eikä sitä tule muuttaa. Poliisin kiinniottaman A:n menettely täyttää vangin karkaamisen tunnusmerkistön, koska sitä koskevaa rikoslain 16 luvun 16 §:ää on sovellettava sanamuotonsa mukaisesti vangittujen lisäksi myös pidätettyihin ja viranomaisen huostassa oleviin kiinniotettuihin. Pykälässä ei ole asetettu mitään erityisiä vaatimuksia kiinnioton perusteisiin liittyen. Edellä mainituissa esitöissä (s. 65) on vielä mainittu sen soveltamisalan yhteydessä nimenomaan päihtymyksen johdosta säilöön otetut.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on riidatonta, että poliisipartio on ottanut A:n kiinni päihtymyksen johdosta ja sijoittanut hänet poliisiauton kuljetustilaan, josta A on poistunut ilman poliisin antamaa lupaa. Asiassa on kysymys siitä, täyttääkö A:n menettely vangin karkaamisen tunnusmerkistön.
Sovellettavat oikeusohjeet
Rikoslain 16 luvun 16 §:n (563/1998) mukaan vangin karkaamisesta tuomitaan vanki, pidätetty tai viranomaisen huostassa oleva kiinniotettu taikka sotilaskurinpitolaissa tarkoitettuun arestiin määrätty henkilö, joka karkaa tai yrittää karata rangaistuslaitoksesta tai muusta säilöstä taikka häntä vartioivan, saattavan tai kuljettavan henkilön huostasta.
Aikaisemmin voimassa olleen rikoslain 16 luvun 11b §:n (613/1974) mukaan vangin karkaamisesta tuomittiin, jos vanki karkasi tai yritti karata rangaistuslaitoksesta tai muusta säilöstä taikka sen huostasta, joka häntä vartioi, saattoi tai kuljetti. Tätä aikaisemman asiallisesti saman sisältöisen säännöksen (155/1932) voimassa ollessa korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1972-I-3 katsonut päihtymyksen vuoksi säilöön pannun ja sieltä luvattomasti poistuneen henkilön syyllistyneen karkaamiseen.
Nyt voimassa olevan ja asiassa sovellettavaksi tulevan rikoslain 16 luvun 16 §:ää koskevien lain esitöiden (jäljempänä esityöt) mukaan ehdotetussa pykälässä olisi vangin karkaamista koskeva voimassa olevaa lakia asiallisesti vastaava säännös. Vangin karkaamista koskevaa rangaistussäännöstä on käytännössä sovellettu muidenkin kuin rangaistusta suorittavien vankien karkaamiseen. Tällaisina henkilöinä on pidetty tutkintavankeja, rikoksen johdosta pidätettyjä tai kiinniotettuja ja päihtymyksen vuoksi säilöön otettuja. Pidätettyjen, kiinniotettujen ja päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen karkaamisen oikeudellinen arvostelu on kuitenkin ollut epäyhtenäistä. Esityksessä on päädytty siihen, että vangin karkaamista koskeva rangaistussäännös on edelleen tarpeen. Rangaistussäännöksen tarkoituksena on osaltaan turvata viranomaisten toimintamahdollisuuksia heidän suorittaessaan virkaan liittyviä tehtäviään. (HE 6/1997 vp, s. 57 ja 64)
$ea
Poliisilain 2 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö hänen suojaamisekseen henkeä, ruumiillista koskemattomuutta, turvallisuutta tai terveyttä välittömästi uhkaavalta vakavalta vaaralta, jos henkilö ei kykene pitämään huolta itsestään eikä vaaraa voida muuten poistaa tai henkilöstä huolehtia muilla keinoin.
Johtopäätökset
Hovioikeus toteaa, ettei vangin karkaamista koskevan säännöksen sanamuodosta ilmene, että se koskisi vain rikosperusteella viranomaisen huostassa olevaa kiinniotettua. Säännös ei sen sanamuotoa tulkiten aseta eroa sille, millä perusteella henkilö on kiinniotettu.
$eb
Ottaen huomioon sekä rangaistussäännöksen sanamuodon mukainen merkityssisältö että esitöistä ilmenevät säännöksen tarkoitus ja sillä suojeltavat oikeushyvät sanottua säännöstä on perusteltua tulkita siten, ettei se koske riidanalaisilta osin pelkästään rikosperusteella tapahtunutta kiinniottoa vaan tulee kysymykseen myös puheena olevan kaltaisessa tilanteessa. A:n menettelyä voidaan siten arvioida vangin karkaamista koskevan rangaistussäännöksen nojalla, vaikkei hänen kiinniottamiselleen olekaan esitetty rikosperustetta. A on siten menettelyllään syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan vangin karkaamiseen.
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Vastaaja A
Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...