KHO 15.10.2020/H445 – Kommunalärende

A hade verkat som vikarierande kommunsekreterare. Förvaltningsdomstolen ansåg att tilltron till A:s opartiskhet hade äventyrats på det sätt som avses i 28 § 1 mom. 7 punkten i förvaltningslagen i ett ärende som gällde val av kommundirektör eftersom A, som deltagit i ärendets beredning och behandling i kommunstyrelsen under sitt vikariat, hade varit direkt underordnad den tillfälliga kommundirektören B. B hade sökt tjänsten som kommundirektör. B hade även utnämnt A till det ifrågavarande tidsbundna tjänsteförhållandet. Förvaltningsdomstolen hade ytterligare beaktat att det var fråga om ett för B viktigt ärende.

Så kallat förmansjäv (tjänstehierarkiskt jäv) är inte en explicit jävsgrund enligt förvaltningslagen utan det avgörs utgående från de allmänna jävsgrunderna enligt 28 § 1 mom. 7 punkten i förvaltningslagen. Förvaltningsdomstolen konstaterade i sina beslutsskäl bland annat att inställningen till förmansjäv har varit återhållsam. Högsta förvaltningsdomstolen poängterade att en kommunal tjänsteinnehavare ska anses självständig och oberoende i sin tjänsteutövning. Därför anses en tjänsteinnehavares opartiskhet inte äventyras på den grunden att tjänsteinnehavarens förman är jävig i ärendet. Enbart ett förhållande som överordnad och underordnad innebär i allmänhet inte jäv för den tjänsteman som behandlar ärendet. Jäv som grundar sig på de allmänna jävsgrunderna ska bedömas från fall till fall med beaktande också av den utredning som inlämnats om de faktiska omständigheterna i ärendet.

A hade enligt den utredning som inlämnats till förvaltningsdomstolen varit förvaltningssekreterare i Y kommun och i detta uppdrag även vikarierat kommunsekreteraren. Valet av kommundirektör hade tidigare beretts av kommunsekreterare C, som blivit på årssemester 19.3.2018 och efter det gått i pension 1.6.2018. Den tillfälliga kommundirektören B hade utnämnt A till vikarierande kommunsekreterare för tiden 19.3.-23.3.2018 och 27.3. – 6.5.2018. A hade under denna tid fortsatt beredningen av ärendet och föredragit ärendet för kommunstyrelsen. A hade själv blivit på årssemester 7.5.2018 och gått i pension 1.8.2018.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att förvaltningsdomstolens bedömning om A:s jäv hade grundat sig på A:s formella ställning som underordnad och det faktum att B som tillfällig kommundirektör hade utnämnt A till korta tidsbundna tjänsteförhållanden som vikarierande kommunsekreterare. A hade i sin utredning till förvaltningsdomstolen konstaterat att förhållandet mellan A och den tillfälliga kommundirektören B under den korta tid ärendet bereddes, varit uteslutande professionellt. Det framgick inte heller i övrigt ur utredningen att A skulle ha varit underställd B:s styrning och tillsyn i det ärende som gällde kommundirektörsvalet. Med ytterligare beaktande av att A själv hade blivit på årssemester och därefter gått i pension strax efter ärendets beredning och föredragning, kunde A inte anses ha haft intresse eller behov att i beredningen och föredragningen favorisera B.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att det inte under ovan beskrivna omständigheter förelåg någon sådan bindning mellan A och B att tilltron till A:s opartiskhet skulle ha äventyrats enligt 28 § 1 mom. 7 punkten i förvaltningslagen. A var därför inte jävig att bereda och för kommunstyrelsen föredra ärendet gällande val av kommundirektör.

Kommunlagen 97 § 2 mom.

Förvaltningslagen 27 § 1 mom. och 28 § 1 mom. 7 punkten

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas och Antti Pekkala. Föredragande Katja Rytilahti.

Hallinto-oikeus oli katsonut kunnansihteerin sijaisena toimineen A:n puolueettomuuden kunnanjohtajan valintaa koskevassa asiassa vaarantuneen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska asian valmisteluun ja esittelyyn kunnanhallituksessa osallistunut A oli ollut sijaisuutensa aikana suoraan kunnanjohtajan virkaa hakeneen va. kunnanjohtaja B:n alainen ja B oli myös nimittänyt A:n kyseessä olevaan määräaikaiseen virkasuhteeseen. Hallinto-oikeus oli lisäksi ottanut huomioon, että kysymys oli ollut B:n kannalta merkittävästä asiasta.

Niin sanottua esimiesjääviyttä ei ole hallintolaissa nimenomaisesti säädetty esteellisyysperusteeksi, vaan sitä arvioidaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen perusteella. Hallinto-oikeus oli perusteluissaan muun ohella todennut, että esimiesjääviyteen oli suhtauduttu pidättyvästi. Korkein hallinto-oikeus korostikin, että kunnan viranhaltijaa oli lähtökohtaisesti pidettävä virantoimituksessaan itsenäisenä ja riippumattomana, minkä vuoksi viranhaltijan puolueettomuuden ei katsota vaarantuvan yksin sillä perusteella, että hänen esimiehensä oli esteellinen asiassa. Pelkkä esimies-alaissuhde ei siten yleensä muodosta asiaa käsittelevälle viranhaltijalle esteellisyyttä. Yleislausekkeeseen perustuvaa esteellisyyttä oli siten arvioitava tapauskohtaisesti ottaen myös huomioon asiassa saatu selvitys tosiasiallisista olosuhteista.

A:n hallinto-oikeudelle antaman selvityksen mukaan hän oli toiminut Y:n kunnassa hallintosihteerinä, jossa tehtävässä hän oli ollut myös kunnansihteerin sijainen. Kunnanjohtajan valintaa oli aikaisemmassa vaiheessa valmistellut kunnansihteeri C, joka oli jäänyt vuosilomalle 19.3.2018 ja tämän jälkeen eläkkeelle 1.6.2018. Va. kunnanjohtaja B oli nimittänyt hallintosihteeri A:n vs. kunnansihteeriksi ajalle 19.3. – 23.3.2018 sekä 27.3. – 6.5.2018. A oli tänä aikana jatkanut asian valmistelua ja esitellyt asian kunnanhallitukselle. A oli itse jäänyt vuosilomalle 7.5.2018 ja tämän jälkeen eläkkeelle 1.8.2018.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallinto-oikeuden arvio A:n esteellisyydestä oli perustunut muodolliseen alaisuussuhteeseen sekä siihen seikkaan, että va. kunnanjohtaja B oli nimittänyt A:n lyhyiksi määräajoiksi vs. kunnansihteerin virkasuhteeseen. A oli hallinto-oikeudelle antamassaan selvityksessä todennut, että lyhyenä ajanjaksona, jolloin hän valmisteli asiaa, hänen ja va. kunnanjohtaja B:n välit olivat täysin ammatilliset. Saadusta selvityksestä ei muutoinkaan ilmennyt, että A olisi ollut B:n ohjaus- tai valvontavallan alaisena kunnanjohtajan virkavaalia koskevassa asiassa. Kun lisäksi otettiin huomioon, että A oli itse jäänyt vuosilomalle ja sittemmin siirtynyt eläkkeelle pian asian valmistelun ja esittelyn jälkeen, hänellä ei voitu arvioida olleen intressiä tai tarvetta suosia valmistelussa ja esittelyssä B:tä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei B:n ja A:n välillä edellä mainituissa olosuhteissa ollut sellaista sidonnaisuutta, että luottamus A:n puolueettomuuteen olisi vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. A ei siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan virkavaalia koskevaa asiaa.

Kuntalaki 97 § 2 momentti

Hallintolaki 27 § 1 momentti ja 28 § 1 momentti 7 kohta

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Katja Rytilahti.