KHO 17.8.2017/3949 – Ulkomaalaisasia

Asiassa oli oikeusavustajan palkkion osalta ratkaistavana, tuliko yksityiselle avustajalle vahvistaa palkkio oikeusapulain nojalla ottaen huomioon muutoksenhakemuksen sisältö.

Pääasian taustalla oli, että hakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus oli hylätty Maahanmuuttoviraston päätöksellä joulukuussa 2010 ja hakija oli päätetty käännyttää kotimaahansa Gambiaan.

Kesäkuussa 2017 hakija on pyytänyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta, että hänelle palautetaan menetetty määräaika valituksen tekemiseksi hallinto-oikeuteen edellä mainitusta Maahanmuuttoviraston päätöksestä. Hän on lisäksi vaatinut, että maasta poistamisen täytäntöönpano kielletään. Hän on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohessa, ettei hänellä aikanaan ollut ollut tosiasiallista mahdollisuutta hakea muutosta Maahanmuuttoviraston päätökseen. Hänen avustajansa oli ottanut turvapaikkavalitusta koskevan toimeksiannon vastaan, mutta ei ollut tuntemattomaksi jääneestä syystä tehnyt valitusta. Hänen oikeusturvansa edellyttää, että hänellä on tosiasiallinen mahdollisuus valittaa päätöksestä.

Korkein hallinto-oikeus viittasi viime aikaiseen oikeuskäytäntöönsä, jossa on pidetty mahdollisena palauttaa menetetty määräaika turvapaikanhakijalle avustajan laiminlyönnin johdosta. Tilanteet erosivat nyt esillä olevasta tapauksesta muun ohessa sen suhteen, että menetetyn määräajan palauttamista oli haettu kohtuullisessa ajassa. Korkein hallinto-oikeus totesi myös, että nyt esillä oleva hakemus kohdistui yli kuusi vuotta sitten tehtyyn päätökseen, jonka jälkeen sekä hakijan omat olosuhteet että hänen kotimaansa olosuhteet ovat voineet muuttua olennaisesti. Tällaisessa tilanteessa hakijan oikeusturvan vaatimukset voidaan toteuttaa niin, että sikäli kuin hän katsoo olevansa tällä hetkellä kansainvälisen suojelun tarpeessa, hän tekee uuden hakemuksen Maahanmuuttovirastolle.

Hallintolainkäyttölain 61 §:n 2 kohdan mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa hakea muutosta päätökseen. Hallintolainkäyttölain 62 §:n 3 momentin mukaan menetetyn määräajan palauttamista on haettava viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun määräaika päättyi. Erityisen painavista syistä määräaika voidaan palauttaa sen jälkeenkin.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, ettei hakija ollut esittänyt hallintolainkäyttölaissa tarkoitettua syytä menetetyn määräajan palauttamiseksi.

Avustaja on vaatinut menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen tekemisestä palkkiota 6,5 tunnin ajankäytön perusteella.

Oikeusapulain 17 §:n 4 momentin mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi muun muassa päättää, että avustajan palkkiota ja kuluja ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakua koskeva hakemus on selvästi perusteeton.

Hallintolainkäyttölaki 61 § ja 62 §

Oikeusapulaki 17 § 1 ja 4 momentti

Kts. menetetyn määräajan palauttamisen edellytysten osalta KHO:2016:205 ja KHO:2016:206

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi ja Petri Helander. Asian esittelijä Aino Salmi.