KHO 20.7.2020/3233 – Kansalaisuus

Maahanmuuttovirasto oli hylännyt Nigerian kansalaisen kansalaisuushakemuksen, koska tämän ei katsottu osoittaneen kielitaitoaan kansalaisuuslain 17 §:ssä edellytellä tavalla. Muutoksenhakija oli kyllä suorittanut pykälän 7 kohdassa mainitun ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammattitutkinnon, mutta Maahanmuuttovirasto katsoi hankkimansa selvityksen perusteella, että tutkintoa ei ollut suoritettu suomen kielellä.

Maahanmuuttovirasto perusteli päätöstään ammattitutkinnon myöntäneen oppilaitoksen antamalla selvityksellä, jossa oli otettu yleisellä tasolla kantaa siihen, millä kielellä oppilaitoksen opiskelijat pääsääntöisesti suorittivat opintonsa. Lisäksi Maahanmuuttovirasto oli korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa todennut päätöstä tehdessään itse kiinnittäneensä myös huomiota valituksen liitteenä olevan liiketoimintasuunnitelman suomen kielen tasoon ja arvioinut sen tukevan käsitystä muutoksenhakijan riittämättömästä suomen kielen taidosta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että selvittääkseen, millä kielellä ammattitutkinto oli suoritettu, Maahanmuuttovirasto oli voinut tiedustella tutkinnon suorituskieltä sen myöntäneeltä oppilaitokselta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, ettei Maahanmuuttovirasto ollut mainitun yleisluonteisen selvityksen nojalla voinut katsoa, että muutoksenhakija oli suorittanut ammattitutkintonsa muulla kuin suomen kielellä. Kun muutoksenhakijan liiketoimintasuunnitelma oli kirjoitettu suomeksi ja sen esitys on ollut suomenkielinen, ja kun muutoksenhakija oli kertonut kirjoittaneensa kaikki muutkin tehtävät suomeksi, hänen oli katsottava suorittaneen kansalaisuuslain 17 §:n 7 kohdassa tarkoitetun ammattitutkinnon suomen kielellä. Pelkästään sillä perusteella, että muutoksenhakija oli turvautunut englannin kieleen yksittäisissä esitystilanteissa, ei voitu katsoa, että hän olisi suorittanut tutkintonsa muulla kuin suomen kielellä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että koska kielitaidon osoittamistavat on lueteltu tyhjentävästi kansalaisuuslain 17 §:ssä, Maahanmuuttovirastolla ei ollut toimivaltaa itse arvioida kansalaisuutta hakevan henkilön kielitaidon tasoa.

Kansalaisuuslaki 17 § (579/2011)

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Toomas Kotkas, Antti Pekkala ja Ari Wirén. Asian esittelijä Katariina Flinkman.

Migrationsverket hade avslagit en nigeriansk medborgares medborgarskapsansökan för att hen inte hade visat att språkkraven enligt 17 § i medborgarskapslagen var uppfyllda. Ändringssökanden hade en i 7 punkten i paragrafen avsedd yrkesexamen enligt lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning (631/1998), men Migrationsverket ansåg utgående från sin utredning av ärendet att examensspråket inte hade varit finska.

Migrationsverket motiverade sitt beslut med ett utlåtande av den läroanstalt som utfärdat yrkesexamen, i vilket på allmän nivå redogjordes för på vilket språk läroanstaltens studerande huvudsakligen avlade sina studier. Utöver det hade Migrationsverket i sin utsaga till högsta förvaltningsdomstolen konstaterat att det fäst uppmärksamhet vid på vilken språklig nivå den till besvären bilagda affärsplanen var skriven, och ansåg detta stöda verkets uppfattning om ändringssökandens otillräckliga språkkunskaper i finska.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att Migrationsverket, för att utreda på vilket språk yrkesexamen var avlagd, hade kunnat ta reda på examensspråket av den läroanstalt som utfärdat examen. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg ändå att Migrationsverket inte utgående från den allmänt hållna utredningen hade kunnat sluta sig till att ändringssökanden hade utfört sin examen på ett annat språk än finska. Eftersom ändringssökandens affärsplan var skriven på finska och beskrivningen av den varit på finska och då ändringssökanden hade berättat att hen hade skrivit även de övriga uppgifterna på finska, skulle hen anses på finska ha avlagt en yrkesexamen enligt 17 § 1 mom. 7 punkten i medborgarskapslagen. Endast på den grunden att ändringssökanden i enskilda presentationssituationer hade använt engelska kunde man inte sluta sig till att examen var avlagd på ett annat språk än finska.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg ytterligare att eftersom 17 § i medborgarskapslagen uttömmande räknar upp hur språkkunskaper bevisas, hade Migrationsverket inte behörighet att själv bedöma språkkunskapsnivån hos den person som sökte medborgarskap.

Medborgarskapslagen 17 § (579/2011)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Janne Aer, Toomas Kotkas, Antti Pekkala och Ari Wirén. Föredragande Katariina Flinkman.