KHO 3.4.2017/1552 – Julkinen hankinta (jätesäiliöt, Vantaa)
Julkista hankintaa koskeva valitus Salli Kiinteistöt Oy (aiemmin Molok Oy) Markkinaoikeus 4.6.2015 nro 398/15 (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.7.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 21.8.2014 julkaistulla lisätietoilmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta ulkotilojen toimintavälineiden ja kalusteiden hankinnasta kahden vuoden puitesopimuskaudelle ja mahdollisille kahdelle yhden vuoden mittaiselle optiokaudelle. on 29.10.2014 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 70/2014) muun ohella valinnut osa-alueen...
8 min de lecture · 1 624 mots
Julkista hankintaa koskeva valitus
Salli Kiinteistöt Oy (aiemmin Molok Oy)
Markkinaoikeus 4.6.2015 nro 398/15
(jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.7.2014 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 21.8.2014 julkaistulla lisätietoilmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta ulkotilojen toimintavälineiden ja kalusteiden hankinnasta kahden vuoden puitesopimuskaudelle ja mahdollisille kahdelle yhden vuoden mittaiselle optiokaudelle.
on 29.10.2014 tekemällään hankintapäätöksellä (§ 70/2014) muun ohella valinnut osa-alueen 5 (syväkeräyssäiliöt) puitesopimustoimittajiksi Molok Oy:n ja Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet.
on 19.2.2015 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä (§ 11/2015) sulkenut osa-alueen 5 osalta Molok Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta ja valinnut kyseisen osa-alueen puitesopimustoimittajaksi Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2 000 000 euroa.
, jossa Molok Oy on ollut valittajana, Vantaan kaupunki vastapuolena ja Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet kuultavana, on hylännyt Molok Oy:n valituksen ja velvoittanut Molok Oy:n korvaamaan Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1 900 eurolla viivästyskorkoineen.
Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 44 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Hankintalain 5 §:n 19 kohdan mukaan teknisellä eritelmällä tarkoitetaan hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai materiaalien ominaisuuksien määrittelyä.
Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankinnan kohteena ovat olleet ulkotilojen toimintavälineet ja kalusteet. Hankinta on jaettu tarjouspyyntöasiakirjoissa viiteen osa-alueeseen. Hankinnan osa-alueeksi 5 on ilmoitettu syväkeräyssäiliöt.
Asiassa on valituksen perusteella kysymys siitä, onko hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa edellä mainitun osa-alueen 5 osalta riittävän selvästi ja muutenkin hankintasäännösten mukaisesti siltä osin kuin vaatimuksena on ollut tuotteiden metallirunkoisuus.
Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja millaisia ominaisuuksia se hankinnan kohteelta edellyttää. Hankintayksikön asettamaa vaatimusta ei välttämättä ole pidettävä syrjivänä siitä syystä, että alalla on Suomessa tai kansainvälisesti arvioituna vain yksi tai muutama vaatimuksen täyttämiseen kykenevä tarjoaja. Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten tulee kuitenkin olla hankinnan kannalta perusteltuja eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua.
Hankinnan kohteena olleet syväkeräyssäiliöt ovat maahan upotettavia jätesäiliöitä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa ja hankinnan kohde huomioon ottaen voinut määritellä jätesäiliöiden ehdottomat vaatimukset edellä todetulla tavalla ja edellyttää jätesäiliöiden olevan metallirunkoisia. Asetetuilla vaatimuksilla on hankintayksikön mukaan pyritty saamaan hankituksi käyttötarkoitukseen sopivia ja kestäviä jätesäiliöitä. Jätesäiliöiden metallirunkoisuutta koskevan vaatimuksen on katsottava liittyneen hankintaan ja olleen objektiivisesti perusteltu. Vaatimus ei ole myöskään perusteettomasti rajoittanut kilpailua ja syrjinyt valittajaa. Asiassa ei ole myöskään perusteita pitää tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohteena olleista jätesäiliöistä käytettyä nimikettä syväkeräyssäiliöt valittajaa tai muitakaan tarjoajia syrjivänä tai suosivana.
Edellä lausuttu huomioon ottaen hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa hankintasäännösten vastaisesti. Valittajan muovirunkoisista jätesäiliöistä hankintayksikölle tekemä tarjous olisi siten virheettömässä hankintamenettelyssä tullut heti sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.
on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen, pysyttää hankintapäätöksen 29.10.2014 § 70/2014 tai toissijaisesti määrää järjestettäväksi uuden hankintamenettelyn tarjouspyynnön osa-alueen 5 osalta ja velvoittaa Vantaan kaupungin korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Molok Oy on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:
Hankintayksikkö ei ole hankintaprosessin aikana kiinnittänyt huomiota säiliön runkomateriaaliin, eikä se näin ollen ole ollut hankintayksikölle merkittävä seikka.
Metallirunkoa edellyttämällä tarjouskilpailu on rakennettu siten, että ainoastaan yksi suomalainen toimija on tosiasiallisesti voinut voittaa kilpailun. Maahan upotettavia säiliöitä valmistavat vain muutamat yritykset Suomessa. Molok Oy ei tarjoa metallirunkoista maahan upotettavaa säiliötä. Muut tarjouskilpailuun osallistuneet yritykset ovat huomattavasti pienempiä yrityksiä, eikä niiden kapasiteetti riitä vastaamaan hankintayksikön tarpeita.
Hankintayksikkö ei ole esittänyt, että metallirunkoiset säiliöt olisivat parempi vaihtoehto kuin Molok Oy:n tarjoama valumuovirunkoinen säiliö. Metallirunkoiset säiliöt ovat hankintayksikölle kalliimpi investointi, eikä niiden käyttöikä ole pidempi kuin valumuovisten säiliöiden. Tarjouspyyntö on ollut syrjivä, sillä hankintayksikkö ei ole esittänyt perusteita metallirunkoisuudelle ja vain yksi yritys on täyttänyt tarjouspyynnön ehdot.
Molok Oy on kehittänyt maahan upotettavan jätesäiliön ja on alan markkinajohtaja Suomessa. Selvää on, ettei Molok Oy:n teknisten ratkaisujen voida väittää olevan heikkolaatuisempia kuin yhtiön kilpailijoiden, tai ainakaan siinä laajuudessa, että hankintayksikkö olisi voinut harkintavaltansa rajoissa vaatia ainoastaan metallirunkoista säiliötä. Hankintayksikön vaatimukset ovat syrjineet Molok Oy:tä ja rajoittaneet kohtuuttomasti kilpailua.
Mikäli hankinta olisi suoritettu hankintasäännösten mukaisesti, Molok Oy olisi voittanut tarjouskilpailun, sillä sen hinta on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.
Oikeuskirjallisuudessa ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tavaramerkin erottamis- ja alkuperäfunktiota on yleisesti pidetty merkin ensisijaisena tarkoituksena. Tavaramerkin tarkoituksena on tavaran tai palvelun yksilöiminen.
Syväkeräys® on Molok Oy:n rekisteröimä tavaramerkki. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjousta syväkeräyssäiliöistä. Tavaramerkin käyttö ei ole ollut välttämätöntä. Hankintayksikkö on käyttänyt ilman perusteltua syytä ja hankintalain vastaisesti Molok Oy:n rekisteröimää tavaramerkkiä viittaamalla merkkiin tavalla, joka on ollut omiaan aikaansaamaan vaikutelman siitä, että hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajilta tavaraa, joka on lähtöisin Molok Oy:ltä ja että Molok Oy on suostunut merkin käyttämiseen.
Kun otetaan huomioon hankintayksikön epäjohdonmukainen päätöksenteko, ei voida pitää kohtuuttomana, että hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Markkinaoikeuden päätöksestä ei ilmene, että Molok Oy:n vaatimukset olisivat olleet ilmeisen perusteettomia. Näin ollen markkinaoikeus on virheellisesti velvoittanut Molok Oy:n korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.
on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että korkein hallinto-oikeus hylkää Molok Oy:n vaatimukset ja velvoittaa sen korvaamaan Vantaan kaupungin arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1 200 eurolla viivästyskorkoineen.
Hankintayksikkö on esittänyt perusteluina vaatimuksilleen muun ohella seuraavaa:
Tarjouspyynnön mukaan kaikkien maahan upotettavien jätesäiliöiden tulee olla metallirunkoisia ja lisäksi erikokoisilta säiliöiltä on vaadittu jokaisessa tuoteryhmässä erilaisia teknisiä ominaisuuksia.
Hankintayksikkö on kuvannut tarjouspyynnössä tekniset määrittelyt riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti. Vaatimuksena ollut metallinen runko on ollut yksiselitteinen eikä ole estänyt ketään tarjoajaa tarjoamasta tuotettaan tämän perusteella. Molok Oy:n ilmoituksen mukaan Suomessa on useampia yrityksiä, jotka valmistavat metallirunkoisia maahan upotettavia jätesäiliöitä.
Hankintayksikkö voi määritellä hankittaville tuotteille määrättyjä teknisiä ominaisuuksia, mikäli ne eivät perusteettomasti rajoita kilpailua. Väite siitä, ettei tarjouspyynnössä voitaisi vaatia metallista runkoa, ei perustu hankintalakiin. Molok Oy:n näkemyksestä seuraisi, että kaikista materiaaleista valmistettu runko pitäisi hyväksyä. Teknisten eritelmien tarkoituksena on varmistaa, että hankintayksikkö saa hankittua käyttötarkoitukseen sopivia ja kestäviä jätesäiliöitä. Molok Oy:n tarjoamat maahan upotettavat jätesäiliöt eivät ole metallirunkoisia, eivätkä ne näin ollen täytä vaadittuja vähimmäisvaatimuksia.
Tarjouspyyntö on selvä, tekniset eritelmät ovat yksiselitteiset, eivätkä ne perusteettomasti rajoita kilpailua.
Hankintayksikkö on käyttänyt yleisesti käytössä olevaa nimitystä maahan upotettavista jätesäiliöistä. Hankintayksikkö ei ole viitannut Molok Oy:n tavaramerkkiin, vaan kuvannut tuotetta, jota kysymyksessä olevaan tarjouspyynnön osa-alueeseen haluttiin tarjottavan. Molok Oy:n vaatimus on hylättävä tältä osin hankintalakiin perustumattomana.
Markkinaoikeus on velvoittanut Molok Oy:n korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Molok Oy:n vaatimus markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseksi on tältäkin osin hylättävä perusteettomana.
on valituksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, että Molok Oy:n vaatimukset hylätään ja ettei markkinaoikeuden päätöstä eikä hankintaoikaisupäätöstä kumota. Yhtiö on uudistanut markkinaoikeudelle toimittamissaan lausumissa esittämänsä.
on lähetetty tiedoksi Flaaming Oy Jätehuoltotuotteiden selitys.
on lähetetty tiedoksi Vantaan kaupungin selitys.
on selitysten johdosta antamassaan vastaselityksessä viitannut aiemmin esittämäänsä ja täydentänyt valitustaan muun ohella seuraavasti:
Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, avoimuuden sekä suhteellisuuden periaatteet rajaavat hankintayksikön harkintavaltaa päättää hankinnan kohteen edellytyksistä. Tekniseen suorituskykyyn liittyviä vaatimuksia ei saa asettaa, ellei hankinnan kohde sitä edellytä.
Kaikista niistä materiaaleista valmistetut rungot, jotka ovat vähintään yhtä kestäviä kuin metallista valmistettu runko, pitäisi hyväksyä.
Hankintayksikkö ei ole perustellut hankinnalta vaadittavia teknisiä ominaisuuksia, eikä tällaisia perusteita tosiasiassa ole olemassa. Hankintayksikkö ei oletettavasti ole ennen hankintamenettelyn aloittamista selvittänyt hankinnan kohteen markkinoita.
ja
on lähetetty tiedoksi Molok Oy:n vastaselitys.
on toimittanut oikeudenkäyntikulujaan koskevan selvityksen, joka on lähetetty tiedoksi Vantaan kaupungille.
on toimittanut lausuman, jossa se on kiistänyt Molok Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään.
lausuma on lähetetty tiedoksi
.
päätoiminimi on 31.10.2016 alkaen
1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöstä ei muuteta.
2. Salli Kiinteistöt Oy määrätään korvaamaan Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1 200 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.
Salli Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
1. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
2. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Vantaan kaupunki joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Salli Kiinteistöt Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti, Salli Kiinteistöt Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Matti Halén, Eija Siitari, Outi Suviranta ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.
Asia
Valittaja
Päätös, jota valitus koskee
Asian aikaisempi käsittely
Vantaan kaupunki
Vantaan kaupungin vs. hankintajohtaja
Vantaan kaupungin hankintajohtaja
Markkinaoikeuden ratkaisu
Markkinaoikeus
Perustelut
Oikeusohjeet
Asian arviointi
Johtopäätös
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Pasi Yli-Ikkelä.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet
Vantaan kaupungille
Flaaming Oy Jätehuoltotuotteille
Molok Oy
Vantaan kaupungin
Molok Oy:lle
Molok Oy:n
Salli Kiinteistöt Oy
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Valitus
Selitykset
Vastaselitys
Oikeudenkäyntikuluja koskeva selvitys ja lausuma
Merkintä
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...