KHO:2016:138 – Privat hälso- och sjukvård
Det av sjukvårdsdistrikten ägda A Oy och sjukvårdsdistrikten tillhandahöll läkarhelikoptertjänster i enlighet med ett av dem ingånget samarbetsavtal. A Oy svarade enligt avtalet för att en lämplig läkarhelikopter och markenhet jämte besättning och förare ständigt stod i beredskap. Verksamhetens primära syfte var att så snabbt som möjligt transportera en läkare till patienten. Till verksamheten hörde...
13 min de lecture · 2 851 mots
Det av sjukvårdsdistrikten ägda A Oy och sjukvårdsdistrikten tillhandahöll läkarhelikoptertjänster i enlighet med ett av dem ingånget samarbetsavtal. A Oy svarade enligt avtalet för att en lämplig läkarhelikopter och markenhet jämte besättning och förare ständigt stod i beredskap. Verksamhetens primära syfte var att så snabbt som möjligt transportera en läkare till patienten. Till verksamheten hörde också att vid behov transportera patienten till vårdplatsen.
Till sist nämnda del ansågs det operativa ansvaret ligga huvudsakligen hos A Oy. Bolagets verksamhet skulle till denna del ses som i lagen om privat hälso- och sjukvård avsedd tillståndspliktig sjuktransport.
Till övriga delar ansågs verksamheten vara akutvård där det operativa ansavaret låg hos sjukvårdsdistrikten. Trots detta ansåg högsta förvaltningsdomstolen att också de av A Oy tillhandahållna stödtjänsternas andel var väsentlig. Bolagets verksamhet ansågs vidare bilda en i praktiken odelbar helhet så att det i samband med tillståndsprövningen hade varit konstgjort att dela upp verksamheten i sjuktransport och övrig verksamhet. Bolagets verksamhet i enlighet med samarbetsavtalet ansågs i sin helhet tillståndspliktig.
Omröstning 4 – 1.
Lagen om privat hälso- och sjukvård 2 § 1 mom. och 4 §
Sairaanhoitopiirien omistama A Oy ja sairaanhoitopiirit tuottivat niiden välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti lääkärihelikopteripalveluita. A Oy vastasi sopimuksen mukaan siitä, että asianmukaiset helikopteri ja maayksikkö miehistöineen ja kuljettajineen olivat toimintaan jatkuvasti käytettävissä. Toiminnassa ensisijaisena tavoitteena oli kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Lisäksi toimintaan kuului tarvittaessa myös potilaan kuljettaminen hoitopaikkaan.
Viimeksi mainituilta osin toiminnallisen vastuun katsottiin kuuluvan pääasiassa A Oy:lle. Yhtiön toimintaa oli tältä osin pidettävä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaan luvanvaraisena sairaankuljetuksena.
Muilta osin kysymys oli ensihoidosta, jossa pääasiallinen toiminnallinen vastuu kuului sairaanhoitopiireille. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että myös A Oy:n tuottamien tukipalvelutoimintojen osuus oli olennainen. Yhtiön toiminnan katsottiin lisäksi muodostavan yhden jakamattoman tosiasiallisen kokonaisuuden siten, että toiminnan pilkkominen sairaankuljetukseen ja muuhun toimintaan luvan tarvetta arvioitaessa olisi ollut keinotekoista. Yhteistyösopimuksen mukainen yhtiön toiminta katsottiin kaikilta osin luvanvaraiseksi.
Äänestys 4-1.
Laki yksityisestä terveydenhuollosta 2 § 1 momentti ja 4 §
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeus 18.11.2014 nro 14/1039/6
Asian aikaisempi käsittely
on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt, että sille myönnetään lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Lupaa on haettu lääkärihelikopteritoimintaan kuudelle asemapaikalle.
(jäljempänä Valvira) on 8.4.2013 tekemällään päätöksellä hylännyt A Oy:n yksityisen terveydenhuollon lupaa koskevan hakemuksen.
Valvira on perustellut päätöstään seuraavasti:
Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa säädetään oikeudesta antaa väestölle yksityisesti terveydenhuollon palveluja.
Lain 2 §:n 1 momentin mukaan terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan laboratoriotoimintaa, radiologista toimintaa ja siihen verrattavia kuvantamis- ja tutkimusmenetelmiä, muita terveydentilan ja sairauden toteamiseksi taikka hoidon määrittelemiseksi tehtäviä tutkimuksia ja toimenpiteitä, fysioterapeuttista toimintaa ja muita suorituskykyä parantavia ja ylläpitäviä toimenpiteitä ja terapioita, työterveyshuoltoa, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja ja muuta terveyden- ja sairaanhoitoa sekä näihin rinnastettavia palveluja, hierontaa sekä sairaankuljetuspalveluja.
Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan lain 2 §:n 2 momentin mukaan sellaista yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Lain 3 §:n 1 momentin mukaan terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Lisäksi palvelujen tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta.
Palvelun tuottajalla on oltava lain 4 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen myöntämä lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Pykälän 2 momentin mukaan lupa myönnetään kirjallisen ja allekirjoitetun hakemuksen perusteella palvelujen tuottajalle, joka täyttää 3 §:ssä säädetyt edellytykset.
Yksityistä terveydenhuoltolakia koskevan hallituksen esityksen (HE 46/1989) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan niitä terveyden- ja sairaanhoidon alaan kuuluvia palveluja, joita terveydenhuollon ammattihenkilöstö antaa. Hallituksen esityksen mukaan silloin, kun julkisyhteisö antaisi terveydenhuollon palveluja, esimerkiksi perustamalla osakeyhtiön, osuuskunnan, säätiön tai yhdistyksen, sovellettaisiin näihin toimintoihin tätä lakia.
Hallituksen esityksen mukaan terveydenhuollon palvelujen antaminen edellyttäisi lääninhallituksen lupaa silloin, kun antajana on ehdotuksessa tarkoitettu palvelujen tuottaja. Lupamenettelyä on pidettävä tarkoituksenmukaisena toiminnan asianmukaisen tason varmistamiseksi ennen terveydenhuollon palvelujen antamisen aloittamista.
Kansanterveyslain 1 §:n mukaan kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä yksilön sairaanhoitoa. Kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa.
Terveydenhuoltolain 24 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät muun muassa sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä lääkinnällinen kuntoutus.
Terveydenhuoltolain 39 §:n 1 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalveluista annetussa asetuksessa on säädetty tarkemmin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoitopalvelun järjestämiseen liittyvistä tehtävistä.
Hakijan Valviralle toimittamien hakemusasiakirjojen perusteella toiminta on lääkärihelikopteritoiminnan tukipalvelutoimintaa, jonka tarkoituksena on operatiivisten helikopteritoiminnan ja maayksiköiden, tukikohtien sekä muiden lääkintähelikopteritoimintaan liittyvien teknisten valmiuksien hankinta, hallinnointi ja operatiivinen toiminta.
Valviralle toimitetun A Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on terveydenhuollon tarpeisiin soveltuvien ilmakuljetuspalveluiden sekä niiden tarvitsemien tukikohtien ja maayksiköiden keskitetty hankinta, hallinnointi ja valvonta ja operatiivinen toiminta. A Oy:n ja sairaanhoitopiirien välisessä yhteistoimintasopimuksessa on määritelty operatiivinen helikopteritoiminta ja operatiivinen maayksikkötoiminta, jotka ovat A Oy:n sairaanhoitopiireille tuottamaa tukipalvelutoimintaa. Operatiiviseen tehtävään liittyen A Oy huolehtii yhteistyösopimuksen mukaan siitä, että kullakin sairaanhoitopiirillä on käytettävissä jatkuvassa hälytysvalmiudessa oleva lentokelpoinen helikopteri ja ohjaava miehistö sekä maayksikkönä toimiva asianmukainen hälytysajoneuvo ja kuljettaja.
A Oy:n Valviralle toimittaman A Oy:n ja sairaanhoitopiirien kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan A Oy ei vastaa lääketieteellisestä toiminnasta, hoitohenkilöstöstä, lääkinnällisistä laitteista, lääkehuollosta tai potilasasiakirjarekisteristä. Edellä mainitut terveydenhuollon palveluntuotantoon kuuluvat vastuut on sovittu yhteistoimintasopimuksessa sairaanhoitopiirien vastuuseen kuuluvaksi.
Valvira toteaa, että A Oy ei tuota yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuja terveydenhuollon palveluja eikä sillä myöskään ole palveluksessaan terveydenhuollon palveluita tuottavaa henkilökuntaa. A Oy:tä ei siten voida pitää yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna palvelun tuottajana, jolle voitaisiin myöntää lain 4 §:n 1 momentin mukainen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. A Oy:n hakemus on siten hylättävä.
on hallinto-oikeudessa muun ohella vaatinut, että Valviran päätös kumotaan ja A Oy:lle myönnetään lupa yksityisen terveydenhuollon palvelun tarjoamiseen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, hylännyt A Oy:n valituksen.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:
A Oy on viiden sairaanhoitopiirin omistama osakeyhtiö, jolle on myönnetty valtion rahoitusta. Sairaanhoitopiirien ja A Oy:n välisellä allekirjoitetulla yhteistoimintasopimuksella osapuolet ovat sopineet yhteistoiminnasta lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon ja tukipalvelutoiminnan järjestämisessä. A Oy huolehtii sopimuksen mukaan tukipalvelutoiminnasta, joka sisältää operatiivisen helikopteri- ja maayksikkötoiminnan, tukikohtien, kommunikointivälineiden, ilmailukoulutuksen, lääkintälaitteiden ja työvaatteiden hankinnan, hallinnoinnin ja operatiivisen toiminnan. A Oy huolehtii siitä, että kunkin sopimuksessa mainitun sairaanhoitopiirin käytettävissä on lentoyksikkönä toimiva jatkuvassa hälytysvalmiudessa oleva helikopteri ja ohjaava miehistö sekä maayksikkönä toimiva hälytysajoneuvo ja kuljettaja.
$10c
Kansaneläkelaitos ja A Oy ovat 6.3.2012 sopineet Suomessa vakuutetulle henkilölle sairausvakuutuslain nojalla myönnettävän matkakorvauksen maksamisesta suorakorvausmenettelyllä A Oy:lle. Sopimus on tullut voimaan 1.1.2012.
Sosiaali- ja terveysministeriön kirjeen 1.3.2013 mukaan lääkärihelikopteripalvelukokonaisuus muodostuu sekä lääkärihelikopteritoiminnasta (maayksiköt, lentotoimi, tukikohta, hallinnointi) että sen tarvitsemista lääkintä- ja lääkäripalveluista. Ensiksi mainittua kokonaisuutta operoi A Oy valtion varoilla ja toista kokonaisuutta rahoittavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit.
$10d
Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisesta päätöksestä ovat käyneet ilmi keskeiset ratkaisuun johtaneet seikat ja päätös on riittävästi perusteltu ja annettu tiedoksi asianmukaisesti. Hallinto-oikeus katsoo, ettei asian ratkaisu ole jäänyt sillä tavalla epäselväksi, että se olisi vaikeuttanut muutoksenhakua tai muullakaan tavalla vaarantanut valittajan oikeusturvan toteutumisen tässä asiassa.
Edellä mainituilla perusteilla Valviran päätöstä ei muuteta.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Terveydenhuoltolaki 39 § 2 momentti
Laki yksityisestä terveydenhuollosta 2 § 1 momentti ja 2 momentti sekä 3 § 1 momentti
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalveluista 8 §
Hallintolainkäyttölaki 74 §
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Valviran päätökset kumotaan ja A Oy:lle myönnetään lupa yksityisen terveydenhuollon palvelun tarjoamiseen. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että asia palautetaan Valviralle uudelleen käsiteltäväksi. Valvira on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Valittaja on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti:
A Oy:n suorittamat potilaskuljetukset ovat yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuja sairaankuljetuspalveluja. Vaikka A Oy ei kaikissa tapauksissa suoritakaan potilaskuljetuksia, tarjotaan potilaalle hälytyskohteessa terveydenhuoltolain mukaisia ensihoidon palveluita. Sairaanhoitopiirien ja A Oy:n välisessä järjestelyssä on kyse suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä laajalti käytössä olevan tilaaja-tuottaja -mallin järjestelystä.
Yksityisen terveydenhuollon luvan myöntämisedellytykset tulisi arvioida kaksiportaisesti. Ensiksi tulisi arvioida, sovelletaanko hakemuksen kohteena olevaan toimintaan yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia. Toiseksi, kun kysymys lain soveltumisesta on arvioitu, tulisi sen jälkeen arvioida sitä, täyttääkö hakemuksen kohteena oleva toiminta laissa määritellyt erityiset luvalle asetetut vaatimukset eli laitteistoon, tiloihin ja henkilöstöön liittyvät vaatimukset.
A Oy:n palveluksessa on henkilökuntaa, joka täyttää lain vaatimukset. Yhtiön sopimus- ja henkilösuhteen oikeudellinen muoto, jolla tarvittavien terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus ja tehtävien toteuttaminen varmistetaan, ei itsessään ole ratkaiseva. A Oy:n tapauksessa asianmukainen henkilökunnan olemassaolo on varmistettu yhteistoimintasopimuksessa sekä ensihoitajia koskevassa alihankintajärjestelyssä. Sairaanhoitopiirit ja A Oy toimivat yhteistoimintasopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa terveydenhuollon palvelujen tarjoajana.
A Oy:n toiminta tai sitä vastaava toiminta on lukuisissa muissa tapauksissa katsottu terveydenhuollon toiminnaksi. On tärkeää, että myös muiden terveydenhuollon toimintaa koskevien lakien soveltaminen ja A Oy:n toiminnan tosiasiallinen luonne niiden valossa huomioidaan.
on lausunnossaan muun ohella esittänyt, ettei A Oy tuota yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuja palveluja eikä sillä ole terveydenhuollon palveluja antavaa henkilökuntaa. A Oy:n ja sairaanhoitopiirien yhteistoimintasopimuksen perusteella järjestämää toimintakokonaisuutta ei voida arvioida lupaa myönnettäessä yhtenä kokonaisuutena valituksessa esille tuodulla tavalla. Lupaa hakevan yksityisen palvelujen tuottajan on omassa toiminnassaan täytettävä luvan myöntämisen edellytykset.
A Oy tuottaa sopimuksen mukaan pelastushelikopteritoimintaan ja maayksikkötoimintaan liittyvät tukipalvelut. Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiirit toimivat ensihoitoa antaessaan terveydenhuollon palvelujen antajina ja vastaavat siihen liittyvistä tehtävistä, vastuista ja velvoitteista. Sairaanhoitopiirit vastaavat terveydenhuollon palvelujen antajina potilasturvallisuuden toteutumisesta.
Yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia on vakiintuneesti tulkittu siten, että toiminnan lääketieteellisen asianmukaisuuden ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveydenhuollon palveluja antavan henkilökunnan tulee olla palvelujen tuottajan omaa henkilökuntaa. Tällöin henkilöstö toimii palvelujen tuottajan johdon ja valvonnan alaisena. Alihankintapalvelujen hankkijalla ei ole työnjohto-oikeutta alihankintayrityksen henkilökunnan toiminnasta, mistä johtuen alihankkijan henkilökuntaa ei voida pitää yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuna palvelujen tuottajan henkilökuntana. Itsenäisiä ammatinharjoittajia ei voida pitää palvelujen tuottajan omana henkilökuntana.
on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Helsingin hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja hallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
Perustelut
Pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta.
Pykälän 3 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet.
Saman lain 46 §:n 1 momentin mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Mainitun pykälän ja momentin 1 ja 2 kohdasta ilmenee, että ensihoitokeskuksen tehtävänä on muun ohessa vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä sekä suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan.
mukaiset terveydenhuollon palvelut määritellään lain 2 §:n 1 momentissa, ja sen 6 kohdan mukaan terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja ja muuta terveyden- ja sairaanhoitoa sekä näihin rinnastettavia palveluja ja 8 kohdan mukaan sairaankuljetuspalveluja.
Pykälän 2 momentin mukaan palvelujen tuottajalla tarkoitetaan sellaista yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, sekä sairaankuljetuspalveluja tarjoavaa itsenäistä ammatinharjoittajaa.
Lain 3 § koskee toimintaedellytyksiä. Sen 1 momentin mukaan terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Sairaankuljetuspalveluja annettaessa on oltava asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo varusteineen. Lisäksi palvelujen tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus.
Lain 4 §:ssä säädetään luvasta. Sen 1 momentin mukaan palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Luvasta tulee ilmetä palvelujen tuottajan 2 §:n mukainen palveluala. Lupaan voidaan liittää potilasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja palvelujen määrästä, henkilöstöstä, tiloista, sairaankuljetusajoneuvosta ja sen varusteista, laitteista ja tarvikkeista sekä toimintatavoista. Pykälän 2 momentin mukaan lupa myönnetään kirjallisen ja allekirjoitetun hakemuksen perusteella palvelujen tuottajalle, joka täyttää 3 §:ssä säädetyt edellytykset.
Vaikka asiassa saadun selvityksen mukaan lääkärihelikopteritoiminnassa ensisijaisena tavoitteena on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse, toimintaan kuuluu tarvittaessa myös potilaan kuljettaminen hoitopaikkaan. Tältä osin kysymys on sairaankuljetuksesta.
A Oy ja sairaanhoitopiirit tuottavat nyt kysymyksessä olevan palvelun yhteistyössä. A Oy huolehtii sen ja sairaanhoitopiirien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan muun ohessa siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin käytettävissä on lentoyksikkönä toimiva, jatkuvassa hälytysvalmiudessa oleva lentokelpoinen helikopteri ja ohjaava miehistö. Samoin yhtiö huolehtii siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin jatkuvassa käytössä on maayksikkönä toimiva asianmukainen hälytysajoneuvo ja kuljettaja. Yhtiöllä on myös oikeus ja mahdollisuus tarkastaa sairaanhoitopiirin toimintaan kulloinkin osoittamien lääkärien ja ensihoitajien soveltuvuus ilmailutoimintaan. Helikopterilla tai maayksiköllä tapahtuneen kuljetuksen osalta KELA-korvauksen ja potilaan omavastuuosuuden hakeminen kuuluu yhtiölle.
Korkein hallinto-oikeus katsoo edellä olevan perusteella, että siltä osin, kuin osapuolten välisessä toiminnassa on kysymys sairaankuljetuspalvelujen tuottamisesta, toiminnallinen vastuu kuuluu pääasiassa A Oy:lle. Yhtiötä on näin ollen pidettävä kyseisen palvelun tuottajana siten, että yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 2 §:n 1 momentin 8 kohdan ja 4 §:n 1 momentin mukaan yhtiöllä on oltava lupa tätä toimintaansa varten.
Siltä osin, kuin toiminta tähtää lääkärin kuljettamiseen potilaan luokse, kysymys on ensihoidosta, jota on pidettävä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna toimintana ja siten luvanvaraisena silloin, kun palvelun tuottaa yksityisen terveydenhuollon yksikkö. Pääasiallinen toiminnallinen vastuu tältä osin kuuluu sairaanhoitopiireille, jotka niiden ja yhtiön välisen sopimuksen mukaan vastaavat kaikista ensihoitoon kuuluvista tehtävistä, velvoitteista ja ja vastuualueista sekä lääkärihelikopteritoiminnasta siltä osin, kuin toimintaa ei ole sopimuksessa yksilöity kuuluvaksi yhtiölle. Yhtiö vastaa tältäkin osin siitä, että asianmukaiset helikopteri ja maayksikkö miehistöineen ja kuljettajineen ovat ensihoitoon jatkuvasti käytettävissä. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että myös yhtiön tuottamien tukipalvelutoimintojen osuus tästä lääkärihelikopteritoiminnan muodossa toteutettavasta ensihoidosta on olennainen.
Yhtiön toiminnan lääkärihelikopteripalvelujen tuottamiseksi on lisäksi katsottava muodostavan yhden jakamattoman tosiasiallisen kokonaisuuden. Näin ollen toiminnan pilkkominen sairaankuljetukseen ja muuhun toimintaan luvan tarvetta arvioitaessa olisi keinotekoista.
Edellä olevan perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että yhtiö tarvitsee luvan koko nyt kysymyksessä olevaa toimintaansa varten. Luvan tarvetta arvioitaessa merkitystä ei voi olla sillä, millaista henkilökuntaa yhtiön palveluksessa on, vaan henkilökunnan asianmukaisuutta on arvioitava yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 2 momentin mukaisesti vasta harkittaessa luvan myöntämisen edellytyksiä. Hallinto-oikeuden ja Valviran päätökset on tämän vuoksi kumottava.
Valvira on päätöksessään ja tänne antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siihen, että A Oy:n palveluksessa ei ole terveydenhuollon palveluita tuottavaa henkilökuntaa. Korkein hallinto-oikeus toteaa tältä osin, että yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan palvelujen tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Lainkohta ei edellytä, että tarvittavan henkilökunnan tulisi olla palvelun tuottajan omassa palveluksessa, vaan henkilöstö voidaan järjestää myös muulla tavoin. Lainkohdan mukaan palvelun tuottajan käytettävissä tulee ylipäänsä olla henkilökuntaa vain sikäli ja siinä määrin, kuin toiminta tätä edellyttää.
Hallinto-oikeus tai Valvira eivät ole muilta osin arvioineet luvan saamisen edellytyksiä. Korkein hallinto-oikeus ei ota asiaa tältä osin ensiasteena ratkaistavakseen, vaan asia on tätä varten palautettava Valviran uudelleen käsiteltäväksi.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Irma Telivuo, Hannele Ranta-Lassila, Leena Äärilä, Mikko Pikkujämsä ja Vesa-Pekka Nuotio. Asian esittelijä Kari Nieminen.
Äänestyslausunto
Eri mieltä olleen hallintoneuvos Leena Äärilän äänestyslausunto:
A Oy:n toimintana on tarjota sairaanhoitopiirien kanssa solmitun yhteistoimintasopimusten nojalla tukipalveluna sairaanhoitopiirien käyttöön ensihoidossa käytettäviä helikoptereja miehistöineen ja maakuljetusyksiköitä kuljettajineen. Yhtiön pääasiallisena toimintana on kuljettaa sairaanhoitopiirin palkkaama ja osoittama lääkäri tai muu sairaanhoidon hoitohenkilö potilaan luokse. Poikkeuksellisesti toiminta saattaa käsittää myös potilaan kuljettamisen sairaalaan tai muuhun hoitoa antavaan yksikköön.
Yhteistoimintasopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri toimii ensihoitoa antaessaan terveydenhuollon palvelujen antajana ja vastaa kaikista siihen liittyvistä tehtävistä, vastuista ja velvoitteista. Sairaanhoitopiiri vastaa lääkärihelikopteritoiminnan lääketieteellisestä hoitamisesta ja johtamisesta. Sairaanhoitopiiri osoittaa toimintaan tarvittavat kulloisetkin lääkärit/ensihoitajat ja kunkin tukikohdan lääketieteellisestä toiminnasta vastaavan lääkärin (vastuulääkäri). Sairaanhoitopiiri vastaa hoitohenkilökunnan työnantajavelvoitteista.
Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 1 §:n mukaan mainitussa laissa säädetään oikeudesta antaa väestölle yksityisesti terveydenhuollon palveluja. Terveydenhuollon palvelut määritellään lain 2 §:ssä. Lain 4 §:n mukaan palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Luvasta tulee ilmetä palvelujen tuottajan 2 §:n mukainen palveluala.
Kuljetusvälineen tarjoaminen kuljettajineen sairaanhoitopiirin käyttöön sairaanhoitopiirin lääkärin tai muun ensihoitohenkilöstön kuljettamista varten ei ole yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua terveydenhuoltopalvelua. Näin ollen toiminta ei edellytä lupaviranomaisen myöntämää lupaa eikä luvasta voisi ilmetä palvelun tuottajan lain 2 §:n mukaista palvelualaa. Yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki ei tule sovellettavaksi A Oy:n toimintaan tältä osin.
Lain 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan terveydenhuollon palvelulla tarkoitetaan myös sairaankuljetuspalvelua.
Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 3 §:n (
) 1 momentin mukaan terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Sairaankuljetuspalveluja annettaessa on oltava asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo varusteineen. Lisäksi palvelujen tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus.
Niissä asiakirjojen mukaan poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa A Oy kuljettaa potilaan hoitopaikkaan, yhtiöllä tai sen alihankkijalla ei ole palveluksessaan asianmukaisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa, vaan kuljetuksiin asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan, kuljettajia lukuunottamatta, toimittaa sairaanhoitopiiri. Näin ollen myös näissä tapauksissa yhtiön toiminnan on katsottava käsittävän vain potilaan ja sairaanhoitohenkilökunnan kuljetuspalvelun, eikä kysymyksessä ole yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen sairaankuljetuspalvelu.
$11f
$120
Johtopäätös
A Oy
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Helsingin hallinto-oikeus
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Rosendahl, Laura Palmu ja Johanna Kähärä. Esittelijä Anna-Leena Vesanto.
Valvira
1. Sovellettavat säännökset
Terveydenhuoltolain
Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain
2. Luvan tarve
3. Luvan edellytysten täyttyminen
Saatu selvitys
Hoitohenkilöstön kuljettaminen potilaan luokse
Potilaan kuljettaminen sairaalaan tai muuhun hoitopaikkaan
Kokonaispalvelu
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...