KHO:2017:165 – Oikeusapu
Med hänvisning till 87, 88 och 147 § i utlänningslagen konstaterade högsta förvaltningsdomstolen att eftersom A frivilligt avlägsnat sig från Finland hade hans ansökan om besvärstillstånd varit uppenbart ogrundad på det sätt som avses i 17 § 4 mom. i rättshjälpslagen. Följaktligen skulle biträdets ersättningsyrkande avslås. Utlänningslagen 87, 88 och 147 § Rättshjälpslagen 17 §...
3 min de lecture · 646 mots
Med hänvisning till 87, 88 och 147 § i utlänningslagen konstaterade högsta förvaltningsdomstolen att eftersom A frivilligt avlägsnat sig från Finland hade hans ansökan om besvärstillstånd varit uppenbart ogrundad på det sätt som avses i 17 § 4 mom. i rättshjälpslagen. Följaktligen skulle biträdets ersättningsyrkande avslås.
Utlänningslagen 87, 88 och 147 §
Rättshjälpslagen 17 § 4 mom.
Maahanmuuttovirasto oli hylännyt turvapaikanhakija A:n turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet kotimaahansa Irakiin. Asian ollessa vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ilmeni, että A oli poistunut Irakiin vapaaehtoisen paluun ohjelmassa ennen valituslupahakemuksen tekemistä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.
Oikeusavun osalta korkein hallinto-oikeus viittasi ulkomaalaislain 87, 88 ja 147 §:ään ja totesi, että mainitut säännökset huomioon otettuna, kun A oli poistunut vapaaehtoisesti Suomesta, oli hänen valituslupahakemustaan pidettävä oikeusapulain 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Tämän vuoksi avustajan palkkiovaatimus oli hylättävä.
Ulkomaalaislaki 87, 88 ja 147
Oikeusapulaki 17 § 4 momentti
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeus 13.6.2017 nro 17/0587/73
Asian aikaisempi käsittely
on 25.5.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt turvapaikanhakija A:n (asiakasnumero —) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Irakiin.
on hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja hänelle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa.
on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen.
on 29.6.2017 pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hänelle myönnetään kansainvälistä suojelua. Lisäksi hän on vaatinut, että maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpano kielletään.
on ilmoittanut, että A oli 28.12.2016 poistunut Irakiin vapaaehtoisen paluun ohjelmassa.
on varannut A:n avustajalle tilaisuuden selvittää, miten hän on antanut hallinto-oikeuden päätöksen päämiehelleen tiedoksi. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on pyytänyt selvitystä siitä, millä perusteella avustaja katsoo, että hänen päämiehensä haluaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.
A on jo hallinto-oikeudelle valittamista suunniteltaessa ilmoittanut, että vaikka hän poistuisi Suomesta, hän haluaa jatkaa valitusprosessin loppuun saakka ja käyttää tarvittaessa kaikki normaalit muutoksenhakukeinot. Muutoksenhakijan aikeena oli jo vuoden 2016 kesällä, että hän käy Irakissa sukulaistensa luona ja palaa takaisin Suomeen. Mahdollista Suomeen paluuta varten oli olennaista hakea täytäntöönpanon kieltämistä. Avustaja on esittänyt muutoksenhakijan antaman 7.6.2016 päivätyn valtakirjan, joka koskee nimenomaisesti myös korkeinta hallinto-oikeutta.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.
Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole ulkomaalaislain 196 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta. Tämän vuoksi ei ole tarpeen lausua täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta.
Muutoksenhakijalle on myönnetty oikeusapua ilman omavastuuta. Avustajaksi on määrätty oikeustieteen kandidaatti X. Avustaja on vaatinut asiakohtaisena palkkiona 400 euroa.
Oikeusapulain 17 §:n 4 momentin toisen virkkeen mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi päättää, että avustajan palkkiota ja kuluja ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton.
Muutoksenhakija on 7.6.2016 antamallaan valtakirjalla valtuuttanut avustajansa hakemaan asiassaan muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa riippumatta siitä, oleskeleeko hän valituskirjelmänsä allekirjoituspäivänä Suomessa vai ei. Asiassa saadun selvityksen mukaan muutoksenhakija oli poistunut Suomesta vapaaehtoisen paluun ohjelmassa Irakiin jo 28.12.2016 eli lähes puoli vuotta ennen hallinto-oikeuden antamaa päätöstä.
Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ulkomaalaislain 87 §:ssä säädetyn turvapaikan ja lain 88 §:ssä säädetyn toissijaiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija oleskelee Suomessa. Myöskään ulkomaalaislain 147 §:ssä säädetty palautuskielto ei voi tulla sovellettavaksi eikä päätöksen täytäntöönpano kiellettäväksi, jos muutoksenhakija on vapaaehtoisesti palannut alueelle, johon nähden hän on hakenut kansainvälistä suojelua.
Muutoksenhakijan poistuttua vapaehtoisesti Suomesta on hänen kansainvälistä suojelua koskevaa valituslupahakemustaan pidettävä, edellä mainitut ulkomaalaislain säännökset huomioon otettuna, oikeusapulain 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Tämän vuoksi palkkiovaatimus on hylättävä. Avustajan palkkiota ei korvata valtion varoista.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Antti Jukarainen.
Maahanmuuttovirasto
A
Helsingin hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus
A:n avustaja
Oikeusapu
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...