KHO:2017:27 – Deponering av betalning

Ett bolag hade i en anmälan till regionförvaltningsverket begärt att med stöd av deponeringslagen hos regionförvaltningsverket få deponera en ersättning som skulle betalas till staden och som enligt en dom av tingsrätten i första hand skulle betalas av bolaget, men som betalningsmottagaren hade vägrat att ta emot. Regionförvaltningsverket hade beslutat att deponeringen fick göras. Förvaltningsdomstolen hade avvisat stadens besvär utan att pröva dem.

Den första frågan som högsta förvaltningsdomstolen skulle avgöra var om staden hade rätt att överklaga regionförvaltningsverkets beslut.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att regionförvaltningsverkets beslut i deponeringsärendet inverkade på stadens rätt eller fördel på det sätt som avses i 6 § 1 mom. i förvaltningsprocesslagen.

I sitt avgörande i deponeringsärendet prövade regionförvaltningsverket om fordran var sådan som avses i deponeringslagen, om borgenären på ett i denna lag avsett sätt hade vägrat ta emot prestationen och om bolaget i sin anmälan till regionförvaltningsverket i enlighet med vad som föreskrivs i samma lag hade nämnt orsaken till sitt yrkande att få fullgöra betalningsskyldigheten genom deponering. Staden hade inte möjlighet att få förvaltningsmyndighetens beslut om deponeringen prövad i någon annan rättegång. Högsta förvaltningsdomstolen upphävde förvaltningsdomstolens beslut och tog omedelbart saken till avgörande.

Högsta förvaltningsdomstolen hade också att ta ställning till om regionförvaltningsverket borde ha hört staden innan verket tog emot depositionen. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att i ärendet inte hade lämnats någon utredning om att syftet med regionförvaltningsverkets beslut om deponeringen skulle ha äventyrats om verket hade hört staden. Den skyldighet att efter deponeringen lämna meddelande som i 2 § 2 mom. i deponeringslagen föreskrivs för gäldenären ersatte inte heller myndighetens skyldighet att enligt förvaltningslagen höra staden innan myndigheten beslöt om deponeringen. Eftersom staden under rättegången hade haft tillfälle att framföra sin uppfattning i saken, upphävde högsta förvaltningsdomstolen inte regionförvaltningsverkets beslut på den grunden att staden inte hörts före beslutet.

I övrigt ansåg högsta förvaltningsdomstolen att villkoren för deponering enligt deponeringslagen var uppfyllda och att regionförvaltningsverket således skulle deponera medlen så som bolaget begärt i sin anmälan. Högsta förvaltningsdomstolen avslog stadens besvär. Regionförvaltningsverkets beslut förblev således i kraft.

Omröstning 3 – 2.

Förvaltningsprocesslagen 6 § 1 mom.

Lagen om deponering av pengar, värdeandelar, värdepapper eller handlingar som betalning eller till befrielse från annan fullgörelseskyldighet 1 § 1 mom., 2 § 1 och 2 mom., 5 § 2 mom. och 6 § 1 mom.

Lagen om regionförvaltningsverken 23 § 1 mom.

Förvaltningslagen 11 § 1 mom. samt 34 § 1 och 2 mom.

Yhtiö oli aluehallintovirastoon toimittamassaan ilmoituksessa pyytänyt saada maksutalletuslain nojalla tallettaa aluehallintovirastoon kaupungille suoritettavan, käräjäoikeuden tuomiolla ensisijaisesti yhtiön maksettavaksi tuomitun korvauksen, koska korvauksen saajana oleva kaupunki oli kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta. Aluehallintovirasto oli päätöksellään hyväksynyt talletuksen. Hallinto-oikeus jätti kaupungin valituksen tutkimatta.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ensinnä ratkaistavana, oliko kaupungilla oikeus valittaa aluehallintoviraston päätöksestä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintoviraston maksutalletusasiassa tekemä päätös vaikutti kaupungin etuun tai oikeuteen hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Aluehallintovirasto tutki talletusasiaa ratkaistessaan, oliko saatava maksutalletuslain mukainen, oliko velkoja kieltäytynyt maksutalletuslaissa tarkoitetulla tavalla ottamasta vastaan suoritusta ja oliko ilmoituksessa aluehallintovirastolle mainittu maksutalletuslain mukaisesti syy, johon vaatimus maksuvelvollisuuden täyttymisestä tallettamalla perustui. Kaupungilla ei ollut mahdollisuutta saattaa hallintoviranomaisen päätöstä talletuksen tekemisen edellytyksistä ratkaistavaksi missään muussa oikeudenkäynnissä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja otti asian välittömästi ratkaistavakseen.

Asiassa oli myös ratkaistavana, oliko aluehallintoviraston tullut kuulla kaupunkia ennen talletuksen vastaanottamista. Korkein hallinto-oikeus totesi, että asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että kaupungin kuuleminen olisi vaarantanut maksutalletusta koskevan päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Maksutalletuslain 2 §:n 2 momentin mukainen suoritusvelvollisen velvollisuus ilmoittaa talletuksesta talletuksen tekemisen jälkeen ei myöskään korvannut viranomaisen hallintolakiin perustuvaa etukäteistä kuulemisvelvollisuutta. Aluehallintoviraston olisi näin ollen tullut kuulla kaupunkia ennen maksutalletusasiaa koskevan päätöksen tekemistä. Koska kaupunki oli voinut oikeudenkäynnin kuluessa esittää käsityksensä asiasta, aluehallintoviraston päätöstä ei kumottu kuulemisvirheen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus katsoi muutoin, että maksutalletuslain mukaiset edellytykset talletuksen tekemiselle olivat täyttyneet ja että aluehallintoviraston oli siten tullut hyväksyä yhtiön ilmoituksen mukainen talletus. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupungin valituksen, ja aluehallintoviraston päätös jäi näin ollen voimaan.

Äänestys 3-2.

Hallintolainkäyttölaki 6 § 1 momentti

Laki rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta maksuvelvollisuudesta 1 § 1 momentti, 2 § 1 ja 2 momentti,

5 § 2 momentti, 6 § 1 momentti

Laki aluehallintovirastoista 23 § 1 momentti

Päätös, josta valitetaan

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 20.3.2014 nro 14/0198/3

Asian aikaisempi käsittely

on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 22.1.2014 saapuneessa ilmoituksessaan pyytänyt saada tallettaa aluehallintovirastoon Forssan kaupungille suoritettavan, Helsingin käräjäoikeuden tuomiolla 28.11.2013 nro 13/64960 ensisijaisesti Lemminkäinen Oyj:n maksettavaksi tuomitun 625 709,06 euron korvauksen talletusilmoituksesta lähemmin ilmenevin ehdoin, koska maksunsaaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

on päätöksellään 28.1.2014 (ESAVI/539/06.01.06/2014) hyväksynyt talletuksen ja siirtänyt talletetut varat rahalaitokseen korkoa kasvamaan, kunnes asiassa toisin määrätään. Aluehallintovirasto on päätöksessään sovellettavina säännöksinä viitannut rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (maksutalletuslaki) 1, 2, 3 ja 6 §:ään.

on Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatinut aluehallintoviraston päätöksen kumoamista.

Forssan kaupunki on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Aluehallintoviraston päätös vaikuttaa välittömästi Forssan kaupungin oikeuteen, etuun ja velvollisuuteen hallintolainkäyttölaissa tarkoitetulla tavalla. Forssan kaupungilla on siten oikeus valittaa asianosaisena aluehallintoviraston päätöksestä.

Maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa säädetyt tallettamisen edellytykset eivät asiassa täyty.

Tallettamisen edellytyksenä on, että tallettajalla on selkeä suoritusvelvollisuus ja maksunsaajalla puolestaan selkeä oikeus suorituksen saamiseen. Tämä edellytys ei ole täyttynyt käsillä olevassa tilanteessa, kun kumpikin osapuoli on hakenut muutosta käräjäoikeuden suoritusvelvollisuuden vahvistavaan tuomioon. Riidanalaisen maksun tallettaminen edellyttäisi siihen nimenomaisesti oikeuttavaa säännöstä. Lemminkäinen Oyj:n mukaan kaupungilla ei ole oikeutta talletettuihin varoihin. Lemminkäinen Oyj:n asettamien talletuksen ehtojen taustalla on se, että yhtiö arvioi voittavansa asian ylemmissä oikeusasteissa ja saavansa tallettamansa varat takaisin.

Kaupunki ei ole kieltäytynyt suorituksen vastaanottamisesta maksutalletuslaissa tarkoitetulla tavalla. Kaupunki on ollut valmis tallettamaan rahat Lemminkäinen Oyj:n kanssa yhteisesti luottolaitokseen avattavalle tilille odottamaan asiassa annettavaa lainvoimaista tuomiota ja jaettaviksi lainvoimaisen tuomion perusteella. Lemminkäinen Oyj on tarjonnut maksua kaupungille vain saadakseen viivästyskoron maksuvelvollisuuden katkeamaan ja samalla edellyttänyt kaupungin palauttavan suorituksen tuottokorkoineen, jos ylempi oikeusaste poistaa suoritusvelvollisuuden tai lieventää sitä. Kun yhtiö on asettanut suoritukselleen tällaisen ehdon, se ei ole tarkoittanut suorittaa velkaa maksutalletuslaissa tarkoitetulla tavalla. Kaupungin käräjäoikeudessa esittämä korvausvaatimus on ollut tarjottua maksusuoritusta suurempi. Kaupungilla on ollut oikeus kieltäytyä ehdollisesta maksusta ja osasuorituksesta.

Asiassa ovat osapuolina Lemminkäinen ja Forssan kaupunki. Myöskään maksutalletuslain 1 §:n 2 momentissa säädetyt tallettamisen edellytykset eivät asiassa siten täyty.

Lemminkäinen Oyj:n talletusilmoituksessa ilmoittamat tiedot ovat puutteelliset. Ilmoituksessa ei ole mainittu, että Lemminkäinen Oy on maksua kaupungille tarjotessaan kiistänyt suoritusvelvollisuutensa ja esittänyt edellä mainitun maksuehdon.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt Forssan kaupungin valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on lausunut päätöksensä perusteluina seuraavaa:

Vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulukorvauksen maksamiseksi tehdyn suorituksen pätevyyttä ja korvausvelalle maksettavaa korkoa koskevat velkojan ja velallisen erimielisyydet ovat yleisten tuomioistuinten käsiteltäviksi kuuluvia yksityisoikeudellisia riita-asioita, joita ei voida ratkaista hallinnossa rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain mukaiseen talletushakemukseen annettavalla päätöksellä. Tallettajan ja velkojan erimielisyys yksityisoikeudellisesta suoritusvelvollisuudesta vapautumiseksi tehdyn talletuksen edellytysten täyttymisestä ja oikeusvaikutuksista voidaan tutkia kyseistä suoritusvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä yleisessä tuomioistuimessa.

Aluehallintoviraston päätös Lemminkäinen Oyj:n talletuksen vastaanottamisesta ei edellä todettu huomioon ottaen sisällä ratkaisua, joka välittömästi vaikuttaisi Forssan kaupungin oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen. Forssan kaupungilla ei siten ole oikeutta valittaa aluehallintoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 6 § 1 momentti ja 51 § 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen.

Forssan kaupunki on asiassa aiemmin esittämänsä uudistaen esittänyt vaatimustensa tueksi lisäksi muun ohella seuraavaa:

Forssan kaupunki ja Lemminkäinen Oyj ovat talletushakemuksessa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä vastapuolina. Lemminkäinen Oyj on ilmoittanut tallettavansa käräjäoikeuden tuomitseman korvauksen kaupungin lukuun. Lemminkäinen Oyj on tarkoittanut ilmoituksensa mukaan talletuspäätöksen välittömien oikeusvaikutusten kohdistuvan kaupunkiin. Talletusasia vaikuttaa kaupungin etuun ja oikeuteen myös siten, että varoille kertyy aluehallintoviraston tallettamina pieni talletuskorko. Mikäli varat olisi kaupungin ehdotuksen mukaisesti sijoitettu rahalaitokseen mahdollisimman tuottavasti, kertyisi varoille huomattavasti suurempi korko. Kaupunki on arvioinut korkotappioikseen noin 60 000 euroa.

Hallinto-oikeus on menetellyt virheellisesti, kun se on todetessaan viivästyskoron maksuvelvollisuutta koskevan asian käsittelyn kuuluvan yleisen tuomioistuimen toimivaltaan jättänyt aluehallintoviraston talletuspäätöksen samalla voimaan. Hovioikeus tai korkein oikeus ei voi kuitenkaan valituksia käsitellessään edes ratkaista aluehallintoviraston talletuspäätöksen edellytysten täyttymistä ja talletuksen oikeusvaikutuksia. Kaupungin käsityksen mukaan yleinen tuomioistuin ei ole tähän mennessä kertaakaan arvioinut, ovatko lääninhallituksen tai aluehallintoviraston tekemän talletuksen edellytykset täyttyneet ja mikä oikeusvaikutus talletuspäätöksellä on ollut.

Hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa, että viivästyskoron maksuvelvollisuutta koskee samanaikaisesti kaksi keskenään ristiriitaiseen lopputulokseen johtavaa ratkaisua eli yleisen tuomioistuimen tuomio ja hallintoviranomaisen päätös. Ristiriitaisuudelta olisi vältytty, jos talletuspäätös olisi kumottu.

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelut tekevät tyhjäksi Lemminkäinen Oyj:n talletustarkoituksen. Hallinto-oikeuden perustelut osoittavat, että asia on niin riidanalainen, ettei ole selvyyttä, onko Lemminkäinen Oyj:llä suoritusvelvollisuutta. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista on siten luettavissa, ettei vielä ole ollut maksutalletuslain mukaista lopullista suoritusvelvollisuutta eikä toisaalta kaupungilla olevaa yksiselitteistä oikeutta varoihin.

Kaupungin tiedossa ei ole, että tuomioistuimissa olisi otettu kantaa siihen, onko jollakulla oikeus maksutalletuslain mukaan tallettamiseen jo alioikeuden lainvoimaa vailla olevan tuomion perusteella, kun molemmat osapuolet valittavat tuosta tuomiosta. Lemminkäinen Oyj:n tuottokorkovaatimus ja käräjäoikeuden tuomiosta valittaminen osoittavat, ettei yhtiö pidä suoritusvelvollisuuttaan lopullisena. Lemminkäinen Oyj on myös aluehallintovirastoon tekemässään talletusilmoituksessa edellyttänyt, että varat tulee palauttaa sille siltä osin kuin tuomio muuttuu hovioikeudessa. Asia on käräjäoikeuden tuomion jälkeen suoritusvelvollisuuden osalta niin epäselvä, ettei varoja olisi saanut hyväksyä otettaviksi vastaan talletuksena.

Lemminkäinen Oyj on talletushakemuksessaan ilmoittanut tallettavansa rahavarat kaupungin lukuun, joten aluehallintoviraston olisi tullut varata kaupungille mahdollisuus lausua talletushakemuksesta ennen asian ratkaisemista. Kaupungin kuulematta jättäminen on hallintolain säännösten vastaista.

Hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia kaupungin valituksesta, onko aluehallintovirasto soveltanut oikein maksutalletuslakia. Tallettamisen hyväksyminen avaa maksuvelvollisille mahdollisuuden toimia tavalla, jota ei ole tarkoitettu maksutalletuslaissa eikä korkolaissa.

on selityksessään esittänyt, että korkein hallinto-oikeus hylkää Forssan kaupungin valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä, jättää kaupungin vaatimuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 28.1.2014 (ESAVI/539/06.01.06/2014) kumoamisesta tutkimatta tai hylkää sen. Lisäksi Lemminkäinen Oyj on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus velvoittaa Forssan kaupungin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Lemminkäinen Oyj on esittänyt vaatimustensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös valituksen tutkimatta jättämisestä sekä aluehallintoviraston maksutalletuspäätös ovat lainmukaisia.

Forssan kaupungin valitus perustuu siihen, että Lemminkäinen Oyj:n tarjoama maksusuoritus ja sitä vastaava talletus aluehallintovirastoon olisi ollut määrältään virheellinen. Kaupunki ei ole sen sijaan edes väittänyt, että se ei olisi kieltäytynyt suorituksen vastaanottamisesta. Väitetyn saatavan määrällinen riidattomuus ei ole maksutalletuksen hyväksymisen edellytys, vaan se, että velkoja on kieltäytynyt suorituksen vastaanottamisesta. Valitus perustuu väitteisiin sellaisista seikoista, joista aluehallintovirasto ei ole antanut Forssan kaupungin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttavaa päätöstä.

Aluehallintovirasto on todennut päätöksessään, että Lemminkäinen Oyj:n hakemus on perustunut siihen, että kaupunki on kieltäytynyt Lemminkäinen Oyj:n tarjoamasta suorituksesta. Näin ollen Lemminkäinen Oyj:n talletus on perustunut maksutalletuslaissa säädetyille maksutalletuksen edellytyksille.

Aluehallintoviraston tehtävänä on tarkistaa, että velallisen ilmoittama syy on joku maksutalletuslain mukaisista talletuksen tekemisen edellytyksistä eikä virasto ratkaise kysymystä velvoitteen oikeellisuudesta. Velvoitteen oikeellisuutta koskevat riidat on käsiteltävä yleisessä tuomioistuimessa.

Se seikka, että kaupungille syntyy väitettyjä korkotappioita, koska suoritus on talletettu aluehallintovirastoon, ei johdu aluehallintoviraston päätöksen välittömistä oikeusvaikutuksista, vaan kaupungin päätöksestä olla vastaanottamatta varoja Lemminkäinen Oyj:ltä. Kaupungilla on milloin tahansa oikeus nostaa varat aluehallintoviraston osoittamalta tililtä, jonne varat on talletettu kaupungin lukuun, ja sijoittaa ne haluamallaan tavoin.

Lemminkäinen Oyj on Forssan kaupunkia koskevassa vahingonkorvausasiassa ainoa vastaaja. Yhtiö on kaupungin kieltäydyttyä maksujen vastaanottamisesta tallettanut aluehallintovirastoon käräjäoikeuden tuomitseman korvauksen korkoineen ja kuluineen kokonaisuudessaan. Kysymyksessä ei ole osasuoritus.

Kaupungin vaatimukset käräjäoikeuden tuomitsemaa korvausta suuremmasta saatavasta ratkaisee hovioikeus ja viime kädessä mahdollisesti korkein oikeus. Tämä ei vaikuta aluehallintoviraston maksutalletuspäätökseen millään tavoin.

Lemminkäinen Oyj ei ole asettanut ehtoja tarjotessaan käräjäoikeuden tuomion mukaista maksua kaupungille. Lemminkäinen Oyj on varannut oikeuden saada tehty suoritus takaisin lainmukaisine tuottokorkoineen, jos mahdollisessa muutoksenhaussa käräjäoikeuden tuomio muuttuisi sen eduksi. Tämä oikeus Lemminkäinen Oyj:llä on lain ja vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella.

Koska Forssan kaupunki ei ole hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen, se ei ole myöskään hallintolain 11 §:ssä tarkoitettu asianosainen. Kaupungin kuuleminen aluehallintovirastossa ei ole ollut tarpeen. Vaikka väite kuulemisvirheestä pitäisi vastoin Lemminkäinen Oyj:n käsitystä paikkansa, se ei muodosta perustetta päätöksen kumoamiselle. Kaupunki ei ole selostanut, mitä merkitystä kuulemisella tässä asiassa olisi ollut.

on esittänyt lausunnossaan, ettei Forssan kaupunki ole esittänyt perusteita aluehallintoviraston päätöksen kumoamiselle.

Aluehallintovirasto on lausunnossaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

Talletuksen perusteena on ollut Helsingin käräjäoikeuden tuomio. Ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n mukaan täytäntöönpanoperusteita ovat tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio. Saman lain 5 §:n 1 momentin, oikeastaan 2 luvun 5 §:n 1 momentin, mukaan lainvoimaa vailla oleva käräjäoikeuden tuomio, jossa on asetettu maksuvelvoite, saadaan panna täytäntöön, jollei velallinen aseta vakuutta hakijan saatavasta, ulosottomaksusta ja mahdollisista täytäntöönpanokuluista. Edellä mainitun perusteella tallettajalla on ollut maksutalletuslain 1 §:n mukaisesti suoritusvelvollisuus.

Tallettaja on talletuslomakkeissa ilmoittanut, että velkojat ovat kieltäytyneet tarjouksesta suorittaa niille Helsingin käräjäoikeuden tuomion mukainen korvaus. Talletuslomakkeen liitteestä ilmenee kieltäytymisen perusteena olevan se, ettei tallettajan tarjous vastaa velkojan saatavan määrää.

Aluehallintovirasto toimii talletusasioissa niin sanottuna passiivisena vastaanottajana eikä virasto tutki, onko talletettu määrä oikea. Talletuksen määrän oikeellisuudesta vastaa tallettaja. Aluehallintovirasto tutkii suoritusvelvollisuuden olemassaolon ja sen, että suoritusta ei ole voitu maksaa maksutalletuslain mukaisista syistä, kuten sen vuoksi, että suorituksen vastaanottaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

Maksutalletuslain mukaan kysymys on ilmoituksesta, joka tehdään aluehallintovirastolle, ei hakemuksesta. Siten kysymyksessä ei ole hallintolain mukainen hallintoasia, jossa kuultaisiin eri osapuolia. Maksutalletuslain mukaan tallettaja ilmoittaa tallettamisesta siihen oikeutetulle, mutta kuulemista maksutalletuslaki ei edellytä eikä hallintolakia tältä osin sovelleta.

Lemminkäinen Oyj:n ja Forssan kaupungin välinen sähköpostikirjeenvaihto osoittaa, että kaupunki ei ole kieltäytynyt suorituksesta siten kuin maksutalletuslaissa edellytetään. Yhtiö on sen sijaan kieltäytynyt kaupungin ehdotuksesta tallettaa varat osapuolten yhteiselle pankkitilille osapuolten yhteiseen lukuun. Sillä, mille tilille varat olisi maksettu, ei voi olla merkitystä asian arvioinnissa. Jos kaupunki on ollut yhtiön käsityksen mukaan velkoja, olisi sen tullut voida määrätä, mille tilille varat talletetaan.

Aluehallintoviraston olisi tullut tarkistaa tallettajan toimittamasta aineistosta tallettajan ilmoituksen paikkansapitävyys eli onko maksunsaaja kieltäytynyt ottamasta maksua vastaan. Samoin aluehallintoviraston olisi tullut tarkistaa, onko tallettaja maksamassa sellaista suoritusta, joka voidaan tallettaa.

Lemminkäinen Oyj:llä ei ole talletushakemuksen tehdessään ollut perusteenaan riidanalaisen maksun talletuksen mahdollistavaa nimenomaista säännöstä. Tuomioistuinratkaisujen puuttuminen osoittaa, ettei käytäntönä ole ollut ottaa varoja talletuksena vastaan keskeneräisen oikeudenkäynnin aikana.

Viivästyskoron maksuvelvollisuutta koskee kaupungin näkemyksen mukaan nyt kaksi keskenään ristiriitaista päätöstä: toisaalta aluehallintovirasto on tehnyt talletuspäätöksen, jonka on tarkoitus katkaista viivästyskoron maksuvelvollisuus, ja toisaalta käräjäoikeus on antanut tuomion, jonka mukaan viivästyskorko juoksee edelleen.

Kaupungin oikeusturvan mukaista ei ole nostaa aluehallintoviraston tekemää talletusta. Muutoin kaupungin katsottaisiin hyväksyneen talletuksen seurannaisvaikutuksineen.

Aluehallintoviraston talletuspäätöksestä seuraa uusi oikeudenkäynti. Hallinto-oikeus on ylittänyt toimivaltansa ja soveltanut säännöksiä muutenkin väärin ohjatessaan kaupungin esittämään talletuspäätöksen oikeellisuutta koskevat vaatimuksensa hovioikeudessa esillä olevassa oikeudenkäynnissä.

Asian joutuisaksi ratkaisemiseksi on perusteltua, että korkein hallinto-oikeus arvioi välittömästi aluehallintoviraston päätöksen lainmukaisuuden eikä palauta asiaa hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asiassa ei ole kohtuutonta, että Lemminkäinen Oyj joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.

Forssan kaupunki on aluehallintoviraston lausuntoon antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella, että aluehallintovirasto ei ole ulosottoviranomainen eikä maksutalletus ole ulosottoa. Vetoaminen ulosottokaareen on ilmeisessä ristiriidassa 1930-luvulla säädetyn maksutalletuslain tarkoituksen kanssa. Maksutalletuslain 1 §:n sanamuodon perusteella on pääteltävissä, että toisaalta saamisoikeus ja toisaalta suoritusvel­vollisuus on jo selvä ja lopullinen. Maksutalletuslaissa ei säädetä, ettei talletusasiaan sovellettaisi hallintolakia tai ettei talletusasia olisi hallintoasia. Aluehallintovirasto on soveltanut hallintolakia talletusasiassa virheellisesti.

on annettu tiedoksi Forssan kaupungin vastaselitykset.

on ilmoittanut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa määräksi 6 015,33 euroa.

on Lemminkäinen Oyj:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskevassa lausumassaan esittänyt muun ohella, että hallintoasioiden käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja hallinto-oikeudellista muutoksenhakua koskeva lainsäädäntö ovat tulleet voimaan maksutalletuslain jälkeen. Toisenlaisissa oloissa säädetyn maksutalletuslain oikean soveltamisen varmistamiseksi on tärkeää saada ajantasainen oikeusohje. Asia on merkittävä sekä asianosaisille että muille talletusasioita käsitteleville.

Lemminkäinen Oyj ei ole tässä oikeudenkäynnissä asianosainen ja olisi kohtuutonta määrätä kaupunki korvaamaan edes osaksi yhtiön oikeudenkäyntikuluja.

Kaupunki paljoksuu Lemminkäinen Oyj:n asiamiesten ajankäyttöä ja yhtiön laskutusta. Kaupunki itse on käyttänyt valituksensa laatimiseen murto-osan tästä ajasta.

on annettu tiedoksi Forssan kaupungin lausuma.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

2. Korkein hallinto-oikeus hylkää Lemminkäinen Oyj:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Perustelut

1.1.1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnä ratkaistavana, onko Forssan kaupungilla ollut oikeus valittaa aluehallintoviraston maksutalletuslain nojalla tekemästä päätöksestä tallettaa Lemminkäinen Oyj:n ilmoituksesta Forssan kaupungille suoritettava Helsingin käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olevan tuomion mukainen korvaus.

6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Hallintolainkäyttölain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen lakiehdotuksen 6 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 217/1995 vp, s. 39) on todettu muun ohella, että valitusoikeus olisi toisaalta sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, mutta johon päätöstä ei ole muodollisesti kohdistettu. Valitusoikeutta ei voitaisi hallituksen esityksen mukaan johtaa yksinomaan päätöksen välillisistä vaikutuksista. Välittömyyskriteerin soveltuvuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota kunkin asian laatuun ja asiassa ilmenevään oikeusturvan tarpeeseen.

(jäljempänä

) 1 §:n 1 momentin mukaan, jos se, jolla on toiselta saatavana rahaa, arvopapereita tai asiakirjoja, kieltäytyy suoritusta vastaanottamasta taikka hänen poissaolonsa, sairautensa tai muu sellainen syy estää suorituksen, suoritusvelvollisella on oikeus tallettaa suoritettava aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan.

Maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo 1 §:ssä mainitulla tavalla tallettaa suoritettavan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti suorituspaikan aluehallintovirastolle. Ilmoituksessa on mainittava syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttämisestä tallettamalla perustuu, sekä kaikki ne seikat, joiden tunteminen on tarpeen luovutettaessa talletettua siihen oikeutetulle. Pykälän 2 momentin mukaan tallettamisesta on suoritusvelvollisen ilmoitettava talletettuun oikeutetulle viipymättä, jos se on mahdollista, tai, jos useammat vaativat talletettua itselleen, kullekin heistä.

Maksutalletuslain 5 §:n 2 momentin mukaan, jos tallettaja ilman laillista syytä on laiminlyönyt 2 §:n 2 momentissa säädetyn ilmoituksen, korvatkoon siitä aiheutuneen vahingon.

Maksutalletuslain 6 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirastoon sanotun lain nojalla talletetut varat on talletettava viipymättä luottolaitokseen. Luottolaitokseen talletetuille varoille maksettavan koron saa se, joka saa nostaa talletuksen.

$175

Hallintovalituslaki on kumottu 1.12.1996 voimaantulleella hallintolainkäyttölailla. Lääninhallitusten tehtävät ovat puolestaan siirtyneet aluehallintovirastoille aluehallintovirastoista annetulla lailla, joka on tullut voimaan 1.1.2010 valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain nojalla.

muutoksenhakua koskevan 23 §:n 1 momentin mukaan, jollei muualla laissa toisin säädetä, aluehallintoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

1.1.3 Tosiseikat

on tuomiollaan 28.11.2013 (nro 13/64960) velvoittanut Lemminkäinen Oyj:n suorittamaan Forssan kaupungille korvausta kaupungin Lemminkäinen Oyj:n kanssa tekemistä asfaltointisopimuksista maksamasta ylihinnasta, korkolain 3 §:n 2 momentin nojalla maksettavaa tuottokorkoa, korkolain 4 §:n 1 momentin nojalla maksettavaa viivästyskorkoa tuottokorolle sekä korvausta oikeudenkäyntikuluista korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

on tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 22.1.2014 maksutalletuslain mukaisen ilmoituksen. Lemminkäinen Oyj on yksilöinyt talletettavan rahamäärän olevan 625 709,06 euroa sekä tallettamisen perusteena olevan velkojan kieltäytyminen yhtiön tarjouksesta suorittaa velkojalle Helsingin käräjäoikeuden edellä mainitussa tuomiossa yhtiön maksettavaksi tuomittu korvaus.

Ilmoituksen liitteen 1 mukaan Lemminkäinen Oyj tarjoutui suorittamaan käräjäoikeuden Forssan kaupungille tuomitsemat maksut kokonaisuudessaan. Forssan kaupunki ei toimittanut Lemminkäinen Oyj:lle yhtiön ensin puhelimitse ja sitten kirjallisesti pyytämiä pankkiyhteystietoja yhtiön tarjoamia, käräjäoikeuden tuomitsemia korvauksia kattavia suorituksia varten.

on päätöksellään 28.1.2014 (ESAVI/539/06.01.06/2014) hyväksynyt talletuksen ja siirtänyt talletetut varat rahalaitokseen korkoa kasvamaan, kunnes asiassa toisin määrätään.

on jättänyt Forssan kaupungin aluehallintoviraston päätöstä koskevan valituksen tutkimatta katsoen, että Lemminkäinen Oyj:n talletuksen vastaanottaminen ei sisällä hallinto-oikeuden päätöksessä todettu huomioon ottaen ratkaisua, joka välittömästi vaikuttaisi Forssan kaupungin oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen.

Forssan kaupungin mukaan maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset eivät asiassa täyty, kun kysymys suoritusvelvollisuudesta ja sen määrästä on riidanalainen. Kaupunki katsoo, että se ei ole kieltäytynyt suorituksen vastaanottamisesta maksutalletuslaissa tarkoitetulla tavalla, vaan kaupunki olisi ollut valmis tallettamaan varat Lemminkäinen Oyj:n kanssa yhteisesti luottolaitokseen avattavalle tilille aluehallintoviraston tekemän talletuksen mukaista korkoa parempaa korkoa tuottamaan. Kaupungin mukaan myöskään maksutalletuslain 1 §:n 2 momentin edellytykset eivät asiassa täyty, sillä asian osapuolista ei ole epäselvyyttä.

katsoo selityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että Forssan kaupungilla ei ole valitusoikeutta aluehallintoviraston päätöksestä, sillä kysymys ei ole kaupungin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttavasta päätöksestä.

Lemminkäinen Oyj:n mukaan maksutalletuslain mukaiset edellytykset talletuksen tekemiselle täyttyvät asiassa. Kaupunki on kieltäytynyt ottamasta Lemminkäinen Oyj:n suoritusta vastaan, eikä maksutalletuksen hyväksymisen edellytyksenä ole väitetyn saatavan määrällinen riidattomuus. Kaupungille mahdollisesti syntyvät korkotappiot johtuvat kaupungin kieltäytymisestä ottaa varoja vastaan Lemminkäinen Oyj:ltä. Aluehallintovirasto ei voi ratkaista velvoitteen lainmukaisuutta koskevia riitoja, vaan ne ratkaisee yleinen tuomioistuin.

on lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle todennut, että virasto toimii maksutalletuslain mukaisissa asioissa niin kutsuttuna passiivisena tallettajana. Aluehallintovirasto tutkii maksutalletuslain nojalla suoritusvelvollisuuden olemassaolon ja sen, että suoritusta ei ole voitu maksaa esimerkiksi sen vuoksi, että suorituksen vastaanottaja on kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta.

1.1.4 Oikeudellinen arviointi valitusoikeudesta

Asiassa sovellettavan maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa säädetään suoritusvelvollisen oikeudesta tallettaa muun ohella suoritettava rahamäärä aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan tilanteessa, jossa velkoja kieltäytyy suoritusta vastaanottamasta.

Kysymyksessä on velallisaloitteinen menettely, jonka avulla pyritään suojaamaan velallisen oikeuksia tilanteessa, jossa velkoja kieltäytyy ottamasta vastaan suoritusta. Velallisen kannalta tällainen menettely on välttämätön, sillä ilman mahdollisuutta tehdä velkojan nimiin asianosaisista riippumattomalle taholle tämäntyyppistä talletusta, velallisen ei olisi mahdollista katkaista saatavan pääomalle, tuottokorolle ja oikeudenkäyntikuluja koskevalle korvaukselle tulevien viivästyskorkojen kertymistä, mistä käsillä olevassa asiassakin on kysymys.

Asianosaisista riippumattomana tahona maksutalletuslain mukaisissa talletusasioissa toimii aluehallintovirasto. Edellä kohdassa 1.1.2 mainittujen hallituksen esitysten (HE 92/1996 vp ja HE 93/1996 vp) mukaisesti aluehallintovirasto käsittelee talletusasiat yleishallintoviranomaisena.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston talletusasiassa tekemää päätöstä on pidettävä valituskelpoisena hallintopäätöksenä. Aluehallintoviraston talletusasiassa antamaan valituskelpoiseen hallintopäätökseen haetaan muutosta hallintolainkäyttölain järjestyksessä.

Talletusasiassa oikeussuojan tarve kohdistuu ensisijaisesti talletuksen tekevään tahoon, joka vapautuu talletuksen tekemisen johdosta maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisesti suoritusvelvollisuudestaan. Velallisen oikeussuojan tarve konkretisoituu tilanteessa, jossa aluehallintovirasto kieltäytyy tekemästä velallisen ilmoittamaa talletusta. Vaikka velallisen onkin aluehallintoviraston kieltäytyessä tekemästä talletusta mahdollista tehdä uusi talletusilmoitus, ei tämä tarjoa velalliselle riittävää oikeussuojakeinoa. Uuden talletusilmoituksen tekeminen viivästyttää maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa säädetyn suoritusvelvollisuuden katkeamista koskevan vaikutuksen alkamista. Velallisen oikeussuoja edellyttää siten, että velallinen voi saattaa hallintolainkäytön järjestyksessä arvioitavaksi, ovatko aluehallintoviraston perusteet hylätä talletuksen tekemistä koskeva ilmoitus olleet lainmukaiset.

Sen paremmin maksutalletuslaista kuin sen esitöistä tai muista tässä asiassa merkityksellisistä oikeusohjeista ei kuitenkaan ilmene, onko sillä taholla, jonka hyväksi talletus on tehty, oikeus valittaa aluehallintoviraston talletusasiaa koskevasta päätöksestä. Kun asiasta ei ole erityisesti säädetty, tulee asiaa näin ollen arvioida hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin nojalla.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt Forssan kaupungin valituksen tutkimatta muun ohella sillä perusteella, että tallettajan ja velkojan erimielisyys yksityisoikeudellisesta suoritusvelvollisuudesta vapautumiseksi tehdyn talletuksen edellytysten täyttymisestä voidaan tutkia kyseistä suoritusvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäynnissä yleisessä tuomioistuimessa. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että aluehallintoviraston on maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaista talletusasiaa ratkaistessaan tutkittava, täyttyvätkö maksutalletuslain mukaiset talletuksen tekemisen edellytykset. Maksutalletuslain mukaisten talletusten edellytysten tutkimisen lainmukaisuutta ei voida saattaa yleisten tuomioistuinten arvioitavaksi.

Forssan kaupunki ja Lemminkäinen Oyj ovat eri mieltä siitä, mitä maksutalletuslain mukaisten talletuksen tekemisen edellytysten tutkiminen ratkaistavana olevassa asiassa tarkoittaa.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että aluehallintovirasto tutkii maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaista talletusasiaa ratkaistessaan, onko kysymyksessä maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukainen saatava, onko velkoja kieltäytynyt maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vastaanottamasta suoritusta ja onko ilmoituksessa aluehallintovirastolle mainittu maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttymisestä tallettamalla perustuu.

Maksutalletuslain mukaisen talletusasian ratkaisemisen yhteydessä ei sen sijaan voida tutkia yksityisoikeudellisen saatavan määrän tai perusteen lainmukaisuutta.

$17e

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaista valitusoikeutta arvioidaan yleisesti sillä tavoin, että kysymyksessä olevan oikeussuhteen kaikilla asianosaisilla on etuaan, oikeuttaan ja velvollisuuttaan koskevassa asiassa valitusoikeus. Tässä arvioinnissa merkityksellistä on, millä tavoin viranomaisen tai hallintotuomioistuimen päätös vaikuttaa julkisoikeudelliseen oikeussuhteen eri osapuoliin.

Talletusasian oikeudellista merkitystä suorituksensaajalle ilmentää osaltaan myös se, että suoritusvelvollisen on maksutalletuslain 2 §:n 2 momentin nojalla ilmoitettava talletukseen oikeutetulle tallettamisesta viivytyksettä ja että maksutalletuslain 5 §:n 2 momentissa on ilmoitusvelvollisuutta koskevan laiminlyönnin varalta säädetty myös mahdollisuudesta vahingonkorvaukseen. Maksutalletuslain mukainen suoritusvelvollisen ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan ole Forssan kaupungin kannalta riittävä oikeussuojakeino, eikä se korvaa kaupungin oikeutta saattaa aluehallintoviraston talletusasiassa tekemän päätöksen lainmukaisuutta tuomioistuimen arvioitavaksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että valitusoikeutta arvioitaessa merkitystä ei voida antaa sille, että maksutalletuslain 1 §:n 2 momentin nojalla suoritusvelvollisella on oikeus tehdä maksutalletuslain mukainen ilmoitus aluehallintovirastolle lisäksi tilanteessa, jossa suoritusvelvollinen ei tiedä, kenelle suoritus on toimitettava. Tämä koskee ratkaistavana olevaan asiaan verrattuna oikeudellisesti erilaista tilannetta. Maksutalletuslain 1 §:n 2 momentin mukaisessa asiassa velallinen ei kykene yksilöimään velkojaa, eikä aluehallintoviraston velvollisuutena tällöin luonnollisestikaan ole talletusasiaa ratkaistessaan tutkia maksutalletuslain 1 §:n 1 momenttia sovellettaessa olennaista kysymystä velkojan kieltäytymisestä. Maksutalletuslain 1 §:n 2 momentista ei näin ollen ole tehtävissä johtopäätöksiä velkojan valitusoikeuden laajuudesta maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisessa asiassa.

Forssan kaupungin oikeussuoja asiassa edellyttää siten, että kaupunki voi saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi, ovatko maksutalletuslain mukaiset, edellä todetut edellytykset talletuksen tekemiselle täyttyneet.

1.1.5 Johtopäätös

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston talletusasiassa tekemä päätös vaikuttaa Forssan kaupungin etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Forssan kaupungilla on näin ollen oikeus valittaa aluehallintoviraston päätöksestä ja hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia kaupungin valitus.

Koska hallinto-oikeudella on ollut asiasta eri käsitys, on hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös Forssan kaupungin korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemästä valituksesta kumottava. Asia tulisi palauttaa tämän johdosta hallinto-oikeudelle asian tutkimista varten.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valittajana oleva Forssan kaupunki, täällä selityksen antanut Lemminkäinen Oyj sekä täällä lausunnon antanut, valituksenalaisen päätöksen talletusasiassa tehnyt aluehallintovirasto ovat kirjelmissään ottaneet kantaa sekä maksutalletuslain mukaisen talletuksen tekemisen edellytysten täyttymiseen että menettelyyn aluehallintovirastossa. Enemmän viivästyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus ottaa, asiaa hallinto-oikeudelle palauttamatta, asian välittömästi ratkaistavakseen.

1.2.1 Asiassa ratkaistava kysymys

Asiassa tulee aluehallintoviraston menettelyyn liittyen arvioitavaksi, olisiko viraston tullut kuulla Forssan kaupunkia ennen talletuksen vastaanottamista ja mikä merkitys kuulematta jättämiselle on asiassa annettava.

1.2.2 Sovellettavat oikeusohjeet

11 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

Hallituksen esityksen mukaan hallintoasian käsittelyssä sovellettavaa asianosaiskäsitettä ei ole tarkoituksenmukaista rajata suppeammaksi kuin hallintolainkäytössä noudatettavat valitusoikeuden perusteet. Lähtökohtana kuitenkin olisi, etteivät pelkästään asiaan liittyvät tosiasialliset intressit riittäisi tuottamaan laissa tarkoitettua asianosaisasemaa. Vaikutusten tulee olla oikeudellisia. Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että asianosaisaseman perusteita arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, millainen yhteys tällaisella henkilöllä on käsiteltävänä olevaan asiaan. Ratkaisevaa on, voidaanko asiassa tehtävän ratkaisun katsoa koskevan siinä määrin henkilön oikeutta, etua tai velvollisuutta, että se riittää tuottamaan tälle asianosaisaseman. Asianosaisaseman määräytyminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Pykälän 2 momentin mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos:

1) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana;

2) asia koskee palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista;

3) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä;

5) hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

1.2.3 Oikeudellinen arviointi kuulemisesta

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hallintolain 34 §:ssä hallintoviranomaisille säädetty kuulemisvelvollisuus on tarkoitettu alaltaan laajaksi.

Lähtökohtana on myös maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa, joissa velallinen on tiedossa, että aluehallintovirasto varaa tällaiselle velkojalle tilaisuuden lausua mielipiteensä maksutalletuslaissa tarkoitettujen yllä jaksossa 1.1.4 oikeudellinen arviointi kuvattujen edellytysten täyttymisestä.

Suoritusvelvollisen on tarpeen saada maksutalletuslain mukainen talletusasia joutuisasti käsitellyksi aluehallintovirastossa. Hallintolain 34 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti maksutalletusasia saattaakin olla menettelyn joutuisuuden turvaamiseksi mahdollista ratkaista asianosaisena olevaa velkojaa kuulematta, jos kuuleminen saattaa esimerkiksi velkojan viivyttelyn vuoksi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen.

Käsillä olevassa asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Forssan kaupungin kuuleminen olisi vaarantanut päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Aluehallintoviraston olisi näin ollen tullut kuulla Forssan kaupunkia ennen talletusasiaa koskevan päätöksen tekemistä.

Koska Forssan kaupunki on kuitenkin voinut korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittää käsityksensä asiasta sekä selvitystä aluehallintoviraston päätöksen lainmukaisuudesta, ei aluehallintoviraston päätöstä tule kuulemista koskevan menettelyvirheen perusteella kumota.

1.3.1 Kysymyksenasettelu

Aluehallintoviraston päätöksen osalta arvioitavaksi tulee, onko virasto voinut katsoa maksutalletuslain mukaisten talletuksen edellytysten täyttyvän asiassa. Asian arvioinnin kannalta olennaista on, onko kysymyksessä maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukainen saatava, onko velkoja kieltäytynyt maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vastaanottamasta suoritusta ja onko ilmoituksessa aluehallintovirastolle mainittu maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttymisestä tallettamalla perustuu.

1.3.2 Oikeudellinen arviointi edellytysten täyttymisestä

Forssan kaupunki on katsonut, että aluehallintoviraston ei olisi tullut hyväksyä Lemminkäinen Oyj:n talletusta, sillä maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukainen saatavaa koskeva vaatimus ei ole täyttynyt. Kaupungin mukaan talletuksen määrä ei vastaa kaupungin saatavan määrää eikä saatava ole riidaton.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintovirasto on voinut pitää maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisena saatavana mainitussa Helsingin käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olevassa tuomiossa tuomittua korvauksen määrää tuotto- ja viivästyskorkoineen. Tällainen tuomio on ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1 kohdan mukainen ulosottoperuste, joka on saman lain 2 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla lainvoimaa vaillakin täytäntöönpanokelpoinen. Maksutalletuslain säännöksistä tai sitä koskevista esitöistä ei johdu, että saatavan tulisi talletuksen hetkellä olla selvä ja riidaton. Selvää on, että aluehallintovirasto ei voi maksutalletuslain mukaisessa menettelyssä tutkia riidanalaisen saatavan lainmukaista perustetta tai määrää, vaan näiden seikkojen arviointi tapahtuu yleisessä tuomioistuimessa. Sillä, että Forssan kaupunki katsoo kysymyksessä olevan osasuoritus, ei ole asian arvioinnin kannalta näin ollen merkitystä. Maksutalletuksen tekeminen ei myöskään määritä kaupungin mahdollisen saatavan lopullista määrää.

Forssan kaupungin mukaan kaupunki ei ole maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa edellytetysti kieltäytynyt vastaanottamasta suoritusta ennen talletuksen tekemistä. Kaupunki on ehdottanut Lemminkäinen Oyj:lle saatavan tallettamista osapuolten yhteiselle tilille tuottoisaa korkoa kasvamaan.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Forssan kaupungin voidaan katsoa maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltäytyneen vastaanottamasta Lemminkäinen Oyj:n tarjoamaa, käräjäoikeuden mainitun tuomion mukaista korvausta viivästyskorkoineen, kun kaupunki on kieltäytynyt Lemminkäinen Oyj:n esittämistä ja aluehallintovirastossa todennetuista pyynnöistä toimittaa yhtiölle kaupungin tilinumero, jonne yhtiö olisi voinut tallettaa käräjäoikeuden tuomion mukaisen korvauksen määrän.

Lemminkäinen Oyj:n on myös katsottava ilmoituksessaan aluehallintovirastolle yksilöineen maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisen perustellun syyn, mihin vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttämisestä tallettamalla perustuu.

Näin ollen Lemminkäinen Oyj:n aluehallintovirastolle tekemässä talletuksessa on ollut kysymys maksutalletuslain 1 §:n 1 momentin mukaisesta saatavasta, jonka suorituksen vastaanottamisesta Forssan kaupunki on maksutalletuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltäytynyt. Lemminkäinen Oyj on lisäksi ilmoituksessaan aluehallintovirastolle maininnut maksutalletuslain 2 §:n 1 momentin mukaisesti syyn, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttymisestä tallettamalla perustuu.

1.3.3 Johtopäätös ja lopputulos

Maksutalletuslain mukaiset edellytykset talletuksen tekemiselle ovat täyttyneet ja aluehallintoviraston on siten tullut hyväksyä Lemminkäinen Oyj:n ilmoituksen mukainen talletus. Aluehallintoviraston päätös jää näin ollen voimaan.

Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentti sekä asian laatu, asiassa ei kohtuutonta, että Lemminkäinen Oyj joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä oikeusneuvokset Matti Halén, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Riitta Hämäläinen.

Äänestyslausunto ja eriävä mielipide

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Matti Halénin äänestyslausunto, johon presidentti Pekka Vihervuori yhtyi:

Enemmistön ratkaisuun nähden velvollisena lausumaan yhtiön valituksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta olen päätöslauselmasta ilmenevällä kannalla.

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (maksutalletuslaki) 1 §:n (1389/2009) 1 momentin mukaan, jos se, jolla on toiselta saatavana rahaa, arvopapereita tai asiakirjoja, kieltäytyy suoritusta vastaanottamasta taikka hänen poissaolonsa, sairautensa tai muu sellainen syy estää suorituksen, suoritusvelvollisella on oikeus tallettaa suoritettava aluehallintovirastoon ja siten vapautua suoritusvelvollisuudestaan.

Maksutalletuslain 2 §:n (1389/2009) 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo 1 §:ssä mainitulla tavalla tallettaa suoritettavan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti suorituspaikan aluehallintovirastolle. Ilmoituksessa on mainittava syy, johon vaatimus suoritusvelvollisuuden täyttämisestä tallettamalla perustuu, sekä kaikki ne seikat, joiden tunteminen on tarpeen luovutettaessa talletettua siihen oikeutetulle. Pykälän 2 momentin mukaan tallettamisesta on suoritusvelvollisen ilmoitettava talletettuun oikeutetulle viipymättä, jos se on mahdollista, tai, jos useammat vaativat talletettua itselleen, kullekin heistä.

$183

Asian esittelijän Riitta Hämäläisen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Matti Halénin äänestyslausunto.

Lemminkäinen Oyj

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Forssan kaupunki

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Reima Nieminen, Riitta Jokioinen ja Jussi-Pekka Lajunen, joka on myös esitellyt asian.

Lemminkäinen Oyj:lle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Lemminkäinen Oyj:lle

1.1 Forssan kaupungin oikeus valittaa aluehallintoviraston maksutalletusasiaa koskevasta päätöksestä

Hallintolainkäyttölain

Rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamista velan maksuna tai vapautumiseksi muusta maksuvelvollisuudesta annetun lain

maksutalletuslaki

Aluehallintovirastoista annetun lain

Helsingin käräjäoikeus

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

1.2 Forssan kaupungin kuuleminen aluehallintovirastossa

Hallintolain

1.3 Maksutalletuslain mukaisten edellytysten täyttyminen

1. Pääasia

2. Oikeudenkäyntikulut