KHO:2017:97 – Patent

Patent- och registerstyrelsen (PRS) hade avslagit ändringssökandenas framställning enligt 71 a § i patentlagen om att deras EP-patent skulle anses ha satts i kraft nationellt inom föreskriven tid. Enligt beslutet hade det inte styrkts att ändringssökandena skulle ha förfarit så omsorgsfullt som omständigheterna krävde för att iaktta fristen. Underlåtenheten hade berott på att den översättningsbyrå som fått i uppdrag att ombesörja det nationella ikraftträdandet inte hade utfört sitt uppdrag så som överenskommits.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade i likhet med marknadsdomstolen att EPO:s beslutspraxis beträffande tillämpningen av artikel 122 i den europeiska patentkonventionen skulle beaktas vid bedömningen i ärendet. Ändringssökandena kunde likväl inte heller i ljuset av denna praxis anses ha förfarit så omsorgsfullt som omständigheterna krävde. Underlåtenheten kunde inte anses utgöra ett överraskande fel inom ramen för ett i övrigt välfungerande system då översättningsbyrån inte hade något eget system för övervakning av frister och då ändringssökandena inte heller övervakade att översättningsbyrån i egenskap av ny samarbetspartner skötte sitt uppdrag som överenskommet. Med tanke på att underlåtenhet att sköta ett nationellt ikraftträdande har allvarliga följder skulle ett så omsorgsfullt förfarande som avses i 71 a § i patentlagen ha förutsatt att man hade använt sig av ett högklassigt och tillförlitligt uppföljnings- och övervakningssystem.

Högsta förvaltningsdomstolen ändrade inte slutet i marknadsdomstolens beslut, med vilket besvären över PRS beslut hade avslagits.

Patentlagen 71 a § och 71 g‒71 i §

RP 161/1995 rd

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) oli hylännyt valittajien tekemän patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen EP-patentin kansallisen voimaansaattamisen katsomiseksi suoritetuksi määräajassa, koska valittajien ei ollut osoitettu toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräajan noudattamiseksi. Laiminlyönti oli johtunut siitä, ettei kansallisen voimaansaattamisen hoidettavakseen saanut käännöstoimisto ollut toiminut saamansa tehtäväksiannon mukaisesti.

Korkein hallinto-oikeus totesi, kuten markkinaoikeuskin, että EPO:n Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaa koskeva ratkaisukäytäntö oli otettava asian arvioinnissa huomioon. Valittajien ei kuitenkaan voitu senkään valossa katsoa toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat. Laiminlyöntiä ei voitu pitää yllättävänä virheenä muutoin toimivassa järjestelmässä, kun käännöstoimistolla ei ollut lainkaan omaa määräaikavalvontaa eivätkä valittajat myöskään itse valvoneet, toimiko käännöstoimisto uutena yhteistyökumppanina saamansa tehtäväksiannon mukaisesti. Patenttilain 71 a §:ssä tarkoitettu huolellinen toiminta olisi kansallisen voimaansaattamisen laiminlyönnin vakavat seuraamukset huomioon ottaen edellyttänyt korkealaatuisen ja luotettavan hakemusten ja määräpäivien seuranta- ja valvontajärjestelmän käyttöä.

Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta, jolla valitus PRH:n päätöksestä oli hylätty.

Patenttilaki 71 a § ja 70 g‒70 i §

HE 161/1995 vp

Päätös, josta valitetaan

Markkinaoikeus 17.3.2016 nro 171/16

Asian tausta ja aikaisempi käsittely

ovat ilmoittaneet huomanneensa virheen 31.7.2014. Ne ovat 18.9.2014 tehneet Patentti- ja rekisterihallitukselle patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen ja vaatineet, että eurooppapatentin EP 2436747 vaatimusten suomenkielinen käännös katsotaan toimitetuksi ja julkaisumaksu suoritetuksi määräajassa.

on 14.4.2015 antamallaan päätöksellä hylännyt yhtiöiden patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen.

Päätöksen perustelujen mukaan yhtiöiden ratkaisupyynnöstä ja lausumasta käy ilmi, että tiedonkatkos ja muuttuneet toimintatavat ovat johtaneet sellaiseen tilanteeseen, että hakijalta ei ole pyydetty listaa validoitavista maista, maalista ei ole mennyt käännöksistä vastaavalle taholle ja käännösten puuttuessa myöskään validointia ei ole suoritettu. Prosessiin kuuluvilla toimijoilla ei ole ollut toiminnassa olevaa määräaikavalvontajärjestelmää.

Markkinaoikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt yhtiöiden Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemän valituksen.

Markkinaoikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Patenttilain 70 h §:n 1 momentin mukaan eurooppapatentilla ei ole oikeusvaikutusta Suomessa, jollei patentinhaltija kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona Euroopan patenttivirasto kuulutti eurooppapatentin myöntämisestä, ole antanut patenttiviranomaisille pykälän 2 momentissa tarkoitettua käännöstä mainitusta eurooppapatentista ja suorittanut vahvistettua käännöksen julkaisumaksua.

Patenttilain 71 a §:n 1 momentin mukaan, jos patenttihakija tai patentinhaltija on muussa kuin pykälän 2 momentissa tarkoitetussa asiassa kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa mainitussa laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa. Jos patentinhakija tai patentinhaltija haluaa saada tällaisen ratkaisun, on hänen tehtävä siitä patenttiviranomaiselle kirjallinen esitys toimenpiteen suorittamiselle edellä säädetyssä ajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.

$f9

Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan mukaan eurooppapatentin hakija tai patenttioikeuden haltija, joka olosuhteiden edellyttämästä huolellisesta toiminnasta huolimatta ei ole kyennyt noudattamaan määräaikaa Euroopan patenttivirastoon nähden, saa pyynnöstä oikeutensa palautetuiksi, jos kyseisen noudattamatta jättämisen välittömänä seurauksena aiheutuu mainitun sopimuksen nojalla eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai pyynnön hylkääminen tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen katsominen peruutetuksi tai eurooppapatentin kumoaminen taikka jonkin muun oikeuden tai oikaisukeinon menetys.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaa tule ymmärtää tavanomaiseksi keinoksi pidentää menetetty määräaika. Maksamisesta pidättäytymisen erityisesti strategisista tai taktisista syistä on katsottu olevan Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan soveltamisalan ulkopuolella (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisu J 2/02).

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeudenkäytännössä oikeudenmenetyksen korjaamisperusteeksi on sen sijaan hyväksytty irrallinen virhe normaalisti tyydyttävässä järjestelmässä tai muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän harvinainen ja satunnainen virhe (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut J 2/86 ja J 3/86).

Asiassa esitetyn mukaan kysymyksessä olevan eurooppapatentin hakemusmenettelyssä Saint-Gobainin asiamiehenä Euroopan patenttivirastossa toiminut Zimmermann on 2.4.2014 raportoinut siitä, että mainittu eurooppapatentti tullaan myöntämään 23.4.2014 ja että kansalliset voimaansaattamiset on tehtävä 23.7.2014 mennessä. Zimmermann on asiassa esitetyn mukaan toimittanut mainitun tiedon sekä Morningsidelle, jonka tehtäväksi valittajana oleva Saint-Gobain oli antanut eurooppapatenttien kansalliset voimaansaattamiset, sekä Saint-Gobainille itselleen. Edelleen Zimmermann on samassa yhteydessä tuonut esiin Saint-Gobainin noudattaman menettelytavan, jonka mukaan Morningsiden tuli pyytää Saint-Gobainia toimittamaan tälle luettelo niistä valtioista, joissa patentti haluttiin saattaa voimaan kansallisesti.

Edelleen asiassa esitetyn mukaan Saint-Gobain on sinänsä edellä mainitun tiedon patentin myöntämisestä saatuaan ryhtynyt toimiin ja koonnut yhtiön sisällä luettelon niistä valtioista, joissa kysymyksessä oleva eurooppapatentti haluttiin saattaa voimaan kansallisesti. Kyseistä luetteloa ei kuitenkaan toimitettu Morningsidelle. Voimaansaattamisprosessin hallinnasta annettujen ohjeiden mukaan Morningsiden tehtävänä oli nimittäin ollut pyytää kyseistä luetteloa erikseen Saint-Gobainilta. Morningside ei kuitenkaan koskaan ollut pyytänyt sanottua luetteloa Saint-Gobainilta, minkä seurauksena eurooppapatentin voimaansaattaminen Suomessa määräaikaan mennessä jäi tekemättä.

Markkinaoikeus toteaa, että sekä Morningsidella, jolle Saint-Gobain oli uskonut eurooppapatenttien kansallisen voimaansaattamisen, että Saint-Gobainilla itsellään on ollut tiedossa määräaika, mihin mennessä kysymyksessä olevan eurooppapatentin voimaansaattaminen on tullut tehdä. Saint-Gobain ei ole esittänyt asiassa selvitystä siitä, miten määräajan valvonta eurooppapatenttien kansallisen voimaansaattamisen suhteen Saint-Gobainin itsensä sekä sen käyttämien muiden toimijoiden toimesta on ollut järjestetty.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä olevan eurooppapatentin voimaansaattamisen ole osoitettu johtuneen muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän yksittäisestä tai satunnaisesta virheestä. Saint-Gobainin ei näin ollen ole katsottava osoittaneen toimineensa asiassa niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet.

Se, että virheen huomattuaan Saint-Gobain on muuttanut toimintatapojaan virheen toistumisen estämiseksi, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei Saint-Gobain ole osoittanut toimineensa patenttilain 71 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kysymyksessä olevan patenttilain 70 h §:n mukaisen määräajan noudattamiseksi. Valitus on näin ollen hylättävä.

ovat vaatineet, että korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan ja kumoaa markkinaoikeuden ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätökset sekä määrää, että patentin EP 2436747 vaatimusten suomenkielinen käännös katsotaan toimitetuksi ja julkaisumaksu suoritetuksi määräaikaan 23.7.2014 mennessä.

Yhtiöt ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:

Zimmermannin saatua EPO:sta tiedon, että kyseinen patentti tullaan myöntämään, he raportoivat 2.4.2014 asiasta Abel Law:lle ja Morningsidelle ilmoittaen samalla määräajan 23.7.2014 validoinnille. Koska Morningsiden tehtävänä on toimittaa tarvittavat käännökset, Zimmermann ohjeisti Morningsiden hankkimaan suoraan haltijoilta tiedon maista, joissa patentti halutaan validoida. Samana päivänä myös Abel Law kommunikoi patentinhaltijoiden kanssa saadakseen listan maista, joissa validointi tulisi suorittaa. Edelleen Morningside lähetti Zimmermannille ja Abel Law:lle viestin, jossa he ilmoittivat hankkivansa listan validointimaista suoraan patentinhaltijoilta.

Morningside unohti kuitenkin pyytää maalistaa patentinhaltijoilta. Virhe liittyi äskettäin tapahtuneeseen muutokseen koskien ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttöä. Virhe havaittiin 31.7.2014, minkä jälkeen ryhdyttiin välittömästi toimenpiteisiin sen korjaamiseksi.

Patentinhaltijat ovat olleet erikseen tai yhdessä patentinhaltijana yhteensä 21 Suomessa voimaan saatetussa eurooppapatentissa vuosina 2002 – 2015. Esillä olevan patentin kohdalla on ensimmäinen kerta, kun ne ovat joutuneet turvautumaan patenttilain 71 a §:n mukaiseen esitykseen.

Sillä, miten patentinhaltijat ovat järjestäneet määräaikavalvonnan, ei ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, koska on normaali ja huolellinen käytäntö antaa tämä tehtävä ulkopuoliselle ja luotettavalle taholle.

Korkein hallinto-oikeus on todennut useassa päätöksessään, että menetetty määräaika voidaan palauttaa siinä tapauksessa, että määräajan menetys on johtunut yksittäisestä virheestä muuten toimivassa järjestelmässä. Myös markkinaoikeus on viitannut tähän periaatteeseen valituksenalaisessa päätöksessään. Koska patentinhaltijat ovat pitkän ajan kuluessa validoineet ongelmitta ja onnistuneesti lukuisia eurooppapatentteja Suomessa, tulisi tätä pitää osoituksena siitä, että oikeudenmenetys on johtunut poikkeuksellisesta virheestä muuten toimivassa järjestelmässä.

Patenttilain 71 a §:n 1 momentin tulkinnan tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaista Euroopan patenttisopimuksen 112 artiklan tulkinnan kanssa. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnat ovat useassa päätöksessä esittäneet, että järjestelmän aiempaa moitteetonta toimintaa voidaan pitää osoituksena siitä, että oikeuksien menetys on johtunut yksittäisestä virheestä normaalisti toimivassa järjestelyssä, esimerkiksi tapauksissa J 0031/90, J 0032/90, T 0309/88, J 0002/86, J 0003/86.

Morningside oli alalla tunnettu toimija, mutta uusi yhteistyökumppani patentinhaltijoiden validointiprosessissa. Kyseessä oli siis erityinen muutostilanne, jollainen on katsottu monissa EPO:n valituslautakuntien päätöksissä hyväksyttäväksi syyksi oikeuksien palauttamiselle yksittäisen virheen johdosta tapahtuneen oikeudenmenetyksen jälkeen, esimerkiksi tapauksissa T 0014/89, J 0013/90, J 0021/92, J 0024/92, T 1136/04, T 0942/12 ja T0694/97.

Kaikissa edellä mainituissa EPO:n valituslautakuntien päätöksissä patentinhakijan yhtiön sisällä tapahtuneet muutokset tai poikkeukselliset tilanteet tai muutokset suhteissa ulkopuolisiin palveluntarjoajiin ovat olleet hyväksyttäviä syitä yksittäisille virheille. Esillä olevassa tapauksessa on kyse vastaavasta tilanteesta. Patentinhaltijoiden järjestelmä eurooppa­patenttien validointiin on ollut toimiva, mutta järjestelmän muutoksen yhteydessä on tapahtunut yksittäinen virhe, joka on johtanut oikeuksien menettämiseen.

Patentinhaltijat ovat välittömästi virheen huomattuaan ryhtyneet toimenpiteisiin prosessejaan parantaakseen. Tapaukseen tulisi siis soveltaa EPO:n teknisen valituslautakunnan päätöksen T 0469/93 mukaista arviointia. Valituslautakunnan mukaan satunnaisia virheitä ei voida täysin välttää monimutkaisissa omistusjärjestelyissä. Koska kyseessä oli yksittäinen virhe, jonka syyt olivat sittemmin poistuneet, pyyntö oikeuksien palauttamisesta hyväksyttiin.

Myös esillä olevassa tapauksessa tapahtuneen virheen syyt ovat poistuneet patentinhaltijoiden toimenpiteiden johdosta. Eurooppapatenttien validoinnissa käytetty prosessi on ollut toimiva sekä ennen oikeudenmenetykseen johtanutta yksittäistä virhettä että sen jälkeen.

Patentinhaltijat ovat luottaneet käännöksen toimittamisessa isoon ja vakiintuneeseen toimijaan. Morningside ilmoittaa olevansa johtava toimija patenttikäännösten toimittamisessa ja toimineensa alalla vuodesta 2000 alkaen. Yhtiö ilmoittaa myös omaavansa kokemusta vuodesta 2000 alkaen yhteistyöstä merkittävien yhtiöiden ja heidän patenttiasiamiestensä kanssa ratkaisujen tarjoamisesta kansainvälistä patentointia varten. Yhtiöllä on yli kymmenen vuoden kokemus eurooppapatenttien validointien hoitamisesta. Patentinhaltijoilla on siis ollut täysi syy odottaa, että kyseessä on luotettava toimija, jonka vastuulle määräpäivien seuraaminen voidaan antaa.

Yllättäen Morningsiden toimintatapa ei kuitenkaan ole ollutkaan täysin yhteensopiva patentinhaltijoiden omien toimintatapojen kanssa. Virheen huomattuaan patentinhaltijat ovat välittömästi tehneet tarvittavat muutokset prosesseihinsa.

Vaikka patentinhaltijoilla on ollut tiedossa validoinnin määräpäivä, tämän ei pitäisi vaikuttaa sen arviointiin, onko patentinhaltija toiminut olosuhteiden vaatimalla huolellisuudella. Patentinhaltijat ovat täyttäneet oman huolellisuusvelvoitteensa antamalla määräajan valvonnan ulkopuoliselle taholle, jonka on voitu perustellusti olettaa olevan luotettava toimija. Morningside on hoitanut useita vuosia erilaisia patentointiin ja erityisesti eurooppapatenttien voimaansaattamiseen liittyviä toimeksiantoja. Esillä olevassa tapauksessa on siis myös Morningsiden kannalta kyseessä yksittäinen satunnainen virhe, joka on liittynyt uuden asiakkaan toimeksiantoon.

on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja yhtynyt markkinaoikeuden asiassa esittämiin näkemyksiin sekä lausunut muu ohella seuraavaa:

Määräaikojen valvonnan antaminen ulkopuoliselle taholle on patentinhakuprosessissa tavanomainen käytäntö. Tällä ei kuitenkaan voida kiertää huolellisuusvelvoitetta. Patenttilain 71 a §:ää sovellettaessa patentinhaltija ja asiamies rinnastetaan toisiinsa. Myös EPO:n valituslautakunnat ovat katsoneet, että tarkastelun kohteeksi tulee ottaa kaikki ne tahot, jotka hakija on pyytänyt toimimaan puolestaan (esim. T 2274/11 ja J 4/07).

Ei ole osoitettu, kuinka huolellisesti Morningside on määräaikavalvonnan järjestänyt. Patentti- ja rekisterihallitukselle 20.3.2015 toimitetun Affidavitin kohdasta 10. näyttäisi ilmenevän, ettei Morningsidella ole ollut toiminnassa olevaa määräaikavalvontajärjestelmää.

Nyt kyseisessä tapauksessa määräaikavalvonta on ulkoistettu uudelle toimijalle, eikä määräaikaa ole tämän jälkeen ilmeisesti patentinhaltijoiden toimesta enää valvottu, vaan vastuu on siirretty Morningsidelle. Morningsidella taas ei mitä ilmeisemmin ollut käytössä minkäänlaista määräaikavalvontaa, jolla pyrittäisiin estämään määräaikojen ylitys. Tällöin ei voida myöskään katsoa, että kyse voisi olla yksittäisestä virheestä normaalisti toimivassa järjestelmässä.

Normaalisti toimiva järjestelmä edellyttää alan toimijoilta jonkinlaista määräaikavalvontajärjestelmää, eikä tällaisen olemassaolosta ole annettu selvitystä nyt esillä olevassa tapauksessa.

Näin ollen kysymyksessä olevan eurooppapatentin voimaansaattamisen ei ole osoitettu johtuneen toimivaksi osoitetun järjestelmän yksittäisestä tai satunnaisesta virheestä eikä valittajayhtiöiden näin ollen ole katsottava osoittaneen toimineen asiassa niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet.

ovat vastaselityksessään uudistaneet vaatimuksensa perusteluineen sekä esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Yhtiöiden näkemyksen mukaan on selvää, että ne ovat patentinhaltijoina itse täyttäneet huolellisuusvelvoitteensa. Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnossa viitatut EPO:n valituslautakuntien päätökset käsittelevät lähinnä sitä, että huolellisuusvelvoite voidaan ulottaa myös muihin osapuoliin kuin patentinhaltijaan/hakijaan tai asiamieheen, jolla on oikeus edustaa virastossa. Niiden perusteella ei kuitenkaan voida arvioida sitä, onko esillä olevassa tapauksessa noudatettu riittävää huolellisuutta.

Lausunnossa mainittu EPO:n valituslautakunnan päätös T 1764/08 ei sulje pois sitä, ettei aikaisempaa virheetöntä toimintaa voitaisi ottaa huomioon arvioitaessa sitä, onko huolellisuusvelvoitetta noudatettu. Esimerkiksi päätöksissä J 0031/90, J 0032/90 ja T 0309/88 on todettu, että aikaisemmin hyvin toiminut järjestelmä on ollut osoituksena siitä, että järjestelmä on ollut tyydyttävä.

Oikeuksien palauttaminen voi EPO:n valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan olla perusteltua ainakin kahdella eri perusteella: 1) kyse on yksittäisestä virheestä normaalisti toimivassa järjestelmässä, tai 2) kyse on muutostilanteeseen liittyvästä virheestä. Molempien edellytysten ei tarvitse toteutua samanaikaisesti. Oikeudet voidaan siis palauttaa esimerkiksi yksinomaan sen perusteella, että virhe on liittynyt muutostilanteeseen.

Lisäksi asiaa tulee tarkastella laajemmassa kontekstissa. Mikäli sitä, onko kyseessä yksittäinen virhe normaalisti toimivassa järjestelmässä, arvioitaisiin tarkastelemalla järjestelmää ainoastaan tietyllä ajanhetkellä staattisessa tilanteessa, olisi patenttilain 71 a §:n soveltaminen kohtuuttoman ankaraa esillä olevan kaltaisessa muutostilanteessa. Esillä olevassa tapauksessa järjestelmä on toiminut luotettavasti sekä ennen virhettä että sen jälkeen, joten kyseessä on ollut toimiva järjestelmä.

Prosessiin sittemmin tehtyjä muutoksia on selostettu markkinaoikeuteen toimitetussa 19.3.2015 päivätyssä patentinhaltijan lausumassa. Määräpäiviä seurataan tarkasti ja virheiden mahdollisuus on minimoitu.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa sinänsä hyväksyttäväksi sen patenttialalla tavanomaisen toimintamallin, että patentinhaltija hoitaa EP-patenttiensa kansallisen voimaansaattamisen patenttiasiamiestoimiston tai muun ulkoisen tahon kanssa yhteistyönä. Esitetyn selvityksen mukaan yhtiöillä ei ole lähtökohtaisesti ollut perusteita kyseenalaistaa Morningsiden luotettavuutta.

Kuitenkin sekä valittajien että Morningsiden tiedossa on täytynyt olla, että kansallisen voimaan saattamisen myöhästyminen johtaa siihen, ettei patentin mukaiselle keksinnölle saa kysymyksessä olevassa maassa lainkaan patenttisuojaa. Tähän nähden patenttilain 71 a §:ssä tarkoitettu huolellinen toiminta olisi seuraamuksen vakavuus huomioon ottaen edellyttänyt korkealaatuisen ja luotettavan hakemusten määräpäivien seuranta- ja valvontajärjestelmän käyttöä.

Valittajat eivät ole esittäneet selvitystä Morningsiden käytännöistä EP-patenttien kansalliseen voimaansaattamiseen liittyen. Esitetystä selvityksestä kuitenkin ilmenee, että Morningsidella ei ole ollut lainkaan omaa määräaikavalvontaa. Esitetystä selvityksestä voi päätellä, että valittajat eivät ole myöskään itse valvoneet, toimiko Morningside saamansa tehtäväksiannon mukaisesti.

Patenttilain 71 a §:n tulkinnassa on, kuten markkinaoikeuden päätöksestä ilmenee, otettava huomioon Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaa koskeva EPO:n ratkaisukäytäntö. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, kuten markkinaoikeuskin, ettei valittajien voida senkään valossa katsoa toimineen patenttinsa EP 2436747 kansallista voimaansaattamista koskevan määräajan noudattamiseksi niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat.

Näillä perusteilla ja kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Euroopan patenttivirasto (EPO)

Yhtiöt

Patentti- ja rekisterihallitus

Markkinaoikeus

Kysymyksenasettelu

Sovellettavat oikeusohjeet

Asian arviointi

Johtopäätös

Perustelut