KHO:2018:150 – Ympäristölupa
Ympäristölupaa koskeva valitus Mattilanperän kyläyhdistys ry on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 11.3.2016 (§ 4) antamallaan päätöksellä myöntänyt Puhuri Oy:lle ympäristöluvan kuuden nimellisteholtaan 3,3 MW:n suuruisen tuulivoimalan toiminnalle Raahen kaupungissa sijaitsevilla kiinteistöillä 678-412-9-47 (tuulivoimala 1), 678-412-88-0 (tuulivoimala 2), 678-412-42-109 (tuulivoimala 3) ja 678-412-22-0 (tuulivoimalat 4, 5 ja 6). Kiinteistöt ovat Ketunperän tuulipuiston osayleiskaava-alueella. Lupapäätökseen on liitetty lupamääräykset 1...
14 min de lecture · 2 882 mots
Ympäristölupaa koskeva valitus
Mattilanperän kyläyhdistys ry
on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena 11.3.2016 (§ 4) antamallaan päätöksellä myöntänyt Puhuri Oy:lle ympäristöluvan kuuden nimellisteholtaan 3,3 MW:n suuruisen tuulivoimalan toiminnalle Raahen kaupungissa sijaitsevilla kiinteistöillä 678-412-9-47 (tuulivoimala 1), 678-412-88-0 (tuulivoimala 2), 678-412-42-109 (tuulivoimala 3) ja 678-412-22-0 (tuulivoimalat 4, 5 ja 6). Kiinteistöt ovat Ketunperän tuulipuiston osayleiskaava-alueella.
Lupapäätökseen on liitetty lupamääräykset 1 – 17, joista lupamääräykset 1 – 6 ja 9 kuuluvat seuraavasti:
1. Tuulivoimaloiden koko voi olla hakemuksen mukaisesti kokonaiskorkeudeltaan enintään 200 m, napakorkeudeltaan enintään 137 m ja roottorin halkaisija enintään 126 m.
2. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista ja yhteystiedot on pidettävä ajantasaisena. Yhteystiedot tulee olla selkeästi näkyvillä myös tuulipuistoalueella.
3. Toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle.
4. Toiminta on järjestettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melutaso (A-taajuuspainotettu keskiäänitaso) ylitä ulkona melulle altistuvalla alueella tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista säädetyn valtioneuvoston asutuksen 3 §:n mukaisia ohjearvoja. Ohjearvot ovat seuraavat:
Alue, Ulkomelutaso L
päivällä klo 7 – 22, Ulkomelutaso L
yöllä kello 22 – 7
Pysyvä asutus, 45 dB, 40 dB
Loma-asutus, 45 dB, 40 dB
Hoitolaitokset, 45 dB, 40 dB
Oppilaitokset, 45 dB, –
Virkistysalueet, 45 dB, –
Leirintäalueet, 45 dB, 40 dB
Kansallispuistot, 40 dB, 40 dB
Toiminnassa tulee huomioida myös asunnoille määrätyt sisämelutason ohjearvot päiväohjearvo 35 dB L
ja yöohjearvo 30 dB L
.
5. Tuulivoimaloista ei saa aiheutua vakituisessa eikä vapaa-ajanasunnoissa tai niiden piha-alueella auringonvalon vilkkumista yli 8 tuntia vuodessa.
6. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valvovalle viranomaiselle suunnitelma tuulivoimaloiden vaikutusten seurannasta 31.8.2016 mennessä. Seurattavia vaikutuksia ovat ainakin:
– melu
– välke
– vaikutukset linnustoon ja riistaan
Toiminnanharjoittajan tulee kohtuullisen ajan kuluessa toiminnan aloittamisesta tehdä melumittaukset, joilla mallinnetaan toiminnan aiheuttama todellinen melu lähialueen häiriintyviin kohteisiin (mm. vakituiseen ja loma-asutukseen) nähden. Melumittauskohteita tulee sijoittua useammalle ilmansuunnalle ja mittauksia tulee tehdä useampaan vuodenaikaan. Melumittauksen yhteydessä tulee tehdä vertailu mallinnettujen meluarvojen ja mitattujen meluarvojen tuloksista. Melumittaussuunnitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi valvovalle viranomaiselle 31.8.2016 mennessä.
9. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu (—) meluhaittaa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jos edellä mainittuja seuraamuksia ilmenee, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Ympäristöviranomainen voi tarvittaessa antaa erikseen määräyksiä haittojen poistamiseksi. (YSL 15 – 17 §, 52 §)
Lupapäätöksen perusteluissa on lausuttu muun ohella seuraavaa:
Hakemuksessa esitettyjen meluselvitysten mukaan tuulivoimaloiden sijoittaminen hakemuksessa esitetyille rakennuspaikoille ei aiheuta vakituisilla tai vapaa-ajankiinteistöillä tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvojen ylittymistä, myöskään ympäristöministeriön antamat suunnitteluohjearvot eivät ylity vakituisen eivätkä vapaa-ajanasutuksen osalta.
$105
on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Mattilanperän kyläyhdistys ry:n valituksen ympäristösihteerin päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Ympäristönsuojelulain 39 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista.
Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset.
Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n mukaan tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona vakituisen tai vapaa-ajan asunnon osalta ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L
) ohjearvoja 45 dB päiväaikaan kello 7 – 22. Yöaikaan kello 22 – 7 vastaava melutason ohjearvo on 40 dB.
Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n mukaan, jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista 3 §:ssä säädettyihin arvoihin.
Raahen Ketunperän alueelle on tarkoitus rakentaa yhteensä kuusi tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 137 metriä. Puhuri Oy:n ympäristölupahakemukseen on liitetty Etha Wind Oy:n laatima meluselvitys NORD2000, 26.6.2015. Hakemusasiakirjoihin on liitetty myös Etha Wind Oy:n meluselvitys – yhteisvaikutukset, 28.5.2015, jossa on arvioitu melun yhteisvaikutukset lähialueiden tuulivoimaloiden kanssa (Kopsa I:n, Kopsa II:n, Kopsa III:n, Raahen Tuulivoima Oy:n ja Sarvankankaan tuulivoimaloiden melu). Ympäristölupaharkinta on tehty edellä mainittujen selvitysten perusteella. Lisäksi Ketunperän tuulipuiston meluvaikutuksista on laadittu Etha Wind Oy:n meluselvitys 31.5.2015.
Uusimmassa meluselvityksessä 26.6.2015 on koottu ajantasaista tietoa muun ohessa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä. Ketunperän tuulivoimaloiden äänitehotason takuuarvoksi on ilmoitettu 108,4 dBA(L
), tuulivoimalamalli V126 clean blades 3,3 MW. Meluselvityksissä 28.5.2015 ja 31.5.2015 voimaloiden äänitehotasoksi on ilmoitettu 105,5 dB(A), tuulivoimalamalli V126 serrates blades 3,3 MW.
Kyläyhdistyksen valituksesta on arvioitavana, onko meluselvityksissä käytetty tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevan ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisia melupäästön takuuarvoja ja onko selvityksissä arvioitu pienitaajuisen melun esiintymistä ohjeen mukaisesti.
-arvona. Meluselvityksessä 26.6.2015 on vastaavasti ilmoitettu voimalan äänitehotason takuuarvot saadun voimaloiden valmistajalta ja ilmoitettu takuuarvo L
-arvona. Melupäästö on ilmoitettu myös 1/3-oktaavikaistoittain. Edellä oleva huomioon ottaen on katsottava, että melumallinnuksessa on käytetty ympäristöhallinnon ohjeen mukaisia äänitehotason takuuarvoja.
Meluselvityksessä NORD2000 26.6.2015 on arvioitu pienitaajuisen melun esiintymistä asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolella ympäristöministeriön julkaiseman ohjeen 2/2014 mukaisesti laskentakaavalla. Pienitaajuisen sisämelun esiintymistä sisätiloissa on arvioitu ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti laskemalla rakennusten äänieristys DSO 1284 menetelmän mukaisesti, jossa käytetään talojen keskimääräistä äänieristystä. Pienitaajuinen melu on näin ollen selvitetty ohjeen mukaisesti.
Kyläyhdistyksen valituksesta on lisäksi arvioitavana, olisiko melumallinnuksessa 31.5.2015 laskentatulokseen tullut lisätä melun kapeakaistaisuuden vuoksi korjauksena +5 dB.
Asiassa saadun selvityksen mukaan kapeakaistaisuuden arvioinnissa käytetyn ISO 1996-2:2007 -standardin mukaan 1/3-oktaavikaistoja tarkasteltaessa molempien viereisten taajuuksien tulee ylittää kapeakaistaisuuden määrittämä äänitasoero, joka pienitaajuiselle äänelle (25 – 125 Hz) saa olla korkeintaan 15 dB, keskitaajuiselle äänelle (160 – 400 Hz) korkeintaan 8 dB ja korkeataajuiselle äänelle (500 – 10 000 Hz) korkeintaan 5 dB. Valituksessa mainitut 1/3-kaistojen väliset äänierot eivät täytä edellä todettua melun kapeakaistaisuuden määritelmää. Edellä olevan perusteella melumallinnuksessa 31.5.2015 esitettyjen melupäästötietojen mukaan arvioiden tuulivoimalasta Vestas V126 serrated blades 3,3 MW aiheutuva melu ei ole kapeakaistaista.
Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan melu on kapeakaistaista, jos siinä on kuulohavainnoin erotettavissa olevia melun haitallisuutta lisääviä ääneksiä tai kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja melulle altistuvalla alueella. Mallinnusta tarkennetaan huomioimalla valittujen tuulivoimalatyyppien melupäästön mahdolliset erityispiirteet, kuten impulssimaisuus, kapeakaistaisuus/tonaalisuus ja merkityksellinen sykintä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvossa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän jonkin edellä mainituista erityispiirteistä ja voidaan arvioida erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Tämä ja lupamääräyksessä 6 oleva mittausvelvollisuuskin huomioon ottaen on melumallinnus tehty asianmukaisesti.
Edellä esitetyn perusteella hallinto-oikeus katsoo, että Ketunperän tuulivoimaloiden meluvaikutuksista, yhteisvaikutukset mukaan lukien, on esitetty asianmukainen selvitys lupaharkinnan perusteeksi. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole syytä kumota valituksessa esitetyillä perusteilla.
on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja ympäristölupaviranomaisen päätökset kumotaan. Yhdistys on vaatimuksensa tueksi esittänyt muun ohella seuraavaa:
Ympäristölupa on myönnetty virheellisin ja puutteellisin tiedoin.
Ympäristölupa on myönnetty kuudelle Vestas V126 (3,3 MW) tuulivoimalalle. Lupapäätöksestä ei käy ilmi voimaloille taattu melupäästön takuuarvo L
. Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan mallinnettavien voimaloiden melumallinnusten lähtöarvoina tulee käyttää melupäästön mittaamista koskevan ympäristöhallinnon ohjeen 3/2014 mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400-14 edellyttämiä tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso, L
). Melupäästön mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä tulee selvittää.
Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 mukaan mallinnustuloksiin tulee lisätä kapeakaistaisuudesta +5 dB ennen vertaamista suunnittelu- tai tunnusarvoon. Melu tulkitaan kapeakaistaiseksi, mikäli viereisten 1/3-oktaavikaistojen äänitasoero on ≥5 dB.
Etha Wind Oy:n 31.5.2015 laatimassa uudessa meluselvityksessä on käytetty kokonaisäänitehotasona 105,5 dB(A). Raportin sivulla 9 olevassa taulukossa on esitetty äänitehotaso myös oktaavikaistoittain ja 1/3-oktaavikaistoittain. Taulukosta ilmenee selkeästi, että Vestas V126 tuottaa kapeakaistaista melua kolmella eri taajuuskaistalla. Laskentatulokseen olisi tullut lisätä sanktiona +5 dB, jolloin todellinen äänitehotaso olisi 110,5 dB (A).
Etha Wind Oy:n 28.5.2015 laatimassa melun yhteisvaikutuksia koskevassa selvityksessä on käytetty lähtötietona kaikille voimalatyypeille äänitehotasoa eli L
kuvaa yksittäisen tuulivoimalan keskimääräistä äänitehotasoa, ei kyseisen tuulivoimamalliston melupäästön takuuarvoa L
. Jos laskennassa käytetään pelkkää äänitehotasoa, tulee voimalavalmistajalta tarkistaa, kuinka paljon siihen on tehtävä laskennan epävarmuudesta johtuvaa lisäystä, jotta saadaan melupäästön takuuarvo. Vaadittava lisäys on yleensä noin 1,5 – 2 dB.
Tuulivoimaloiden meluvaikutus ja yhteisvaikutukset huomioon ottaen melutaso tulee alueella ylittymään vähintään 5 – 7 dB verrattuna mallinnuslaskelmiin ja ottaen huomioon merkityksellisen sykinnän vielä enemmän. Voimaloiden etäisyyden lähiasutukseen tulisi olla vähintään kaksi kilometriä eli kaksinkertainen lupapäätökseen verrattuna.
on vastineessaan esittänyt, että valitus hylätään, sekä lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:
Ympäristölupa-asian käsittelyssä on käytetty melutietoina luvan hakijan toimittamia melumallinnustietoja. Lupapäätöksessä mainittu kokonaisäänitaso 108,4 dBA on melumallinnuksessa ilmoitettu voimalavalmistajan takaama kokonaismeluarvo (warranted level), joka mainitaan melumallinnusasiakirjoissa.
Melumallinnuksen mukaan voimalan kokonaisäänitasolla 108,4 dBA, 40 dBA:n raja ulottuu 700 – 900 metrin päähän uloimmasta voimalasta ja 35 dBA:n raja ulottuu 1 100 – 1 500 metrin päähän uloimmasta voimalasta. Kiinteistötietopalvelun karttatietojen mukaan lähimmät pysyvät asunnot sijaitsevat noin 2,2 kilometrin etäisyydellä ja lähin lomarakennus noin 1,6 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Selvitysten mukaan tuulivoimaloiden sijaintipaikat ovat riittävän etäällä täyttämään voimassa olevien säännösten mukaiset melutasojen ohjearvot ja määräykset.
Lupapäätöksen lupamääräykset 1, 4, 6 ja 9 on annettu melupäästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräyksessä 4 on esitetty voimassa olevat ulkomelun ja sisämelun ohjearvot ja määrätty toiminnan pysymisestä näissä rajoissa.
on varattu tilaisuus vastineen antamiseen.
on vastineessaan esittänyt, että valitus hylätään. Yhtiö on vastineessaan viitannut Raahen kaupungin ympäristösihteerin vastineeseen ja hallinto-oikeudelle antamaansa vastineeseen.
on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa:
Tuulivoimamelun asiantuntijan DI Dennis Siposen (ADES Oy) mukaan kysymyksessä olevan voimalatyypin (Vestas) melupäästöarvolle ilmoitettu takuu ei vastaa ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 vaadittavaa kansainvälistä standardia IEC TS 61400-14. Vestakselle ei myöskään ilmoiteta takuuarvotasojen yhteydessä ohjeessa mainittua varmuusarvoa K, joka ohjeen mukaan tulee lisätä äänitehotasoon L
takuuarvon L
määrittämiseksi. Varmuusarvon K arvioiminen ulkopuolisen asiantuntijan taholta ei siten ole mahdollista. Myöskään sitä ei ole tarkennettu, mitä luottamusväliä Vestakselle taatut äänitasot edustavat, joten on mahdotonta varmistua, että sille taattu melupäästöarvo olisi vertailukelpoinen ympäristöhallinnon ohjeen takuuarvotason L
määritelmän kanssa.
Viranomaisen menettelyssä on tapahtunut virhe. Tuulivoimaturbiini on EU:n konedirektiivin 2006/42/EY mukaisesti kone, jonka melupäästön takuuarvon ja tarpeellisten tietojen tulee olla julkisia. Lupaviranomaisen olisi tullut asian valmisteluvaiheessa perehtyä melupäästön mittaukseen ja määrittelyyn tarkemmin.
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu muun ohella terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain 209 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.
Edellä olevien säännösten mukaisesti lähtökohtana on, että ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä arvioidaan tehtyjen selvitysten ja toiminnasta etukäteen arvioitavissa olevien vaikutusten perusteella.
Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annettu valtioneuvoston asetus (1107/2015) on sen voimaantuloa koskevan 6 §:n mukaan tullut voimaan 1.9.2015. Pykälän 5 momentin mukaan asetusta ei kuitenkaan sovelleta käsiteltäessä ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupahakemusta, joka on vireillä ja kuulutettu asetuksen voimaan tullessa.
Nyt kysymyksessä oleva kuuden tuulivoimalan toimintaa koskeva Puhuri Oy:n ympäristölupahakemus on kuulutettu 12.8.2015. Valtioneuvoston asetus (1107/2015) ei siten ole hakemuksen kuulutusajankohta huomioon ottaen tullut välittömästi sovellettavaksi hakemuksen käsittelyyn. Asetuksen mukaiset melutason ohjearvot on kuitenkin tämän estämättä voitu ottaa hankkeen ympäristölupaharkinnassa uutena taustaselvitysaineistona huomioon, kun on arvioitu terveyshaittaan, muuhun merkittävään ympäristön pilaantumiseen ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaiseen rasitukseen liittyviä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä, sekä asetettaessa lupamääräyksiä.
Edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaisten ohjearvojen tavoitteena on ehkäistä yleisesti melun aiheuttamia haittoja. Ohjearvojen tulkinnassa ei näin ollen voida ottaa huomioon mahdollisia yksilöllisiä eroja melun kokemisessa. Tuulivoimalan ja asutuksen väliselle etäisyydelle ei ole lainsäädännössä myöskään annettu sitovia tai ohjeellisia arvoja.
Tuulivoimaloiden melun mallintamisesta annetun ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan melumallinnuksessa lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti mitattuja tai voimalavalmistajan standardin IEC TS 61400 – 14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön takuuarvoja.
Edelleen saman ohjeen mukaan melumallinnuksessa melun äänitehotasot ilmoitetaan 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20 Hz – 10 000 Hz. Kapeakaistaisuuden arvioinnissa käytetyn ISO 1999-2:2007 -standardin mukaan 1/3-oktaavikaistoja tarkasteltaessa molempien viereisten taajuuksien tulee ylittää kapeakaistaisuuden määrittämä äänitasoero, joka pienitaajuiselle äänelle (25 – 125 Hz) saa olla korkeintaan 15 dB, keskitaajuiselle äänelle (160 – 400 Hz) korkeintaan 8 dB ja korkeataajuiselle äänelle (500 – 10 000 Hz) korkeintaan 5 dB. Melun ollessa altistuvalla alueella kapeakaistaista mittaustulosten lähtöarvoihin lisätään sanktio. Valtioneuvoston asetuksen 5 §:n mukaan mittaustulokseen tehdään 5 dB:n lisäys ennen sen vertaamista ohjearvoihin.
Puheena olevaan Puhuri Oy:n ympäristölupahakemukseen on liitetty Etha Wind Oy:n laatima meluselvitys (26.6.2015), joka on laadittu tuulivoimalamallin V126 clean blades 3,3 MW perusteella. Tuulivoimalan melupäästön takuuarvona on tullut käyttää tuulivoimalan valmistajan ilmoittamaa tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoa 108,4 dBA (L
).
Etha Wind Oy:n laatimassa meluselvityksessä (26.6.2015) käytettyjen lähtötietojen mukaan 1/3-kaistojen väliset äänierot ylittävät välillä 5 000 – 8 000 Hz ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 mainitun 5 dB rajan. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että asiassa saadun selvityksen mukaan lähin lomarakennus sijaitsee 1,6 kilometrin etäisyydellä ja lähimmät pysyvän asutuksen rakennukset noin 2,2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta sekä se, että melun kapeakaistaisuuden vaikutus vähenee melulähteen etäisyyden haitan kohteeseen kasvaessa, kapeakaistaisuudesta ei lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ennalta arvioiden aiheudu sellaista haitallista vaikutusta, joka edellyttäisi valtioneuvoston asetuksen perusteella laskentatuloksen korjausta.
Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Rauno Pääkkönen ja Kirsi Kostamo. Asian esittelijä Satu Sundberg.
Bolaget A hade ansökt om miljötillstånd för drift av sex vindkraftverk. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att förutsättningarna för att bevilja miljötillstånd prövas på basis av de utredningar som utförts och konsekvenserna av verksamheten enligt vad går att bedöma på förhand. Med hänsyn till detta hade man i ärendet att med anledning av besvären av en invånarförening ta ställning till huruvida de för miljötillståndsprövningen utförda bullerutredningarna var gjorda på tillbörligt sätt. En ytterligare fråga var huruvida statsrådets förordning om riktvärden för utomhusbuller från vindkraftverk (1107/2015), vilken trätt i kraft efter att tiden för kungörelse av ansökan löpt ut, kunde beaktas vid miljötillståndsprövningen.
Statsrådets förordning (1107/2015) blev med hänsyn till tidpunkten för kungörelse inte direkt tillämplig vid handläggningen av ansökan. De riktvärden för bullernivå som framgick av förordningen kunde detta oaktat vid tillståndsprövningen av projektet tas i beaktande som material innefattande ny bakgrundsinformation då man bedömde förutsättningarna för beviljande av tillstånd i förhållande till olägenhet för hälsan, betydande annan förorening av miljön och oskäliga besvär enligt 17 § i lagen angående vissa grannelagsförhållanden, liksom även vid fastställande av tillståndsvillkor.
Syftet med riktvärdena i sagda förordning var att förebygga generellt föranledda olägenheter av buller. Vid tolkningen av riktvärdena skulle därför vikt inte läggas vid eventuella individuella skillnader i upplevelsen av buller. Man hade heller inte i lagstiftningen utfärdat bindande eller riktgivande krav på avstånd mellan vindkraftverk och bosättning.
En miljöförvaltningsanvisning fanns tillgänglig avseende modelleringen av buller från vindkraftverk. Ifall det i enlighet med anvisningen beräknade buller som ett område utsattes för var smalbandigt, skulle mätresultatet i enlighet med statsrådets förordning korrigeras genom att addera 5 dB innan jämförelse med riktvärdena. Enligt den bullerutredning som gjorts för projektet var bullret smalbandigt vid viss frekvens. Då man likväl beaktande att den närmaste fritidsbyggnaden enligt utredningen fanns på ett avstånd om 1,6 kilometer och de närmaste byggnaderna för fast bosättning på ett avstånd om 2,2 kilometer från närmast placerade vindkraftverk samt därtill det att inverkan av bullrets smalbandiga karaktär minskar då avståndet mellan källan och det utsatta objektet växer, kunde bullrets smalbandiga karaktär inte på förhand bedömas ge upphov till en sådan negativ påverkan som skulle ha förutsatt korrigering av beräkningarna i enlighet med statsrådets förordning.
Miljöskyddslagen (527/2014) 39 § 2 mom., 49 § och 209 §
Statsrådets förordning om riktvärden för utomhusbuller från vindkraftverk (1107/2015)
Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen och Jaakko Autio samt miljösakkunnigråden Rauno Pääkkönen och Kirsi Kostamo. Föredagande Satu Sundberg.
Yhtiö A oli hakenut ympäristölupaa kuuden tuulivoimalan toimintaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä arvioidaan tehtyjen selvitysten ja toiminnasta etukäteen arvioitavissa olevien vaikutusten perusteella. Asiassa oli tähän nähden otettava asukasyhdistyksen valituksen johdosta kantaa siihen, oliko ympäristölupaharkintaa varten laadittu meluselvitys tehty asianmukaisesti. Asiassa oli kysymys myös siitä, voitiinko hakemuksen kuulutusajan jälkeen voimaan tullutta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annettua valtioneuvoston asetusta (1107/2015) ottaa huomioon ympäristölupaharkinnassa.
Valtioneuvoston asetus (1107/2015) ei tullut hakemuksen kuulutusajankohta huomioon ottaen välittömästi sovellettavaksi hakemuksen käsittelyyn. Asetuksen mukaiset melutason ohjearvot oli kuitenkin tämän estämättä voitu ottaa hankkeen ympäristölupaharkinnassa uutena taustaselvitysaineistona huomioon, kun on arvioitu terveyshaittaan, muuhun merkittävään ympäristön pilaantumiseen ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaiseen rasitukseen liittyviä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä, sekä asetettaessa lupamääräyksiä.
Mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaisten ohjearvojen tavoitteena oli ehkäistä yleisesti melun aiheuttamia haittoja. Ohjearvojen tulkinnassa ei näin ollen voitu ottaa huomioon mahdollisia yksilöllisiä eroja melun kokemisessa. Tuulivoimalan ja asutuksen väliselle etäisyydelle ei lainsäädännössä ollut myöskään annettu sitovia tai ohjeellisia arvoja.
Tuulivoimaloiden melun mallintamisesta oli annettu ympäristöhallinnon ohje. Jos ohjeen mukaan laskettu melu on altistuvalla alueella kapeakaistaista, mittaustulokseen tehdään valtioneuvoston asetuksen mukainen 5 dB:n lisäys ennen sen vertaamista ohjearvoihin. Hanketta varten tehdyn meluselvityksen mukaan melu oli tietyllä taajuudella kapeakaistaista. Kun kuitenkin otettiin huomioon, että asiassa saadun selvityksen mukaan lähin lomarakennus sijaitsi 1,6 kilometrin etäisyydellä ja lähimmät pysyvän asutuksen rakennukset noin 2,2 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta sekä se, että melun kapeakaistaisuuden vaikutus väheni melulähteen etäisyyden kasvaessa haitan kohteeseen, kapeakaistaisuudesta ei ennalta arvioiden aiheutunut sellaista haitallista vaikutusta, joka olisi edellyttänyt valtioneuvoston asetuksen perusteella laskentatuloksen korjausta.
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 39 § 2 momentti, 49 § ja 209 §
Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015)
Asia
Valittaja
Päätös, jota valitus koskee
Asian aikaisempi käsittely
Raahen kaupungin ympäristösihteeri
Aeq
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus
wa
WA
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
wad
Raahen kaupunginhallitukselle ja Raahen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle
Puhuri Oy
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Perustelut
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...