KHO:2018:152 – Försäkringsdomstolen

X hade hos försäkringsdomstolen sökt ändring i besvärsnämndens för utkomstskyddsärenden beslut 16.9.2015 och hade lämnat sin besvärsskrift till Arbetslöshetskassan för den offentliga sektorn och välfärdsområdena. X yrkade att den karens som hade fastställts åt henne skulle undanröjas och åt henne skulle betalas inkomstrelaterad dagpenning.

Försäkringsdomstolen avvisade X:s besvär utan att pröva dem i sak med hänvisning till att besvären anlänt för sent.

I den besvärsanvisning som fogats till besvärsnämndens för utkomstskyddsärenden beslut fanns en omnämning om att besvären skulle lämnas till arbetslöshetskassan. Av besvärsnämndens beslut framgick även Arbetslöshetskassans för den offentliga sektorn och välfärdsområdena post- och besöksadress. Det hade nämnts i besvärsskriften att besvären skulle vara framme före arbetslöshetskassans stängningstid senast den trettionde (30.) dagen från delfåendet av beslutet. Enligt besvärsanvisningen hade besvären även kunnat lämnas till arbetslöshetskassan per fax eller e-post. I besvärsnämndens beslut eller den besvärsanvisning som fogats till beslutet hade den nämnda arbetslöshetskassans faxnummer eller e-postadress emellertid inte omnämnts. Inte heller arbetslöshetskassans öppethållningstid framgick av beslutet eller besvärsanvisningen.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att den besvärsanvisning som fogats till besvärsnämndens beslut inte uppfyllde kraven enligt 14 § 3 mom. i förvaltningsprocesslagen och 7 § 2 mom. i lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet till den del som det i besvärsanvisningen fattades information om adresser som skulle användas vid elektronisk kommunikation.

Till den del som det i besvärsanvisningen fattades information om arbetslöshetskassans öppethållningstider ansåg högsta förvaltningsdomstolen att fastställandet av besvärstiden inte, med beaktande av bestämmelserna i 21 § i grundlagen, kan bli beroende på den slumpmässiga omständigheten när den ifrågavarande arbetslöshetskassan är öppen. Den i lag föreskrivna besvärstiden är 30 dagar räknat från det att parten har fått del av beslutet, nämnda dag oräknad.

X:s besvärsskrift anlände till arbetslöshetskassan före kl. 16.15 på besvärstidens sista dag. Enligt det som framgick av besvärsskriften och de bestämmelser som där uppgetts, framgick det inte att besvärstiden på den ifrågavarande dagen skulle ha löpt ut tidigare än det. Försäkringsdomstolen borde därför inte ha avvisat besvären utan att pröva dem i sak med hänvisning till att besvären anlänt för sent.

Det hade inträffat ett fel i förfarandet i försäkringsdomstolen, som väsentligt påverkade beslutet och kränkte X:s rätt. Försäkringsdomstolens beslut återbröts och ärendet återförvisades till försäkringsdomstolen för ny prövning.

Finlands grundlag 21 §

Lagen om rättegång i försäkringsdomstolen 20 § 1 och 2 mom.

Förvaltningsprocesslagen 14 § 1 – 3 mom. 26 § 1 och 2 mom. och 63 § 1 mom. 1 punkten och 2 mom.

Lagen om utkomstskydd för arbetslösa 12 kap. 1 § och 6 §

Lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet 7 §

Ärendet har avgjorts av justitieråden Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta och Toomas Kotkas. Föredragande Marja-Liisa Judström.

haki työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen muutosta vakuutusoikeudelta ja toimitti valituskirjelmänsä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassalle. X vaati, että hänelle määrätty karenssi poistetaan ja hänelle maksetaan ansiopäivärahaa hakemuksen mukaisesti.

Vakuutusoikeus jätti X:n valituksen myöhään tehtynä tutkimatta.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa oli mainittu, että valitus oli toimitettava työttömyyskassalle. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä kävi ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan posti- ja käyntiosoite. Valitusosoituksessa oli mainittu, että valituksen tulee olla perillä ennen työttömyyskassan aukioloajan päättymistä viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun päätöksestä on saatu tieto. Valitusosoituksen mukaan valituksen oli voinut toimittaa työttömyyskassaan myös telekopiota ja sähköpostia käyttäen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan antamassa päätöksessä tai siihen liitetyssä valitusosoituksessa ei kuitenkaan ollut mainittu työttömyyskassan telekopionumeroa tai sähköpostiosoitetta. Päätöksestä tai valitusosoituksesta ei myöskään käynyt ilmi työttömyyskassan aukioloaika.

Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus ei täyttänyt hallintolainkäyttölain 14 §:n 3 momentin ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisia vaatimuksia siltä osin kuin siitä puuttuivat tiedot sähköisessä asioinnissa käytettävistä yhteystiedoista.

Siltä osin kuin valitusosoituksesta puuttui tieto työttömyyskassan aukioloajasta, korkein hallinto-oikeus katsoi, että valitusajan määrittely ei perustuslain 21 §:n säännöksetkään huomioon ottaen voi jäädä sen sattumanvaraisen seikan varaan, milloin asianomainen työttömyyskassa on auki. Laissa säädetty valitusaika on 30 päivää laskettuna siitä, kun asianomainen henkilö on saanut päätöksen tiedokseen, sitä päivää lukuun ottamatta.

X:n valituskirjelmä saapui työttömyyskassalle ennen klo 16.15 valitusajan viimeisenä päivänä. Valitusosoituksesta ja siinä selostetuista säännöksistä ei ole ilmennyt, että valitusaika olisi tuona päivänä päättynyt tätä aiemmin. Vakuutusoikeuden ei siten olisi tullut jättää valitusta myöhään tehtynä tutkimatta.

Suomen perustuslaki 21 §

Laki oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa 20 §:n 1 ja 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki 14 §:n 1 – 3 momentti, 26 § 1 ja 2 momentti ja 63 § 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti

Työttömyysturvalaki 12 luku 1 § ja 6 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 7 §

Päätös, jota hakemus koskee

Asian aikaisempi käsittely

oli hakenut vakuutusoikeudelta Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassalle toimitetussa valituskirjelmässään muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen ja vaatinut, että ajalle 13.8. – 10.11.2014 määrätty karenssi poistetaan ja että hänelle maksetaan ansiopäivärahaa hakemuksen mukaisesti. X oli lisäksi pyytänyt, että vakuutusoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn ja selvittää asiaa työttömyyskassan tietojärjestelmistä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

on päätöksellään hylännyt vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta sekä asian selvittämisestä työttömyyskassan tietojärjestelmistä.

Vakuutusoikeus on jättänyt tutkimatta X:n työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen.

Vakuutusoikeus on perustellut tutkimatta jättämistä seuraavasti:

Työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Työttömyysturvalain 12 luvun 5 §:n mukaan jos työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 1 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

Työttömyysturvalain 12 luvun 6 §:n mukaan valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

Vakuutusoikeus viittaa asiassa 427:2013 antamaansa Finlex-säädöstietopalvelussa julkaistuun ratkaisuunsa ja toteaa seuraavaa. Koska valitus on tullut toimittaa työttömyyskassalle, valitusajan päättyminen on määräytynyt sen aukioloajan päättymisen mukaisesti. Tämä koskee myös valituksen toimittamista sähköpostitse työttömyyskassalle. Tästä säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:ssä, jonka mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antama päätös on 21.9.2015 postitettu X:lle hänen ilmoittamallaan osoitteella. Koska muuta ei ole näytetty, X:n on katsottava saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä viimeksi mainitun päivän jälkeen eli 28.9.2015.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan valituskirjelmä olisi pitänyt toimittaa asianomaiselle työttömyyskassalle ennen työttömyyskassan aukioloajan päättymistä viimeistään 30 päivän kuluessa 28.9.2015 jälkeen eli viimeistään 28.10.2015. Vastauksena vakuutusoikeuden tiedusteluun työttömyyskassa on ilmoittanut toimipisteensä aukioloajan 28.10.2015 olleen kello 8.00 – 16.00. Näin ollen X:n työttömyyskassalle 28.10.2015 kello 16.13 eli sen aukioloajan päättymisen jälkeen lähettämä valituskirjelmä on saapunut työttömyyskassalle tosin valitusajan viimeisenä päivänä, mutta vasta valitusajan kuluttua umpeen. Valituskirjelmä on saapunut kyseisenä päivänä myös vakuutusoikeuteen, mutta vasta vakuutusoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen. X ei ole esittänyt eikä asiassa muutoinkaan ole ilmennyt myöhästymiseen olleen laissa tarkoitettuja painavia syitä.

Siltä osin kuin X on viitannut valtion virastojen aukioloajoista annetun asetuksen 1 §:ään ja katsonut, että virastoaikaa pidetään oikeuskäytännössä ratkaisevana valitusten ja kirjelmien saapumisessa ajallaan, vakuutusoikeus toteaa, että Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa ei ole valtion virasto eikä edellä mainittua asetusta siten sovelleta sen toimintaan.

Työttömyysturvalaki 12 luku 1 §, 5 § ja 6 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 8 § ja 10 §

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 6 §

Hallintolainkäyttölaki 33 §, 38 § 1 momentti ja 51 § 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on hakemuksessaan vaatinut, että vakuutusoikeuden päätös puretaan. Vakuutusoikeuden päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, mikä on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Ratkaisevana tulee pitää valtion virastojen aukioloajoista annetun asetuksen 1 §:n mukaista valitusten saapumisaikaa.

Suomessa on 26 palkansaajien työttömyyskassaa. Niiden toimistojen aukioloajat vaihtelevat suuresti. Joidenkin kassojen aukioloajoista ei ole saatavissa tietoa kassan internetsivuilta. Joissakin kassoissa vaaditaan ajanvaraus henkilökohtaiseen asiointiin.

Purun hakijan mukaan kassojen aukioloajat vaihtelevat seuraavasti:

-Rakennusliitto palvelee maanantaista torstaihin kello 16:30 saakka ja perjantaihin kello 15:30 saakka.

-Elintarviketyöläisten kassa palvelee arkipäivisin kello 16:00 saakka.

-SuperinTK palvelee arkisin kello 16:00 saakka ja kesäaikana kello 15:00 saakka.

-Sähköalojen kassa on auki kello 15:30 saakka.

-TEAM:n kassa on auki maanantaina ja tiistaina kello 16:00 saakka ja keskiviikosta perjantaihin kello 12:00 saakka.

-ERTO:n kassa on auki kello 16:00 saakka.

-IAET:n kassa on auki vain varauksella.

-JYTK:n kassan aukioloajat eivät näy internetsivuilla.

-JHL:n kassan osalta sama tilanne kuin kahdella edellisellä.

-AKT:n toimisto on auki arkisin kello 15:00 saakka.

-Lakimiesten kassa palvelee kello 14:30 saakka.

-Terveydenhuoltoalan kassa on auki arkisin kello 15:00 saakka.

-PRO:n kassa on auki arkisin kello 16:00 saakka.

-STATIA:n kassan tiedot eivät selviä.

-JATTK on auki arkisin 14:30 saakka.

-Lääkärien työttömyyskassaan on sovittava etukäteen tapaamisaika.

-Metallityöväen kassa on auki arkisin kello 16:00 saakka.

-MMA arkisin kello 16:15 saakka.

-Opettajien kassa on arkisin auki kello 16:00 saakka.

-Puutyöväen kassa on arkisin auki kello 15:00 saakka.

-Paperityöväen kassan aukioloajat eivät selviä internetsivuilta.

-PAU:n kassa on auki arkisin kello 15:00 saakka ja kesäperjantaisin vain kello 14:00 saakka.

Pahimmassa tapauksessa palvelupiste menee poikkeuksellisesti kiinni eri aikaan tai ei ole auki lainkaan valitusajan viimeisenä päivänä. Aukioloajan selvittäminen puhelimitse vaihtelee sen mukaan, miten kassoilla on käytössään puhelinajat. Valitusaika riippuu monesta tekijästä ja käytännössä sen määrittäminen edellyttää aina aukioloajan selvittämistä erikseen.

on antanut korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä lausunnon.

Muutoksenhaun määräajasta työttömyyskassan päätökseen säädetään työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 2 momentissa. Kyseisen säännöksen mukaan valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon. Säännöksessä tai sen perusteluissa ei ole mainintaa siitä, mihin kellonaikaan valitusajan katsotaan päättyvän sen viimeisenä päivänä.

Sosiaali- ja terveysministeriön antamissa työttömyysturvalain soveltamisohjeissa valitusajasta todetaan seuraavasti:

Soveltamisohjeissa todetaan lisäksi valitusosoituksesta seuraavasti:

Tätä kysymystä koskeva oikeuskäytäntö näyttäisi lähtevän siitä, että valitusaika päättyy samana kellonaikana riippumatta siitä, millä tavalla valitus on toimitettu työttömyyskassaan.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry (TYJ) on laatinut kaikille työttömyyskassoille yhteisen mallin valitusosoitukseksi.

Mallivalitusosoituksen mukaan valituksen on oltava perillä työttömyyskassassa viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun valittaja sai päätöksestä tiedon. Edelleen valitusosoituksessa on mainittu, että valitus voidaan toimittaa työttömyyskassaan henkilökohtaisesti tai asiamiehen, postin tai lähetin välityksellä. Jos valitus lähetetään postitse, se on lähetettävä niin aikaisin, että valitus tai ilmoitus lähetyksen saapumisesta on perillä ennen valituksen määräajan umpeutumista.

Mallissa on maininta mahdollisuudesta toimittaa valitus työttömyyskassaan sähköisesti suojatulla yhteydellä niitä kassoja varten, joilla on tällainen järjestelmä käytössään. Mallissa todetaan myös, että yhteystiedot löytyvät kassan antamasta päätöksestä.

Finanssivalvonta on ilmoittanut ministeriölle, että on epätodennäköistä, että kaikki kassat ilmoittaisivat todelliset aukioloaikansa valitusosoituksissaan tai päätöksissään.

Finanssivalvonnan antaman selvityksen mukaan kaikissa työttömyyskassoissa ei myöskään ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen asiointiin. Niissä kassoissa, joissa henkilökohtaista asiakaspalvelua on tarjolla, aukioloajat vaihtelevat muutamasta tunnista kahtena päivänä viikossa kahdeksaan tuntiin viitenä päivänä viikossa. Joissakin työttömyyskassoissa on tarjolla palvelua vain puhelimitse ja joissakin kassoissa henkilökohtainen asiointi edellyttää ajanvarausta.

Ei ole selvää, mitä työttömyyskassan aukioloajalla tarkoitetaan. Kassojen toimialueena on koko Suomi, mutta kassat toimivat pääsääntöisesti yhdellä paikkakunnalla. Tästäkin johtuen henkilökohtainen asiointi kassoissa on harvinaista.

Asiointi työttömyyskassoissa tapahtuu enenevässä määrin sähköisesti. Kaikilla työttömyyskassoilla ei ole kuitenkaan käytössään sellaista järjestelmää, jossa valitus voitaisiin toimittaa tietoturvallisesti sähköisenä asiakirjana. Suojaamattoman sähköpostin käyttöön ei ohjata, koska valitusasiat sisältävät salassa pidettävää tietoa. Suojaamattomallakin sähköpostilla lähetetty valitus tulee kuitenkin vireille.

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa on ilmoittanut vakuutusoikeudelle Julkisten ja hyvinvointialojen liiton toimitalon olevan auki maanantaista torstaihin klo 8 – 16 ja perjantaisin klo 8 – 15. Työttömyyskassan internetsivuilla on kuitenkin ainoastaan ilmoitus kassan puhelinpalvelusta, joka on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 – 14. Kassan aukioloaikaa ei ole kassan internetsivuilla selkeästi määritelty.

Työttömyyskassa ei noudata virastoille säädettyä aukioloaikaa. Työttömyyskassan aukioloajat ovat toimitalon aukioloaikojen mukaiset (maanantaista torstaihin klo 8.00 – 16.00 ja perjantaisin klo 8.00 – 15.00). Työttömyyskassan noudattama aukioloaika on sama niille henkilöille, jotka toimittavat valituksen henkilökohtaisesti paikan päälle, ja niille, jotka lähettävät sen sähköisesti.

on vastaselityksessään viitannut asiassa aiemmin lausumaansa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus hyväksyy X:n hakemuksen, purkaa vakuutusoikeuden päätöksen ja palauttaa asian vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

20 §:n 1 momentin mukaan korkein hallinto-oikeus voi purkaa vakuutusoikeuden päätöksen, jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Päätöksen purkamiseen sovelletaan tällöin muutoin, mitä päätöksen purkamisesta säädetään hallintolainkäyttölaissa.

63 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan lainvoiman saanut päätös voidaan purkaa, jos asiassa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Saman pykälän 2 momentin mukaan päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, josta saa valittaa, on liitettävä valitusosoitus. Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on mainittava: 1) valitusviranomainen; 2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä 3) valitusaika ja mistä se lasketaan. Pykälän 3 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan, jos valituskirjelmä on erityisen säännöksen nojalla toimitettava muulle viranomaiselle kuin valitusviranomaiselle, mutta se on toimitettu valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

12 luvun 1 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle tai asianomaiselle työttömyyskassalle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Saman lain 12 luvun 6 §:n mukaan valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

7 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen tulee sopivalla tavalla ilmoittaa sähköisessä asioinnissa käytettävät yhteystietonsa. Pykälän 7 §:n 2 momentin mukaan, jos oikaisuvaatimus tai valitus voidaan tehdä viranomaiselle myös sähköisesti, tällainen yhteystieto on ilmoitettava oikaisuvaatimus- tai valitusosoituksessa.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan 16.9.2015 antamaan päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on mainittu, että valitus on toimitettava työttömyyskassalle. Päätöksestä käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan posti- ja käyntiosoite. Valitusosoituksessa on niin ikään mainittu, että valituksen tulee olla perillä ennen työttömyyskassan aukioloajan päättymistä viimeistään kolmantenakymmenentenä (30.) päivänä siitä, kun päätöksestä on saatu tieto.

Valitusosoituksen mukaan valituksen on voinut toimittaa työttömyyskassaan myös telekopiota ja sähköpostia käyttäen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan antamassa päätöksessä tai siihen liitetyssä valitusosoituksessa ei kuitenkaan ole mainittu työttömyyskassan telekopionumeroa tai sähköpostiosoitetta. Päätöksestä tai valitusosoituksesta ei myöskään käy ilmi työttömyyskassan aukioloaika.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus ei täytä hallintolainkäyttölain 14 §:n 3 momentin ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisia vaatimuksia siltä osin kuin siitä puuttuvat tiedot sähköisessä asioinnissa käytettävistä yhteystiedoista.

Siltä osin kuin valitusosoituksesta on puuttunut tieto työttömyyskassan aukioloajasta, asiassa ei ole kysymys vain puuttuvan tiedon vaikutuksesta asianomaisen mahdollisuuksiin toimittaa valituksensa perille laissa säädetyssä valitusajassa, vaan siitä, että valitusajan määrittely ei perustuslain 21 §:n säännöksetkään huomioon ottaen voi jäädä sen sattumanvaraisen seikan varaan, milloin asianomainen työttömyyskassa on auki. Laissa säädetty valitusaika on 30 päivää laskettuna siitä, kun asianomainen henkilö on saanut päätöksen tiedokseen, sitä päivää lukuun ottamatta.

X:n valituskirjelmä on saapunut työttömyyskassalle ennen klo 16.15 valitusajan viimeisenä päivänä. Valitusosoituksesta ja siinä selostetuista säännöksistä ei ole ilmennyt, että valitusaika olisi tuona päivänä päättynyt tätä aiemmin. Vakuutusoikeuden ei siten olisi tullut jättää valitusta myöhään tehtynä tutkimatta.

Asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on siten tapahtunut menettelyvirhe, joka on olennaisesti vaikuttanut päätökseen ja joka on loukannut X:n oikeutta. Tämän vuoksi vakuutusoikeuden päätös on purettava ja asia palautettava vakuutusoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Outi Suviranta ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.

X

Vakuutusoikeus

Vakuutusoikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Jari Makkonen, Petri Penttilä, Eeva Tarkkanen, joka on myös esitellyt asian, Tuija Vehviläinen ja Maria Löfgren.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Perustelut

Sovellettavat säännökset

Suomen perustuslain

Oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetun lain

Hallintolainkäyttölain

Työttömyysturvalain

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain

Tosiseikat ja oikeudellinen arviointi